Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat
|
|
- Emma Lehtinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat Maria Nuotio, LT Geriatrian ylilääkäri EPSHP, Seinäjoen keskussairaala Vanhusten virtsaamisvaivatmonimuotoinen terveysongelma o tavattoman yleisiä o ikääntymiseen liittyvät muutokset alavirtsateissä ja virtsan erityksen säätelyssä o komorbiditeetit- eli monet liitännäissairaudet o lääkitykset o elämänlaatu-, kustannus- ja ennustevaikutukset o jäävät usein vähemmälle huomiolle Alavirtsateiden tehtävä o virtsan varastoiminen rakkoon kerääntymisvaiheen aikana o rakon jaksoittainen tyhjentäminen tyhjenemisvaiheessa o toiminta monimutkaisesti neurologisesti säädelty:perifeeriset somaattiset hermot, autonominen hermosto, keskushermosto osallistuvat o sentraalinen säätely luonteeltaan inhibitorista Virtsaamisvaivatyypit (LUTS):kerääntymisoireet o yliaktiivinen rakko-oireyhtymä (virtsaamispakko-oire, tihentynyt virtsaamisen tarve ja pakkoinkontinenssi), nokturia eli yöllinen virtsaamisen tarve ja ponnistusinkontinenssi
2 Virtsaamisvaivatyypit (LUTS):tyhjenemisoireet o virtsasuihkun muutokset (hidastunut, katkeileva virtsasuihku), aloittamisen vaikeus, ponnistelu virtsatessa o virtsaamisen jälkioireet: jälkitiputtelu o ylivuotoinkontinenssi Alavirtsateiden ikääntymiseen liittyviä muutoksia I Miehet o eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu tärkein rakenteellinen muutos o voi olla oireeton, aiheuttaa kerääntymis ja/tai tyhjenemisoireita ja pahimmillaan alavirtsatietukoksen o virtsarakon yliaktiivisuutta esiintyy %:lla prostatahyperplasiapotilaista Alavirtsateiden ikääntymiseen liittyviä muutoksia II Naiset o lantionpohjan lihaksisto ja muut tukirakenteet löystyvät o virtsaputki lyhenee ja tulee liikkuvammaksi o urogenitaalilimakalvot atrofioituvat (estrogeenin puutos) Alavirtsateiden ikääntymiseen liittyviä muutoksia III Miehet ja naiset-rakkotaso o virtsarakon toiminnallinen tilavuus pienenee o rakkolihaksen yliaktiivisuus lisääntyy o rakkolihaksen supistumiskyky heikkenee o DHIC ( detrusor hyperactivity with impaired contractility ) yleistyy o taipumus suurentuneisiin jäännösvirtsamääriin ja alttius ylivuotoinkontinenssiin
3 Vanhusten virtsainkontinenssi Virtsainkontinenssityypit o geriatrian jättiläinen o esiintyvyysluvut vaihtelevat suuresti: erilaiset määritelmät ja tutkimusjoukot o kotona asuvilla yli 65-vuotiailla %:lla o laitoshoidossa asuvilla yleisesti yli puolella o kaikissa ikäryhmissä yleisempää naisilla kuin miehillä o pakko:äkilliseen virtsaamisen tarpeen tunteeseen liittyvä virtsan karkaaminen o ponnistus: virtsan karkaaminen äkillisen ponnistuksen (esim. yskäisy, aivastus) yhteydessä o sekamuoto:pakko- ja ponnistuskarkailun yhdistelmä o ylivuoto:taustalla rakon tyhjenemisvaikeus Virtsainkontinenssityypit (%) yli 70 vuotiailla n=398 Nuotio et al Scand J Prim Health Care 2003;21: Tyyppi Miehet Naiset Ponnistus 2 23 Pakko 17 6 Sekamuoto 6 30 Kaikki Yliaktiivinen rakko-oireyhtymä o virtsapakko ja/tai siihen liittyvä pakkoinkontinenssi o pakko-oire:äkillinen voimakas virtsaamisen tarpeen tunne o tihentynyt virtsaamisen tarve (>8/vrk) ja yövirtsaaminen eli nokturia o tärkein virtsanpidätysongelmien kliininen ilmentymä vanhuksilla o pakkoinkontinenssi käytännössä yleisin/merkittävin oire
4 Yliaktiivisen rakon oireiden esiintyvyys (%) yli 70-vuotiailla Nuotio et al BJU Int 2002;89: Vaiva Miehet Naiset p Pakko-oire 10 9 Pakkoinkontinenssi Yliaktiivinen rakkolihas o urodynaaminen diagnoosi:rakkolihas supistelee tahdosta riippumatta kerääntymisvaiheen aikana joko spontaanisti tai provosoitaessa o tärkein yliaktiivisen rakko-oireyhtymän urologinen syy o voi olla neurogeeninen tai idiopaattinen Abrams et al Neurourol Urodyn 2002;21: Neurogeeninen yliaktiivinen rakkolihas Idiopaattinen yliaktiivinen rakkolihas oaivoverenkiertohäiriöt oparkinsonin tauti omuistisairaudet oneuropatiat (erityisesti diabeettinen, rappeuttavat selkäsairaudet) ovoi liittyä eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamaan alavirtsatietukokseen miehillä oosassa syy tuntematon (subkliininen neurologinen sairaus?, primääri sileän lihaksen vika?)
5 Virtsainkontinenssin (erityisesti pakkoinkontinenssiin)liittyviä tiloja o monet krooniset sairaudet o kroonisten sairauksien lukumäärä o heikentynyt liikuntakyky ja ADL o depressio-oireet, vakava masennus o ummetus o ulosteinkontinenssi o rauhoittavat lääkkeet, masennuslääkkeet, diureetit o aivojen syvien osien verenkierrolliset ns. valkean aineen muutokset Virtsainkontinenssi ja muistisairaus o yleisempää muistisairailla kuin ei-muistisairalla henkilöillä o miehillä yhtä paljon tai enemmän kuin naisilla o ei väistämätön lievässä tai keskivaikeassa muistisairaudessa:liikuntakykyiset usein pidätyskykyisiä o yleistyy vaikeata vaihetta kohti mentäessä (tiedostamaton inkontinenssi) Virtsainkontinenssi ja muistisairaudet o tietyissä muistisairauksissa varhainen tai tyyppioire:otsalohkomuistisairaus, verenkierrollinen subkortikaalinen, NPH-oireyhtymä o kuormittaa omaishoitajaa:käytösoireiden ohella laitostumisen riskiä lisäävä tekijä o Huom! myös muut virtsankarkailun syyt mahdollisia muistisairaillakin Yliaktiivinen rakko ja VTI o uutena ilmenevä virtsapakko ja/tai pakkoinkontinenssi voivat olla akuutin VTI:n oireita o oireeton bakteeriuria tavallista erityisesti laitosvanhuksilla (50 %:lla naisista ja 30 %:lla naisista); ei vaikutusta elämänlaatuun tai ennusteeseen o bakteeriurian hoitaminen ei paranna kroonista virtsainkontinenssia laitosvanhuksilla
6 Virtsarakon tyhjenemisoireet o liittyvät usein eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun miehillä o yllättävän tavallisia myös iäkkäillä naisilla ja miehillä, joilla ei alavirtsatietukosta o eivät spesifisiä tyhjenemisvaikeuksien suhteen, mutta voivat viitata niihin o mahdollisia syitä:ikääntymiseen liittyvä rakkolihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen, ummetus, rakkoa lamaavat lääkkeet, naisilla isot laskeumat o kliininen merkitys: virtsaummen ja ylivuotoinkontinenssin mahdollisuus Virtsasuihkun muutos Tyhjenemisoireet (%) yli 70- vuotiailla (Nuotio et al BJU Int 2002;89: ) Miehet Naiset Yhteensä Heikentynyt Katkeileva ja/tai heikentynyt Yhteensä <0.001 Nokturia o yksi tai useampi virtsaamiskerta/yö o nokturia 2 tai enemmän elämänlaatua heikentävä (K. Tikkisen tutkimukset) o yli 80-vuotiaista miehistä 90 %:lla (prostatahyperplasia) ja naisista 72 %:lla o voi olla osa yliaktiivinen rakko-oireyhtymää o yöllinen polyuria usein taustalla (yli % vuorokautisesta virtsanerityksestä yön aikana) o uniapnea, diabetes myös altistavat o turvotusten mobilisaatio sydämen vajaatoiminnassa ja laskimojen vajaatoiminnassa Virtsaamisvaivojen ennustevaikutuksia o eivät sinänsä henkeä uhkaavia o virtsainkontinenssi huonon ennusteen indikaattori esim. aivohalvauspotilailla o virtsainkontinenssi ennustaa dementiapotilaan laitostumista o pakkoinkontinenssi ennustaa itsenäisesti laitostumista ja kuolemanvaaraa iäkkäillä miehillä o Huom.! kaatumiset, luunmurtumat (erityisesti pakkoinkontinenssi ja nokturia altistavat)
