Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen
N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski
Känkänen/MTT 2001 TAVOITTEENA TYPEN TUOTTAMINEN TAVOITE KÄYTTÖTILANNE OLOSUHTEET TOTEUTUS Tehokas typentuotto Luomu Huuhtoutumis- riski pieni Kasvukunto OK Virnat, virnaseokset; Lopetus: ruis Suuri typpimäärä Luomu Huuhtoutumisriski pieni 2-v. vuohenherne Runsas Tavanomainen: laajaperäinen Kasvukunto? Lopetus: ruis tai myöhäinen kyntö biomassa satotaso alhainen Hyvä typpivaikutus Tavanomainen/ luomu Rakenne heikkenemässä 2-v. apilakesanto (mukana heinää) Suuri biomassa Maisemanhoito Tautiongelmia Lopetus: ruis tai myöhäinen kyntö Typpivaikutusta ilman välivuosia Viljelyn monipuolistaminen Tavanomainen vilja, yksipuolinen viljely Luomu: jatkuva vilja + N-tuotto Maan kasvukunto hyvä Aluskasveina puna-, valkoapila, nurmimailanen Myöh./kevätkyntö
MAAN KASVUKUNTO TAVOITE LÄHTÖTILANNE OLOSUHTEET TOTEUTUS Pitkäaikainen vaikutus Multavuuden lisäys Tautien katkaisu Yksipuolinen viljely Kasvukunto heikentynyt 2-3 v.puna-apila ja timotei (tai muu heinä) Maan kasvukunnon, erityisesti rakenteen, parantaminen Yksipuolinen viljely Raskaat koneet Tiivistyneet maat Hiesu, savet 3-5 v. viherkesanto Sinimailanen, punaapila, vuohenherne, timotei, ruokonata Kasvukunnon ylläpito tai hidas parantaminen Tavanomainen viljatila Hyvä satotaso Kasvukunto säilynyt/ hieman heikentynyt Aluskasvina esim. timotei-puna-apila Alennettu N-lann. Kyntöaika harkittava Känkänen/MTT 2001
RAVINNEHUUHTOUTUMIEN ESTO TAVOITE KÄYTTÖTILANNE OLOSUHTEET TOTEUTUS Typen huuhtoutumisen hillitseminen Hillitsemisen tarve ilmeinen Karkea maalaji Typpeä runsaasti Leudot syksyt/talvet Heinä aluskasvina: syksyllä toimii italianraiheinä, seuraavana keväänä timotei Typen huuhtoutumisen estäminen Estämisen tarve todettu Lähellä vesistöjä Jatkuva lannoittamaton heinäkasvusto Pohjavesialueet Känkänen/MTT 2001
Kasvilajeilla on erilainen kyky tuottaa biomassaa ja typpeä (kasvu kesän aikana, ei typpilannoitusta) versot, kg ka./ha 8000 6000 4000 2000 N, kg/ha 200 150 100 50 0 ruis rypsi punaapila w.raih. lupiini virna 0
Monivuotisuus lisää massaa, erityisesti juurten määrää Viherkesannon kuiva-ainesato, kg/ha 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 Yksivuotinen 1 = ruisvirna 2 = westerwoldin raiheinä 3 = wr:n ja puna-apilan seos Kolmivuotinen 4 = timotei 5 = timotein ja puna-apilan seos 6 = vuohenherne 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 juuret versot
Kesäkuun loppu valkoapila Valkoapila syksyllä Viljan aluskasvit Syyskuu valkoapila Syyskuu italianraiheinä
Kilpailu vähentää kasvua Puna-apila yksin ja aluskasvina kg ka./ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 puhdas kilpailu aluskasvi 0 N 30 N 60 N 90 N kilpailu + typpilannoitus versot juuret
Typpisatoja RaHan eräillä tilakokeilla 2010 Näytteet on otettu 4.10.2010 (tulokset alustavia) N kg/ha N-% Viherlannoitusnurmi viljelykierrossa (Nurmijärvi), lohko B 75 1,9 Keväällä 2010 kylvetty sinimailanen, hunajakukka ja persianapila Viherlannoitusnurmi viljelykierrossa (Nurmijärvi), lohko C 90 1,7 v. 2009 perustettu timotei-puna-apila Kauran aluskasvikoe (Vihti), lohko A 56 2,6 persianapila ja italianraiheinä kauran aluskasveina Kevätvehnän aluskasvikoe (Vihti), lohko A 47 3,0 valkoapila ja italianraiheinä vehnän aluskasveina
Aluskasvilajien valinnalla säädetään maan typpeä 50 NO 3 -N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen 40 30 syksy kevät 20 10 0 ei alusk. west. raih. valkoapila punaapila nurmimailan. italianraih. timotei
Typen keräämisen hinta voi olla alentunut viljasato 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Aluskasvien kilpailun vaikutus ohran jyväsatoon (kg/ha) ei alusk. valkoapila punaapila nurmimailan. kylvötiheys puolitettu w.raih. it.raih timotei
Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 N 90 N ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä