Liite Kh 79 KANGASALAN KUNNAN TALOUSARVIO 2017 JA TALOUS- SUUNNITELMA 2017-2019 Kh 31.10.2016 Val 14.11.2016 90
Sisällys 1 Kunnanjohtajan katsaus... 2 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020... 4 3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat... 8 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä... 8 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät... 8 3.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 8 3.2.2 Kuntien menot vuosina 2016-2017... 8 3.2.3 Kuntien tulot vuosina 2016-2017... 9 3.2.4 Kangasalan kunnan talous...10 3.2.5 Talouden ja toiminnan seuranta...10 3.2.6 Kunnan sijoitusvarallisuuden taso...11 3.3 Talousarvion sitovuustaso...11 3.4 Tilivelvollisuus...12 4 Toimintatuotot ja toimintakulut sekä poistot ja arvonalentumiset palvelukeskuksittain...13 4.1 Strateginen johto...17 4.2. Kangasalan kuntakonserni...20 4.2.1 Kuntakonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017...21 4.3 Sosiaali- ja terveyskeskus...25 4.4 Sivistyskeskus...29 4.5 Tekninen keskus...32 5 Tuloslaskelma 2017-2019...35 6 Investoinnit palvelukeskuksittain...38 7 Rahoituslaskelma 2017-2019...40 8 Liitteet...42 8.1 Tuloslaskelma 2017-2019...42 8.2 Konserniyhtiöille ja yhteistoimintatahoille myönnettävät avustukset vuonna 2017...44 8.4 Henkilöstömuutokset 2017...48 8.5 Tietoja konserniyhtiöistä...50 8.6 Investointien hankeluettelo vuosille 2017-2019...58 8.7 Kangasalan Vesi -liikelaitos...62 8.7.1 Kangasalan Vesi liikelaitoksen investoinnit 2017-2019...64 8.7.2 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2017...65 8.7.3 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019...66 8.7.4 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen rahoituslaskelma 2017-2019...67 Kansikuvat: Muuan Oy
1 Kunnanjohtajan katsaus 13.10.2016 Kangasala kääntää talouden tasapainoon, otsikoitiin vuoden 2015 tilinpäätös. Tuo sama positiivinen, tasapainoisen talouden vire on ollut kantava teema myös valmisteltaessa vuosien 2017-2019 talousarvioehdotusta. Tämä talousarvion valmisteleminen on eronnut huomattavasti kahden aiemman talousarvion valmistelusta, joissa painoittui kunnan talouden voimakas tasapainottaminen kymmenien eri toimenpiteiden avulla. Kun vuoden 2015 tilinpäätös saatiin 5,7 miljoonaa euroa positiiviseksi ja kun vuoden 2016 tilinpäätösennustekin näyttää tässä vaiheessa positiiviselta, ei yhtä voimakkaille tasapainotustoimenpiteille ole ollut tarvetta tällä talousarvion valmistelukierroksella. Käsillä oleva talousarviokirja osoittaa, että Kangasalan kunnan talous on saavuttanut vakaamman pohjan. Kangasala kunnan historiallinen kustannusten nousu on ollut vuodesta 2004 alkaen 8,1 prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä se kyettiin painamaan 1,8 prosentin nousuksi ja tässä vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa toimintamenojen kasvu on enää 0,6 prosenttia. Vuodesta 2008 alkaen laskettu toiminnallinen tuloslaskelma osoitti ensimmäisen kerran plussaa vuoden 2015 tilinpäätöksessä 2,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2017-2019 taloussuunnitelmaa voi luonnehtia osin ylläpitäväksi, osin korjaavaksi ja osin myös lisääväksi. Ehdotus käytännössä ylläpitää kunnallisten peruspalvelujen tasoa, korjaa esimerkiksi koulukuraattoripalvelujen tarvetta ja lisää liikuntamahdollisuuksia tekonurmen rakentamisen mahdollistuessa hyvän taloudenhoidon siivittämänä. Luottamushenkilöiden kanssa yhdessä valmisteltu talousarvion osallistava valmisteluprosessi toimii kerta kerralta paremmin. Kaikki lautakunnat työskentelivät aktiivisesti ja valmistelivat talousarvioehdotuksensa kunnanhallituksen antaman raamin puitteissa, sitoutuen yhteiseen työskentelyyn ja valtuuston asettaman tasapainoisen talouden tavoitteen saavuttamiseen. Vanhaan tuttuun tapaan osana talousarvioasiakirjaa myös kuntastrategia päivitetään. Uusi valtuusto valmistelee vuoden 2017 aikana uuden tulevaisuuden kuntaa luotsaavan kuntastrategian nykyisen valtuuston esityön pohjalta. Vuosi 2017 on monella tapaa merkityksellinen kunnan toiminnassa. Huhtikuussa järjestetään kuntavaalit, valtuusto vaihtuu kesäkuussa ja uudet luottamushenkilöt aloittavat työskentelyn seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kunnan luottamushenkilöorganisaatio uudistuu valtuuston aiemmin tekemän päätöksen mukaisesti uuden valtuustokauden alussa. Vuoden 2017 toiminnassa painottuu aiempaa vahvemmin päivittyneen kuntalain hengessä konserninäkökulman huomioiminen, kunnan ja sen omistamien yhtiöiden yhteistyön tiivistäminen ja tulevaan maakuntauudistukseen vaikuttaminen ja siihen valmistautuminen. Kasvava kunta rakentaa ja investoi, maltilla ja harkiten. Rakentaminen etenee mm. kouluhankkeissa, katujen ja vesijohtojen saneerauksissa sekä Pikkolan alueen liikuntakenttien laajentamisella. 2
Elinkeinopolitiikassa viemme eteenpäin Saarenmaan uutta aluetta, osallistumme työllisyyden hoidon seudulliseen hankkeeseen ja tiivistämme yhteistyötämme toisen asteen ammatillisen opetuksen kanssa kunnan ja Tredun yhteisen yritysyhteyshenkilön työpanoksen avulla. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja muutosvalmiuksiin panostetaan tuleva maakuntauudistus huomioiden. Itsenäisen kunnan keskeisin tunnusmerkki on terve ja tasapainoinen talous. Vuoden 2017 ja suunnitelmavuosien 2018-2019 talousarvioehdotus on tasapainossa. Kunnan velkaantumiskehitys on käytännössä pysäytetty eikä tuloveroprosenttia ole tarvetta esittää korotettavaksi. Tämän talousarvion avulla Kangasalan kunta varautuu viisaasti tulevaan, kohtaamaan tulevan maakuntauudistuksen aiheuttamat talouden sopeuttamistarpeet vuodesta 2019 alkaen sekä huolehtimaan elinvoimaisen kunnan tulevaisuuden merkittävistä investoinneista, esimerkiksi Lamminrahkan uudesta alueesta. Kiitän lämpimästi kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tasapainoisen talousarvion erinomaisesta valmistelusta. Oskari Auvinen Kunnanjohtaja 3
