Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2016 2017 Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Asuntila päiväkti Asuntilan esipetus Veittijärven kulu, Asuntilan timipiste Käsitelty päiväkdissa (pvm): 29.9.2016 Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts
Varhaiskasvatus ja esipetus 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi 2016 2017 (736 tuntia) Syyslukukausi 15.8. - 22.12.2016 Syyslma (vk 42) 17. - 21.10.2016 vapaapäivä 5.12.2016 Kevätlukukausi 9.1. - 31.5.2017 Talvilma (vk 9) 27.2.-3.3.2017 Vapaapäivä 26.5.2017 Päivittäinen esipetusaika (kl) 9-13 Esipetuksen henkilökunta lastentarhanpettajat Kati Pikkimäki, Heli Ojala, Kirsi Nrdgren lähihitajat Julia Tuminen ja Susanna Leiv avustaja Laura Raappana varhaiskasvatuksen kiertävä erityispettaja Sari Listenmaa Päiväjärjestys liitteenä 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Viikittainen tiimipalaveri maanantaisin kl 12.30-13.30. Kk päiväkdin palaverit keskiviikkisin kl 12.40 Jkainen työntekijä suunnittelee timintaa erikseen svitusti työpäivän aikana. Tiimin iltapalaverit tarvittaessa. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Liikunta n lennainen sa päivittäistä esipetusta. Lapsilla n mahdllisuus maehtiseen liikuntaan sekä säännölliseen hjattuun liikuntaan sisällä ja ulkna. Liikunnan avulla harjittelemme erilaisia taitja, kuten esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä taitja. Lapset saavat elämyksiä, kkemuksia ja tutustumme lähiympäristöön. Mnipulisen liikunnan kautta mtriset taidt vahvistuvat.
Varhaiskasvatus ja esipetus 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Timimme klmessa pienryhmässä päivittäin säännöllisen lukujärjestyksen mukaan. Pienryhmät vurttelevat sisä - ja ulktiljen käytössä. Näin vimme taata jkaiselle lapselle rauhallisemman ppimisympäristön. Vimme jakaa pienryhmiä vielä pienempiin ryhmiin tarvittaessa. Leikki n tärkeä sa lapsen ppimista. Leikin kautta vimme harjitella mnia taitja, kuten vurvaikutustaitja. Pääpain ppimisessa n tutkiminen, kkeileminen ja tekeminen eri aistien avulla. Esikululaisilla n käytössä viht, jhn viimeistelemme pitut taidt hienmtristen harjitusten kera. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Phdimme lasten kanssa aamupiireillä heitä kiinnstavia ja mietityttäviä asiita. Aamupäivän timinnassa n myös mukana mm. mnilukutaidn ja vurvaikutustaitjen harjittelemista. Itsestään eskarilainen pettelee hulehtimaan esim. ulkillessa ja rukaillessa. Timinnallisuuden kautta yhdistämme eri sa-alueita ja harjittelemme niitä päivittäin. Osallistumme erilaisiin varhaiskasvatuksen tapahtumiin, jtka tutustuttavat meitä lähiympäristöömme mm. kulttuurikude 2.4 Oppimisympäristöt Esipetuksessa n käytössä leikinvalintataulut, jtka mahdllistavat lapsen leikkitaitjen kehittymisen. Lapsi harjittelee man timintansa hjaamista suunnittelemalla leikin, kaverit ja tilan leikkihetkillä. Sektrikell auttaa lasta hahmttamaan leikin kestn. Mahdllistamme tällä tavin pitkäkestisen leikin harjittelun. Päiväkdilla n mnipulisesti leluja ja leikkejä. Lapset saavat säännöllisesti lla mukana suunnittelemassa, mitkä leikit vat käytössä. Leikit vaihtuvat n. kerran kuukaudessa. Lähiympäristöä hyödynnämme ympäri vuden. Lähistöllä n leikkipuistja, metsiä, urheilukenttä ja järvi rantineen ja latuineen. Sisätilissa leluille, peleille ja askartelutarvikkeille n mat paikkansa ja ne vat lasten saatavilla. Lapsia kannustetaan ja hjataan siivamaan jälkensä ja palauttamaan tavarat mille paikilleen. Ympäristö pyritään saamaan viihtyisäksi ja esteettiseksi kuunnellen lasten mielipiteitä ja tiveita. 2.5 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Jkainen esikululainen sallistuu jätteiden lajitteluun man timinnan kautta. Esipetusryhmässä lajittelemme pahvia, paperia ja bijätettä. Retkien yhteydessä viemme jätteitä lajittelupisteelle. Harjittelemme esineiden ja asiiden kunniittamista, emme rik tai tuhlaa. 2.6 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Digilikassa n tavitteemme lähentää lapsi pienin askelin khti arjen tiet- ja viestintäteknlgiaa. Tinen tavitteemme n lisätä päivittäin arjen liikuntaa sekä maehtisesti että hjatusti liikkuen.