7 Miehen virtsainkontinenssin huonoennusteisuus-syitä? o miehen alavirtsatiet rakenteellisesti monimutkaisemmat kuin naisen o sulkijamekanismi pitävämpi-vaiva miehillä vasta toimintakyvyn laskun yhteydessä, naisella aikaisemmin o psykosiaaliset tekijät:sopeutumisongelmat (iäkkäät miehet käyttävät 5 kertaa harvemmin vaippoja kuin naiset) o omaishoitajalta kuluu enemmän aikaa virtsainkontinenssista kärsivän miehen kuin naisen hoitamiseen Virtsaamisvaivojen elämänlaatuvaikutuksia o vaikuttavat elämänlaadun fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin o erityisesti pakkokomponentti ja nokturia vaivaavia o seurauksia: sosiaalinen eristäytyminen, emotionaaliset ja unihäiriöt (huom. myös omaishoitajalla!) o heikentynyt koettu terveys o masentuneisuus Virtsaretentiota mahdollisesti aiheuttavia lääkkeitä o Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet (vanhan polven antipsykootit, trisykliset masennuslääkkeet) o Keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet o Bentsodiatsepiinit ja lihasrelaksantit o Kalsiumsalpaajat (verenpainelääkkeitä) o Loop-diureetit suurina kerta-annoksina Vanhusten virtsaamisvaivojen tutkiminen o oirekyselyjä voi käyttää hyväksi oireiden selvittelyssä o jäännösvirtsan määritys (uä-tutkimus); miehillä tarvittaessa eturauhasen tilan selvittely o naisilla gynekologinen status: laskeumat, prolapsit, atrofiat o huomio suolen toimintaan (erityisesti ummetus), liikuntakykyyn, mielialaan o Perussairauksien hoidon ja kokonaislääkityksen tarkistaminen:huomio erityisesti mahdollisiin rakkoa lamaaviin lääkeaineisiin
8 Vanhusten virtsaamisvaivojen hoitomuotoja o lääkehoito o leikkaushoito o käyttäytymiseen perustuvat hoitomuodot o fysioterapia o edellä mainittujen yhdistelmät o kuntouttava hoitotyön ote virtsaamisvaivojen hallínnassa o kontinenssin apuvälineet o muut Virtsaamisvaivojen lääkehoito I o eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu:alfa1reseptorisalpaajat (tamsulosiini, alfutsosiini), 5-alfaredukataasin estäjät (finasteridi, dutasteridi) o sivuvaikutuksena alfasalpaajilla asentohypotoniaa varottava o paikallinen estrogeeni urogenitaaliatrofiasta kärsiville iäkkäille naisille o oireisen VTI:n lääkehoito o nokturiassa desmopressiini ei vanhuksilla ratkaisu:hyponatremian vaara Virtsaamisvaivojen lääkehoito II o antikolinergit yliaktiivisessa rakossa: oksibutyniini, tolterodiini, trospiumkloridi, solifenasiini, darifenasiini, fesoterodiini o ongelmana muista kohde-elimistä tulevat eitoivotut antikolinergivaikutukset: suun kuivuminen. ummetus, näköhäiriöt, kognitiiviset häiriöt, sekavuus ja ortostaattinen hypotonia o rakon tyhjenemisvaikeudet o erityisesti monisairaat, moniongelmaiset ja dementiapotilaat herkkiä o muu antikolinergilääkekuorma vaikuttaa haittavaikutusriskiin Virtsaamisvaivojen lääkehoito o antikolinergilääkehoidon siedettävyyteen vaikuttaa muskariinireseptoriselektiivisyys ja lipofiilisyys (veri-aivoesteen läpäisevyys);yksilölliset erot (ikääntyminen, komorbiditeetit) o oksibutyniini sentraalisten sivuvaikutusten suhteen ongelmallisin (laastarimuodon paremmasta siedettävyydestä ei varmaa näyttöä) o solifenasiini ja darifenasiini M3 selektiivisempiä; kliininen merkitys?
9 Virtsaamisvaivojen leikkaushoito o prostatahyperplasian höyläysleikkaus miehillä alavirtsatietukoksessa (urodynaamisten tutkimusten jälkeen) o naisilla ponnistusinkontinenssin leikkaushoito (TVT ja muut miniinvasiiviset toimenpiteet) tai laskeumien korjausleikkaus (pakkovirtsankarkailua tai tyhjenmisvaikeuksia voi esiintyä iäkäillä operaation jälkeen) Virtsaamisvaivojen käyttäytymiseen perustuvat hoitomuodot o naisilla lantionpohjan lihasten harjoittaminen o laitosvanhuksilla virtsaamiskehoitusohjelma ( prompted voiding ) tai aikataulutettu WC:ssä käyttäminen ( timed voiding ) o WC-käyntitaitojen opettelu, fyysiset yksilö-ja ryhmäharjoitteet (lihasvoima ja tasapaino) Virtsaamisvaivojen muita hoitomuotoja o nokturiassa diureetin annostelu myöhemmin iltapäivällä, tukisukat o sakraalinen hermostimulaatio (harvoin kysymykseen) o säärihermon sähköärsytyshoito pakkoinkontinenssin? o kokonaislääkityksen tarkistaminen (rakkoa lamaavien lääkkeiden purkaminen) o ylivuotoinkontinenssin hoito rakon dreneerauksella o ummetuksen hoito o liikuntakykyä, mielialaa ja päivittäisiä toimintoja edistävät toimenpiteet edesauttavat myös virtsarakon hallintaa ja huomioitavaa aina kun iäkäs liikkuu palvelujärjestelmässämme (niin akuutti-kuin pitkäkaishoidossakin): Kuntouttava työote! Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito-suositus o Lantionpohjan lihasten harjoittelu yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää virtsankarkailua 70 vuotta tyttäneillä naisilla (C)
10 Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito suositus 2011 Virtsankarkailu (Naiset) Käypä hoito-suositus 2011 o Virtsaamiskehotusohjelmasta ja aikataulutetusta WC:ssä käyttämisestä saattaa olla rakon hallinnassa hyötyä hoitokodeissa ja laitoksissa asuvilla (C) o Yksilö-ja ryhmäliikuntaharjoitteet, WC:ssä käyntitaitojen opettelu ja hoitohenkilökunnan koulutusohjelma saattavat edistää rakon hallintaa sellaisilla hoitokotien asukkailla, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu (D) Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito-suositus 2011 Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito-suositus 2011 o Antikolinergit saattavat soveltua pakkovirtsankarkailun hoitoon yli 65- vuotiailla henkilöillä, joilla ei ole muita merkittäviä sairauksia tai kognitiivisa häiriöitä, mutta luotettava näyttö mahdollisista kognitiohaitoista puuttuu (C) o Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä (C)
11 Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito suositus 2011 o Säärihermon sähköstimulaatiohoito ilmeisesti auttaa pakkovirtsankarkailun (B) Lopuksi o kokonaisvaltainen tutkimus- ja hoito-ote vanhusten virtsaamisvaivoihin; vaivojen selvitys osaksi kokonaisvaltaista geriatrista arviointia o erityisesti lääkehoidossa punnittava yksilöllisesti hyödyt ja haitat sekä otettava huomioon mahdolliset interaktiot o potilas- ja omaispreferenssien huomioiminen o aktiivinen ja ennakkoluuloton asenne o Kuntouttava, toiminta- ja liikuntakykyä ylläpitävä ja edistäväa ote parantaa myös rakon hallintaa o elämänlaatua voidaan parantaa o KIITOS MIELENKIINNOSTAJ
Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista
Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?
LisätiedotVIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka
VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI
LisätiedotNaisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito
Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito Seija Ala-Nissilä / Kirjoitettu 6.2.2017 / Julkaistu Lääkehoitoa käytetään pakkovirtsankarkailussa ja sekatyyppisessä karkailussa
LisätiedotPerustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta
YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan
LisätiedotBETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST. Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri
BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri mitä on normaali virtsaaminen naisella? mitä on poikkeava virtsaaminen naisella? ONGELMA Virtsaa tulee liikaa tai liian vähän, liian
LisätiedotIäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys
Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon
LisätiedotHeräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?
Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on
LisätiedotPentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto
Pentti Kiilholma Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Synnytys- ja naistentautiopin dosentti, Turun Yliopisto. Päätoimi Eläkkeellä 1.10.2010 alkaen TYKS:n
