Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat"

Transkriptio

1 Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat Maria Nuotio, LT Geriatrian ylilääkäri EPSHP, Seinäjoen keskussairaala Vanhusten virtsaamisvaivatmonimuotoinen terveysongelma o tavattoman yleisiä o ikääntymiseen liittyvät muutokset alavirtsateissä ja virtsan erityksen säätelyssä o komorbiditeetit- eli monet liitännäissairaudet o lääkitykset o elämänlaatu-, kustannus- ja ennustevaikutukset o jäävät usein vähemmälle huomiolle Alavirtsateiden tehtävä o virtsan varastoiminen rakkoon kerääntymisvaiheen aikana o rakon jaksoittainen tyhjentäminen tyhjenemisvaiheessa o toiminta monimutkaisesti neurologisesti säädelty:perifeeriset somaattiset hermot, autonominen hermosto, keskushermosto osallistuvat o sentraalinen säätely luonteeltaan inhibitorista Virtsaamisvaivatyypit (LUTS):kerääntymisoireet o yliaktiivinen rakko-oireyhtymä (virtsaamispakko-oire, tihentynyt virtsaamisen tarve ja pakkoinkontinenssi), nokturia eli yöllinen virtsaamisen tarve ja ponnistusinkontinenssi

2 Virtsaamisvaivatyypit (LUTS):tyhjenemisoireet o virtsasuihkun muutokset (hidastunut, katkeileva virtsasuihku), aloittamisen vaikeus, ponnistelu virtsatessa o virtsaamisen jälkioireet: jälkitiputtelu o ylivuotoinkontinenssi Alavirtsateiden ikääntymiseen liittyviä muutoksia I Miehet o eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu tärkein rakenteellinen muutos o voi olla oireeton, aiheuttaa kerääntymis ja/tai tyhjenemisoireita ja pahimmillaan alavirtsatietukoksen o virtsarakon yliaktiivisuutta esiintyy %:lla prostatahyperplasiapotilaista Alavirtsateiden ikääntymiseen liittyviä muutoksia II Naiset o lantionpohjan lihaksisto ja muut tukirakenteet löystyvät o virtsaputki lyhenee ja tulee liikkuvammaksi o urogenitaalilimakalvot atrofioituvat (estrogeenin puutos) Alavirtsateiden ikääntymiseen liittyviä muutoksia III Miehet ja naiset-rakkotaso o virtsarakon toiminnallinen tilavuus pienenee o rakkolihaksen yliaktiivisuus lisääntyy o rakkolihaksen supistumiskyky heikkenee o DHIC ( detrusor hyperactivity with impaired contractility ) yleistyy o taipumus suurentuneisiin jäännösvirtsamääriin ja alttius ylivuotoinkontinenssiin

3 Vanhusten virtsainkontinenssi Virtsainkontinenssityypit o geriatrian jättiläinen o esiintyvyysluvut vaihtelevat suuresti: erilaiset määritelmät ja tutkimusjoukot o kotona asuvilla yli 65-vuotiailla %:lla o laitoshoidossa asuvilla yleisesti yli puolella o kaikissa ikäryhmissä yleisempää naisilla kuin miehillä o pakko:äkilliseen virtsaamisen tarpeen tunteeseen liittyvä virtsan karkaaminen o ponnistus: virtsan karkaaminen äkillisen ponnistuksen (esim. yskäisy, aivastus) yhteydessä o sekamuoto:pakko- ja ponnistuskarkailun yhdistelmä o ylivuoto:taustalla rakon tyhjenemisvaikeus Virtsainkontinenssityypit (%) yli 70 vuotiailla n=398 Nuotio et al Scand J Prim Health Care 2003;21: Tyyppi Miehet Naiset Ponnistus 2 23 Pakko 17 6 Sekamuoto 6 30 Kaikki Yliaktiivinen rakko-oireyhtymä o virtsapakko ja/tai siihen liittyvä pakkoinkontinenssi o pakko-oire:äkillinen voimakas virtsaamisen tarpeen tunne o tihentynyt virtsaamisen tarve (>8/vrk) ja yövirtsaaminen eli nokturia o tärkein virtsanpidätysongelmien kliininen ilmentymä vanhuksilla o pakkoinkontinenssi käytännössä yleisin/merkittävin oire

