Talousraportti 1.1. 31.1.28 Tampereen kaupunki Talous ja strategiaryhmä
Esipuhe TAMMI LOKAKUUN TALOUSRAPORTTI 28 Tampereen kaupungin lokakuun talousraportti on laadittu ajalta 1.1. 31.1.28. Lokakuun tulos on 89,6 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate, 163,6 milj. euroa, on 78,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Vuosikatteen hyvään toteumaan vaikuttavat merkittävästi alkuvuoden aikana tehdyt tonttikaupat. Näiden ansiosta nettomenojen kasvu on 1,7 prosenttia kun se ilman maanmyyntivoittoja on 7,1 prosenttia. Lokakuun loppuun mennessä ulkoisia pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 19,6 milj. eurolla. Lainakanta on pienentynyt vuoden alusta n. 14, milj. eurolla, josta henkilöstökassan kasvua on 5, milj. euroa. Uutta lainaa ei tarkastelukaudella ole nostettu. Asukasta kohden laskettuna kaupungin lainakanta on lokakuun lopussa 884 euroa, kun se vuoden alussa oli 959 euroa. Lokakuun talousraportin perusteella laaditun tuloslaskelmaennusteen mukaan kaupungin käyttötalouden toimintakate muodostuu 42,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Ennusteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 27 tilinpäätökseen verrattuna 6,5 prosenttia ja ilman kertaluontoisia maanmyyntivoittoja 1,9 prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuoteen 27 verrattuna 51, milj. euroa eli 7,7 prosenttia. Vuosikatteeksi arvioidaan muodostuvan 127,6 milj. euroa, mikä on 46,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Ennustettu vuosikate riittää kattamaan poistot 143, prosenttisesti. Tilikauden tuloksen ennustetaan muodostuvan 38,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tulosta parantaa erityisesti maan myynnistä saadut tulot sekä huomattavasti vuosisuunnitelmaa suurempina toteutuvat verotulot ja valtionosuudet. Ennustetta heikentävät sijoitusomaisuuteen tehtävät 9,6 milj. euron alaskirjaukset. Ydinprosessien talous kokonaisuudessaan on toteutumassa talous arviota parempana. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintakatteen ennustetaan ylittävän arvioidun 39,5 milj. eurolla. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin ennuste on,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi, aiheutuen lastensuojelun sijaishuollon ostoista sekä alle 21 vuotiaiden omaishoidon tukimenojen ylityksistä. Toisaalta toimintatuloja kertyy vuosisuunnitelmassa arvioitua enemmän. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 3,7 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu erikoissairaanhoidon, vammais ja kuljetuspalvelujen ostoista sekä päihde ja mielenterveyspalveluiden asiakasmäärän kasvusta. Myös toimeentulotukimenojen ennustetaan ylittyvän. Tuloja arvioidaan kertyvän,7 milj. budjetoitua enemmän. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin maksutuloja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa budjetoitua enemmän. Lisäksi menot alittavat budjetoidun tason,6 milj. eurolla. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintakatteen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisena. Konsernihallinnon toimintakatteen ennustetaan muodostuvan 4,7 milj. euroa talousarviota paremmaksi lähinnä varamäärärahojen ansiosta. Hyvinvointipalveluiden toimintakatteen arvioidaan muodostuvan ilman toimenpiteitä 6,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Avopalveluiden (,7 milj. euroa), Päivähoidon ja perusopetuksen ( 3,7 milj. euroa), Laitoshoidon ( 2,2 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon (,1 milj. euroa), Toisen asteen koulutuksen (,2 milj. euroa) sekä Kulttuuri ja vapaaaikapalveluiden (,2 milj. euroa) tuotanto alueilla toimintakatteen ennuste on vuosisuunnitelmaa heikompi. Lisäksi suunnittelupalveluiden toimintakate ennuste on,6 milj. euroa budjetoitua heikompi. Liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketun tuloksen ennustetaan toteutuvan 4,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Tampereen sähkölaitoksen ennustettu liikeylijäämä 26,2 milj. euroa on,8 milj. euroa budjetoitua heikompi. Tarkastelukaudella Sähkölaitoksen liikevaihto on kasvanut lähinnä sähkön ja kaukolämmön myynnin osalta, toisaalta energian hankintakustannukset ovat nousseet merkittävästi. Liikennelaitoksen tulosennuste on 1,6 milj. euroa alijäämäinen, sen tulosta heikentää polttoainehintojen nousu. Sisäisistä liikelaitoksista liikeylijäämän ennustetaan muodostuvan Tampereen Tietotekniikkakeskuksella 3, milj. euroa, Katu ja vihertuotannolla,9 milj. euroa, Tampereen Logistiikalla,4 milj. euroa ja Tampereen tilakeskuksella 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Tampereella 19.11.28 Kristiina Michelsson laskentapäällikkö TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Talousraportti 28 3 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Laskelmat Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste Rahoituslaskelma Investoinnit Tase Tilaajaosa Tuottajaosa Kaupungin yhteiset erät Verotulot Valtionosuudet Sijoitustoiminta Korolliset velat Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Yhdyskuntatuotanto Palvelukeskukset Liikelaitokset Konserniyhteisöt Yhteisöjen talous TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Talousraportti 28 4 TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Talouden yleinen kehitys 5 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Maailmantalouden tilanne on heikentynyt nopeasti finanssikriisin syventyessä syksyn 28 aikana. Useimmat suuret teollisuusmaat ovat taantumassa tai joutumassa taantumaan ja niiden talouden heikko kasvu jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Aasian merkitys maailmantalouden veturina voimistuu. Kiinan ja Intian johdolla Kaakkois ja Itä Aasian maiden talouskasvu pysyttelee 8 prosentin tuntumassa, minkä ansiosta maailmantalouden bruttokansantuotteen kasvu putoaa vain hieman alle 4 prosentin. Raaka aineiden hinnan nousun aiheuttama inflaation nopeutuminen on syksyn mittaan finanssikriisin syvetessä ja varsinkin raakaöljyn hinnan laskun myötä hidastunut. Yhdysvalloissa keväällä 28 toteutetut veronalennuksetkaan eivät ole piristäneet talouskehitystä loppuvuodesta. Yhdysvaltojen talouskasvun ennustetaan elpyvän aikaisintaan ensi vuoden lopulla. Euroalue on vajonnut lähelle taantumaa. Vielä alkuvuonna talouskasvu oli suhteellisen pirteää, jonka kiihtynyt inflaatio, kuluttajien heikentynyt ostovoima sekä investointien supistuminen pysäytti. Kuluvan vuoden kasvuvauhti hidastuu 1,5 prosenttiin eikä ensi vuosi näytä paremmalta. Talouden elpymisen odotetaan alkavan aikaisintaan loppukeväällä. Vielä heinäkuussa Euroopan Keskuspankki joutui nostamaan heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta ohjauskorkoaan 4,25 prosenttiin. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi tehty nosto peruttiin lokakuussa. Keskuspankit ja EKP alensivat ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä lokakuussa ja marraskuussa. Suomen talous näyttäisi reagoivan maailmantalouden suhdanteiden jäähtymiseen paljon Manner Eurooppaa hitaammin. Suomen talouskasvu ja työllisyyskehitys ovat toistaiseksi pysyneet varsin hyvinä. BKT:n kasvu pysyy vielä tänä vuonna 2,5 prosentissa. Vaisut vientinäkymät, kiihtynyt inflaatio ja korkeat korot ovat kuitenkin heikentäneet luottamusta talouden kasvuun. Kun rahoituskriisin ja maailmantalouden laskusuhdanteen vaikutukset leviävät täysimittaisesti Suomeen, arvioidaan talouskasvun ensi vuonna jäävän alle yhteen prosenttiin. Asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet ja asuntojen hintojen lasku on odotettavissa. Kotitalouksien korkea velkaantuminen ja kuluttajien heikko talousluottamus hidastavat jatkossa kulutusta ja investointeja sekä samalla voimistavat suhdannelaskua. Suomen arvioidaan kuitenkin selviytyvän rahoitusmarkkinoiden kriisistä suhteellisesti paremmin kuin useimpien muiden euroalueen maiden. Hidas talouskasvu on pysäyttänyt työttömyyden pitkään jatkuneen laskun. Työttömyysasteen arvioidaan tänä vuonna jäävän 6,3 prosenttiin ja kääntyvän nousuun ensi vuonna. Lomautettujen määrä on syksyn mittaan noussut selvästi. Työllisyystilanne on heikentynyt eniten rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös palvelusektorin työpaikkojen kasvu on hidastunut. Työllisten määrän ennustetaan kuitenkin vielä loppuvuonna kasvavan ja työllisyysasteen nousevan 7,6 prosenttiin. Ensi vuodesta alkaen työllisyyden kasvua alkaa rajoittaa työikäisen väestön määrän supistuminen. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 27 noin 2,5 prosenttia. Syyskuussa 28 inflaatio oli 4,7 prosenttia. Ensi vuonna palattaneen alle 3 prosentin lukemiin, koska öljyn ja raaka aineiden viime aikaisen halventumisen odotetaan edelleen vaimentavan inflaatiovauhtia. Suomen hintakehitykseen liittyy muuta euroaluetta suurempi inflaatioriski. Pelkona on, että hallitsematon kustannuskehitys voimistaa inflaatio odotuksia ja laukaisee vaikeasti pysäytettävän hintojen ja palkkojen nousukierteen. Tällöin palkankorotuspaineet syövät erityisesti vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Vaikka palkansaajien ostovoima on lisääntynyt palkkojen nousun myötä, syö inflaatio käytettävissä olevia tuloja. Verotuksessa odotettavat pienet kevennykset turvaavat osaltaan kotitalouksien ostovoimaa ensi vuonna. Bruttokansantuotteen, inflaation ja työttömyysasteen muutos vuosina 28 ja 29 ennustelaitosten mukaan Ennusteen laatija Julkaisuaika BKT, muutos 28, % BKT, muutos 29, % Inflaatio 28, % Inflaatio 29, % Työttömyysaste 28, % Työttömyysaste 29, % EU:n komissio 3.11.28 2,4 1,3 4,1 2,5 6,3 6,5 PTT 29.9.28 2,5,9 4,2 2,7 6,2 6,2 Tapiola 24.9.28 2,3 1,1 3,9 2,7 ETLA 24.9.28 2,8 1,8 4, 2,4 6,2 6,2 SP 23.9.28 2,3 1,3 4, 2,6 6,3 6,4 Handelsbanken 17.9.28 2,3 1,5 4 2,9 6,2 6,4 Aktia 16.9.28 2,3 1,5 4, 2,8 6,3 6,3 OP Pohjola 15.9.28 2, 1, 4, 2,9 6,3 6,3 VM 15.9.28 2,8 1,8 4,1 2,8 6,2 5,9 Sampo 11.9.28 2,4 1,5 4,1 2,6 6,3 6,3 Nordea 2.9.28 2,3 1,3 3,8 2,2 6,2 6,3 PT 26.8.28 3, 1,7 4,1 2,9 6,3 6,5 TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Laskelmat 6 LASKELMAT Tuloslaskelma Sisältää sisäiset erät Milj. euroa Tot. 28 VS 28 TP 28 Toimintatulot Myyntitulot 952,6 1 146,8 1 168,2 Maksutulot 44,9 52,6 55,5 Tuet ja avustukset 2,1 25,3 24,9 Vuokratulot 19,3 127,8 127,6 Muut toimintatulot 68,1 3,5 74,9 Tulot yhteensä 1 194,9 1 383,1 1 451,1 Valmistus omaan käyttöön 91,3 132,2 123,2 Toimintamenot Henkilöstömenot 59,9 619,7 616,1 Palvelujen ostot 1 65,5 1 39,3 1 39,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 171,7 22,5 223,4 Avustukset 79,1 94,9 94,9 Vuokramenot 97,6 116,4 117,2 Muut toimintamenot 3,5 7,8 6,5 Menot yhteensä 1 836,2 2 218,4 2 244,3 Toimintakate 641,2 835,3 793,2 Verotulot 627,1 76,9 717,6 Valtionosuudet 17,5 2, 2,5 Rahoitustulot ja menot 7,2 9,5 2,7 Vuosikate 163,6 81,1 127,6 Suunnitelmapoistot 74, 89,2 89,2 Tilikauden tulos 89,6 8,1 38,3 Milj. euroa Tot. 27 VS 28 VS Peruskaup. VS Liikel. ja rah. Tot. 28 Tot. Peruskaup. Tot. Liikel. ja rah. VS/Tot. Toimintatuotot 1 62,9 1 14,7 77,5 433,2 1 194,9 748,2 446,8 54,3 Toimintakulut 1 693,1 1 843,1 1 521,4 321,7 1 836,2 1 53,1 333,1 7, Toimintakate 63,2 72,4 813,9 111,5 641,2 754,9 113,7 61,2 Verotulot 59, 612,6 612,6, 627,1 627,1, 14,5 Valtionosuudet 151,3 166,7 166,7, 17,5 17,5, 3,8 Rahoitustulot menot 6, 7,9 53,5 45,6 7,2 52,5 45,3,7 Vuosikate 117, 84,8 18,8 65,9 163,6 95,2 68,4 78,8 Suunnitelmapoistot 7,6 75, 31, 44, 74, 29,8 44,2 1, Satunnaiset erät,,,,,,,, Tilikauden tulos 46,4 9,8 12,2 22, 89,6 65,4 24,3 79,9 VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Laskelmat 7 Tuloslaskelman tunnusluvut Tot. 27 Tot. 28 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 62,8 65,1 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 165,8 221,2 Vuosikate, euroa / asukas 563 782 Asukasmäärä 31.1. 27 61 29 236 Tammi lokakuun toteutunut toimintakate 641,2 milj. euroa on 61,2 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna toimintakate on 11, milj. euroa heikompi. Toimintatulot ovat kasvaneet 132 milj. euroa eli 12,4 prosenttia ja toimintamenot 143,1 milj. euroa eli 8,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Vuosisuunnitelmaan nähden parempi toimintakate johtuu maa alueiden kertaluontoisista tasearvon ylittävistä myyntivoitoista. Myyntivoittoja on kertynyt vuoden aikana yhteensä 5,4 milj. euroa, joka on 36,3 milj. euroa koko vuoden vuosisuunnitelmaa enemmän. Toimintamenojen toteuma on 7, milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempi. Toimintamenojen toteumaan vaikuttaa kirjanpidosta puuttuvat sisäiset menot, joiden osuus on noin 6, milj. euroa. Kirjanpidosta puuttuvia sisäisiä menoja vastaava sisäinen tulo on mukana toteumaluvuissa. Lokakuun lopun tilanteessa verotuloja on kertynyt 627,1 milj. euroa, joka on 14,5 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa enemmän. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden verotulot ovat kasvaneet 37,1 milj. euroa eli 6,3 prosenttia. Valtionosuuksien alkuvuoden toteuma on 3,8 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa parempi. Valtionosuudet ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen nähden on 19,2 milj. euroa eli 12,7 prosenttia. Tammi lokakuun vuosikate 163,6 milj. euroa on 78,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Ajankohdan hyvä vuosikate johtuu osittain verotulojen ja valtionosuuksien epätasaisesta kertymisestä vuodenaikana. Asukaskohtainen vuosikate lokakuun lopun väestöennusteella oli 782 euroa asukasta kohden. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tulokseksi muodostuu lokakuun lopun tilanteessa 89,6 milj. euroa. Ilman maa alueiden myyntivoittoja vuoden 28 tammi lokakuun tilikauden tulos olisi 8,3 milj. euroa edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tulosta parempi. Tilikausien 27 ja 28 tammi lokakuun tuloksien tarkastelussa on syytä huomioida myös verojen ja valtionosuuksien 56,3 milj. euron kasvu. Milj. euroa Kumulat. vuosikate 2, 15, 1, Tot. / 28 Tot. 27 5,, 5, 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuukausi TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Laskelmat 8 Tuloslaskelmaennuste Sisältää sisäiset erät Milj. euroa TP 27 TA 28 VS 28 VS Peruskaup. VS Liikel. ja rah. TP 28 Peruskaup. Liikel. ja rah. VS/ Toimintatuotot 1 319,4 1 364,2 1 383,1 847,6 535,5 1 451,1 889,2 561,9 68, Toimintakulut 2 64,3 2 19,2 2 218,4 1 825,9 392,5 2 244,3 1 83, 414,3 25,9 Toimintakate 744,9 826, 835,3 978,3 143, 793,2 94,8 147,6 42,1 Verotulot 666,6 76,9 76,9 76,9, 717,6 717,6, 1,7 Valtionosuudet 18,1 193, 2, 2,, 2,5 2,5,,5 Rahoitustulot menot 15,5 9,5 9,5 64,2 54,7 2,7 57,4 54,7 6,8 Vuosikate 117,3 83,4 81,1 7,3 88,3 127,6 34,7 92,9 46,5 Suunnitelmapoistot 85,2 85, 89,2 36,4 52,8 89,2 36, 53,2,1 Satunnaiset erät,,,,,,,,, Tilikauden tulos 32,1 1,6 8,1 43,7 35,6 38,3 1,4 39,7 46,4 TA on alkuperäinen talousarvio VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma Tuloslaskelmaennusteen tunnusluvut TP 27 TP 28 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 63,9 64,7 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 137,5 143, Vuosikate, euroa / asukas 564 69 Asukasmäärä 27 866 29 5 Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan tilinpäätöksessä 42,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Nettomenoiksi ennustetaan 793,2 milj. euroa, mikä merkitsee 48,3 milj. euron eli 6,5 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuosisuunnitelman mukainen nettomenojen kasvu on vuoden 27 tilinpäätökseen nähden 9,4 milj. euroa eli 12,1 prosenttia. Vuosisuunnitelmaa parempi ennuste johtuu osaltaan kertaluonteisia maa alueiden myyntivoitoista, joiden ennuste on 5,4 milj. euroa. Tämä on 34,9 milj. euroa enemmän kuin maa alueiden myyntivoittojen vuoden 27 toteuma. Ilman maa alueiden myyntivoittoja nettomenojen kasvuennuste on 83,2 milj. euroa eli 1,9 prosenttia. Ennusteessa on huomioitu arvonlisäveron laskennallinen,4 milj. euron palautus vuosien 25 27 yksityisen hoidon tukiin. Ennusteessa ei ole huomioitu Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä tulevaa myyntivoittoja, jonka arvioidaan olevan noin 147 milj. euroa. Tilaajan ydinprosessien, konsernihallinnon, palvelukeskusten sekä hyvinvointipalvelujen ja yhdyskuntatuotannon tuottajien toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 1,4 milj. euroa alijäämäisenä, mutta on 42,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Ennusteen mukainen toimintakate merkitsee 4,7 prosentin nettomenojen kasvua. Hyvä ennuste tulee lähinnä kaupunkiympäristön kehittämisen maanmyyntivoittojen 36,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suuremmasta ennusteesta. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin ylitysennuste on 3, milj. euroa aiheutuen lähinnä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä sekä Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä ostettavien erikoissairaanhoidon ja vammaispalvelujen ylitysennusteista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin ennuste on 2,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Konsernihallinnon toimintamenojen ennuste on 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelma alhaisempi. Hyvinvointipalvelujen tuottajien toimintakatteen ennustetaan ylittyvän 6,7 milj. eurolla. Suunnittelupalvelujen tulojen ennustetaan alittavan,6 milj. eurolla vuosisuunnitelmansa. Liikelaitosten ja rahastojen toimintakate ennuste on 147,6 milj. euroa, mikä on 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Vuosisuunnitelmaa parempi ennuste on Tietotekniikkakeskuksella, 2,7 milj. euroa, Tilakeskuksella, 1,8 milj. euroa, Katu ja vihertuotannolla, 1, milj. euroa ja Logistiikalla,,4 milj. euroa. Myös Auto ja konekeskuksen, Aterian ja Työterveyden ennusteet ovat hieman vuosisuunnitelmaa paremmat. Liikennelaitos, Sähkölaitos ja Vesi ennustavat toimintakatteen toteutuvan vuosisuunnitelmaa heikompana. Vuosisuunnitelmaa heikommat ennusteet johtuvat Sähkölaitoksella (,6 milj. euroa) ennustettua voimakkaammin kasvaneista energianhankintakustannuksista ja Liikennelaitoksella (1,7 milj. euroa) polttoaine ja henkilöstökuluista. Verotulojen tilinpäätösennuste on 717,6 milj. euroa, mikä on 1,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa ja talousarviota parempi. Edelliseen vuoteen nähden verotulot kasvavat ennusteen mukaan 51, milj. euroa eli 7,7 prosenttia. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Laskelmat 9 Valtionosuuksien toteumaennuste on vuosisuunnitelmaa parempi ja kasvua edelliseen vuoteen ennustetaan syntyvän 2,4 milj. euroa. Yhteensä verotulot ja valtionosuudet kasvavat 71,4 milj. euroa vuoden 27 tilinpäätökseen nähden. Rahoitustulojen ja menojen ennuste on 6,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi johtuen lähinnä sijoitusomaisuuden arvonalentumisista. Lokakuun lopun tilanteessa ennuste sijoitusomaisuuden tilinpäätöshetken alaskirjauksista on 9,6 milj. euroa. Erityisesti osakesijoitusten arvot ovat maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena laskeneet voimakkaasti, eikä Tampereen kaupunki välty tältä vaikutukselta. Kaupungin sijoitusomaisuutta käsitellään tarkemmin kaupungin yhteisten erien yhteydessä. Korkotulojen toteumaennuste on sijoitusten johdannaistulojen vuoksi 1, milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Korkomenojen ennuste on 1, milj. euroa pienempi vuosisuunnitelmaa vähäisemmästä uusien lainojen nostoista johtuen. Tilinpäätösennusteen mukaan vuosikatteeksi muodostuu 127,6 milj. euroa, mikä on 46,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Edelliseen vuoteen nähden vuosikatteen ennustetaan paranevan 1,3 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostuu 38,3 milj. euroa ylijäämäiseksi ja siten 46,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa ja 4,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota paremmaksi. Edelliseen vuoteen nähden tilikauden tulos paranee 6,2 milj. euroa. Asukaskohtaisen vuosikatteen ennustetaan paranevan 564 eurosta 69 euroon asukasta kohden. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Laskelmat 1 Rahoituslaskelma Sisältää sisäiset erät Milj. euroa TP 27 TA 28 VS 28 Tot. 28 1 1 TP 28 ERO Vs / Toiminnan rahavirta 96,6 76,3 66,9 19,1 72,2 5,3 Vuosikate 117,3 83,4 81,1 163,6 126,7 45,6 Tulorahoituksen korjauserät 2,8 7,1 14,2 54,5 54,5 4,3 Investointien rahavirta 17,5 125, 143,5 55,2 13,4 4,1 Investointimenot 133,5 14,1 17,8 117,9 167,1 3,8 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,6 1,4 1,4,5,5,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.tulot 23,4 13,7 26, 62,2 63,1 37,1 Toiminnan ja investointien rahavirta 1,9 48,7 76,6 53,9 31,2 45,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 8,1 3, 5, 2,6 4,2 9,2 Antolainasaamisten lisäykset 1,4 7,4 9,4 3,5 3,6 5,9 Antolainasaamisten vähennykset 9,5 4,4 4,4 6,1 7,8 3,4 Lainakannan muutokset 21,7 3,9 3,9 21,3 5,7 25,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15, 59, 59,, 25,1 34, Pitkäaikaisten lainojen vähennys 26, 28,1 28,1 19,9 25,3 2,8 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1,7,, 41,1 6, 6, Oman pääoman muutokset 11,1,,,,, Muut maksuvalmiuden muutokset,3 1,5 1,5 85,9 1,5, Rahoituksen rahavirta 2,8 29,3 27,3 62, 11,4 15,9 Rahavarojen muutos 13,7 19,4 49,2 8, 19,8 29,5 TA on alkuperäinen talousarvio VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 27 Tot. 28 1 1 TP 28 Investointien tulorahoitus, % 89,7 139,4 76,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 78,9 121,5 67,5 Lainanhoitokate 3 6 4 Kassan riittävyys, pv 22 21 17 Tammi lokakuun rahoituslaskelman rahavarojen muutos on 8, milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta on tammi lokakuulta 53,9 milj. euroa positiivinen. Tähän on merkittävimmin vaikuttanut ensimmäisen vuosipuoliskon vuosisuunnitelman ylittänyt vuosikate sekä pysyvien vastaavien luovutustulot, joita on kertynyt lokakuun loppuun mennessä jo 36,2 milj. eurolla vuosisuunnitelman tavoitetason ylittävä määrä. Lisäksi investointien toteuma on tässä vaiheessa vuotta ainoastaan 69, prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmatavoitteesta. Investointien toteutuminen painottuu vuoden loppuun. Rahoituksen rahavirta muodostui tammi lokakuun osalta 62, milj. euroa negatiiviseksi. Merkittävimpänä syynä tähän oli muut maksuvalmiuden muutokset, jotka olivat 85,9 milj. euroa negatiiviset. Tämä muodostuu lähinnä lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutoksista. Toisaalta pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 19,9 milj. eurolla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelmaennuste näyttää rahavarojen ennustetuksi vähennykseksi 19,8 milj. euroa, mikä olisi 29,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Rahoituslaskelmaennusteen toiminnan ja investointien rahavirran ennuste on 31,2 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan rahavirran ennusteessa odotetaan 45,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempaa vuosikatetta. Investointien rahavirran ennustetaan olevan 13,4 milj. euroa negatiivinen ja 4,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Sekä toiminnan että investointien rahavirran ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi pysyvien vastaavien luovutustulojen ylittyminen 37,1 milj. eurolla vuosisuunnitelmaan nähden. Rahoituksen rahavirran ennustetaan olevan 11,4 milj. euroa positiivinen. Konsernipankin lainannostovaltuuksia ennustetaan käytettävän 25,1 milj. euroa vuosisuunnitelman 59, milj. euron sijasta. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Laskelmat 11 Investoinnit Sisältää sisäiset erät, TP 27 ei sisällä sisäisiä eriä TP 27 TA 28 VS 28 Tot. 28 Tot. % TP 28 % 1 euroa 1 1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 5 624 6 9 9 165 3 461 37,8 8 322 9,8 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 2 122 1 948 2 47 1 191 48,2 2 85 115,4 Muut aineettomat oikeudet 45 45,, Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot 3 443 4 727 6 19 1 892 3,6 4 459 72, Muut pitkävaikutteiset menot 59 18 46 378 82,2 1 13 22,2 AINEELLISET HYÖDYKKEET 116 711 133 242 161 677 114 49 7,8 158 742 98,2 Maa ja vesialueet 3 116 4 2 9 25 7 96 85,5 12 123 131,1 Liittymismaksut (ei palautettavat) 7 Rakennukset ja rakennelmat 2 823 43 6 5 91, 26 25 51,5 Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 763 56 752 67 81 742 1,1 6 861 9,7 Koneet ja kalusto 12 625 21 16 26 96 9 848 36,6 25 53 93,1 Muut aineelliset hyödykkeet 178 2 2 139 69,3 2 1, Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä 27 Keskeneräiset hankinnat 36 216 4 4 88 89 22 22,2 25 1 6 275, Osakkeet ja osuudet 7 714 6 93 6 93 6 965 1,5 9 2 132,8 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 122 335 14 142 17 842 117 87 69, 167 64 97,8 Rahoitusosuudet 2 641 1 4 1 4 54 38,6 54 38,6 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 119 694 138 742 169 442 117 33 69,2 166 524 98,3 Pysyvien vastaavien myyntitulot 23 282 13 71 25 991 62 225 239,4 63 131 242,9 TA on alkuperäinen talousarvio VS on talousarviomuutoksilla päivitetty vuosisuunnitelma Investointien toteuma lokakuun lopussa oli 117,9 milj. euroa, joka on 69, prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Investointien toteutuminen painottuu kuitenkin vuoden loppuun, mikä näkyy myös jo toteutuneiden investointien kertymisessä keskeneräisiin hankintoihin. Tilinpäätöksen investointien kokonaisennuste on 167,1 milj. euroa, joka on 3,8 milj. euroa vähemmän kuin vuosisuunnitelman investointien kokonaistavoite. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi ennustaa kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointiensa jäävän 6,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmäksi. Tämä johtuu lähinnä viivästyneistä liikenneväylien, viheralueiden ja telematiikan investoinneista sekä joukkoliikenteen rahastusjärjestelmäinvestoinnin lykkääntymisestä. Erikoissairaanhoidon koneiden ja kaluston investointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelmansa. Alitus johtuu 1,3 milj. euron Hatanpään sairaalan B siiven ensikertaisen kalustamisen investointien siirtymisestä seuraavalle vuodelle. Sähkölaitoksen koko vuoden investointiennuste on kasvanut 2,5 milj. eurolla vuosisuunnitelmaan nähden. Tähän on syynä Naistenlahden turve ja puuaseman perusparannushankkeen kustannusarvion kasvu,6 milj. eurosta 2,8 milj. euroon. Konsernihallinnon investoinnit tietokoneohjelmistoihin ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 6, milj. euron vuosibudjetin 1,1 milj. eurolla. Tämä johtuu tulevalle vuodelle siirtyvistä ja viivästyvistä investointiprojekteista. Kaupunki merkitsi maaliskuussa Tampereen Vuokra asunnot Oy:n osakkeita, jotka maksettiin luovuttamalla Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle apporttina 76 asuinrakennusta ja 16 niihin liittyvää muuta rakennusta 5,7 milj. euron yhteishintaan. Merkintä näkyy investointina osakkeisiin ja osuuksiin ja luovutetut rakennukset pysyvien vastaavien myyntitulona. Pysyvien vastaavien myyntituloihin sisältyy myös Ekokem Oy Ab:n osakkeiden myynnistä saatu 1,3 milj. euron myyntitulo. Investointimenoja pienentää osakkuusyhtiö Tasku Ky:n 1, milj. euron pääomapalautus. Tampereen Pysäköintitalo Oy:n Hämpin Parkin rakentamiseen on varattu vuodelle 28 yhteensä 4, milj. euroa, josta sijoituksina Pysäköintitalon omaan pääomaan on toteutunut 2, milj. euroa. Muiden osakkeiden ja osuuksien hankintaan on varauduttu,7 milj. eurolla. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Laskelmat 12 Tase Sisältää sisäiset erät 31.1.28 31.12.27 Muutos VASTAAVAA Milj. euroa Milj. euroa Milj. euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 23,2 24,5 1,2 Aineelliset hyödykkeet 1 123,5 1 96,1 27,4 Sijoitukset 867,2 863, 4,3 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 5,5 4, 1,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus 26,6 26,5, Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1,2, 1,2 Lyhytaikaiset saamiset 112,2 359,7 247,4 Rahoitusarvopaperit 93,2 13,2 1, Rahat ja pankkisaamiset 44,4 42,4 2, VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 36,1 2 519,3 213,2 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 847,8 1 758,4 89,4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 22,5 23,,5 PAKOLLISET VARAUKSET 9,6 1,8 1,2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 17,2 16,1 1,1 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 194, 187,1 6,9 Lyhytaikainen 215, 523,9 38,8 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 36,1 2 519,3 213,2 Tunnusluvut virallisia, ilman sisäisiä eriä Taseen tunnusluvut 31.1.28 31.12.27 Omavaraisuusaste, % 81,5 76, Rahoitusvarallisuus euroa/asukas 327 69 Lainakanta, milj. euroa 185, 199,3 Lainat, euroa/asukas 884 959 Lainasaamiset, milj. euroa 157,2 158, Asukasmäärä 29 236 27 866 Lokakuun lopun kaupungin sisäisen taseen loppusumma on 2 36,1 milj. euroa, joka on 213,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöshetkellä. Taseen loppusumma on pienentynyt 8,5 prosentilla. Pääosin taseen pienentyminen on seurausta kaupungin sisäisten lyhytaikaisten korottomien saamisten ja velkojen muutoksista. Lyhytaikaiset saamiset ovat vähentyneet tilinpäätöksestä 247,4 milj. euroa, josta kaupungin sisäisten saamisten osuus on 245,6 milj. euroa. Vastaavasti lyhytaikaiset velat ovat vähentyneet 38,8 milj. eurolla, josta lyhytaikaisten sisäisten korottomien velkojen osuus on 217,2 milj. euroa. Pitkäaikaista ulkoista vierasta pääomaa lyhennettiin tammilokakuussa yhteensä 19,9 milj. eurolla, vaikka taseen pitkäaikainen vieras pääoma onkin lisääntynyt yhteensä 6,9 milj. eurolla. Edellisestä lisäyksestä valtaosa onkin taseen sisäisiä siirtoja. Tammi lokakuussa investoitiin taseen pysyviin vastaaviin yhteensä 117,9 milj. eurolla, mikä näkyy taseen pysyvien vastaavien merkittävänä kasvuna. Investoinnit ylittävät alkuvuoden aikana kirjatut poistot 43,9 milj. eurolla. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Tilaajaosa 13 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verolaji (milj. euroa) Tot. 27 VS 28 Tot. 28 TP 27 TA 28 VS 28 TP 28 Muutos (TP7/ 8) Kunnallisvero 514,8 539,7 542,4 56,9 598,2 598,2 66,6 45,7 8,2 Yhteisövero 57,3 59,5 65,8 74,1 77,5 77,5 76,8 2,7 3,6 Kiinteistövero 17,8 13,3 18,8 31,4 31, 31, 34, 2,6 8,2 Koiravero,2,1,2,2,2,2,2, 31,5 Yhteensä 59, 612,6 627,1 666,6 76,9 76,9 717,6 51, 7,7 % Verotuloja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 627,1 milj. euroa, mikä on 37,1 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Vuosisuunnitelmaan nähden toteutunut kertymä on 14,5 milj. euroa suurempi. Kunnallisverotulot ovat kasvaneet 27,6 milj. euroa ja yhteisöverotulot 8,5 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tampereen verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta 27 51, milj. eurolla eli noin 7,7 prosentilla. Erityisesti kunnallisverotulojen ennustetaan kasvavan edellisestä vuodesta ja kasvua arvioidaankin tapahtuvan 45,7 milj. euroa eli 8,2 prosenttia. Yhteisö ja kiinteistöverojen osalta kasvu on ennusteen mukaan yhteensä 5,3 milj. euroa. Valtionosuudet Milj. euroa Tot. 27 VS 28 Tot. 28 TP 27 TA 28 VS 28 TP 28 Muutos (TP7/ 8) Yleinen valtionosuus 7,2 6,9 6,9 8,6 8,3 8,3 8,3,3 4, Koul., kultt. ja vapaa aikapalv. 37,3 33,3 36,2 43,4 32,9 39,9 4,2 3,2 7,3 Sosiaali ja terveyspalvelut 16,8 126,5 127,4 128,1 151,8 151,8 152, 23,9 18,6 Yhteensä 151,3 166,7 17,5 18,1 193, 2, 2,5 2,4 11,3 % Valtionosuuksia on tammi lokakuussa kertynyt yhteensä 17,5 milj. euroa, mikä on 19,2 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Verotulojen lokakuun lopun kertymä on 3,8 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa suurempi. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa,5 milj. euroa enemmän, mikä tarkoittaa 2,4 milj. euron eli 11,3 prosentin kasvua edelliseen vuoteen nähden. Erityisesti sosiaali ja terveyspalvelujen valtionosuuden ennustetaan kasvavan edellisestä vuodesta. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Tilaajaosa 14 Sijoitustoiminta Yleistä markkinoista Vuosi 28 tulee jäämään historiaan finanssikriisin ja sijoitusmarkkinoiden kriisiytymisen johdosta. Maailman pankkijärjestelmä koki poikkeuksellisia aikoja syys lokakuussa ja vain valtioiden sekä keskuspankkien tukioperaatioilla vältettiin koko verkoston luhistuminen. Likviditeetin puuttumisen seurauksena hyvätkään pankit eivät saaneet markkinoilta uutta lainaa, jolloin useat ajautuivat konkurssiin, valtion haltuun tai yritysoston kohteeksi. Ongelmat ovat edelleen suuria, eikä tilanne hienoisesta paranemisesta huolimatta ole ohi. Tapahtumien seurauksena reaalitalouden kehitys heikentyy tällä hetkellä lähes päivittäin ja ennustelaitokset korhaavat ensi vuoden ennusteitaan alaspäin. BKT:n 29 kasvun suhteen nyt ollaan jo nollan tuntumassa EU alueella, mutta negatiivinenkaan luku ei olisi yllätys. Euroopan korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat lähes pääsääntöisesti olleet pitkiä korkeammalla. Erityisesti tilanteen on aikaansaanut lyhyiden korkojen poikkeuksellisen korkea taso, sillä keskuspankin ohjauskoron päälle lisättävä pankkien välisen luotonannon riskiä kuvaava marginaali on koko vuoden ollut lähes yhden prosentin tasoa. Näissä oloissa ja täydellisen epäluottamuksen vallitessa markkinoilla on maksuvalmiuden ylläpitämisestä tullut kriittinen ja monelle mahdoton tehtävä. Joukkovelkakirja ja johdannaismarkkinoilla yritysriskistä vaadittava lisä, ns. spread, nousi historiallisen korkealle sekä hyvien että huonompien yritysten osalta. Yhdessä pakkomyyntien kanssa riskilisien nousu on laskenut jälkimarkkinoilla vanhoista lainoista maksettavia hintoja. Tällöin korkosijoittajatkin ovat joutuneet tekemään huomattavia arvonalennuksia salkkuihinsa. Positiivista kehityksessä on ollut se, että riskistä saa jälleen korvausta ja uusien sijoitusten tuotto on mukavasti kohonnut. 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3 kk:n euribor ja 5 v koron kehitys EURIBOR 3 Month EUSA5 EUR SWAP ANNUAL 5 3, 1/7 12/7 2/8 4/8 6/8 8/8 1/8 Maailmanlaajuisesti osakemarkkinoiden arvon lasku on vuonna 28 on ollut 4 6 prosenttia. Lokakuu, jolloin länsimaissa pudotusta tuli 15 2 prosenttia, oli yksi heikoimmista kuukausista kautta aikojen. Helsingin pörssin yleisindeksi laski ensimmäisen 1 kk:n aikana noin 5 prosenttia. Helsingin yleisindeksissä Nokian osakkeen, joka laski peräti 6 prosenttia, painoarvo on suuri ja keskimääräistä kehitystä paremmin kuvaava painorajoitettu indeksi OMXH CAP laski noin 45 prosenttia. 13 12 5 12 11 5 11 1 5 1 9 5 9 8 5 8 OMX Helsinki 1/7 12/7 2/8 4/8 6/8 8/8 1/8 Osakkeiden arvojen nopeaa toipumista ei ole näköpiirissä. Ensin tilanteen rahamarkkinoilla tulee rauhoittua ja yritysten tulosodotusten kohentua. Mikäli pankkitoiminta ja rahamarkkinat vähitellen normalisoituvat, tulevat riskilisät kapenemaan. Kun korot EKP:n ohjauskoron laskujen seurauksena samalla muutoinkin alenevat, saattaa ensi vuonna hyviin yrityksiin tehtyjen korkosijoitusten arvot palautua. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Tilaajaosa 15 Kaupungin sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa noudatetaan pormestarin vuosittain vahvistamaa sijoitussuunnitelmaa, jossa määritellään rajat mm. eri omaisuusluokkien välillä. Tämän sivun tiedot on esitetty markkina arvoin. Kaupungin sijoitussalkussa on kuluvan vuoden aikana myyty osuuksia korkorahastoissa sekä joitain indeksilaina osuuksia. TAMK:n stipendirahastosta on tammikuussa myyty Nokia Oyj:n osakkeita ja elinkeinorahaston korkorahastosijoitus vaihdettiin talletukseen. Uusia sijoituksia on tehty korkotuotteisiin, mm. Danske Bankin, Kuntarahoituksen, Metson, Pohjolan, Spondan, Nordean ja Svenska Handelsbankenin velkakirjoihin. Euromääräisesti suurimmat sijoitukset on tänä vuonna tehty kuitenkin määräaikaistalletuksiin, joista on saatu poikkeuksellisen hyvää tuottoa. Ainoa osakesijoitus toteutettiin kesällä, kun kaupunki osallistui Technopolis Oyj:n suunnattuun osakeantiin noin 2, milj. eurolla. Sijoitusomaisuus 31.1.28 markkina arvo Osakesijoitukset 12 % Strukturoidut sijoitukset 5 % Lokakuun lopussa sijoitusten jakauma oli oheisen kuvan mukainen ja jonkin verran vuoden 28 sijoitussuunnitelman perusallokaatiota varovaisempi. Lyhyen koron osuus on pidetty korkeana sekä korkeiden Euribor korkojen että osakemarkkinoiden heikkojen näkymien vuoksi. Sijoitettavat varat koostuivat lokakuun lopussa alla olevan taulukon mukaisista lähteistä. Verrattaessa rahan lähteitä sijoitusomaisuuden allokaatiojakaumaan havaitaan, että käyttövarojen ja tytäryhtiölainojen yhteismäärä täsmää melko hyvin yksiin lyhyiden korkosijoitusten määrän kanssa ja henkilöstökassan sekä rahastojen varat pidempien sijoitusten kanssa. Tasapaino on edelleen hyvä. Rahan lähde m % kaupungin käyttövarat 58, 39 laina tytäryhtiöiltä 22,1 15 laina henkilöstökassalta 51,1 35 elinkeinorahasto 9,9 7 lahjoitusrahastot 6, 4 yht. 147,1 1 Pitkät korkosijoitukset 21 % Lyhyet korkosijoitukset 62 % Sijoitusomaisuuden kehitys 12/24 1/28 markkina arvo milj. e 25 2 15 1 5 12/4 3/5 6/5 9/5 12/5 3/6 6/6 9/6 12/6 3/7 6/7 9/7 12/7 3/8 6/8 9/8 Lyhyet korkosijoitukset Pitkät korkosijoitukset Osakesijoitukset Strukturoidut sijoitukset Elinkeinorahasto TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Tilaajaosa 16 Sijoitustoiminnan tuotto Myllerrykset maailmalla ja sijoitusmarkkinoilla ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös kaupungin sijoitussalkun arvoihin. Lokakuun lopun tilanteessa kirjanpitoarvoihin tulisi tehtäväksi noin 9,6 milj. euron alaskirjaukset, jotka jakautuvat korkosijoituksiin 2,9 milj. euroa, osakesijoituksiin 5,6 milj. euroa ja strukturoituihin sijoituksiin 1,1 milj. euroa. Valtaosa arvojen laskusta on laskennallista ja odotus on, että arvot tulevaisuudessa taas nousevat. Kaupungin sijoitussalkku koostuu edelleen pääosin hyvin laadukkaista nimistä. Lopullista menetystä tulee kuitenkin,2 milj. euron joukkovelkakirjasijoituksesta Lehman Brothersiin sekä 1, milj. euron joukkovelkakirjasijoituksesta Landsbanki Islandsiin. Menetysten tarkkaa summaa ei vielä tiedetä. Markkina arvoin laskettuna tilanne on vielä heikompi, sillä nykyisen sijoitussalkun markkina arvo oli viime vuodenvaihteessa noin 15, milj. euroa korkeammalla (korkosijoitukset 2,9 milj. euroa, osakesijoitukset 11, milj. euroa ja strukturoidut sijoitukset 1,1 milj. euroa). Osakkeissa merkittävimmät laskut ovat olleet Technopolis Oyj 5,1 milj. euroa ja Nokia Oyj 3,7 milj. euroa. Arvio sijoitustoiminnan koko vuoden tuotoksi markkina arvoin laskettuna on 7 prosenttia. Luku koostuu noin 6, milj. euron tuloista ja 15, milj. euron arvonalennuksista suhteutettuna arviolta 126 milj. euron keskisaldoon. Tuotto jää erittäin heikoksi, mutta verrattuna esimerkiksi Suomen suurimpiin eläkevakuutusyhtiöihin tuotto on hieman parempi kuin heidän syyskuun lopulla raportoimansa. Sijoitustoiminnassa painopiste tulee lähiajat edelleen olemaan rahamarkkinasijoitusten ylipainottamisessa, joukkolainat ovat neutraalissa asemassa ja osakesijoitukset säilyvät alipainossa. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Tilaajaosa 17 Korolliset velat Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat maailmanlaajuisia ja tuntuvat erityisesti rahan saatavuutena ja riskistä perittävän korvauksen voimakkaana nousuna. Tampereen kaupunki ei huhtikuun 27 jälkeen ole nostanut uutta lainaa rahamarkkinoilta. Aivan hiljattain on uudesta lainasta pyydetty tarjouksia ja rahamarkkinoiden ongelmat näkyvät tarjousten sisällössä liikepankkien osalta selvästi. Kuntarahoitus Oyj:n kilpailukyky on tällä hetkellä ylivoimainen. 