Perhekeskukset Suomessa

Transkriptio

1 Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Lapsen hyvä arki päätösseminaari Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU

2 Mitä tarkoitetaan perhekeskuksella? Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja vähintään ennalta ehkäisevän sosiaalitoimen palveluja. Lisäksi näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. (Socialstyrelsen, Familjecentraler -kartläggningen, 2008) =>Määritelmän pohjalta selvitykseen mukaan tulleet perhekeskusten palvelukokonaisuudet luokiteltiin neljään ryhmään Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 2

3 Perhekeskus hyvinvointi ja terveyttä edistävä ja ennalta ehkäisevä palvelumalli Perhekeskuksen perusajatus on, että se, mitä me pitkällä aikavälillä voimme tehdä edistääksemme kansanterveyttä, on työskennellä turvallisen lapsuuden puolesta. (Mirjam Kalland, MLL) Kolmas kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen. Toinen kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve selektiiviseen, kohdennettuun tukeen. Ensimmäinen kerros -promotiiviset, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille Perusmuuri Ammatillinen osaaminen Kuva: Norjan Familiens hus perhekeskus (Thyrhaug ym. 2011) Presentationens Namn / Faktor 3

4 Perhekeskustoiminnan kehittämisen vaiheet 1. VAIHE 2000 luvun alku Yksittäiset kunnat ja hankkeet Työkäytännöt 2. VAIHE PERHE hanke Valtakunnallinen kumppanuusohjelma 3. VAIHE Kaste ohjelma Monialaisuus Rakenteet Yhteistoiminta Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 5

5 Perhekeskukset Suomessa tutkimusraportti Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen THL 6

6 Perhekeskusten hallinnointi kunnissa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 7

7 Perhekeskukset palvelujen tuottamistavan mukaan Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 8

8 Kohderyhmä Ikäryhmä Kyllä % Alle kouluikäiset ja alakouluikäiset Alle 3-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 61 Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat vuotiaat vuotiaat Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 9

9 Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 10

10 Palvelu/ toimija Universaalit palvelut Kuuluu pe-ke toimintaan % Äitiysneuvola Lastenneuvola Avoin vaka, ph Kohdennetut palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Perhetyö Kotipalvelu Puheterapia Toimintaterapia 39 4 Fysioterapia 26 4 Sosiaalityö Kolmas ja yksityinen sektori Järjestö Srk 57 4 Yksityinen 33 4 Samassa rakennuksessa % Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 13

11 Perhekeskustoiminnan kehittämistarpeet 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen 2. Strategisen yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen 3. Toiminnan koordinaation ja ohjauksen selkiyttäminen 4. Kolmannen sektorin integrointi kiinteäksi osaksi toimintaa 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen 6. Vanhemmuuden tukeminen Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 14

12 Kehittämishaasteet: 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Perhekeskuksen tavoitteet toteutuivat selvityksen mukaan parhaiten monialaisessa perhekeskuksessa Niissä kunnissa, joissa perhekeskustoiminta on järjestetty hyvinvointineuvolatyyppisesti ilman kytkentää varhaiskasvatukseen, tulee neuvolan tiivistää yhteistoimintaa päivähoidon kanssa Niissä kunnissa, joissa on avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus tulee tiivistää yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan ja varhaisen tuen palvelujen kanssa Erikoistuneista neuvonta- ja palvelukeskuksista tulisi käyttää nimitystä erikoistunut perhetukikeskus Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 15

13 Perhekeskuksen monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Monialainen perhekeskus Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus Erikoistunut perhetukikeskus Äitiysneuvola Äitiysneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lastensuojelu Lastenneuvola Lastenneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lasten- /nuorisopsykiatria Varhaiskasvatus Ei kiinteää yhteyttä Varhaiskasvatus (avo) Päihdepalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Muita erityispalveluja Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 16

14 Kehittämishaasteet: 2. Perhekeskustoiminnan strategisen, yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen Perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan perhekeskusta laajemmat ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet ja palveluja yhteen sovittavaa johtamista sekä kumppanuussopimuksia 3. sektorin kanssa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 17

15 Kehittämishaasteet: 3. Toiminnan koordinaation ja ohjauksen selkiyttäminen - yhteisistä toimintatavoista sopiminen Yleisesti toimintatavoista oli sovittu hyvin: > 80 % sopinut arjen tukea ja yhteisöllisyyttä edistävistä palveluista, huolen puheeksiottamisen periaatteista sekä menettelyistä jos tunnistettu huolten kasaantumista tai sen riskiä perheessä >70 % sopinut perhekeskustoiminnan arvioinnista, palvelujen kohdentamisen ja palveluohjauksen periaatteista sekä moniammatillisten yhteistyötapaamisten ja henkilöstön osaamisen vahvistamisen periaatteista Heikoiten sovittu lasten ja perheiden palvelujen kehittämisestä osana kuntastrategiaa (57 %), yhteistyön periaatteista kolmannen ja yksityissektorin kanssa (29-55 %) sekä lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen periaatteista (59 %) Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 18

16 Kehittämishaasteet: 3. Yhteistoiminta, koordinaatio, ohjaus Yhteistoiminnan mahdollisti se, että kunnassa oli perhekeskusta laajemmin luotu lapsi- ja perhepalvelujen ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet. Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun perhekeskukselle oli nimetty oma koordinaattori tai johto- /ohjausryhmä. Eri palvelusektoreiden käytännön yhteistyö mahdollistui parhaiten kunnissa, joissa oli luotu perhekeskustiimit. => Mitä paremmin yhteistyöstä oli sovittu, sitä paremmin vanhempien vertaistuki, kohdennettu varhainen tuki ja tiedon välittäminen perheille toteutuivat Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 19

17 Kehittämishaasteet: 4. Kolmas sektori vahvemmin mukaan toteutuu monialaisessa perhekeskuksessa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 20

18 Kehittämishaasteet: 4. Kolmannen sektorin roolin vahvistaminen ja kumppanuussopimukset Solmittu kumppanuussopimus perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi Muu kunta/ alue (kuntayhtymä, maakunta,seutukunta) Kyllä % 10 Seurakunta 14 Järjestö 25 Yksityinen palveluntuottaja 7 Kumppanuussopimuksia laadittu yleisimmin eri järjestötoimijoiden kanssa Perhekeskuksen käynnistymisen ajankohdalla, tyypillä, toiminnan laadulla tai koordinaatiolla ei yhteyttä kumppanuussopimusten solmimiseen Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 21

19 Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen: perheiden kohtaamispaikka Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 22

20 Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen:perheiden kohtaamispaikat Kohtaamispaikat yleisempiä varhaista tukea tarjoavissa perhekeskuksissa (80 % vs 38 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa järjestö, srk ja/ tai yksityinen sektori aktiivisesti mukana (73 % vs 30 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa palvelut oli suunnattu pienten lasten ja alakouluikäisten lasten perheille (79 % vs. 39 %) Kohtaamispaikalla merkitsevä yhteys vanhempien keskinäisen vertaistuen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 23

21 Kehittämishaasteet: 5. Perheiden ja lasten osallisuuden vahvistaminen Suurin osa (55-93%) arvioi vanhempien vertaistuen toteutuneen hyvin tai melko hyvin. Vertaistuki toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori. Kohtaamispaikka oli tarjolla 59 %:ssa perhekeskuksia. Kohtaamispaikka oli muita useammin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori tai jotka eivät olleet erikoistuneita perhetukikeskuksia. Vanhempien ja lasten osallisuus toteutui sangen hyvin. Osallisuus toteutui paremmin niissä perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori ja joissa oli oma kohtaamispaikka perheille Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 24

22 Kehittämishaasteet: 6. Perhekeskus vanhemmuuden tuen osaamiskeskuksena Pääsääntöisesti henkilöstön osaaminen perhekeskuksissa arvioitiin erittäin hyväksi Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät 1. Strukturoitujen vanhemmuuden tuen ohjelmien hallintaan 2. Hallinnonalat ylittävään johtamiseen 3. Toiminnan arviointiin 4. Ehkäisevään parisuhdetyöhön Perhekeskuksissa, joissa oli kirjatut toimintasuunnitelmat ja tavoitteet osaaminen toteutui muita paremmin Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 25

23 Perhekeskus palvelujen kehittämisen ja tutkimustiedon tuottamisen jatkumona Lasten, nuorten ja perheiden palveluttutkimusraportit, LapsYTY -julkaisut Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Familjecenter i Norden en resurs för barn och familjer, Family center in the Nordic Countries a meeting point for children and families Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 28

24 Perhekeskus kokoaa yhteen perheet ja palvelut Kiitos ja hyvää päivän jatkoa! Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 29