2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014. Kangasalan onnistumissuunnitelma kunta-strategia 2020 kuvaa keskeiset tavoitteet ja keinot, jotka vievät kunnan kasvun ja kehityksen kohti uutta vuosikymmentä. Strategia valmistui laajan valmistelun tuloksena luottamushenkilöiden, henkilöstön ja yleisöpalautteen perusteella. Visio ja strategiset tavoitteet päivitettiin. Tavoitteista on muodostettu painopisteitä, joissa meidän on onnistuttava. Palvelukeskukset muodostavat tavoitteensa strategisista tavoitteista ja painopisteistä. Kuntastrategia päivitetään vuosittain osana talousarviovalmistelua. Näin kuntastrategian tavoitteet etenevät edelleen talousarvioon ja sitä kautta osaksi palvelukeskusten operatiivista toimintaa. Kuntastrategiaa täydennetään sen keskeisiä tavoitteita tarkemmin avaavan ohjelmajohtamisen avulla. Valtuusto hyväksyi esimerkiksi kesäkuussa 2014 elinkeino-ohjelman, jossa esitetään kohdennettuja tavoitteita yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön nopea muutos edellyttää strategian vuosittaista tarkastelua. Keskeisiä toimintaa ohjaavia uusia asiakokonaisuuksia ovat elinvoiman vahvistamiseksi opiskelija- ja nuorison hyvinvointiin liittyvät teemat, MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -sopimuksen kokonaisuus sekä maakuntauudistuksen esiin tuomat mahdollisuudet ja muutostarpeet kuntaorganisaation toiminnassa. Kangasalla 14.10.2016 Kunnanjohtaja Oskari Auvinen 2. Kangasalan kunnan visio/näkymä 2020 Kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala kesäpäivän kulttuurikunta - turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kangasalla oksalla ylimmällä! Kangasala kasvaa vetovoimaisena osana Tampereen kaupunkiseutua. Kangasala on imagoltaan vahva kesäpäivän kulttuurikunta ja aktiivinen osa kaupunkiseudun kokonaisuutta. Luonto harjumaisemineen on Kangasalan vahvuus. Kulttuurielämä ilmenee monipuolisesti eri muodoissaan. Turvallisuus on Kangasalla niin fyysistä kuin sosiaalista. Kangasala tarjoaa työtä ja harrastusmahdollisuuksia, aktiivista elämää. Maankäytön suunnittelulla, rakentamisen ohjauksella ja ympäristöarvojen huomioimisella luodaan kuntalaisille laadukas ja viihtyisä ympäristö, jossa ihmiset, toiminta, rakennukset ja luonto kohtaavat sopusoinnussa toisensa. Oksalla ylimmällä: Kangasala tuntee historiansa ja sillä on näköala tulevaisuuteen! 3. Toiminta-ajatus Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 4
4. Strategian toteuttamisen näkökulmat ja tavoitteet valtuustokaudelle 2013-2017 Strategisia tavoitteita konkretisoidaan vuosittain valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja lautakuntien käyttösuunnitelmissa yksilöidyiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Toimintaa ohjaavat yhteiset arvot, jotka ovat toiminnan perustana. OIKEUDENMUKAISUUS YHTEISÖLLISYYS TEHOKKUUS JA TUOTTAVUUS VISIO / NÄKYMÄ 2020 kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala Kesäpäivän kulttuurikunta Turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. KANGASALLA -OKSALLA YLIMMÄLLÄ! AVOIMUUS REHELLISYYS ASIAKKUUS JA VAIKUTTAVUUS 1. Hyvinvoiva asukas / kuntalainen 2. Palvelutarjonnan riittävyys ja laatu 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito RESURSSIT 4. Tasapainoinen talous 5. Maapolitiikassa onnistuminen 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen PROSESSITJA RAKENTEET 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen 8. Verkostoituminen ja edunvalvonta UUSIUTUMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 9. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö TOIMENPIDE- ja YHTEISTYÖOHJELMAT MAAPOLIITTINEN OHJELMA VIHERALUE- OHJELMA OMISTAJA- STRATEGIA KANGASALAN KYMPPI 2016-2025 ELINKEINOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2014-2020 KULTTUURI-, VAPAA-AIKA-, LIIKUNTA- JA NUORISO- POLIITTINEN OHJELMA HENKILÖSTÖ JA TYÖHYVINVOINTI- OHJELMA 5. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet suuntaavat toimintaa kohti visiota. Ne kertovat, mitä tehdään, jotta vision saavuttaminen olisi mahdollista. 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Palvelutuotannon painopiste on ennaltaehkäisyssä, asiakas- / asukaslähtöisyydessä ja omatoimisuudessa sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Kunnan peruspalveluissa huomioidaan väestöennusteet ja -rakenne ja niiden muutoksiin varaudutaan. Kunnan palvelutuotannon prosesseja arvioidaan asiakaslähtöisesti. Otetaan huomioon palvelutarpeiden erilaisuus ja valinnanvapauden lisääntyminen. Tuetaan perheiden hyvinvointia ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään erityisesti nuorten elämänhallintaa. Perusopetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin edistäen lasten ja nuor- 5
ten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille turvataan kasvu- ja oppimismahdollisuudet antamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta toimivissa tiloissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita ja palveluvalikoimaa kehitetään tavoitteena vaikuttavuus ja tuottavuus sekä palvelutarpeen oikea kohdentuminen ja oikea-aikaisuus. Hyvän elämän eväisiin kuuluvat Kangasalla yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet: liikunta ja muu vapaaajan toiminta vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia. Yhteisöt luovat runsaasti vapaa-ajan toimintaa ylläpitäen vireitä asuinalueita ja kyläkeskuksia. Yhdistysten ja seurojen tekemää yhteiskunnallista työtä pyritään kannustamaan, jotta perinteinen talkoohenki tukee kunnan myönteistä kehitystä. Samalla edistetään paikalliskulttuuria eri muodoissaan sekä toimitaan osaltaan vastavoimana yhteiskunnan jatkuvasti tarkentuvan sääntelyn lisääntymiselle. 2. Kangasala on kasvava, kehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen kaupunkiseutua. Monipuolisen elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle turvataan hyvät edellytykset. Keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Kangasala on Pirkanmaan itäisen alueen kasvava kunta, joka tekee tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikkien lähialueen kuntien kanssa. Kangasalan erinomainen maine on kunnan menestykselle tärkeä. Se tukee kunnan vetovoimaisuutta asukkaiden, matkailijoiden, opiskelijoiden kuin yritystenkin piirissä. Kunnan maapolitiikkaa ja kaavoitusta ohjataan tavoitteellisesti kaupunkiseudun rakennemallin suuntaan. Uudiskaavoituksessa kunta kaavoittaa pääasiassa omistuksessaan olevaa maata. Maata hankitaan tulevaisuuden kannalta keskeisiltä alueilta, tavoitteena vähintään vuosikymmenen tonttivaranto. Kangasala kehittää yhdyskuntarakennetta hallitusti taloudellisemmaksi ja toimivammaksi osana Tampereen kaupunkiseutua. Alueiden rakentaminen ja täydennyskaavoitus tukevat olemassa olevien taajamien seurantaalueiden kehittymistä. Maaseutualueilla asutusta ohjataan kyläkeskuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Toimintojen suunnittelussa pyritään turvaamaan sekä läheisyys että saavutettavuus. Liikkumisen sujuvuudesta huolehditaan. Keskusta on tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen aluetta. Ydinkeskustassa tapahtuvalla rakentamisella luodaan harkitusti selkeälinjaista kunnan keskustaa. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen panostetaan. Kuntalaisille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Asumiselle on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä. Luonnonympäristö, maisemat ja virkistysmahdollisuudet ovat asukkaiden ja vierailijoiden kannalta Kangasalan suuri vahvuus. Kangasala on vapaa-ajan asutuksen kärkikuntia Suomessa. Loma-asukkaat vahvistavat yritysten palveluiden kysyntää ja kulttuurielämää. Loma-asukkaiden viihtyvyydestä huolehditaan heille suunnattuja palveluita kehittämällä ja kohdennettua markkinointiviestintää lisäämällä. Yritysten kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle luodaan menestymisen mahdollisuudet siten, että toimivien ja uusien yritysten tarpeet ja työpaikat nähdään kriittisinä menetystekijöinä. Yritysmyönteinen päätöksenteko on nopeaa ja joustavaa. Kangasalan lukio ja kunnan alueella toimivan ammattioppilaitos ovat vetovoimaisia, omaleimaisia ja monipuolisia. Ne vastaavat erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä lisätään. 3. Palvelujen tarpeen kasvaessa kuntatalouden hallitseminen nähdään sekä haasteena että mahdollisuutena. Taloudenhoidon tavoite on kehittää ja tukea kuntalaisten hyvinvointia. Talouden hallinta ja tasapaino edellyttävät koko kuntakonsernista saatavaa ajantasaista taloustietoa ja aktiivista reagointia saatuun informaatioon. Toimintakulujen kasvun tulee olla hallittua ja investoinnit ajoitetaan ja mitoitetaan oikein. Palveluverkkoa kehitetään toiminnallisesti tehokkaammaksi. Kuntastrategia, maankäytön, kaavoituksen, palveluverkon kehittämisohjelma ja investointiohjelma yhdistyvät Kangasalan 10-ohjelmassa. 6
Palvelutoiminta on tehokasta ja tuottavaa. Uusien tuotantomenetelmien, digitalisaation ja innovaatioiden käyttöönottoa tuetaan pitkän aikavälin taloudellisuuden takaamiseksi. Pyritään kustannustehokkaisiin ja ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin. Parannetaan valmiutta muutosten ennakointiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Kunnan tulonhankintaa vakautetaan maan myynnillä ja rakennuskantaa monipuolistamalla. Taksa- ja maksupolitiikkaa tarkastellaan vuosittain tulorahoituksen osana. Hallitaan korjausvelkaa turhien investointien ja korjaustoimenpiteiden välttämiseksi. Nykyisten kiinteistöjen käyttöä tehostetaan. Valtuuston päättämä omistajapolitiikka tukee perustehtävässä onnistumista siten, että kunnan koko konsernirakenteen erilaiselle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. 4. Kangasalan kunta on uudistumiseen kannustava ja henkilöstöstään huolehtiva ja kuunteleva työnantaja. Työnantajapolitiikan tavoitteena on motivoitunut, uudistusmyönteinen, hyvinvoiva, oppiva ja tehokas henkilökunta. Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara kunnan palvelutuotannossa. Kunnan imago työnantajana on tärkeä menestystekijä kilpailtaessa osaavista henkilöistä. Rekrytoinneissa korostetaan osaamista, kehityshakuisuutta ja palvelumyönteisyyttä. Kuntastrategiaan sitoutumista parannetaan. Palvelumyönteisyyttä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin lisätään. Yhteistoiminta on osallistavaa ja vuorovaikutteista. Henkilöstöä kannustetaan uudistumaan ja kehittämään osaamistaan. Työhyvinvointiin, palkkausjärjestelmien kehittämiseen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan.. 7
3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote supistui kolme vuotta peräkkäin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen 2015 verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksien kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut erilaisia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. 3.2.2 Kuntien menot vuosina 2016-2017 Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kuntatalouden toimintaympäristö on haastava. Hitaan talouskasvun myötä pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvanut, vaikka työmarkkinoilla onkin nähtävissä merkkejä käänteestä parempaan. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanut maahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Heikon taloustilanteen ja lisääntyvien kustannuspaineiden varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat lähivuosina hyvin maltillisesti. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskauden toisella jaksolla palkkoja korotettiin vuoden 2016 alussa pääosin yleiskorotuksella. Sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,6 prosenttia. Kuntien palkkakustannuksiin vaikuttaa myös edelliseltä kaudelta 8
periytyvä noin 0,2 prosentin palkkaperintö, minkä vuoksi vuosikeskiarvon muutos on keskimäärin noin 0,74 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee vuonna 2016 sopimuskorotuksia osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Kilpailukykysopimus alentaa työnantajien sairasvakuutusmaksua vuosina 2017-2020. Lisäksi työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksurasitusta siirretään osittain työnantajilta palkansaajien maksettavaksi. Lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017-2019. Leikkaus pienentää kuntatalouden toimintamenoja ensi vuonna noin 310 milj. eurolla. Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla ei vaikuta suoraan kuntatalouden menoihin. Työajan pidennys kuitenkin pienentää työvoimatarvetta kuntataloudessa ja luo mahdollisuuden laskennallisesti enimmillään vajaan 250 milj. euron toimintamenosäästöön. Toimintamenosäästöt vaikuttavat myös kuntatalouden verotuloihin ja valtionosuuksiin, joten nettosäästö jää selvästi toimintamenosäästöä pienemmäksi. Säästön toteutuminen edellyttää, että kunnissa päätetään erikseen hyödyntää työajan pitenemisen tuomaa mahdollisuutta säästöihin. Kuntien toimintamenoja alentaa kertaluonteisesti perustoimeentulon maksatuksen siirto Kelaan vuoden 2017 alusta. Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntien maksamia avustuksia noin 700 milj. eurolla vuonna 2017. Perustoimeentulon kustannuksia ei vuoden 2017 alun kolmen kuukauden siirtymävaiheen osuutta lukuun ottamatta enää budjetoida kunnan budjettiin. Kela-siirto vaikuttaa alentavasti myös valtionosuuksiin ja kuntien toimintatuloihin, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuotoista. Maksatuksen siirrosta huolimatta valtio ja kunnat rahoittavat jatkossakin puoliksi perustoimeentulon. Kunnat vastaavat jatkossa entiseen tapaan myös täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutosten arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta 2017-2020 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palvelujen kysynnän arvioidaan purkautuvan ostopalveluihin. Ostot ovat lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Kuluvana vuonna ostojen arvioidaan kasvavan 2,8 prosentilla, mutta sen jälkeen ostojen kasvu nousee jälleen neljän prosentin tuntumaan. Työttömyyden ennakoidaan pysyvän lähivuodet vielä korkeana ja työttömyysjaksojen pitkittyvän. Vuonna 2015 kuntien työmarkkinatukimenot nousivat Kelan mukaan 408 milj. euroon, kun edellisenä vuonna ne olivat vajaat 250 milj. euroa. Kuluttajahinnat, raaka-aineiden ja energian hinnat ja palkkakehitys ovat kehittyneet viime vuonna hitaan talouskasvun varjossa poikkeuksellisen vaimeasti. Kunta-alan kustannustaso kohosikin vuonna 2015 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,5 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan nousevan prosentin tuntumaan, ja ensi vuonna kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samoissa lukemissa. 3.2.3 Kuntien tulot vuosina 2016-2017 Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Tänä vuonna kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta laskee 36,87 prosentista 30,92 prosenttiin. Keskeinen syy jakoosuuden jyrkkään alentamiseen on kuntien määräaikaisen viiden prosenttiyksikön korotuksen päättyminen vuoden vaihteeseen, mikä leikkaa kunnilta verotuloja noin 258 milj. eurolla. Jako-osuuden laskun seurauksena kuntien yhteisöverotulojen ennakoidaan laskevan 20 prosentilla. Tällöin yhteisöveroa kertyisi kunnille noin 1,32 mrd. euroa. Kiinteistöveron tuoton ennakoidaan kasvavan tänä vuonna noin 4 prosenttia. Tuottoa kasvattaa kiinteistöverotukseen tehdyt muutokset. Ansioveroperusteita lievennetään vuonna 2017 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Indeksitarkistus vähentää kunnallisveron tuottoa arviolta 64 milj. eurolla Asuntolainana korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti, mikä lisää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Vuonna 2017 otetaan käyttöön niin sanottu yrittäjävähennys, jonka arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa 53 milj. eurolla. Työllisyyden edistämiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan, mikä puolestaan vähentää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Lisäksi kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423 milj. eurolla vuonna 2017. Verotus kevenee tasaisesti kaikissa tuloryhmissä. Kevennys vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62 milj. euroa. Yhteensä veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 390 milj. eurolla. Lisäksi hallitusohjelmassa on linjattu, että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana siten, että korotusten vaikutuksesta veron tuotto kasvaisi yhteensä 100 milj. eurolla. Korotuksista on toteutettu vuosina 2016 ja 2017 voimaantulevat muutokset, joilla saavutetaan puolet mainitusta lisätuottotavoitteesta. Näiden hallitusohjelmalinjausten lisäksi vuonna 2017 kiinteistöveroa korotetaan 50 milj. eurolla, eli yhteensä vuoden 2017 korotus on 75 milj. euroa. Korotuksesta noin 9 milj. euroa kohdistuu rakentamattoman, asuinkäyttöön kaavoitetun rakennusmaan kiinteistöveroon asuntotuotannon vauhdittamiseksi. 9
Koko maata koskevan verotuloennustekehikon 9.9.2016 mukaan maksettava kunnallisveron tuotto vähenee -2,2 prosenttia vuoden 2016 arvioon verrattuna. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan nousevan 6,6 prosenttia ja yhteisöveron tilitysten 1,3 prosenttia. 3.2.4 Kangasalan kunnan talous Kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainossa, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haastavaa, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma saattavat antaa erilaisen kuvan taloustilanteesta. Erityisesti väestöpohjaltaan kasvavissa kunnissa, kuten Kangasala; tilanne on tämän suuntainen. Kangasalan kunnan tilinpäätösten tuloslaskelman osoittamat tulos on vuodesta 2010 ollut positiivinen lukuun ottamatta vuosia 2012 (-1,3 milj. euroa) ja 2014 (-1,7 milj. euroa). Tilinpäätösten tulosten syntymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi kertaluonteiset erät, kuten käyttöomaisuuden myyntivoittotulot, kunnan sijoitusomaisuuteen liittyvät kirjaukset sekä muut kertaluonteiset erät, kuten vuonna 2013 jälkiverotilityksen maksukirjaus joulukuulle ja Pirkanmaan koulutuskuntakonsernin kuntayhtymän purkamiseen liittyvät tulokirjaukset. Vuoden 2014 tilinpäätös oli 1,7 milj. euroa alijäämäinen siitä huolimatta, että tilinpäätös sisälsi merkittävän määrän kertaluonteisia tuloeriä. Vuoden 2014 toiminnallinen tuloslaskelma osoitti 5,6 milj. euroa alijäämää, kun se vuonna 2013 oli 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Ilman kertaluonteisia tuloeriä kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuodesta 2010 kunnan lainamäärä on noussut 48,2 milj. eurosta 62,8 milj. euroon vuodelle 2015. Vastaavana aikana kunnan verotuloprosentti on nostettu 19,50 prosenttiin vuodelle 2010 ja 21,00 prosenttiin vuodelle 2015. Vuoden 2015 tilinpäätös on 5,7 milj. euroa ylijäämäinen ja toiminnallinen tuloslaskelma osoitti ensimmäistä kertaa ylijäämää, 2,3 milj. euroa. Edellytykset hyvään tilinpäätökseen syntyivät kesäkuussa 2015 pidetyssä valtuuston kokouksessa, jolloin päätettiin olennaisista muutoksista Kangasalan kunnan toimintaan ja talouteen. Päätösten vaikutus näkyy myös vuoden 2016 talouden kehityksessä ja talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa vuosille 2017-2019. Talouden tasapainon saavuttamiseen liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä olivat mm. henkilöstökustannusten hallinta, vakituista henkilökuntaa vähennetään vähintään 58 vakansilla vuosina 2015-2017, luokkakokojen kasvattaminen, tuntikehyksen supistaminen ja jakotuntien määrän vähentäminen, Lahdenkulman koulun lakkauttaminen, Suoraman lähikirjaston ja Kuhmalahden terveysaseman sulkeminen. Päätösten taloudellinen vaikutus jo vuoden 2015 tilinpäätöksen tulokseen oli merkittävä ja sen merkitys korostuu vuoden 2016 toiminnassa. Nyt käsillä oleva talousarvioesitys pyrkii säilyttämään vuoden 2015 tilinpäätöksessä saavutetun talouden tasapainon. Maakuntauudistuksen toteutuessa taloussuunnitelma vuosi 2019 ei vastaa todellisuutta ja tulee toteutumaan merkittävästi epäedullisemmin esitettyyn verrattuna. Talousarvioesityksessä vuosittaiset nettoinvestoinnit on pyritty sopeuttamaan 13-15 milj. euron vuosittaiseen menokehykseen. Vain välttämättömät investointitarpeet toteutetaan. Talousarvion valmistelua on ohjattu vahvalla otteella jonka yhtenä tavoitteen on ollut luoda riittävän vankka taloudellinen kantokyky vastata tuleviin merkittäviin investointihaasteisiin joista merkittävin on Lamminrahkan alueen rakentaminen. Vuoden 2017 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä 42,8 milj. euroa, vähennystä vuoden 2015 tilinpäätökseen 4,5 milj. euroa ja 9,6 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä 188,9,2 milj. euroa, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 1,1 milj. euroa ja 0,6 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut sisältävät palkkauskustannuksiin sisältyvän kilpailukykysopimuksen mukaisen 30 prosentin suuruisen lomarahojen leikkauksen suuruudeltaan 0,9 milj. euroa. Verotulot ovat yhteensä 121,4 milj. euroa. Verotulot vähenevät 0,3 milj. euroa. Vuoden 2017 kunnallisveroon kohdistuu n. 2,8 milj. euron veroperustemuutokset; ansiotuloveroperusteita lievennetään, yrittäjävähennys, kotitalousvähennystä korotetaan, työtulojen verotusta ja eläketulon verotusta kevennetään. Osa veromenetyksistä kompensoidaan valtionosuuksissa. Valtionosuuksiksi on arvioitu 37,8 milj. euroa, lisäystä vuoden 2015 tilinpäätökseen 1,6 milj. euroa ja 4,5 prosenttia. Lisäksi valtionosuuksissa on huomioitu ja vähennetty kilpailukykysopimuksen mukainen osuus kuntiin kohdistuvan lomarahojen leikkauksen vaikutus, joka Kangasalan kunnan osalta on noin 0,9 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvion vuosikate on 12,3 milj. euroa, joka kattaa 15,6 milj. euron investoinneista 78,9 prosenttia. Talousarvion ylijäämä on 12,0 milj. euron poistojen jälkeen 0,3 milj. euroa. Vuoden 2018 vuosikate on 13,4 milj. euroa, joka kattaa 14,0 milj. euron investoinneista 96,0 prosenttia.. Ylijäämä on 12,2 milj. euron poistojen jälkeen 1,2 milj. euroa. Vuoden 2019 tulos on 12,6 milj. euron poistojen jälkeen 3,1 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate 15,8 milj. euroa kattaa 14,3 milj. euron investoinnit. Suunnitelmakauden 2017-2019 yhteenlaskettu ylijäämä on 4,7 milj. euroa. 3.2.5 Talouden ja toiminnan seuranta Valtuustolle toimitettava talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan kolmannesvuosittain. Kunnanhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. 10
3.2.6 Kunnan sijoitusvarallisuuden taso Vuoden 2005 talousarvion ja 2005-2007 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarviokäsittelyn yhteydessä määritellään sijoitusvaroille ns. säilyttämistaso, joka lasketaan siten, että alkuperäiseen pääomaan 12,38 milj. euroa lasketaan vuoden 1996 alusta 4 %:n korkoa korolle. Näin laskettuna sijoitusvarojen määräksi saadaan: 31.12.2012 23,67 milj. euroa 31.12.2015 26,63 milj. euroa 31.12.2013 24,62 milj. euroa 31.12.2016 27,70 milj. euroa 31.12.2014 25,61 milj. euroa 31.12.2017 28,81 milj. euroa Mikäli sijoitusvarojen tuotto ylittää 31.12.2017 määritellyn tason, on mahdollista erillisellä valtuuston päätöksellä tulouttaa sijoitusvarojen tuottoa investointihankkeiden rahoittamiseksi. 3.3 Talousarvion sitovuustaso Talousarvio- ja suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä palvelukeskuksille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat palvelukeskusten ulkoiset toimintamenot ja ulkoiset toimintatulot. Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Ylimääräisen tai budjetoimattoman tulon kertyminen ei oikeuta menojen ylittämiseen. Myöskään sisäiset laskutusyksiköt kuten ateriapalvelu eivät saa kesken vuotta lisätä menojaan ilman valtuuston hyväksyntää. Myös toimintatuotot ovat sitovia eriä ja niiden kertyminen on palvelukeskusten vastuulla. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys ja antolainasaamisten vähennys. Kriisitilanteessa kunnanjohtajalla on oikeus tehdä kriisitilanteiden edellyttämiä kiireellisiä ja välttämättömiä rahoituspäätöksiä. Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. Kuntastrategiasta talousarviokirjaan kirjatut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat palvelukeskuksittain valtuustoon nähden sitovia. 11
SITOVAT MÄÄRÄRAHA-ARVIOT VUODELLE 2017, ulkoiset ml. vesilaitos Tulot 1 000 Menot 1 000 Käyttötalousosa Käyttötalousosa Toimintatuotot 42 783 Toimintakulut -188 906 Strateginen johto 1 526 Strateginen johto -22 192 Sosiaali- ja terveyskeskus 25 744 Sosiaali- ja terveyskeskus -99 351 Sivistyskeskus 4 627 Sivistyskeskus -44 986 Tekninen keskus 4 176 Tekninen keskus -18 345 Kangasalan Vesi -liikelaitos 6 710 Kangasalan Vesi -liikelaitos -4 032 Tuloslaskelmaosa 159 911 Tuloslaskelmaosa -1 560 Verotulot 121 543 Korkokulut -1 327 Valtionosuudet 37 600 Muut rahoituskulut -233 Korkotuotot 12 Muut rahoitustuotot 755 Investointiosa 310 Investointiosa -15 954 Strateginen johto 300 Strateginen johto -1 900 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut -455 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut -330 Tekniset palvelut 10 Tekniset palvelut -10 780 Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi -liikelaitos -2 489 Rahoitusosa 14 031 Rahoitusosa -10 262 Antolainasaamisten vähennykset 31 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 262 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä 217 034 Kokonaismenot yhteensä -216 682 3.4 Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen, lautakuntien sekä niiden jaostojen ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, elinkeinojohtaja, henkilöstöjohtaja, laskentapäällikkö, sosiaali- ja terveyskeskuksen talousjohtaja, sivistyskeskuksen hallintopäällikkö, ateria- ja siivouspalvelupäällikkö sekä palvelukeskusten johtajat. Lisäksi johtavia viranhaltijoita ovat palvelualueiden esimiehet sekä hallintosäännössä määrätyt toimielinten esittelijät. 12
KÄYTTÖTALOUS 13
4 Toimintatuotot ja toimintakulut sekä poistot ja arvonalentumiset palvelukeskuksittain Strateginen johto, eurot Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 Ta 2017/Tp 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 16 023 000 14 956 815 15 412 981 96,2 15 591 581 15 373 731 ulkoiset 3 811 129 1 671 100 1 525 900 40,0 1 765 500 1 830 500 sisäiset 12 211 871 13 285 715 13 887 081 113,7 13 826 081 13 543 231 Toimintakulut -23 953 310-25 047 593-24 741 530 103,3-24 901 381-24 966 507 ulkoiset -21 453 277-21 965 646-22 191 786 103,4-22 412 637-22 477 763 sisäiset -2 500 033-3 081 947-2 549 744 102,0-2 488 744-2 488 744 Toimintakate -7 930 310-10 090 778-9 328 549 117,6-9 309 800-9 592 776 Poistot ja arvonalentumiset -340 461-170 051-245 623 72,1-251 308-284 122 Sosiaali- ja terveyskeskus, eurot Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 Ta 2017/Tp 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 28 175 836 27 495 000 25 744 000 91,4 25 278 400 25 063 400 ulkoiset 27 193 110 26 690 000 25 744 000 94,7 25 278 400 25 063 400 sisäiset 982 726 805 000 Toimintakulut -108 094 562-107 346 792-106 361 673 98,4-106 409 867-105 980 925 ulkoiset -101 391 302-100 709 632-99 350 597 98,0-99 398 791-99 287 700 sisäiset -6 703 260-6 637 160-7 011 076 104,6-7 011 076-6 693 225 Toimintakate -79 918 726-79 851 792-80 617 673 100,9-81 131 467-80 917 525 Poistot ja arvonalentumiset -182 953-360 674-250 817 137,1-308 983-343 638 Sivistyskeskus, eurot Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 Ta 2017/Tp 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 4 836 892 4 102 130 4 626 730 95,7 4 629 730 4 639 730 ulkoiset 4 709 920 4 002 130 4 626 730 98,2 4 629 730 4 639 730 sisäiset 126 972 100 000 Toimintakulut -61 064 458-64 410 938-63 795 280 104,5-64 255 941-64 270 347 ulkoiset -45 045 723-45 893 374-44 986 468 99,9-45 447 129-45 461 535 sisäiset -16 018 735-18 517 564-18 808 812 117,4-18 808 812-18 808 812 Toimintakate -56 227 566-60 308 808-59 168 550 105,2-59 626 211-59 630 617 Poistot ja arvonalentumiset -848 041-852 123-442 459 52,2-249 926-264 370 14
Tekninen keskus, eurot Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 Ta 2017/Tp 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 18 042 376 18 782 645 19 400 572 107,5 19 425 072 19 500 571 ulkoiset 5 169 573 4 010 000 4 176 019 80,8 4 200 519 4 276 019 sisäiset 12 872 803 14 772 645 15 224 553 118,3 15 224 553 15 224 552 Toimintakulut -17 484 107-18 605 151-19 189 112 109,8-19 293 026-19 467 927 ulkoiset -16 303 868-17 764 066-18 345 067 112,5-18 436 481-18 576 382 sisäiset -1 180 239-841 085-844 045 71,5-856 545-891 545 Toimintakate 558 269 177 494 211 460 37,9 132 046 32 644 Poistot ja arvonalentumiset -9 014 448-10 323 766-8 455 167 93,8-8 783 306-9 164 410 Kunta yhteensä ilman vesi - Ta 2017/Tp liikelaitosta, euroa Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 67 078 104 65 336 590 65 184 283 97,2 64 924 783 64 577 432 ulkoiset 40 883 732 36 373 230 36 072 649 88,2 35 874 149 35 809 649 sisäiset 26 194 372 28 963 360 29 111 634 111,1 29 050 634 28 767 783 Toimintakulut -210 596 437-215 410 474-214 087 595 101,7-214 860 215-214 685 706 ulkoiset -184 194 170-186 332 718-184 873 918 100,4-185 695 038-185 803 380 sisäiset -26 402 267-29 077 756-29 213 677 110,6-29 165 177-28 882 326 Toimintakate -143 518 333-150 073 884-148 903 312 103,8-149 935 432-150 108 274 Poistot ja arvonalentumiset -10 385 903-11 706 614-9 394 066 90,5-9 593 523-10 056 540 Kangasalan vesi - liikelaitos, eurot Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 Ta 2017/Tp 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 6 807 320 6 974 730 7 080 000 104,0 7 292 500 7 502 500 ulkoiset 6 417 786 6 596 730 6 710 000 104,6 6 910 000 7 120 000 sisäiset 389 534 378 000 370 000 95,0 382 500 382 500 Toimintakulut -3 838 253-4 231 092-4 299 696 112,0-4 411 710-4 511 713 ulkoiset -3 656 614-3 967 488-4 031 738 110,3-4 143 752-4 243 755 sisäiset -181 639-263 604-267 958 147,5-267 958-267 958 Toimintakate 2 969 067 2 743 638 2 780 304 93,6 2 880 790 2 990 787 Poistot ja arvonalentumiset -2 320 916-2 489 000-2 590 000 111,6-2 570 000-2 560 000 15
Kunta yhteensä, ml. vesi - Ta 2017/Tp liikelaitos, euroa Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 73 885 424 72 311 320 72 264 283 97,8 72 217 283 72 079 932 ulkoiset 47 301 518 42 969 960 42 782 649 90,4 42 784 149 42 929 649 sisäiset 26 583 906 29 341 360 29 481 634 110,9 29 433 134 29 150 283 Toimintakulut -214 434 690-219 641 566-218 387 291 101,8-219 271 925-219 197 419 ulkoiset -187 850 784-190 300 206-188 905 656 100,6-189 838 790-190 047 135 sisäiset -26 583 906-29 341 360-29 481 635 110,9-29 433 135-29 150 284 Toimintakate -140 549 266-147 330 246-146 123 008 104,0-147 054 642-147 117 487 Poistot ja arvonalentumiset -12 706 819-14 195 614-11 984 066 94,3-12 163 523-12 616 540 16
4.1 Strateginen johto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Oskari Auvinen Talous Strateginen johto, eurot Tp 2015 Ta 2016 Tae 2017 Ta 2017/Tp 2015 -% Ts 2018 Ts 2019 Toimintatuotot 16 023 000 14 956 815 15 412 981 96,2 15 591 581 15 373 731 ulkoiset 3 811 129 1 671 100 1 525 900 40,0 1 765 500 1 830 500 sisäiset 12 211 871 13 285 715 13 887 081 113,7 13 826 081 13 543 231 Toimintakulut -23 953 310-25 047 593-24 741 530 103,3-24 901 381-24 966 507 ulkoiset -21 453 277-21 965 646-22 191 786 103,4-22 412 637-22 477 763 sisäiset -2 500 033-3 081 947-2 549 744 102,0-2 488 744-2 488 744 Toimintakate -7 930 310-10 090 778-9 328 549 117,6-9 309 800-9 592 776 Poistot ja arvonalentumiset -340 461-170 051-245 623 72,1-251 308-284 122 Toimintaympäristö Strateginen johto muodostuu seuraavista tehtävistä: vaalit, tarkastustoimi ja strateginen johto, elinkeinopalvelut, kehittämispalvelut, henkilöstöpalvelut, viestintä, työllisyyspalvelut, talouspalvelut, ateria- ja siivouspalvelut, lakimiespalvelut, logistiikkapalvelut, liikennesuunnittelu, verotus sekä omistajaohjaus. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kunnanhallitus luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen, johtamalla ja kehittämällä strategista suunnittelua ja kunnan hallintoa sekä ohjaamalla ja yhteen sovittamalla organisaation toimintaa kuntastrategian ja valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallituksen tehtäväalueita ovat mm. palvelut, talous ja maankäyttö, asunto-, elinkeino- ja maapolitiikka, edunvalvonta, kuntien välinen yhteistoiminta, sidosryhmät ja tiedottaminen, omistajapolitiikka ja omistajastrategia, konserniohjaus ja konsernivalvonta. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan 9.4.2017. Ennakkoäänestys kotimaassa on 29.3. 4.4.2017. Kuntavaalien jälkeen Kangasalan luottamushenkilöorganisaatio muuttuu valtuuston 25.1.2016 12 päätöksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Strateginen johto sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, kunnanjohtajan, yhteisöjäsenyydet, taloushallinnon, tiedotuksen, elinkeinoasiat, henkilöstöasiat, verotuskustannukset, kehittämisasiat ja ystävyyskuntatoiminnan kustannukset. Talouspalvelut tukee kunnan strategista johtamista sekä palvelukeskusten toimintaa kirjanpidon, palkkahallinnon arkistonhallinnan, puhelinvaihdepalvelujen sekä keskitetyn ict -palvelun rutiini- ja asiantuntijapalveluilla. Vuonna 2017 kirjanpidon ja palkkahallinnon palvelut tuottaa yhteistyökumppani. Ateria- ja siivouspalvelut tuottaa palvelua kunnan varhaiskasvatukselle, kouluille, sosiaali- ja terveyspalveluiden laitoksiin sekä siivouspalveluita virastoihin ja kunnan muihin kohteisiin. Lisäksi ateriapalvelut ostaa kotiateriat kotihoidon tarpeisiin. Elintarvikehankinnoissa noudatetaan vähintään valtuuston määrittelemää kotimaisuusastetta. Liikennesuunnittelu- ja logistiikkapalvelut vastaa kunnan kuljetuksista ja liikenteestä. 17