1 euroa 31.12.27 Lyhennykset Nostot 31.1.28 Korolliset velat 199 313 19 635 5 318 184 996 Josta henkilöstökassa 46 1 4 997 51 97 Tytäryhtiöt 21 835 271 22 16 Euroa/asukas 959 884 Lainasalkun keskikorko % 4,21 4,19 Lainamäärä on kuluneen vuoden aikana laskenut runsaalla 14 milj. eurolla, pankkilainoja on lyhennetty enemmänkin, mutta samalla velat henkilöstökassaan ja tytäryhtiöille ovat nousseet. Lainasalkun pankkilainojen keskikorko oli jakson lopussa 4,2 prosenttia eli noin,7 prosenttia alhaisempi kuin 6 kk:n euribor koron keskiarvo ajalla /28. Kun keskikoron laskennassa huomioidaan lisäksi tehdyt uudet korkojohdannaissopimukset, putoaa maksettu keskikorko tästä vielä noin puolella prosenttiyksiköllä. Talousarviossa on koko vuodelle varauduttu 59, milj. euron lainannostoihin. Tämän hetken tietojen valossa lainaa tullaan markkinoilta nostamaan loppuvuoden aikana 2, milj. euroa, jolloin valtaosa valtuuksista jää käyttämättä. Poikkeuksellisen suurten maanmyyntitulojen johdosta näin tuleekin käydä. Vuonna 28 on kaupungin lainasalkun korkoriskin hallinnassa toteutettu merkittäviä muutoksia: Aikaisemmin korkosuojausta tehtiin yksittäisten luottojen noston yhteydessä ja vain kyseiselle luotolle. Jatkossa luoton nostot tehdään pääsääntöisesti vaihtuvaan viitekorkoon sidottuna ja riskienhallinta suoritetaan erillään ja erillisillä instrumenteilla. Ensimmäiset toimenpiteet tähän suuntaan toteutettiin huhtikuun alkupuolella, jolloin korkojohdannaisin toteutettuja riskienhallinnan tuotteita hankittiin pääomaltaan 6, milj. euron lainamäärälle. Lisää johdannaissopimuksia solmittiin kesällä ja tällä hetkellä sopimusten yhteismäärä on noin 13 milj. euroa. Tuotteet edustavat kahdenlaista strategiaa; toisilla hankittiin pitkäaikaista suojaa korkojen nousua vastaan, kun taas toisilla mahdollistettiin koronalennuksia hyödyntämällä markkinoiden korkeaa volatiliteettia. Lainamäärän kehitys Milj. euroa 25 2 15 1 5 euroa/as. 12 1 8 6 4 2 TP 2 TP 21 TP 22 TP 23 TP 24 TP 25 TP 26 TP 27 1/28 Lainakanta 15,8 117,7 125,1 141,9 166,9 22,6 217,7 199,3 185, /asukas 541 595 626 76 823 992 155 959 884 TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Tilaajaosa 18 Ydinprosessit ja konsernihallinto Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta 1 euroa Talouden toteuma Tot. 27 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen VS 28 Tot. 28 TP 27 TA 28 VS 28 TP 28 VS/ Toimintatulot 8 577 9 321 9 355 1 519 11 185 11 185 11 485 3 Toimintamenot 217 368 238 935 236 287 265 551 281 59 287 137 287 737 6 Toimintakate 28 791 229 615 226 932 255 32 27 45 275 952 276 252 3 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot 14 56 125 125 125 Toimintamenot 77 491 85 47 85 473 94 34 99 471 12 64 12 64 Toimintakate 77 491 85 33 85 417 94 34 99 346 12 479 12 479 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot 82 44 98 98 98 Toimintamenot 52 258 56 95 58 3 61 969 67 764 68 295 68 295 Toimintakate 52 258 56 824 57 96 61 969 67 666 68 197 68 197 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot 16 167 18 993 18 777 21 322 22 791 22 791 23 491 7 Toimintamenot 269 484 289 145 288 317 323 132 343 621 347 155 35 855 3 7 Toimintakate 253 316 27 153 269 54 31 81 32 83 324 364 327 364 3 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot 14 471 15 597 15 92 19 486 18 716 18 716 2 916 2 2 Toimintamenot 115 725 132 799 129 15 143 483 156 261 159 54 158 94 6 Toimintakate 11 254 117 22 113 23 123 997 137 545 14 788 137 988 2 8 Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot 66 656 6 478 14 78 75 176 64 71 71 156 11 756 39 6 Toimintamenot 71 333 81 563 77 851 88 435 92 952 97 184 97 289 15 Toimintakate 4 677 21 86 26 857 13 259 28 881 26 28 13 467 39 495 Konsernihallinto Toimintatulot 8 15 4 284 4 931 16 314 3 145 5 141 5 236 95 Toimintamenot 43 837 46 85 39 45 41 796 58 386 56 166 51 523 4 643 Toimintakate 35 687 42 521 34 114 25 482 55 241 51 25 46 287 4 738 TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot 114 21 18 857 153 79 142 817 12 131 129 212 172 17 42 895 Toimintamenot 847 495 931 56 914 126 1 18 4 1 1 45 1 118 45 1 117 27 838 Toimintakate 733 474 822 73 76 336 875 583 979 914 988 833 945 1 43 733 Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakate on tammi lokakuulta toteutunut 62,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana, mikä johtuu lähinnä kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin toteutuneista kertaluonteisista maa alueiden myyntivoitoista. Sivistyksen ja elämänlaadun ydinprosessin osalta vuosisuunnitelmaa korkeampi toimintamenojen toteuma aiheutuu avustusten maksamisen painottumisesta alkuvuoteen. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa toimintamenojen toteuma on ajankohdan vuosisuunnitelmatasoa pienempi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen painottumisen vuoksi. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen menojen taso on alhainen, koska ostopalvelut ja omaishoidontuki toteutuvat suunniteltua pienempinä sekä laskutuksen viiveen vuoksi. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa menojen tasoon vaikuttavat sähkölaitoksen laskuttamaton ulkovalaistusenergia sekä suunnittelupalvelujen laskutuksen viive sekä se, etteivät Ratinan alueen väliaikaisjärjestelyt ole vielä toteutuneet. Konsernihallinnon toimintamenojen toteuma on alhainen johtuen muun muassa vuosisuunnitelmaa pienemmästä harkinnanvaraisten määrärahojen käytöstä. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28
Tilaajaosa 19 Tilinpäätösennuste Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintatulojen ennuste on korkea, koska kaupunkiympäristön kehittämisen kertaluontoisia maa alueiden myyntivoittoja on kertynyt 5,4 milj. euroa. Budjetoitua suurempien asiakasmaksutulojen ansiosta lasten ja nuorten kasvun tukemisen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessien tulojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa suurempina. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa suurempina aiheutuen terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin 3, milj. euron ylitysennusteesta, joka pitää sisällään muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen noin 3,5 milj. euron ylitysennusteen. Konsernihallinnon toimintamenojen ennustetaan toteutuvan 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina. TAMPERE TALOUSRAPORTTI LOKAKUU 28