ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Vuoden 2009 tilinpäätös Äänekosken kaupunginhallitus 29.3.2010 oheismateriaali Äänekosken kaupunginvaltuusto 31.5.2010 liite
Äänekosken kaupunki y-tunnus 2045520-5 Tilinpäätös vuodelta 2009 Tasekirja 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus 1.1.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.1.3. Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys 1.1.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 1.1.5. Kaupungin henkilöstö 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavaista seikoista 1.1.7. Ympäristötekijät 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.3.2. Toiminnan rahoituksen muodostuminen 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset 1.5. Kokonaistulot ja menot 1.6. Kaupunkikonsernin toiminta ja tulos 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 1.6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 1.6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.7.1. Tilikauden tuloksen käsittely 1.7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1
2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 2.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2.2.3. Investointien toteutuminen 2.2.4. Rahoitusosan toteutuminen 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 3.2. Rahoituslaskelma 3.3. Tase 3.4. Konsernilaskelmat 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 4.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 4.6. Omistukset muissa yhteisöissä 4.7. Konsernia koskevat liitetiedot 4.8. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Allekirjoitukset ja merkinnät 6. Luettelot ja selvitykset Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat 2
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Tilinpäätös vuodelta 2009 Tasekirja 1.Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Taloudellisen taantuman aikana Äänekosken elinkeinoelämä onnistui kohtuullisesti säilyttämään elinvoimansa. Moneen muuhun metsäteollisuuspaikkakuntaan verrattuna Äänekosken metsäteollisuus säilytti asemansa ja kilpailukykynsä. Metsäteollisuudesta ei kokonaisuudessaan hävinnyt työpaikkoja, mutta toisaalta myös Äänekoskella jouduttiin sillä toimialalla melko mittaviin lomautuksiin. Työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi ja kaupunki pysyi työpaikkojen suhteen edelleen yliomavaraisena. Tuoreimman tilastokeskuksen tiedon mukaan Äänekosken työpaikkaomavaraisuus on yli 105 prosenttia ja työpaikkoja on yhteensä noin 10 000. Äänekosken kaupungin yritykset tarjoavat työpaikan huomattavan suurelle määrälle ulkopaikkakuntalaisia, sillä viimeisen pendelöintitilaston mukaan ulkopaikkakuntalaisia kävi päivittäin töissä jo 2 000 henkilöä. Työttömyys pysyi edelleen korkeana, joten oman väestön kilpailukyky kasvaneeseen työpaikkatarjontaan nähden ei ole ollut riittävä. Rakennetyöttömyyden haasteisiin haettiin aktiivisesti ratkaisuja kaupungin, yrittäjäjärjestön, kehittämisyhtiön, koulutusyksiköiden, TE-toimiston ja suurteollisuuden edustajista koostuvassa työllisyystyöryhmässä. Kaupunki on osallistunut Keski-Suomen välityömarkkinat hankkeeseen, jossa ns. kolmannen sektorin kanssa on haettu ja kehitetty toimintatapoja vaikeimmin työllistyvien henkilöiden aktivoimiseen ja työmarkkinakelpoisuuden edistämiseen. Äänekosken kaupungin työttömien määrän kasvu vuonna 2009 oli 5,1 %, kun koko maakunnan keskimääräinen työttömyyden kasvu oli samana aikana 14,5 %. Taantumankin aikana kaupungin yritykset ovat halunneet säilyttää osaavan henkilöstönsä ja suhdanteen vaihteluista on selvitty pääosin lomautuksin. Elinkeinoelämän edellytysten turvaamisessa ja kehittämisessä ja myös koko kaupungin kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden edistämisessä keskeisessä asemassa olivat ja ovat edelleen isot infrahankkeet. Niistä tärkeimmät ovat 4 tien parantaminen moottoritietasoiseksi välillä Kirri- Äänekoski ja Äänekoski- Haapajärvi radan perusparantaminen. Molempien hankkeiden toteuttamiseen on varauduttu eduskunnan hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa, jonka sisältö tarkistetaan seuraavan eduskuntakauden alkaessa. Äänekosken kaupungin osalta on myönteistä, että Keski-Suomen liitto on hyväksynyt molemmat hankkeet maakunnan kärkihankkeiksi. Tässä työssä saavutettiin jo myönteisiä tuloksia, 3
koska Hirvaskankaan eritasoristeysjärjestelyihin saatiin ns. elvytysrahaa 5,5 milj. euroa ja Äänekoski-Haapajärvi-radan perusparantamiseen varmistui 20 milj. euron alkurahoitus Äänekosken ja Saarijärven väliselle rataosuudelle. Vuoden lopulla VAPO ja Metsäliitto julkistivat yhteisen biodieseltehdashankkeen, jonka perusteella käynnistettiin YVA-ohjelma sekä Äänekoskella että Kemissä. Edellä mainittujen infrahankkeiden toteutuminen edesauttaisi merkittävästi Äänekoskelle suunnitellun biodieseltehtaan investointipäätöstä. Investoinnin kustannusarvio on noin 500 milj. euroa ja sen työllistävä vaikutus olisi noin 500 henkilöä. Äänekoski oli aktiivisesti mukana Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaan sisältyvässä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhykehankkeessa, joka tavoittelee samanaikaisesti sekä alueellisesti että kansallisesti kilpailukyvyn ja koheesion vahvistamista. Sen aloitteesta rakennetaan kansallista Idea Finland verkostoa, sovitetaan yhteen aluerakennetta ja vahvistetaan vyöhykkeen innovaatioympäristöä. Maakuntahallitus hyväksyi kehittämisvyöhykehankkeen myös maakunnalliseksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi (KOKO-ohjelma). Kaupunki osallistui myös Kuntaliiton koordinoimaan seutukaupunkiverkostohankkeeseen. Seutukaupungit ovat vahvoja peruskuntia ja ne muodostavat maakuntakeskusten rinnalla Suomen kuntarakenteen perustan. Kaupungin keskeisin haaste on edelleen talouden tasapainottaminen ja vakauttaminen, vaikka tilivuoden tulos olikin ennakoitua parempi. 1.1.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2009 alusta aloitti toimintansa ensimmäinen uuden Äänekosken kuntalaisten yhdessä valitsema 43-jäseninen kaupunginvaltuusto. Kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti valtuustokauden 2009-2012 kaupunginhallitukseen valittiin 13 jäsentä, joista 2 jäsentä edustamaan Sumiaisten, 4 Suolahden ja 7 Äänekosken aluetta. Vuosille 2007-2010 on asetettu hallinnon ja palveluiden alueellista kehitystä sekä yhdistymissopimuksen toteuttamista seuraamaan alueneuvottelukunta. Kaupunginvaltuusto on kokoontunut vuoden aikana 8 (7) kertaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Risto Kumpu, 1. varapuheenjohtajana Simo Salmelin, 2. varapuheenjohtajana Sirpa Martins ja 3. varapuheenjohtajana Kyllikki Lång. 4
Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 28 (25) kertaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Rolf Nyholm (varajäsenenä Seppo Ruotsalainen) sekä muina jäseninä Heikki Flinkman Kari Kiiskinen Pekka Leppänen Merja Närhi Leila Lindell Tommi Lunttila Pentti Piilonen Piia Soininen Jaana Tani Matti Tiusanen Marke Tuominen Pirjo Uusitalo Kalervo Toffer (varajäsen) Marko Tuhkanen Veijo Neste Virva Tikkanen Erja Pohjonen Ilkka Saarenpää Erkki Pönkänen Anneli Kuukkanen Minna Tuikka Seppo Hänninen Virpi Laurila Hannele Vainio. 1.1.3. Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen talouskehitys Suomessa ja koko maailmassa kääntyi vuoden 2008 loppupuolella kohti taantumaa; alkaen rahoituskriisistä ja leviten lähes kaikille alueille ja toimialoille sekä jatkuen koko vuoden 2009. Bruttokansantuotteen kasvu hidastui loppuvuoden 2008 aikana siten, että vuosikasvu oli 1,0 prosenttia (4,5). Vuonna 2009 bkt aleni ennakkotietojen mukaan 7,8 prosenttia. Koko vuoden inflaatioksi muodostui 0,0 % (4,1). Julkisen talouden ylijäämä bkt:sta kääntyi (4,5 %) pitkästä aikaa alijäämäksi: - 2,0 vaihtotaseen ollessa 1,6 % bkt:sta (3,0). Työllisyystilanne koko maassa heikkeni oleellisesti edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli joulukuussa keskimäärin 9,8 % (7,6). Lyhyt korkotaso laski vuoden aikana noin kahdella prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopulla 0,7 % (3 kk euribor). Pitemmän viitekoron, 12 kk, lasku oli noin 1, 6 %-yksikköä päätyen tasolle 1,25. Rahan saatavuuden tiukkeneminen heijastui alkuvuonna myös kuntalainoituksen marginaaleja nostavasti tasaantuen loppuvuoteen. Kuntatalous pysyi edelleen heikkona. Yli puolet kunnista nostaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2010. Maan sisäinen muuttoliike on ollut edelleen voimakasta. 5
Ääneseudun talousalueen kehitys Metsäteollisuuden tuotantoyksiköt ja työpaikat koko maassa olivat edelleen saneerauksen kohteena. Äänekosken yksiköt ovat mm. synergiahyötyjensä ansiosta pääosin säästyneet voimakkaimmilta toimilta. Muilla teollisuuden aloilla toteutettiin lomautuksia, mutta mittavilta irtisanomisilta vältyttiin. Kaupungin liiketilojen täyttöaste on vuoden mittaan pysynyt hyvänä. Vain ictteollisuuden vetäytymisen seurauksena on tiloja edelleen vailla käyttöä. Asuinrakentaminen jatkui kohtuullisen vilkkaana, vaikkakin vaimentuen edellisistä vuosista. Tyhjien vuokra-asuntojen määrä kasvoi 2000-luvan alussa voimakkaasti. Kaupungin hallitsemien vuokra-asuntojen käyttöaste on 85 %. Työllisyystilanne heikkeni ja työttömyysaste oli vuoden lopussa 16,1 % (13,7). Äänekosken 9 248 hengen työvoimasta oli vuoden lopussa ilman työtä 1 490 henkilöä. Koko maakunnan työttömyysaste oli 14,5 %. Äänekosken väkiluku oli vuoden 2008 lopussa 20 325 henkilöä, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 85 (+66) henkeä. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 väkiluku 84 hengellä 20 241 henkeen. Syntyvyys/kuolleisuus oli +3, maassamuutto 88 ja maahanmuutto +1 henkeä. Äänekosken väestömäärä v. 1980 oli 20 450 henkeä ja oli enimmillään v. 1991: 21 188. Vuosituhannen alussa väkiluku aleni viidessä vuodessa lähes 600 hengellä. Väestömuutos vaihtelee tasapainotilanteen molemmin puolin. Nuorten 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä on 17,4 (17,6)%. Koko maassa vastaava osuus on 16,7 (16,9) %. 65 vuotta täyttäneiden osuus on 18,7 (18,2) % ja koko maassa 17,0 (16,5)%. 400 300 200 100 0 1980 1990 2000 2009-100 -200-300 Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Ulkomaan kansalaisia oli väestöstä runsaat 200 henkeä eli 1 %. 6
1.1.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2008 jälkeen kaupungilla oli taseessa vanhoja alijäämiä 2,9 milj. euroa. Kesäkuussa 2009 kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden vakauttamisohjelman, jolla talouskehitystä otettiin haltuun ja ohjattiin suunnitelmakaudella kuntalain vaateet täyttäväksi. Toimenpideohjelmaa on toteutettu vuoden 2009 lisätalousarviolla sekä noudatettu vuoden 2010 talousarvion ja 2010-2013 taloussuunnitelman valmistelussa. Vuosi 2009 toteutui kaupungin toimintojen osalta ennakoidun mukaisesti. Taloutta voitiin vakauttaa, mutta laman vaikutukset erityisesti verokertymään heikensi taloudellista tilannetta. Yhdistymiselle asetettuja toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita ollaan ensimmäisten toimintavuosien aikana jo saatu hyvin toteutettua ja kehitys jatkuu. Tilivelvollisia toimielimiä ovat kaupunginhallitus ja lautakunnat. Tilivelvollisia viran- ja toimenhaltijoita ovat osastopäälliköt sekä muut esittelevät viran- ja toimenhaltijat. 1.1.5. Kaupungin henkilöstö Palkat ilman sivukuluja olivat 41,7 milj. euroa kasvun ollessa 2,2 %. Vertailukelpoinen kasvu oli 3,3 %, mikä alitti kunta-alan yleisen palkkatason muutoksen. Henkilökulut/ käyttötalous, 1000 euroa 2009 2008 muutos-% Vakinainen kk-palkkainen 29 148 27 641 5,5 Tilapäinen kk-palkkainen 2 617 3 711-29,5 Sijaisten palkat 5 383 4 836 11,3 Erilliskorvaukset 3 355 3 322 1,0 Tunti- ja urakkapalkat 351 461-23,9 Työllistettyjen palkat 811 764 6,1 Muut palkat 152 136 11,7 Kokouspalkkiot 229 208 10,2 Jaksotukset 160 205-22,2 Sosiaalimaksulisät -551-521 5,9 Em. yhteensä 41 656 40 765 2,2 Muut henkilösivukulut 2 697 2 984-9,6 Eläkekulut 10 847 10 516 3,1 Kaikki yhteensä 55 200 54 266 1,7 Toimia vakinaistettiin vuoden kuluessa, mikä lisäsi vakinaisten ja vähensi tilapäisten palkkakuluja. 7
Hallinnon organisaatiorakenne ilmenee mm. talousarvion toteutumavertailusta. Henkilöstöä koskevista tiedoista on laadittu henkilöstökertomus. Vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 1 075 (1 069) henkilöä ja määräaikaisen määrä 55 (85) henkeä. Työllistettyjä oli lisäksi 46 (50) ja sijaisia 226 (263) henkeä. Henkilöstöä oli täten yhteensä 1 402 (1 467). 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavaista seikoista Kaupungin haasteet liittyvät talouteen ja toimintaan. Talouden haasteet ovat vanhojen alijäämien kattaminen sekä suhdannetaantuman vaikutukset erityisesti tulopohjaan. Toiminnan haasteet tulevat ikäväestön lähivuosina tapahtuvasta suuresta kasvusta, mikä tulee lisäämään vanhuspalveluiden kysyntää. Haasteet on tiedostettu ja niihin pyritään vastaamaan ennakoiden sekä toimintaa ohjaamalla. 1.1.7. Ympäristötekijät Kaupungin lähivuosien oleellisimmat haasteet ympäröivän yhteisön suhteen liittyvät elinkeinorakenteen pitkäaikaisin muutoksiin ja suhdannetaantumaan. Kaupungin toiminta on perinteisesti ollut kytkennässä paikkakunnan suurteollisuuden ja erityisesti metsäteollisuuden kehitykseen. Riippuvuus on vähitellen pienentynyt, mutta on edelleen suurta. Suhdannetaantuma vauhdittaa muutoinkin tapahtuvaa elinkeinorakenteen muutosta. Haasteet on tiedostettu ja kehitystä pyritään seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan siihen vaikuttamaan tai sopeutumaan. 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus ja se kuuluu osana lautakuntien ja esimiesasemassa olevien työtehtäviin. Valvonta on toteutunut lakien, päätösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Erityistä huomiota on jatkossa kiinnitettävä rakentamisen laatuun sekä tilojen käyttöön siten, että tilat ovat henkilöstön ja asiakkaiden kannalta turvallisia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehostamiseksi suoritettiin 2008 Audiator-Kehittämispalvelujen kanssa kokonaisvaltainen riskienhallinnan arviointi kohdistuen keskeisimpiin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä konserniohjaukseen ja valvontaan. Arvioinneissa tunnistettiin 8
lukuisia toiminnan aloja, joiden osalta todettiin riskienhallintaprosessit jatkokehittelyä kaipaaviksi. Arvioinnissa on laadittu ehdotuksia hallintaprosessien systematisoimiseksi ja palveluiden saatavuuden / laadun turvaamiseksi sekä annettu toimenpide-ehdotuksia. Prosessi on edistynyt valmistelun osalta ja jatkuu siten, että vuonna 2010 konserniohje ja hallintosääntö päivitetään, laaditaan sisäisen valvonnan yleisohje sekä tehdään toimintakohtainen riskikartoitus. Vuoden aikana ei realisoitunut oleellisia taloudellisia tai toiminnallisia riskejä. Ok-talossa vuonna 2006 todettu vesivahinko todettiin oikeudessa kaupungin toimista johtuvaksi ja asia sai 2009 päätöksensä päätyen vastuuvahinkovakuutuksesta korvattavaksi kokonaiskorvauksen ollessa 131 000 euroa. Sisäinen tarkastus kuuluu osana kaikkien lautakuntien ja esimiesasemassa olevien työtehtäviin. Eriytettyä sisäistä tarkastusta ei ole järjestetty eikä toiminnan eriyttämistä ole valmisteltu. 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelma, ulkoinen 2009 2008 2007 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 17 368 19 678 20 602 Valmistus omaan käyttöön 77 91 56 Toimintakulut -108 165-105 214-97 845 Toimintakate -90 720-85 444-77 188 Verotulot 60 934 61 325 55 801 Valtionosuudet 32 796 29 202 25 575 Korkotuotot 1 109 446 192 Muut rahoitustuotot 842 1 159 1 406 Korkokulut -835-1 574-1 115 Muut rahoituskulut -13-37 -333 Vuosikate 4 113 5 076 4 338 Poistot ja arvonalentumiset -5 094-5 324-5 573 Satunnaiset erät 196 10 350-420 Tilikauden tulos -785 10 102-1 655 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 20 331 54 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä -765 10 433-1 601 9
Toimintatuotot olivat 17,4 milj. euroa väheten edellisestä vuodesta johtuen vesiliiketoiminnan myymisestä kesken vuotta 2008. Sisäisiä tuottoja (ja kuluja) oli lisäksi 4,6 miljoonaa euroa. Myyntituotot olivat 2,4 (4,6) milj. euroa ja maksutuotot 6,9 (7,0) milj. euroa. Tuet ja avustukset olivat 3,8 (4,1) milj. euroa sisältäen yhdistymisavustukset, yhteensä 1,7 (2,3) milj. euroa. Muiden toimintatuottojen 4,2 (3,9) milj. euroa sisältävät vuokratuottoja 3,0 (2,5) milj. euroa sekä myynti- ja luovutusvoittoja 0,8 (0,9) milj. euroa. Toimintakulut olivat 108,2 (105,2) milj. euroa. Tästä henkilöstömenot olivat 55,2 (54,3) milj. euroa eli 51,0 (51,6) prosenttia. Palkat ja palkkiot olivat 41,7 milj. euroa ja 2,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiakaspalvelumaksut olivat 28,0 (27,1) milj. euroa, muiden palveluiden ostot 9,1 (8,3) milj. euroa ja aineet ja tarvikkeet 7,6 (7,7) milj. euroa. Verotulot olivat yhteensä 60,9 miljoonaa euroa kun ne olivat edellisenä vuonna 61,3 milj. euroa. Kunnallisveron tuotto oli 53,5 (53,6) milj. euroa. Osuus yhteisöverosta oli 4,5 (4,9) milj. euroa, missä veron kuntaosuuden nostamisen merkitys oli 1,4 milj. euroa. Vuonna 2008 ennakonpidätyksen alaiset tulot koko maassa olivat 18 527 euroa/asukas ja Äänekoskella 16 658 euroa/asukas. Muutos edelliseen vuoteen oli koko maassa 6,5 ja Äänekoskella 5,0 %. Verotuotot ja valtionosuus 1000 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2007 2008 2009 kiinteistövero yhteisövero kunnallisvero valtionosuudet kiinteistövero 2 582 2 846 2 894 yhteisövero 4 546 4 905 4 526 kunnallisvero 48 673 53 574 53 514 valtionosuudet 25 575 29 202 32 796 10
Valtionosuudet olivat 32,8 miljoonaa euroa kasvaen 12,3 prosentilla. Verotulon tasauksen osuus oli 3,7 milj. euroa (2,7). Vuonna 2009 valtionosuudet koko maassa olivat 1 294 euroa/ asukas ja Äänekoskella 1 609 euroa/asukas. Korkotuotot olivat 1,1 (0,4) milj. euroa ja korkokulut 0,8 (1,6) milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä 1,1 (0,4) milj. euroa, mikä oli 0,8 milj. euroa parempi tulos kuin talousarviossa oli ennakoitu. Vuosikate oli 4,1 (5,1) milj. euroa positiivinen. Tulokseen vaikuttivat yhdistymisavustukset 1,7 (2,3) milj. euroa ja myyntivoitot 0,8 (0,9) milj. euroa. Maankäyttösopimusmaksuja ei kertynyt (0,7 milj. euroa). Suunnitelmapoistojen määrä oli 4,5 milj. euroa. Lisäksi tehtiin harkinnanvaraisia poistoja 0,3 milj. euroa sekä muita ylimääräisiä poistoja 0,3 milj. euron verran. Satunnaisena eränä kirjattiin Sumiaisten Op-liiketalon fuusiosta johtuen tuloa 196 000 euroa. Vastaava summa on käsitelty ylimääräisenä poistona. Tilikauden vuositulos on alijäämäinen 764 886,33 euroa. Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikatteella voitiin kattaa 81 (95) prosenttia poistojen määrästä. Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2008 2007 Toimintatuotot/ Toimintakulut % 16,0 18,7 21,0 Vuosikate/ Poistot % 80,7 95,3 77,8 Vuosikate/ Asukasluku /as 203 250 213 Asukasmäärä 1.1. 20 241 20 316 20 404 Veroprosentti 19,75 19,75 19,00 11
1.3.2. Toiminnan rahoituksen muodostuminen Rahoituslaskelma 2009 2008 2007 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 113 5 076 4 338 Satunnaiset erät 196 10 350-420 Tulorahoituksen korjauserät -842-11 345-1 491 Tulorahoitus yhteensä 3 468 4 082 2 427 Investointien rahavirta Investointimenot -8 638-8 413-7 283 Rahoitusosuudet investointimenoihin 915 500 309 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 974 19 637 2 285 Investoinnit yhteensä netto -5 749 11 724-4 688 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 282 15 805-2 261 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -50-18 268-5 Antolainasaamisten vähennykset 327 871 462 Antolainauksen muutokset yhteensä 277-17 396 456 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 000 8 000 14 015 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 530-5 619-4 376 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0-8 050 Lainakannan muutokset yhteensä 1 470 2 381 1 589 Oman pääoman muutokset 0-2 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 765 1 892-776 Rahoituksen rahavirta 2 512-13 125 1 269 Rahavarojen muutos 230 2 680-992 Kassavarat 31.12. 3 944 3 714 1 034 Kassavarat 1.1. 3 714 1 034 2 025 Investointien nettovaikutus kassavirtaan oli 5,8 milj. euroa negatiivinen, jolloin koko varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli 2,3 milj. euroa negatiivinen. Lainakanta kasvoi 1,5 milj. euroa ja antolainakanta lyheni 0,3 milj. euroa. 12
Rahoituslaskelman tunnusluvut Tulorahoitus riitti 53 (64) prosenttiin investoinneista. Kassasta maksut olivat 129 milj. euroa. Rahoituslaskelman tunnusluvut 2009 2008 2007 Investointien tulorahoitus % 53 64 62 Pääomamenojen tulorahoitus % 29 16 40 Lainanhoitokate 0,7 0,9 1,0 Kassasta maksut/ vuosi 1000 128 792 143 985 110 900 Kassan riittävyys pv 11 9 3 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Tase kasvoi 1,0 milj. eurolla 125,6 milj. euroon. Pysyvien vastaavissa aineellisten hyödykkeiden / rakennusten sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrä kasvoi ja keskeneräisten määrä aleni. Sijoituksissa lainasaamiset alenivat 23,3 milj. eurosta 23,0 milj. euroon. Vaihtuvissa vastaavissa pankkisaamisten määrä kasvoi 3,9 milj. euroon. VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 118 935 117 709 106 135 Aineettomat hyödykkeet 1 051 1 488 520 Aineettomat oikeudet 32 0 1 Tietokoneohjelmistot 25 28 54 Muut pitkävaikutteiset menot 994 1 459 465 Aineelliset hyödykkeet 74 327 71 968 78 518 Maa- ja vesialueet 18 740 18 881 18 839 Rakennukset 43 829 41 058 43 260 Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 727 9 146 15 443 Koneet ja kalusto 450 524 546 Muut aineelliset hyödykkeet 274 324 326 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1 308 2 034 104 Sijoitukset 43 557 44 254 27 097 Os. ja osuudet tytäryhteisöissä 12 912 13 070 13 063 Kuntayhtymäosuudet 6 037 6 037 6 046 Os. ja osuudet osakkuus- ja muissa 631 631 695 Muut osakkeet ja osuudet 990 1 252 1 426 Muut lainasaamiset 22 987 23 264 5 868 13
TOIMEKSIANTOJEN VARAT 63 165 243 Valtion toimeksiannot 58 159 237 Muut toimeksiantojen varat 5 5 5 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 588 6 780 4 589 Vaihto-omaisuus 51 38 43 Saamiset 2 593 3 028 3 512 Pitkäaikaiset saamiset 0 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 2 593 3 028 3 512 Myyntisaamiset 1 294 1 481 2 072 Lainasaamiset 173 120 130 Muut saamiset 1 127 1 426 1 168 Siirtosaamiset 0 0 141 Rahoitusarvopaperit 31 59 59 Rahat ja pankkisaamiset 3 913 3 655 975 YHTEENSÄ VASTAAVAT 125 586 124 654 110 966 Tilikauden ja edellisten vuosien alijäämä kasvoi 2,9 milj. eurosta 3,7 milj. euroon eli 182 euroon/asukas. Vieraan pääoman määrä kasvoi 1,8 milj. eurolla 50,1 milj. euroon. 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007 VASTATTAVAA 1 000 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 74 895 75 660 65 228 Peruspääoma 78 497 78 497 78 497 Muut omat rahastot 82 82 83 Edellisten kausien yli/alijäämä -2 919-13 352-11 751 Tilikauden yli-/alijäämä -765 10 433-1 601 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 334 354 685 Poistoero 334 354 685 Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 6 0 119 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 248 309 435 Valtion toimeksiannot 66 129 296 Lahjoitusrahastojen pääomat 0 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 182 180 139 14
VIERAS PÄÄOMA 50 103 48 331 44 499 Pitkäaikainen vieras pääoma 30 253 29 369 27 492 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 24 853 22 169 19 538 Lainat julkisyhteisöiltä 5 382 7 180 7 897 Muut velat 17 19 57 Lyhytaikainen vieras pääoma 19 851 18 962 17 007 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 316 5 315 4 849 Lainat julkisyhteisöiltä 1 299 716 716 Lainat muilta 0 0 0 Saadut ennakot 10 80 10 Ostovelat 6 161 6 121 4 797 Muut velat 979 1 068 1 107 Jaksotukset 5 561 5 627 5 377 Valtionosuusennakot 123 34 150 Muut siirtovelat 400 0 1 YHTEENSÄ VASTATTAVAA 125 586 124 654 110 966 Taseen tunnusluvut Taseen tunnusluvut 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007 Omavaraisuusaste % 60 61 59 Suhteellinen velkaantuneisuus % 43 42 44 Kertynyt yli/alijäämä, 1000-3 684-2 919-13 352 Kertynyt yli/alijäämä, /as -182-144 -654 Lainat /as 1 821 1 742 1 617 Lainakanta 31.12. 1000 36 851 35 381 33 000 Lainasaamiset 31.12. 1000 23 159 23 384 5 998 Lainakanta kasvoi 35,4 milj. eurosta 36,9 milj. euroon. Uutta lainaa nostettiin 8 milj. euroa ja vanhaa lyhennettiin 6,5 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa ei ollut. Vuoden 2010 lyhennykset ovat 6,6 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohti oli 1 821 euroa. Ennakkotietojen mukaan kuntien lainakanta vuoden 2009 lopussa oli keskimäärin 1 875 euroa/ asukas. Lainasaamiset olivat vuoden lopussa 23,2 milj. euroa. Ottolainat, antolainat ja kassavarat huomioiden oli kaupungin nettovelka 9,7 milj. euroa. 15
1.5. Kokonaistulot ja menot Tulot, ulkoiset 1000 % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 17,4 14 Verotulot 60,9 49 Valtionosuudet 32,8 27 Korkotuotot 1,1 1 Muut rahoitustuotot 0,8 1 Satunnaiset tuotot 0,2 0 Tulorahoituksen korjauserät -0,8-1 Investoinnit 0 Rahoitusosuudet 0,9 1 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot 2,0 2 Rahoitustoiminta 0 Antolainasaamisten vähennykset 0,3 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8,0 6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0 Kokonaistulot yhteensä 123,6 100 Verotuotot muodostivat 49 % kaupungin kokonaistuloista ja valtionosuudet 27 %. Toimintatuotot olivat 14 % ja lainaotto 6 %. Toimintakulut muodostivat 87 % kaupungin kokonaiskuluista, investoinnit 7 %. ja lainojen lyhennykset 5 %. Menot, ulkoiset 1000 % Varsinainen toiminta Toimintakulut 108,2 87 - valmistus omaan käyttöön -0,1 0 Korkokulut 0,8 1 Muut rahoituskulut 0,0 0 Satunnaiset kulut 0,0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0 Investoinnit 0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 8,6 7 Rahoitustoiminta 0 Antolainasaamisten lisäykset 0,1 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 6,5 5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0 Kokonaismenot yhteensä 124,1 100 16
1.6. Kaupunkikonsernin toiminta ja tulos 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kaupunkikonserniin luetaan emon lisäksi seuraavat yhteisöt. Tytäryhteisöt: Kiinteistö- ja asuntotoiminta Äänekosken Vuokra-asunnot Oy (100,0 % omistus) Suolahden Vuokra-asunnot Oy (100,0) Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy (100,0) Äänekosken Asumispalvelusäätiö (100,0) K. Oy Konginkankaan Säästölipas (74,6) K. Oy Suolahden Keskusraitti (73,3) Kiinteistö Oy Äänekosken Kauppatalo (54,3) Liiketoiminta Ääneseudun Energia Oy (100,0) Äänekosken Kiinteistönhoito Oy ( 100,0) Muut Keitele-Museo Oy (87,0) Ääneseudun Kehitys Oy (76,7) SS-Jäähalli Oy (50,1) Kuntayhtymät: Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky (41,6) Keski-Suomen liitto (7,7) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky (8,9) Osakkuusyhteisöt: K. Oy Kellosepänkatu 21 (48,3) Kumpuniemen Voima Oy (33,3) Konginkankaan OP-Liikekeskus Oy (25,3) Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt. Kaupunki on mukana Äänekosken Vanhaintukisäätiössä sekä Suolahden Vanhain- ja vammaistentukisäätiössä, mutta asema ei edellytä niiden huomioimista konsernissa. As. Oy Sääkskulma ja As. Oy Sumiaisten Kukkoranta on jätetty tarkastelu ulkopuolelle, koska ko. osakkeita myydään aktiivisesti. Kaupungin mikään tytäryhteisö ei ole laatinut konsernitasetta. 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.4.2007 kaupunkikonsernia koskevat konserniohjeet. Konsernin yksiköiden seuranta tapahtuu toimi- ja luottamushenkilöiden kautta toiminnallisesti niiden yksiköiden toimesta, joiden toiminta-alueeseen yksikkö kuuluu sekä lisäksi keskushallinnon toimesta. 17
Ääneseudun Energia Oy:lle on vuonna 1999 hyväksytty tuotto- ym. taloustavoitteet, joita on tarkistettu vesilaitosfuusion vaikutukset huomioiden. 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Äänekosken Vuokra-asunnot Oy jatkoi vuokratalojen yhtiöittämistä ja myi vuoden aikana 22 yhtiöitettyä asuntoa. Lisäksi yhtiö myi vuoden vaihteessa kertakaupalla kuusi pienkerrostaloa ja kaksi rivitaloa, yhteensä 77 asuntoa. Yhtiön taloustilanne pysyi tiukkana, johtuen edelleen runsaasta vuokraasuntojen tyhjänä olosta (21 % vuokratuotoista). Yhtiön lainamäärä oli 28,1 (30,4) milj. euroa. Kaupunki myi vuoden aikana 11 asuntoa. Ääneseudun Energia Oy:n taloudellinen asema ja tulos on pysynyt hyvänä. Liikevaihto oli 16,7 milj. euroa ja liikevoitto 2,0 milj. euroa. K. Oy Sumiaisten Op-talo (100,0 % omistus) toiminta siirrettiin kaupungin kirjanpidon piiriin lakkauttamalla yhtiö. Äänekosken linja-autoasemakiinteistö Oy (100,0) yhtiöinä purettiin. Suojarinteen ky:n (13,1) toiminta päättyi vuoden 2008 lopussa. Kaupunki huolehti yhtymän loppuselvityksen laatimisesta, joka valmistui 3.12.2009. Omistusosuus As. Oy Sääkskulmassa väheni 69,5 %:sta 54,4 %:iin. Kaupunki merkitsi osakeannissa Kuntarahoituksen osakkeita 80 000 eurolla, mikä kasvatti sijoituksen 77 250 kpl:seen ja 111 955,71 euroon. 1.6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonta on järjestetty konserniohjeen mukaisesti. Konserniohje päivitetään vuoden 2010 aikana. Suurimmat konsernin tytäryhtiöt ovat osallistuneet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehostamiseksi Audiator-Kehittämispalvelujen kanssa suoritettuun kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan arviointiin. Arviointi kohdistui keskeisimpiin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä konserniohjaukseen ja valvontaan. Työ jatkuu mm. yksityiskohtaisemman riskien kartoituksen muodossa vuonna 2010. 18
Konsernituloslaskelma 1.6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1 000 2009 2008 Toimintatuotot 66 847 64 826 Toimintakulut -150 434-144 657 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) -7-1 Toimintakate -83 594-79 832 Verotulot 60 934 61 325 Valtionosuudet 32 796 29 202 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 250 356 Muut rahoitustuotot 2 689 3 033 Korkokulut -970-1 857 Muut rahoituskulut -1 393-2 342 Rahoitustuotot ja -kulut 576-809 Vuosikate 10 712 9 885 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 204-9 826 Kertaluonteiset poistot -591-225 Arvonalentumiset -9 Poistot ja arvonalentumiset -10 794-10 060 Satunnaiset erät 215-402 Tilikauden tulos 133-577 Tilinpäätössiirrot -11 402 Vähemmistöosuudet -2 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 120-175 Konsernin tuloslaskelma on 0,1 milj. euroa ylijäämäinen, kun se oli vuotta aiemmin 0,2 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikatteella voidaan kattaa poistot 107 %:sesti. Mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky tekivät huomattavan positiivisen tuloksen. 2009 2008 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 44,4 44,8 Vuosikate / poistot, % 99,2 98,3 Vuosikate, euroa / asukas 529 487 Asukasmäärä 20 241 20 316 19