Kasvatuskumppanuus varhaisena, avoimena yhteistyönä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, Lanu 4.2.2014 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 1
Esityksen sisältö Mitä on avoin varhainen yhteistoiminta? Mitä on kasvatuskumppanuus? Asiakasymmärrys ja sen rakentuminen Dialogisuus ja relationaalisuus Varhaisen avoimen yhteistyön käytännöt Kasvatuskumppanuuden puhekäytännöt Kumppanuusyhteistyö lasten ja vanhempien kanssa 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2
Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Edellyttää luottamusta tasavertaisuutta kunnioittamista ja kuuntelua Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja sitä ohjaa lapsen etu ja oikeudet. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. Erityisenä tavoitteena on tunnistaa herkästi lapsen erityisen tuen tarve ja luoda henkilöstön ja vanhempien väliselle yhteistyölle kumppanuuden ilmapiiri. 4.2.2014
Kasvatuskumppanuudessa edistetään lapsen eri kehitysympäristöissä toimivien aikuisten sitoutumista vuoropuheluun lapsesta 4. Lapsen kokemusten, ihmissuhteiden ja arjen jakaminen sekä myönteinen vahvistaminen 1. Tutustumisen prosessi ja luottamuksen rakentuminen Kasvatuskumppanuus 2. Dialoginen vuoropuhelu 3. Satunnaisista tapaamisista sitoutuneisiin yhteistyösuhteisiin 4.2.2014 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 4
Tyytyväisyys työntekijän tapaan kohdella työskennellä lapsen kanssa (Perälä ym. 2011) (erittäin tai melko tyytyväinen %) Työntekijä Huolehtia lapseni turvallisuudesta Päivähoito (n = 328-342) Perusopetus (n =235-243) 92 79 73 Kohtelee lasta arvostavasti 89 81 83 Kertoo hyviä asioita lapsestani 86 78 78 Tukee lapseni vahvuuksia 82 73 67 Arvostaa näkemystäni lapsen tarpeista Omaa taitoja, jotka tukevat lapseni onnistumista Vastaa lapseni yksilöllisiin tarpeisiin Auttaa minua saavuttamaan tietoja ja taitoja, joita tarvitsen lapseni kanssa Ajaa lapsen etua työskennellessään muiden palveluntuottajien kanssa 81 67 71 84 77 68 77 70 60 73 62 66 66 68 68 Neuvola /kouluth (n=588-675) 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 5
Vanhempien tyytyväisyys työntekijän tapaan kohdella työskennellä lapsen kanssa Vanhemmat oli lähes yhtä tyytyväisiä päivähoidon (ka 4,1) kuin esiopetuksen (ka 4,2) tapaan työskennellä lapsen kanssa Heikoimmin työntekijän työtapa lapsen kanssa toteutui neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja koulussa Äitien ja isien välillä ei ollut eroja tyytyväisyydessä työntekijän tapaan työskennellä lapsen kanssa eri palveluissa Perälä, Salonen, Halme ja Nykänen (THL 36/2011) 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 6
Tyytyväisyys työntekijän tapaan työskennellä vanhemman kanssa (Perälä ym. 2011) (erittäin tai melko tyytyväinen %) Työntekijä On huolehtinut, että apua saatavilla On rehellinen, vaikka olisi huonojakin uutisia kerrottavana Päivähoito (n = 328-342) Perusopetus (n =235-243) 70 67 64 84 75 71 Puhuu tavalla, jota ymmärrän 90 84 86 Suojelee perheemme yksityisyyttä Kunnioittaa perheemme arvoja ja uskomuksia Kuuntelee arvostelematta lastani tai perhettämme 75 71 77 74 64 69 84 78 79 On henkilö, johon voin luottaa 83 74 77 Ottaa huomioon sen, mitä minulla on sanottavana 85 76 80 On ystävällinen 92 85 86 Neuvola /kouluth (n=588-675) 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 7
Tyytyväisyys työntekijän tapaan työskennellä vanhemman kanssa Vanhemmat olivat kaikkein tyytyväisimpiä työntekijän ystävällisyyteen ja ymmärrettävään puhetapaan Myös tyytyväisiä siihen, että työntekijä kuunteli, mitä vanhemmalla oli sanottavana, otti huomioon mitä vanhemmalla oli sanottavana ja työntekijään saattoi luottaa Vähiten tyytyväisiä vanhemmat olivat päivähoidossa ja myös muissa palveluissa siihen, miten nämä kunnioittivat perheen arvoja ja varjelivat perheen yksityissyyttä Äitien ja isien tyytyväisyydessä ei ollut eroja päivähoidossa, esiopetuksessa tai koulussa, mutta neuvolan ja kouluth:n työskentelyyn äidit olivat isiä tyytyväisempiä Perälä, Salonen, Halme ja Nykänen (THL 36/2011) 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 8
Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunnioituksen ja luottamuksen periaatteille, joiden odotetaan tuottavan osapuolten välille dialogisuutta ja sitoutuneisuutta KUUNTELU KUNNIOITUS LUOTTAMUS DIALOGI 4.2.2014 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 9
Varhainen Avoin Yhteistoiminta Tom Arnkil, Jukka Pyhäjoki, Johanna Jahnukainen Varhainen avoin yhteistoiminta (VAY) -mallin ytimenä on varhainen, avoin ja eri osapuolten välinen vuoropuhelu ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Toimintamallin kolme periaatetta: 1. Tulee toimia aikaisin 2. Yhdessä 3. Tukeutuen ihmisten sosiaalisiin verkostoihin Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin, koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin. 4.2.2014 Johanna Jahnukainen 10
4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 11
Mitkä ovat kasvatuskumppanuuden hyvät, eettiset käytännöt? Hyviä, eettisiä käytäntöjä huolen harmaalla vyöhykkeellä? Yhteisen ymmärryksen rakentamisen käytännöt, joissa Lapsen tilannetta tutkitaan kasvattajatiimissä Lapsen tilannetta tutkitaan yhdessä vanhempien kanssa Lapsen tilannetta tutkitaan moniammatillisesti ph:ssa Lapsen tilanteesta syntyneet tulkinnat ja mielikuvat sanoitetaan ja tehdään näkyväksi Tilanteessa pyritään muutokseen 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 12
Kasvatuskumppanuus ammatillisina suhdemerkityksinä Dialogisuus Kasvatusvuorovaikutus Relationaalisuus 4.2.2014 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 13
Varhaista avointa yhteistyötä (VAY) edistetään erilaisin dialogisin käytännöin Avoin varhainen yhteistyö edistää kumppanuuden rakentumista hyvän leviämistä, huolen hälvenemistä, verkostojen syntymistä ja johdon sitoutumista Hykä-dialogit Mitä ovat kasvatuskumppanuuden hyvät dialogiset (aloitus)käytännöt? Huoli puheeksi Miten lapsen tilannetta voidaan tutkia yhdessä vanhemman kanssa? Verkosto-dialogit Miten lapsen tilannetta tutkitaan moniammatillisesti? Puimalat Miten kasvatuskumppanuuden toteutumista johdetaan? 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 14
Varhainen avoin yhteistyö ja (kasvatus)kumppanuus asiakasymmärryksen rakentajana Dialogisuus kasvatuskumppanuudessa Kohtaaminen Luottamus Yhteinen ymmärrys Varhainen avoin yhteistyö ja dialogisuus Kuuleminen Vastaaminen Eri näkökulmat 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 15
Kasvatuskumppanuus relationaalisuutena Relaatiot, suhteet Relationaalisuudella, suhdeperusteisuudella tarkoitetaan aikuisten keskinäisiä ja aikuisen ja lasten välistä suhteiden luomista, suhteissa oloa, suhteissa työskentelyä ja suhteiden kanssa työskentelyä päivähoidon aloitus-, ylläpito- ja päättämisvaiheessa Puhe Suhteet tuotetaan kielellisesti ja kommunikatiivisesti - kun vanhempi ja kasvattaja tapaavat, tilanteessa kommunikoidaan paitsi asiaa, myös suhteita Kommunikaatiotaidot huomiota kiinnitetään niihin kommunikaatiotapoihin, jotka edistävät ja toisaalta ehkäisevät kumppanuussuhteita 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 16
Kasvatuskumppanuus perheen ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskevina puhetapoina Neuvottelupuhe Puolesta tietämisen puhe 1. Päivähoito palveluneuvottelijana 2. Päivähoito aloituskeskustelun kävijänä 1. Päivähoito perheen puolesta tietäjänä 2. Perhe omasta puolestaan tietäjänä 3. Päivähoito perheen vakuuttelijana 4.2.2014 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 17
Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen aloituskotikäyntinä Kumppanuuspuheena Neuvollaan ja sovitaan perheen kanssa Keskusteluyhteyden luonti Kontrolli- ja riskiperhepuheena Tarkastuskäynti Viranomaiskäynti Perheen ja vanhemman asiantuntijuuden vahvistaminen Riskiperhekäynti Lapsen tuntemaan oppiminen Lapsen oman toimijuuden tunnistaminen Kasvattajan mielikuvien konkretisointi Perheitä leimaava käynti Työntekijöitä leimaava käynti Sossukäynti 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 18