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotEILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET
EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 30.9.2016 Virtsankarkaustyypit Diagnostiikka Hoito konservatiivinen Operatiivinen Apuvälineet KSKS:n hoitopolku Ponnistusvirtsankarkaus
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotKeski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. www.ksthky.fi
Päivitetty: 4.3.2015 Hyväksytty johtoryhmässä: 18.3.2015 Hyväksytty yhtymähallituksessa 22.4.2015 Ohjeet hoitotarvikejakelusta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa
LisätiedotIäkkään virtsankarkailu
Iäkkään virtsankarkailu IKINÄ Moduuli III Kevät 2019 Seija Salomaa Hoitotyön kliininen asiantuntija Uroterapeutti,TtM Inkontinenssin esiintyvyys 1 / 2 Maailmanlaajuinen merkittävä kansanterveysongelma
LisätiedotEturauhasen sairaudet. Ville Saari
Eturauhasen sairaudet Ville Saari Eturauhanen eli prostata Sijaitsee aivan virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä Luumun kokoinen elin, painaa n. 20 grammaa, ympäröi osittain virtsaputkea Eturauhanen
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Virtsankarkailu (naiset)
Käypä hoito -suositus Päivitetty 16.12.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotEhditkö? Tietoa naisten inkontinenssista
URO17010FI 11.2017 Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista Virtsarakko.fi Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. Tiedätkö, missä on lähin WC? Tuntuuko sinusta, että
LisätiedotEhditkö? Tietoa naisten inkontinenssista
BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotLASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo
LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
DUTASTERIDE RATIOPHARM 0,5 MG PEHMEÄT KAPSELIT Päivämäärä: 16.3.2016, Versio: 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotVirtsankarkailu (naiset)
Virtsankarkailu (naiset) Perustuu 5.9.2017 julkaistuun Käypä Hoito -suositukseen Eeva Sundström, LL, yle el Tikkkurilan terveysasema, Vantaa HY Ei sidonnaisuuksia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotONKO TEILLÄ VIRTSANKARKAILUA Kyllä Ei. Jos teillä on virtsankarkailua, niin vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympäröimällä vastaus.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Potilasohje 1 (5) VIRTSANKARKAILUN EROTUSPISTEET/HAITTA-ASTE/ULOSTEEN KARKAILU Kuvaus: Kysely potilaalle virtsankarkailun erotuspisteet/haitta-aste/ulosteen karkailu VIRTSANKARKAILUN
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotUrologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä
Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Hoitotyön kliininen asiantuntija, Uroterapeutti, Seija Salomaa, PHHYKY / hoitotarvikejakelu Taustaa hoitoketjuille PHSOTEY organisaatiomuutos
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys
LisätiedotVirtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu
Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Tietoa virtsankarkailusta Sinun ei tarvitse hävetä vaivaasi. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on luultua yleisempää, ja sitä voidaan
LisätiedotLääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla
Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT 18.11.2015
NEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT 18.11.2015 LAADUKASTA JA TURVALLISTA HOITOA KAATUMISTEN EHKÄISYLLÄ Tavoitteena: - Ehkäistä potilaiden kaatumisia ja putoamisia - Yhtenäinen käytäntö
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotVirtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu
BET-9-FI.0 Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Astellas Pharma, Vaisalantie 8, 00 Espoo Puhelin 09 80 000, info.fi@astellas.com, www.astellas.fi Tietoa virtsankarkailusta
LisätiedotAggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus
Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotHyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä
Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä Maria Nuotio Geriatrian ylilääkäri, EPSHP 7.5.2018 Iäkkäiden kaatumiset Kotona asuvista yli 65-vuotiaista noin
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
Lisätiedot- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA
WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotVirtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen
Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Miehille Virtsarakko.fi Tietoja inkontinenssista Inkontinenssi on luultua yleisempää. Sitä esiintyy noin viidellä prosentilla kaikista miehistä jossain
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotKokonaismerkkimäärä välilyönnein käsikirjoituksen leipätekstissä
IÄKKÄIDEN VIRTSAAMISVAIVAT JA NIIDEN HOITO Maria Nuotio LT,dosentti geriatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala, geriatrian toimintayksikkö Seija Ala-Nissilä LT, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen
LisätiedotSirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY
Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotNaisen yliaktiivisen rakon hoito
Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU. Virtsaamisongelmien taustalla on usein eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Keskustele lääkärisi kanssa!
ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU on syytä hoitaa ajoissa! Virtsaamisongelmien taustalla on usein eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Keskustele lääkärisi kanssa! ETURAUHASEN HYVÄNLAATUINEN LIIKAKASVU
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotLääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010
Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotVirtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen
URO700FIa 0.07 Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Miehille Astellas Pharma on laatinut tämän esitteen yhdessä fysio- ja uroterapeutti Hanne Ryttergaardin kanssa. Hän työskentelee inkontinenssiklinikalla
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotLANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS
Pohjois- Kymen sairaala, Fysioterapia LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS Virtsankarkailusta kärsiville naisille Aino Isotalo, Sanna Venäläinen Sisällys Yleistä inkontinenssista... 2 Ponnistusinkontinenssi...
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi
Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotVanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011
Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotMONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY
MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas
LisätiedotEtenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito
Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotSisällysluettelo SUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI
Käypä hoito -suositus 1 (51) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Keskeinen sisältö... 6 Tavoite... 6 Kohderyhmä... 6
LisätiedotPohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti
Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti Sisältö Kyselystä ja vastaajista... 3... 4 Lääkärillä... 5 Minkä tyyppinen inkontinenssi?... 6 Yksi kolmesta vaikenee
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
Lisätiedot