4 Yliaktiivisen rakon oireiden esiintyvyys (%) yli 70-vuotiailla Nuotio et al BJU Int 2002;89: Vaiva Miehet Naiset p Pakko-oire 10 9 Pakkoinkontinenssi Yliaktiivinen rakkolihas o urodynaaminen diagnoosi:rakkolihas supistelee tahdosta riippumatta kerääntymisvaiheen aikana joko spontaanisti tai provosoitaessa o tärkein yliaktiivisen rakko-oireyhtymän urologinen syy o voi olla neurogeeninen tai idiopaattinen Abrams et al Neurourol Urodyn 2002;21: Neurogeeninen yliaktiivinen rakkolihas Idiopaattinen yliaktiivinen rakkolihas oaivoverenkiertohäiriöt oparkinsonin tauti omuistisairaudet oneuropatiat (erityisesti diabeettinen, rappeuttavat selkäsairaudet) ovoi liittyä eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamaan alavirtsatietukokseen miehillä oosassa syy tuntematon (subkliininen neurologinen sairaus?, primääri sileän lihaksen vika?)

5 Virtsainkontinenssin (erityisesti pakkoinkontinenssiin)liittyviä tiloja o monet krooniset sairaudet o kroonisten sairauksien lukumäärä o heikentynyt liikuntakyky ja ADL o depressio-oireet, vakava masennus o ummetus o ulosteinkontinenssi o rauhoittavat lääkkeet, masennuslääkkeet, diureetit o aivojen syvien osien verenkierrolliset ns. valkean aineen muutokset Virtsainkontinenssi ja muistisairaus o yleisempää muistisairailla kuin ei-muistisairalla henkilöillä o miehillä yhtä paljon tai enemmän kuin naisilla o ei väistämätön lievässä tai keskivaikeassa muistisairaudessa:liikuntakykyiset usein pidätyskykyisiä o yleistyy vaikeata vaihetta kohti mentäessä (tiedostamaton inkontinenssi) Virtsainkontinenssi ja muistisairaudet o tietyissä muistisairauksissa varhainen tai tyyppioire:otsalohkomuistisairaus, verenkierrollinen subkortikaalinen, NPH-oireyhtymä o kuormittaa omaishoitajaa:käytösoireiden ohella laitostumisen riskiä lisäävä tekijä o Huom! myös muut virtsankarkailun syyt mahdollisia muistisairaillakin Yliaktiivinen rakko ja VTI o uutena ilmenevä virtsapakko ja/tai pakkoinkontinenssi voivat olla akuutin VTI:n oireita o oireeton bakteeriuria tavallista erityisesti laitosvanhuksilla (50 %:lla naisista ja 30 %:lla naisista); ei vaikutusta elämänlaatuun tai ennusteeseen o bakteeriurian hoitaminen ei paranna kroonista virtsainkontinenssia laitosvanhuksilla

6 Virtsarakon tyhjenemisoireet o liittyvät usein eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun miehillä o yllättävän tavallisia myös iäkkäillä naisilla ja miehillä, joilla ei alavirtsatietukosta o eivät spesifisiä tyhjenemisvaikeuksien suhteen, mutta voivat viitata niihin o mahdollisia syitä:ikääntymiseen liittyvä rakkolihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen, ummetus, rakkoa lamaavat lääkkeet, naisilla isot laskeumat o kliininen merkitys: virtsaummen ja ylivuotoinkontinenssin mahdollisuus Virtsasuihkun muutos Tyhjenemisoireet (%) yli 70- vuotiailla (Nuotio et al BJU Int 2002;89: ) Miehet Naiset Yhteensä Heikentynyt Katkeileva ja/tai heikentynyt Yhteensä <0.001 Nokturia o yksi tai useampi virtsaamiskerta/yö o nokturia 2 tai enemmän elämänlaatua heikentävä (K. Tikkisen tutkimukset) o yli 80-vuotiaista miehistä 90 %:lla (prostatahyperplasia) ja naisista 72 %:lla o voi olla osa yliaktiivinen rakko-oireyhtymää o yöllinen polyuria usein taustalla (yli % vuorokautisesta virtsanerityksestä yön aikana) o uniapnea, diabetes myös altistavat o turvotusten mobilisaatio sydämen vajaatoiminnassa ja laskimojen vajaatoiminnassa Virtsaamisvaivojen ennustevaikutuksia o eivät sinänsä henkeä uhkaavia o virtsainkontinenssi huonon ennusteen indikaattori esim. aivohalvauspotilailla o virtsainkontinenssi ennustaa dementiapotilaan laitostumista o pakkoinkontinenssi ennustaa itsenäisesti laitostumista ja kuolemanvaaraa iäkkäillä miehillä o Huom.! kaatumiset, luunmurtumat (erityisesti pakkoinkontinenssi ja nokturia altistavat)

7 Miehen virtsainkontinenssin huonoennusteisuus-syitä? o miehen alavirtsatiet rakenteellisesti monimutkaisemmat kuin naisen o sulkijamekanismi pitävämpi-vaiva miehillä vasta toimintakyvyn laskun yhteydessä, naisella aikaisemmin o psykosiaaliset tekijät:sopeutumisongelmat (iäkkäät miehet käyttävät 5 kertaa harvemmin vaippoja kuin naiset) o omaishoitajalta kuluu enemmän aikaa virtsainkontinenssista kärsivän miehen kuin naisen hoitamiseen Virtsaamisvaivojen elämänlaatuvaikutuksia o vaikuttavat elämänlaadun fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin o erityisesti pakkokomponentti ja nokturia vaivaavia o seurauksia: sosiaalinen eristäytyminen, emotionaaliset ja unihäiriöt (huom. myös omaishoitajalla!) o heikentynyt koettu terveys o masentuneisuus Virtsaretentiota mahdollisesti aiheuttavia lääkkeitä o Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet (vanhan polven antipsykootit, trisykliset masennuslääkkeet) o Keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet o Bentsodiatsepiinit ja lihasrelaksantit o Kalsiumsalpaajat (verenpainelääkkeitä) o Loop-diureetit suurina kerta-annoksina Vanhusten virtsaamisvaivojen tutkiminen o oirekyselyjä voi käyttää hyväksi oireiden selvittelyssä o jäännösvirtsan määritys (uä-tutkimus); miehillä tarvittaessa eturauhasen tilan selvittely o naisilla gynekologinen status: laskeumat, prolapsit, atrofiat o huomio suolen toimintaan (erityisesti ummetus), liikuntakykyyn, mielialaan o Perussairauksien hoidon ja kokonaislääkityksen tarkistaminen:huomio erityisesti mahdollisiin rakkoa lamaaviin lääkeaineisiin