Lakimiespalvelut vastaa kunnan oikeudellisista asiantuntijapalveluista sekä keskusvaalilautakunnan sihteerin ja kunnallisen pysäköinninvalvojan tehtävien hoitamisesta. Viestintä välittää asukkaille ja muille sidosryhmille tietoa kunnan toiminnasta, edistää päätöksenteon avoimuutta sekä aktivoi kuntalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan kunnan asioihin. Työllisyyspalvelut vastaa kunnan järjestämistä työllisyyttä edistävistä palveluista. Henkilöstöpalvelut johtaa, koordinoi ja kehittää organisaation henkilöstöasioita esimiestyön tukena. Elinkeinopalveluilla tuetaan yritysten kehittymistä, toimintaympäristöä ja uudistumista. Houkuttelemme yrityksiä sijoittumaan kuntaan aktiivisella markkinoinnilla ja tonttipolitiikalla. Toiminnan painopistealueet 2017 Kunnanhallitus johtaa talousarvion valmistelua ja talouden hallintaa talouden tasapainon ylläpitämiseksi talousarvioja suunnitelmakaudella. Kunnanhallitus käynnistää uuden kuntastrategian valmistelutyön ja uusi vaalien jälkeen valittu kunnanhallitus jatkaa strategiatyön valmistelua. Uuden strategian päivittämisen merkitys korostuu kunnallishallinnon uudistuessa voimakkaasti. Strategian valmistelussa ennakoidaan mahdollisen maakuntauudistuksen vaikutukset Kangasalan kunnan uudistuvaan toimintaan. Kunnan edunvalvonta kaikilla eri tasoilla korostuu maakuntauudistuksen mahdollisesti edetessä. Strateginen johto koordinoi vaalien jälkeen uusien luottamushenkilöiden perehdyttämis- ja koulutuskokonaisuutta. Strategisen- ja konsernijohdon työssä painotetaan nykyisen kuntastrategian toteuttamisen johtamista ja uuden strategian valmistelun johtamista. Konsernirakenteen uudistamistyö jatkuu. Kunnanhallitus johtaa strategisen yleiskaavan valmistelutyötä. Kangasala osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön ja tekee lisäksi tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikilla kunnan raja-alueilla. Kehittämistyössä huomioidaan MAL-sopimuksen tavoitteet. Omistaja- ja konserniohjausta toteutetaan jatkamalla vuonna 2015 aloitettua kuntakonsernin tiivistämistä siten, että kaikelle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. Uusi konserniohje yhtenäistää konserniyhtiöiden ohjaamista. Uusien hallitusjäsenten perehdyttämiseen panostetaan uuden hallituskauden alkaessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukainen toimintaohje valmistuu. Ateria- ja siivouspalveluiden toimintatapamuutos vaikuttaa henkilöstömäärään ja työtapoihin. Henkilöstötyötä ohjaa kuntastrategiasta johdettu henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma. Vuoden 2017 painopisteenä on uuden työterveyshuoltoyhteistyön käynnistäminen sekä yhteisten käytäntöjen luominen uuden toimijan kanssa. Työhyvinvointikysely on toteutettu syksyllä 2016 ja työpaikat tekevät suunnitelmat työhyvinvointia tukevista toimenpiteistä. Seuranta toteutetaan loppuvuodesta 2017. Henkilöstöpalvelut varautuu myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöjärjestelyihin ja osallistuu seudulliseen valmistelutyöhön. Elinkeinotoimen päätavoitteita ovat toimintaympäristön kehittäminen, työpaikkaomavaraisuuden vahvistaminen, keskustan kehittäminen, työelämälähtöinen koulutuspolitiikka, monimuotoiset hankinnat, maaseutu, matkailu, lentoliikenteen kehittämiseen varautuminen, yritysten nopea ja ratkaisuhakuinen palvelu sekä markkinointi. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentäminen aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuuta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä voimavarojen puitteissa. Kangasalan kunta osallistuu Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kokeiluun 2017-2018, kokeilun kohdejoukkona on kaikki työttömät työnhakijat. Kokeilun tarkoituksena on laaja tuottamisvastuu työllisyydenhoidon palveluissa Tampereen kaupunkiseudulla. Viestinnässä painottuu muutosviestintä, jolla edistetään palveluiden tuottamis- ja toimintatapamuutoksia, niihin liittyviä organisaatiomuutoksia sekä konsernirakenteen kehittämistä. Työyhteisöjen hyvinvointia ja tuloksellisuuden lisäämistä tuetaan tehostetulla työyhteisöviestinnällä. Sote- ja maakuntauudistuksesta viestitään seudullisen viestintäyhteistyön mukaisesti. Strategian päivitystyötä konkretisoidaan eri sidostyhmille kohdennetulla viestinnällä. 18
Verkkosivuston kehittämistyötä jatketaan ja sähköisten palveluiden tunnettuutta lisätään viestinnän keinoin. Uusien elinkeinoalueiden valmistelua tuetaan viestinnällisesti. STRATEGISET TAVOITTEET 2017 (Kuntastrategiasta johdettu) 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito 4. Tasapainoinen talous 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen 8. Verkostoituminen ja edunvalvonta 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Uusien elinkeinoalueiden valmisteleminen (Taraste, Saarenmaa) 3.2. Kuntouttavan työtoiminnan lisääminen vähintään 100 paikalla, nykytaso 300 paikkaa 4.1 Kunnan talous pidetään ylijäämäisenä suunnitelmakaudella 4.2 Henkilöstökustannusten hallinta: vakituista henkilökuntaa vähennetään tarvittavin neuvottelumenettelyin vähintään 58 vakanssia vuosina 2015 2017. 6.1 Konsernirakenteen tiivistäminen 6.2 Kunnan operatiivisen organisaation ja konserniyhtiöiden välisen työnjaon arviointi 7.1 Sähköisten palveluiden käytön edistäminen organisaatiossa 10.1 Työyhteisöjen hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääminen Tehokkuusmittarit 2015 2016 2017 Valtuuston päätöksen 17.11.2014 424 mukaan 29 18 11 vähennettyjen vakanssien määrä Sairauspoissaoloprosentti 5,27 5,1 % 4,9 % Henkilöstö, jolla ei poissaoloja kalenterivuoden aikana 42 % 44 % 46 % (% palvelussuhteista) Aterian hinta 2,98 2,82 2,72 Joukkoliikenteen matkamäärä 969 221 Informatiiviset tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnallinen vuosikate 15,0 12,7 12,3 13,4 15,8 Lainakanta/asukas 2037 2 313 1988 1980 1934 Henkilöstö (budjetoidut vakanssit) 12 239* 218* 218 218 Strateginen johto Toimintakulut /asukas 292 809 707 707 702 Nettomenot / euroa/asukas 106 326 666 659 654 *1.1.2017 alkaen Talouspalvelut siirtyy ulkoiselle palveluntuottajalle (kirjanpito ja palkanlaskenta). Asukasmääräennuste Väestö 31.12.2015: 30 607 (virallinen) Väestö 31.12.2016: 31 100 Väestö 31.12.2017: 31 400 Väestö 31.12.2018: 31 700 Väestö 31.12.2019: 32 000 19