Varhaiskasvatus ja esipetus 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Jkaista lasta haastatellaan kauden alussa. Lapset saavat kerta mielenkiinnn khteistaan. Lasten ajatuksia kuunnellaan päivittäin ja vastataan heidän tiveisiinsa. Lapset saavat vaikuttaa esim. lelujenvaihtpäivänä mitkä lelut valitaan käyttöön. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Päivittäiset keskustelut khdatessa tunti- ja hakutilanteissa Siirtymävaiheen yhteistyö lapsen siirtyessä kuluun Oppimissuunnitelman laatiminen syksyllä ja keväällä. Keskusteluissa vanhemmilla n mahdllisuus kerta tiveita esipetuksen sisällöistä. 3.2 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Jkaisen perheen kanssa käydään keskustelu jssa svitaan lapsen tavitteista syksyllä. Saamme keskustelussa myös vanhemmilta hyödyllistä tieta lapsesta. Arviintikeskustelu käydään keväällä ja samalla tehdään tiednsiirt kuluun. 3.4. Tiedttaminen Käytämme pääsääntöiseti Tenavanettiä tiedttamisväylänä. Lapsen luvuttava aikuinen n tietinen päivän kulusta ja saa kerta siitä vanhemmille. Esi- ja alkupetuksen yhteistyöstä kerrttiin alustavasti vanhempainillassa. Svitusta yhteistyöstä tiedtetaan vanhempia ajankhtaisesti. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Klme pienryhmää timivat samjen sisältöjen mukaisesti justavasti yli ryhmärajjen. Teemme yhteistyötä Veittijärven esipetusryhmän kanssa. Timimme varhaiskasvatuksen kanssa samassa rakennuksessa. Teemme säännöllisesti yhteistyötä vuden aikana esim. yhteisten tapahtumien ja lauluhetkien avulla. Lapsilla n myös mahdllisuus leikkiä yli ryhmärajjen sisällä ja ulkna. Muita yhteistyökumppaneitamme vat mm. kirjast, seurakunta, Pirkanmaan aluepelastuslaits, neuvla, perhekeskus, hammaslääkäri ja Tays.
Varhaiskasvatus ja esipetus 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Yhteistyökulun pettajien kanssa n svittu ns. justavan ryhmittelyn jaksista. Esipetuksen ja 1. & 2 lukkien ppilaat jaetaan kahteentista ryhmään jtka kkntuvat kuutena peräkkäisenä perjantaina kl 9.15-11.45. Suunnittelun phjana käytettiin ympäristöpin petussuunnitelman sisältöjä. Ryhmät vat pieniä ja lasten ja aikuisten sijittelussa n humiitu kunkin lapsen tuen tarpeet. Käytössä n myös kulun avustajat. Lisäksi lemme spineet vuden aikana tteutettavia yhteisiä tapahtumia. Vastuuhenkilöinä vat Maria Järvensivu ja Kirsi Nrdgren. 6. ARVIOINTI Arviimme timintaamme ja arjen käytäntöjä kk ajan. Timimattmat käytännöt pyritään muuttamaan timivammiksi. Arkea suunnittelemme ja arviimme viikkpalavereissa yhdessä. Lapset harjittelevat man timintansa arviintia ja aikuiset antavat rhkaisevaa ja kannustavaa palautetta. Vanhempien kanssa arviidaan lapsen taitja ppimissuunnitelmakeskusteluissa. Lisäksi päivittäisissä khtaamisissa saamaamme tieta käytetään hyväksi timinnan suunnittelussa. Henkilöstö arvii maa timintaansa. Hyödynnämme henkilöstön kulutuksen mukanaan tumaa materiaalia, jka tu uusia tapja itsearviintiin. 7. PEDAGOGINEN TUKI Jkainen lapsi saa tukea (yleinen tuki) mien tarpeidensa mukaan. Kun teemme lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmaa yhdessä vanhempien kanssa, mietimme ja kirjaamme ylös suunnitelmaan, mikä n kunkin lapsen haaste esipetuksessa. Mikäli yleinen tuki ei
Varhaiskasvatus ja esipetus riitä, siirrytään tehstettuun tukeen. Tehstetun tuen palaverien yhteydessä svitaan tukitimista. Lapsia tuetaan nrmaalin arjen lisäksi eskarikerhissa, jtka suunnitellaan syksyn aikana, kun lasten tarpeet n kartitettu. Kerhissa harjittelemme esim. suujumppaa, matemaattisia taitja, liikunnallisia taitja tai vurvaikutustaitja. Ryhmien kknpana ja timinnan sisältöä vidaan muuttaa kauden aikana lasten tarpeita humiiden. Kulun erityispettaja Satu Paananen tutustuu lapsiin esikuluvuden aikana. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Lasten erilaiset lähtökhdat humiidaan jkapäiväisessä timinnassa. Pyrimme, että kaikilla lisi yhtäläiset mahdllisuudet alittaa kulu. Lasten mielipiteitä kuunnellaan päivittäin ja niitä käytetään timinnan suunnittelussa. Kaikkia lapsia kannustetaan leikkimään ja timimaan yhdessä sekä käyttämään kaikkia leluja ja välineitä ennakkluulttmasti. Lasten kanssa keskustellaan erilaisuudesta. Phdimme tisten arvstamista ja kunniittamista eri piirteistä tai taustista hulimatta. Tuemme lasten ystävyyssuhteiden mudstumista, kannustamalla heitä löytämään uusia kavereita. Tärkeää n, ettei ketään jätetä yksin. 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja Nina Hnkala psyklgi Maisa Zetterberg kuraattri Mikk Salmela
Varhaiskasvatus ja esipetus 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Laajennettuun ppilashultryhmään sallistuu päiväkdin jhtaja, js asiat kskevat alle kuluikäisiä. Rehtrit kutsuvat ryhmän klle. Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Yhteisöllisen ppilashulln tavitteena n kk yhteisön hyvinvinti ja se n ennaltaehkäisevää. Suunnittelussa ja tteutuksessa vat mukana myös vanhemmat ja ppilaat. Veittijärvi - Asuntila kulualueen esipetuksen ppilashult ryhmän kkntumiset vat kahdesti lukuvudessa lka- ja maaliskuussa. Yhteisöllisen ppilashulln painpistealueet lukuvunna 2016 2017 Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma päivitetään lkakuussa 2016. Tunne- ja vurvaikutustaidt, lemme mukana Yhteispeli-kulutuksessa. Yhteispelin käytänteet tulevat saksi arkea timintakauden aikana. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt 2.9.2016 (liitteenä) Js lapsella n paljn pissalja niin keskustelemme niistä vanhempien kanssa.
Varhaiskasvatus ja esipetus Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Päivitys lkakuu 2016 Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia) Lukuvunna 2016-2017 ei kuljetuksen piirissä levia ppilaita Esi- ja peruspetuksen kulukuljetusperiaatteet 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITYS LOKAKUUSSA 2016
Varhaiskasvatus ja esipetus 9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITYS LOKAKUUSSA 2016 9.5 Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen erityisrukavalista tai lääkityksestä svitaan vanhempien kanssa. Lääkehitsuunnitelma tehdään kaikille jilla n säännöllinen lääkitys. Tarvittaessa saamme hjausta esim, tays:n kuntutushjaajalta. Esipetuksen ppilashulln tuki lapsen elämäntilanteesta jhtuvissa vaikeuksissa Esipetuksen henkilökunta knsulti tarvittaesssa esim. kuraattria yhteistyössä vanhempien kanssa ja spii vanhempien kanssa jaktimenpiteistä. Mahdlliset ppilashultkertmukset säilytetään lukllisessa kaapissa ja niitä vi lukea vain suunnitelman laatinut työntekijä. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa.
Varhaiskasvatus ja esipetus Kannustetaan vanhempia humaamaan man lapsensa taitja ja kertmaan niistä lapselleen kannustavasti humaa hyvä -ajatuksella. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Oppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan keväisin viikkpalaverin yhteydessä. Mietitään, vatk suunnitelmat tteutuneet ja js ei, niin mitä esteitä niiden tteutumiselle n llut. Ilmitamme vanhemmille ppilashulln palavereista, jllin heillä n mahdllisuus tuda asiita käsiteltäviksi.