Tapa, jolla puhumme tuottaa suhteiden vastavuoroisuutta vs. suhteista poissulkemista Suhteita luovassa kommunikaatiossa kasvattaja * toimii avoimesti, aloitteellisesti * arvioi tilannetta reflektiivisesti * vanhempi tulee kuulluksi * lapsi tulee nähdyksi Suhteista poissulkevassa kommunikaatiossa kasvattaja * ohittaa vanhemman tunteet * ohittaa lapsen tarpeet * tuottaa lapsesta selviytyjän * toimii lapsen tilanteen ohjaajana * toimii ei-reflektiivisesti 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 19
Kasvatuskumppanuus yhteistyöprosessina Päivähoidon palvelusopimus - varhaiskasvatusvaihtoehtoja kartoitettaessa Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus perheiden päätöksenteon pohjana Osapuolten vastuut, tehtävät Kuuntelu ja luottamuksen rakentaminen Palveluneuvottelukäytännöt Aloituskeskustelukäytännöt Päivähoitopaikan varmistuttua Perhe lasta koskevan tiedon tuottajana Kasvattaja perheen asiantuntijuuden vahvistajana Vanhemman luottamus siihen, että kasvattajalla on hyvää tahtoa ja osaamista toimia lapsen kanssa tavalla, joka vahvistaa lapsen turvallisuutta Aloituskotikäynti - käynti Varhaiskasvatuksen aloitteesta Perheen kanssa sovitaan Lapsen tapaaminen ja tuntemaan oppiminen Lapsen kodin kasvuympäristöön tutustuminen, mielikuvien todentaminen Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen havainnointi Lapsen tilanteen tutkimisen käytännöt Työntekijän havainnot Vanhemman havainnot Tiimin havainnot, moniammatillisen ryhmän havainnot Yhteinen keskustelu 4.2.2014 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 20
Kasvatuskumppanuus rakentuu vanhempien ja henkilöstön kohtaamisissa Kumppanuus prosessina Kumppanuus kohtaamisten laatuna ja määränä Aloitus- ja siirtymätilanteet Tuonti- ja hakutilanteet Tuonti- ja hakutilanteet Lapsikohtaiset kasvatuskeskustelut Vasu- /Kehityskeskustelut Vanhempainillat Vanhempainillat/ryhmät 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 21
Kiitos ja hyvää päivän jatkoa! Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija marjatta.kekkonen@thl.fi 4.2.2014 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 22
Kirjallisuutta Eriksson, E. & Arnkil, T.E. (2009) Taking up one s worries.. A handbook on early dialogues. National Institute for Health and Welfare. Guide 1. Jyväskylä: Gummerus Printing Bakhtin, M. (1981). Dialogic imagination. Austin, TX: Texas University Press Bakhtin, M. (1984). Problems of Dostoevsky s poetics. Minneapolis: University of Minnesota Press. Buber, M. (2002) Between Man and Man. London and New York: Routledge & Kegan. Koskimies, M., Pyhäjoki, J. & Arnkil,T.E. (2012). Hyvien käytäntöjen dialogit. Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Opas 24. Tampere:THL Trevarthen, C. (2011). Born For Art, and the Joyful Companionship of Fiction. In D. Narvaez, J. Panksepp, A. Schore & T. Gleason (Eds.) Human Nature, Early Experience and the Environment of Evolutionary Adaptedness. Oxford University Press. Kekkonen, M. (2012) Kasvatuskumppanuus puheena. Varhaiskasvattajat, vanhemmat ja lapset päivähoidon diskursiivisilla näyttämöillä. Tutkimuksia 72/2012. THL. Oranen, Mikko (2012) Punaiset korvat ja muita kokemuksia sijaishuollossa olevien nuorten kuulemisesta. Perhehoidon päivät 15.12.2012. Pyhäjoki, J. (2012) Kokemuksia verkostodialogisen palvelukulttuurin muutoksesta. Miksi lasten oikeuksien toteuttamiseksi tarvitaan ylisektorista näkökulmaa? Puheenvuoro. Lasten oikeuksien seminaari Espoo 21.11.2012. Jahnukainen, J. (2012) Hyvien käytäntöjen soveltaminen. Puheenvuoro. 9/2012. Perälä, Marja-Leena, Salonen Anne, Halme Nina ja Nykänen Sirpa (2011) Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita. Vanhempien näkökulma. Raportteja. THL 36/211. 4.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 23