8 Vanhusten virtsaamisvaivojen hoitomuotoja o lääkehoito o leikkaushoito o käyttäytymiseen perustuvat hoitomuodot o fysioterapia o edellä mainittujen yhdistelmät o kuntouttava hoitotyön ote virtsaamisvaivojen hallínnassa o kontinenssin apuvälineet o muut Virtsaamisvaivojen lääkehoito I o eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu:alfa1reseptorisalpaajat (tamsulosiini, alfutsosiini), 5-alfaredukataasin estäjät (finasteridi, dutasteridi) o sivuvaikutuksena alfasalpaajilla asentohypotoniaa varottava o paikallinen estrogeeni urogenitaaliatrofiasta kärsiville iäkkäille naisille o oireisen VTI:n lääkehoito o nokturiassa desmopressiini ei vanhuksilla ratkaisu:hyponatremian vaara Virtsaamisvaivojen lääkehoito II o antikolinergit yliaktiivisessa rakossa: oksibutyniini, tolterodiini, trospiumkloridi, solifenasiini, darifenasiini, fesoterodiini o ongelmana muista kohde-elimistä tulevat eitoivotut antikolinergivaikutukset: suun kuivuminen. ummetus, näköhäiriöt, kognitiiviset häiriöt, sekavuus ja ortostaattinen hypotonia o rakon tyhjenemisvaikeudet o erityisesti monisairaat, moniongelmaiset ja dementiapotilaat herkkiä o muu antikolinergilääkekuorma vaikuttaa haittavaikutusriskiin Virtsaamisvaivojen lääkehoito o antikolinergilääkehoidon siedettävyyteen vaikuttaa muskariinireseptoriselektiivisyys ja lipofiilisyys (veri-aivoesteen läpäisevyys);yksilölliset erot (ikääntyminen, komorbiditeetit) o oksibutyniini sentraalisten sivuvaikutusten suhteen ongelmallisin (laastarimuodon paremmasta siedettävyydestä ei varmaa näyttöä) o solifenasiini ja darifenasiini M3 selektiivisempiä; kliininen merkitys?

9 Virtsaamisvaivojen leikkaushoito o prostatahyperplasian höyläysleikkaus miehillä alavirtsatietukoksessa (urodynaamisten tutkimusten jälkeen) o naisilla ponnistusinkontinenssin leikkaushoito (TVT ja muut miniinvasiiviset toimenpiteet) tai laskeumien korjausleikkaus (pakkovirtsankarkailua tai tyhjenmisvaikeuksia voi esiintyä iäkäillä operaation jälkeen) Virtsaamisvaivojen käyttäytymiseen perustuvat hoitomuodot o naisilla lantionpohjan lihasten harjoittaminen o laitosvanhuksilla virtsaamiskehoitusohjelma ( prompted voiding ) tai aikataulutettu WC:ssä käyttäminen ( timed voiding ) o WC-käyntitaitojen opettelu, fyysiset yksilö-ja ryhmäharjoitteet (lihasvoima ja tasapaino) Virtsaamisvaivojen muita hoitomuotoja o nokturiassa diureetin annostelu myöhemmin iltapäivällä, tukisukat o sakraalinen hermostimulaatio (harvoin kysymykseen) o säärihermon sähköärsytyshoito pakkoinkontinenssin? o kokonaislääkityksen tarkistaminen (rakkoa lamaavien lääkkeiden purkaminen) o ylivuotoinkontinenssin hoito rakon dreneerauksella o ummetuksen hoito o liikuntakykyä, mielialaa ja päivittäisiä toimintoja edistävät toimenpiteet edesauttavat myös virtsarakon hallintaa ja huomioitavaa aina kun iäkäs liikkuu palvelujärjestelmässämme (niin akuutti-kuin pitkäkaishoidossakin): Kuntouttava työote! Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito-suositus o Lantionpohjan lihasten harjoittelu yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää virtsankarkailua 70 vuotta tyttäneillä naisilla (C)

10 Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito suositus 2011 Virtsankarkailu (Naiset) Käypä hoito-suositus 2011 o Virtsaamiskehotusohjelmasta ja aikataulutetusta WC:ssä käyttämisestä saattaa olla rakon hallinnassa hyötyä hoitokodeissa ja laitoksissa asuvilla (C) o Yksilö-ja ryhmäliikuntaharjoitteet, WC:ssä käyntitaitojen opettelu ja hoitohenkilökunnan koulutusohjelma saattavat edistää rakon hallintaa sellaisilla hoitokotien asukkailla, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu (D) Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito-suositus 2011 Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito-suositus 2011 o Antikolinergit saattavat soveltua pakkovirtsankarkailun hoitoon yli 65- vuotiailla henkilöillä, joilla ei ole muita merkittäviä sairauksia tai kognitiivisa häiriöitä, mutta luotettava näyttö mahdollisista kognitiohaitoista puuttuu (C) o Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä (C)

11 Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito suositus 2011 o Säärihermon sähköstimulaatiohoito ilmeisesti auttaa pakkovirtsankarkailun (B) Lopuksi o kokonaisvaltainen tutkimus- ja hoito-ote vanhusten virtsaamisvaivoihin; vaivojen selvitys osaksi kokonaisvaltaista geriatrista arviointia o erityisesti lääkehoidossa punnittava yksilöllisesti hyödyt ja haitat sekä otettava huomioon mahdolliset interaktiot o potilas- ja omaispreferenssien huomioiminen o aktiivinen ja ennakkoluuloton asenne o Kuntouttava, toiminta- ja liikuntakykyä ylläpitävä ja edistäväa ote parantaa myös rakon hallintaa o elämänlaatua voidaan parantaa o KIITOS MIELENKIINNOSTAJ

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI

Lisätiedot

Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito

Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito Seija Ala-Nissilä / Kirjoitettu 6.2.2017 / Julkaistu Lääkehoitoa käytetään pakkovirtsankarkailussa ja sekatyyppisessä karkailussa

Lisätiedot

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan

Lisätiedot

BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST. Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri

BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST. Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri mitä on normaali virtsaaminen naisella? mitä on poikkeava virtsaaminen naisella? ONGELMA Virtsaa tulee liikaa tai liian vähän, liian

Lisätiedot

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon

Lisätiedot

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on

Lisätiedot

Pentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto

Pentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Pentti Kiilholma Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Synnytys- ja naistentautiopin dosentti, Turun Yliopisto. Päätoimi Eläkkeellä 1.10.2010 alkaen TYKS:n

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 30.9.2016 Virtsankarkaustyypit Diagnostiikka Hoito konservatiivinen Operatiivinen Apuvälineet KSKS:n hoitopolku Ponnistusvirtsankarkaus

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. www.ksthky.fi

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. www.ksthky.fi Päivitetty: 4.3.2015 Hyväksytty johtoryhmässä: 18.3.2015 Hyväksytty yhtymähallituksessa 22.4.2015 Ohjeet hoitotarvikejakelusta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa

Lisätiedot

Iäkkään virtsankarkailu

Iäkkään virtsankarkailu Iäkkään virtsankarkailu IKINÄ Moduuli III Kevät 2019 Seija Salomaa Hoitotyön kliininen asiantuntija Uroterapeutti,TtM Inkontinenssin esiintyvyys 1 / 2 Maailmanlaajuinen merkittävä kansanterveysongelma

Lisätiedot

Eturauhasen sairaudet. Ville Saari

Eturauhasen sairaudet. Ville Saari Eturauhasen sairaudet Ville Saari Eturauhanen eli prostata Sijaitsee aivan virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä Luumun kokoinen elin, painaa n. 20 grammaa, ympäröi osittain virtsaputkea Eturauhanen

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Virtsankarkailu (naiset)

Käypä hoito -suositus. Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito -suositus Päivitetty 16.12.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista URO17010FI 11.2017 Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista Virtsarakko.fi Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. Tiedätkö, missä on lähin WC? Tuntuuko sinusta, että

Lisätiedot

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO DUTASTERIDE RATIOPHARM 0,5 MG PEHMEÄT KAPSELIT Päivämäärä: 16.3.2016, Versio: 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Virtsankarkailu (naiset)

Virtsankarkailu (naiset) Virtsankarkailu (naiset) Perustuu 5.9.2017 julkaistuun Käypä Hoito -suositukseen Eeva Sundström, LL, yle el Tikkkurilan terveysasema, Vantaa HY Ei sidonnaisuuksia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

ONKO TEILLÄ VIRTSANKARKAILUA Kyllä Ei. Jos teillä on virtsankarkailua, niin vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympäröimällä vastaus.

ONKO TEILLÄ VIRTSANKARKAILUA Kyllä Ei. Jos teillä on virtsankarkailua, niin vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympäröimällä vastaus. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Potilasohje 1 (5) VIRTSANKARKAILUN EROTUSPISTEET/HAITTA-ASTE/ULOSTEEN KARKAILU Kuvaus: Kysely potilaalle virtsankarkailun erotuspisteet/haitta-aste/ulosteen karkailu VIRTSANKARKAILUN

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä

Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Hoitotyön kliininen asiantuntija, Uroterapeutti, Seija Salomaa, PHHYKY / hoitotarvikejakelu Taustaa hoitoketjuille PHSOTEY organisaatiomuutos

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys

Lisätiedot

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Tietoa virtsankarkailusta Sinun ei tarvitse hävetä vaivaasi. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on luultua yleisempää, ja sitä voidaan

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

NEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT 18.11.2015

NEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT 18.11.2015 NEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT 18.11.2015 LAADUKASTA JA TURVALLISTA HOITOA KAATUMISTEN EHKÄISYLLÄ Tavoitteena: - Ehkäistä potilaiden kaatumisia ja putoamisia - Yhtenäinen käytäntö

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian

Lisätiedot

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu BET-9-FI.0 Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Astellas Pharma, Vaisalantie 8, 00 Espoo Puhelin 09 80 000, info.fi@astellas.com, www.astellas.fi Tietoa virtsankarkailusta

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä

Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä Maria Nuotio Geriatrian ylilääkäri, EPSHP 7.5.2018 Iäkkäiden kaatumiset Kotona asuvista yli 65-vuotiaista noin

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Miehille Virtsarakko.fi Tietoja inkontinenssista Inkontinenssi on luultua yleisempää. Sitä esiintyy noin viidellä prosentilla kaikista miehistä jossain

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Kokonaismerkkimäärä välilyönnein käsikirjoituksen leipätekstissä

Kokonaismerkkimäärä välilyönnein käsikirjoituksen leipätekstissä IÄKKÄIDEN VIRTSAAMISVAIVAT JA NIIDEN HOITO Maria Nuotio LT,dosentti geriatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala, geriatrian toimintayksikkö Seija Ala-Nissilä LT, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10

Lisätiedot

ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU. Virtsaamisongelmien taustalla on usein eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Keskustele lääkärisi kanssa!

ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU. Virtsaamisongelmien taustalla on usein eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Keskustele lääkärisi kanssa! ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU on syytä hoitaa ajoissa! Virtsaamisongelmien taustalla on usein eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Keskustele lääkärisi kanssa! ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU

Lisätiedot

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen URO700FIa 0.07 Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Miehille Astellas Pharma on laatinut tämän esitteen yhdessä fysio- ja uroterapeutti Hanne Ryttergaardin kanssa. Hän työskentelee inkontinenssiklinikalla

Lisätiedot

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS

LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS Pohjois- Kymen sairaala, Fysioterapia LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS Virtsankarkailusta kärsiville naisille Aino Isotalo, Sanna Venäläinen Sisällys Yleistä inkontinenssista... 2 Ponnistusinkontinenssi...

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011

Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon

Lisätiedot

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston

Lisätiedot

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Sisällysluettelo SUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI

Sisällysluettelo SUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI Käypä hoito -suositus 1 (51) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Keskeinen sisältö... 6 Tavoite... 6 Kohderyhmä... 6

Lisätiedot

Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti

Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti Sisältö Kyselystä ja vastaajista... 3... 4 Lääkärillä... 5 Minkä tyyppinen inkontinenssi?... 6 Yksi kolmesta vaikenee

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Eturauhasen poistoleikkaus

Eturauhasen poistoleikkaus Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot