LAKI VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKÄYTÄNNÖISSÄ MIKÄ MUUTTUU JA MITEN Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuspäivä Varkaus la 30.1.2016, klo 8.00-15.00 Warkaus -sali KT, LTO Kirsi Alila
Koulutuspäivän tavoitteet Tavoi&eet: Laki varhaiskasvatuksen toimintakäytännöissä mikä muu&uu ja miten Tutustuminen uuteen lainsäädäntöön Lain vaikutus toimintakäytäntöihin; toiminnan suunni&elu, toteutus, arvioin< ja kehi&äminen, mikä muu&uu? Yhteinen poh<minen, yhteisen näkemyksen rakentaminen Eväitä tuleviin toimintakausiin (tehtävä) Tulevan kauden tavoi&eet, haasteet ja onnistumisen edellytykset
Koulutuspäivän jaksotus Jaksotus: 8.00 8.30 Aamukahvia tarjolla! 8.30-11.30 Luento- osuus Porinatehtäviä Instruk<o ryhmätöihin 11.30-12.15 Lounas + kahvi 12.15 13.45 Ryhmätyöt 13.15 Ryhmätöiden purku ja yhteinen keskustelu 14.40 Päivän yhteenveto 15.00 Koulutuspäivä pää&yy
Aluksi: lainsäädännöstä Eduskunta, val<oneuvosto => Ministeriöt => Alaiset virastot => Kunta: valtuusto, hallitus, lautakunta, vk:n johto, toimipisteet, yksi&äinen työntekijä Ohjaus: normit (lait), suositukset ja informaa<o (<eto- ohjaus), resurssit (resurssiohjaus) Lainsäädäntö varhaiskasvatuksen työntekijän ja johtajan toiminnan perustana ja reunaehtona Vastuu ja toiminta (amma<llinen ja juridinen) Osaamisen dynaaminen ja jatkuva kehi&äminen Kuinka hyvin tunnet varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön, seuraat sen kehitystä, ymmärrät sen merkityksen/vaikutuksen työllesi? Perustuvatko käytännöt juridiikkaan vai vuosien mi&aan luotuihin toimintakäytäntöihin?
Varhaiskasvatuslaki (36/1973) 1.8.2015 - mikä muuttui? - mikä vaikutus muutoksella?
Taustat ja eteneminen Taustalla päivähoidon siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusja kulttuuriministeriöön (1.1.2013) Ei enää sosiaalipalvelu vaan osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää (PORINA!) pääministeri Kataisen hallitusohjelma ja sekä hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) Tavoitteena varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (?) Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esitykset pohjana. Työryhmä jätti esityksensä 21.3.2014. (OKM 2014:11) Lainsäädännön uudistaminen ottaen huomioon valtion talousarvio ja kehykset
Education system in Finland Age 16 Age 7-15 Age 6 Early childhood education and care Age 0-6
Varhaiskasvatus pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa 27.5.2015 MUUTOKSET NYKYISEEN VARHAISKASVATUSLAKIIN: Subjek<ivinen päivähoito- oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äi<ys-, isyys- tai hoitovapaalla tai ko<hoidontuella. Oikeus rajataan puolipäiväiseksi myös vanhemman ollessa työ&ömänä. => muutos myös yksityisen hoidon tukeen Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluvun muutos - > nostetaan yli 3v suhdelukua 1:7 => 1:8 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja korotetaan siten, e&ä kun<en maksukertymä kasvaa 54 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Samalla tulee selvi&ää 0- maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja kannus<nloukkuongelmat Mahdollistetaan kunnille toteu&aa esiopetuksessa olevien lasten hoito maksullisena kerhotoimintana.
Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen Jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tun<a viikossa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaises< taikka opiskelevat päätoimises<, toimivat päätoimises< yri&äjänä tai ovat päätoimises< omassa työssä. jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. vanhemman jäädessä työ&ömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen 2 kuukauden ajan. Lapsella oikeus tarpeen mukaan 20 tun<a laajempaan varhaiskasvatukseen: osa- aikatyö väliaikaiset työskentelyjaksot työmarkkinatoimenpiteet ja kuntoutus
Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen Vastuu 20 tun<a laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen osoi&amisesta on lähtökohtaises< lapsen huoltajilla. Perheiden valinnanvapaus ja mahdollisuus vaiku&aa saamaansa palveluun turvataan. Kunnan tulee järjestää 20 tunnin laajuinen varhaiskasvatus ainakin kahdella vaihtoehtoisella tavalla; joka päivä tapahtuvana osapäiväisenä varhaiskasvatuksena tai osaviikkoisena mallina, jolloin lapsi voi osallistua <e&yinä ennalta määriteltyinä viikonpäivinä kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. kunta pää&ää lapsikohtaiset toiminta- ajat. Lapsen tarpeet huomioidaan. Mikäli lapsen oikeus varhaiskasvatukseen muu&uu, taataan päiväkodissa olevan lapsen oikeus samaan varhaiskasvatusyksikköön. Mahdollisuuksien mukaan myös perhepäivähoidossa. Toiminta on järjeste&ävä siten, e&ä varhaiskasvatuksen tavoi&eet voidaan saavu&aa myös 20 tunnin laajuisessa varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuslain uudistaminen Hallitus antoi 18.12. 2014 HE:n eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 341/2014) (lain muutos 580/2015) Käsittely valiokunnissa: StVL 20/2014 vp, SiVM 29/2014 vp - > muutoksia hallituksen esitykseen, muutokset dioissa kursiivilla Lakiesitys ja siihen liittyvä eduskunnan lausunto hyväksyttiin eduskunnassa 14.3.2015 Eduskunnan vastaus EV 357/2014 vp, presidentti vahvisti lainmuutokset 8.5.2015 Esityksen perusteella muutettiin lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) nimike, 1, 2 a, 2 b, 6, 7 a ja 9, 11 :n 1 momentti sekä 11 a. Lisäksi lakiin lisättiin uusi 5 a, 7 b, 9 a, 9 b ja 11 e. Muilta osin päivähoitolaki ja asetus (1973) jäävät edelleen voimaan. Myös sosiaalihuollon säädöksiä sovelletaan kuten aiemmin. Muutoksia myös Opetushallituksesta annettuun lakiin (182/1991) 1-4 pykäliin ja Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettuun lakiin (1295/2013) pykäliin 1 ja 2 Uudistuneet säännökset astuneet voimaan 1.8.2015. Lakiin perustuviin suunnitelmiin sisältyy siirtymäsäännöksiä.
Edelleen sovellettavia sosiaalihuollon säädökset laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005) (608/2005), HUOM: laki kumoutumassa 1.3.2016! laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), HUOM: uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki valmistelussa! laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011), laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001).
Lain muutosten teemat Käsite, määritelmä ja sovellusala Tavoi&eet Lapsen etu Ravinto ja ruokailu Enimmäisryhmäkoko Subjek<ivinen oikeus Varhaiskasvatusympäristö Lapsen vasu ja paikallinen suunnitelma Lapsen ja vanhemman osallisuus Arvioin< Monialainen yhteistyö Ohjausjärjestelmä (OPH, Karvi)
Varhaiskasvatuksen käsite ja määritelmä sekä lain soveltamisala Laki lasten päivähoidosta -> lain nimike Varhaiskasvatuslaki Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen (1 ). Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka (1 ). PORINA! Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena (1 ). Otetaan käyttöön käsite varhaiskasvatus. -> 1 :n mukaan jäljempänä tässä laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka VARHAISPEDAGOGIIKKA Varhaiskasvatuksen pedagogiikka on tavoi3eellista, suunnitelmallista ja reflektoitua amma9llises9 toimivan kasva3ajan ja lapsen vuorovaikutukseen pohjautuvaa 9etoista vaiku3amista lapsen kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin sekä vaihei3aisen itsenäisyyden edistämiseen. Pedagogiikkaa toteutetaan kasvatusyhteisössä 9ede- ja tutkimuspohjaises9 varhaiskasvatuksen tavoi3eiden, sisältöjen, menetelmien ja oppimisympäristöjen avulla sekä toimintakul3uurin jatkuvan kehi3ämisen kau3a. Pedagogiikkaa toteutetaan lapsen ak9ivisuu3a ja osallisuu3a korostaen yhteistyössä vanhempien ja muiden asiantun9joiden kanssa. (Alila ja Ukkonen- Mikkola, 2015, julkaisuprosessissa)
Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistettu Uudistettu 2 a, 1-10 kohtaa,..varhaiskasvatuksen tavoitteena on 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistettu..varhaiskasvatuksen tavoitteena on 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;
Varhaiskasvatuksen tavoitteet 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Ravinto ja ruokailun järjestäminen Uudistettu 2 b :ää Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Ei koske kliinisiä ravintovalmisteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla eikä ravintoaineiden kustantamista perheen lapsille heidän omassa kodissaan. Perusteluissa kiinnitetty huomiota siihen, että ruokaa tarjottava riittävän usein hoitopäivän pituudesta riippuen. Ravitsemussuositukset antavat tarkempia ohjeita ruokailusta.
Enimmäisryhmäkoko päiväkodeissa Uusi 5 a Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Edelleen sovelletaan myös päivähoitoasetuksessa määriteltyjä suhdelukuja. HUOM: muutos suhdelukuun päiväkodeissa, yli 3v: 1:7 => 1:8 Ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä esim. 3 vuotta täyttäneitä max 21 ja alle 3-vuotiaita max 12 kokopäivähoidossa. Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista eikä toiminnallisia pienryhmiä. Voidaan myös järjestää esim. koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä.
Varhaiskasvatusympäristö Uudistettu 6 :ää Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Perusteluissa todettu, että varhaiskasvatusympäristö kattaisi rakennetut tilat ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaisi niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön -> esim. kiusaamisen ehkäisy HUOM: Pedagoginen ympäristö! Tilat ja ympäristö eivät saisi vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta. Otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset.
- VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ - pedagoginen näkökulma PEDAGOGINEN VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Kasvatukselliset perusteet ja ratkaisut toiminnan suunni&elussa ja toteutuksessa FYYSINEN VARHAIS- KASVATUS YMPÄRISTÖ Pedagoginen työorientaapo lapsen arjen ja vuorovaikutuksen sekä varhaiskasvatus- ympäristön rakentamiseen lii&yvissä ratkaisuissa ja kysymyksissä PSYYKKINEN SOSIAALINEN ALILA 2011
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Uudistettu 7 a Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perusteluja Säännös korvaa viittauksen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) sekä päivähoitolain 7 a :ssä säädetyn kuntoutussuunnitelman. Lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet sekä monialainen osaaminen. Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota: arvioinnin kohteena tulisi olla varhaiskasvatustoiminnan mahdollisimman laadukas toteuttaminen ja puitteet, ei yksittäisten lasten eritahtinen oppiminen ja kehitys. Tarpeen mukaan suunnitelmaan kirjataan myös lapsen lääkehoidosta sovitut asiat. Lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä voidaan määrätä tarkemmin 9 :ssä säädetyissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. HUOM: OPH => UUSI VASU!
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perustelut jatkuvat Päiväkodissa suunnitelman laatimisesta vastaisi lastentarhaopettajan kelpoisuuden omaava henkilö ensisijaisesti kasvatustieteen kandidaatti. Perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta suunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelma laaditaan asiakassuhteen alkuvaiheessa ja tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Voimaantulosäännös SiVM 29/2014vp -> Uusien perusteiden pohjalta laadittuja lapsikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan viimeistään 1.8.2017 lähtien. Sitä ennen sovelletaan ja laaditaan nykyisiä kunnissa käytössä olevia lapsikohtaisia suunnitelmia.
Lasten ja vanhempien osallisuus Uusi 7 b Lapsen varhaiskasvatusta toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Myös lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Opetushallitus asiantuntijavirastoksi Uudistettu 9 Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus, josta säädetään Opetushallituksesta annetussa laissa (182/1991). Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa.
Opetushallitus asiantuntijavirastoksi, perusteluista Asiantuntijaviraston tehtävät siirtyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Opetushallitukselle. Varhaiskasvatuksen tilastoviranomaisena on jatkossa Tilastokeskus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee toiminnan järjestäjiä velvoittavat. Perusteiden laatiminen tulisi tapahtua avoimesti ja valmistelussa tulisi huomioida monialainen osaaminen, esim. OPH:n ja THL:n yhteistyö olisi edelleen tärkeää. Perusteet pohjautuvat tähän lakiin eikä niissä voida määrätä lakiin perustumattomista uusista velvoitteista. - > Muutokset Opetushallituksesta annettuun lakiin 1-4 :iin.
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Uusi 9 a Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, perusteluja HE:stä poiketen myös paikallisten suunnitelmien laatiminen velvoittavaksi (SiVM 29/2014). SiV näkemyksen mukaan Perusteet ja lapsikohtaiset suunnitelmat eivät ohjaa riittävällä tavalla paikallista työtä ja varmista varhaiskasvatuksen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lisää toiminnan tavoitteellisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimii paikallisen ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Paikallinen suunnitelma toimisi myös 9 b :n mukaisen arvioinnin pohjana. Jo nykyisin lähes kaikki kunnat ovat laatineet paikallisen suunnitelman suositusluonteisten Perusteiden pohjalta, joten tehtävää ei voida pitää kokonaan uutena. Myös yksityisen palvelun tuottajan tulee laatia paikallinen suunnitelma. Säännös jättää toiminnan järjestäjille laajan harkintavallan siitä, miten ja missä muodossa paikallinen suunnitelma laaditaan ja hyväksytään.
Varhaiskasvatuksen arviointi Uusi 9 b Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013). Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
Varhaiskasvatuksen arviointi, perusteluja Toiminnan järjestäjän velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ulkopuolista arviointia voisi suorittaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tai muu taho. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014. Se on koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Arvioinnissa käytettävät menettelytavat ovat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätettävissä. Arvioinnin oltava kuitenkin suunnitelmallista ja säännöllistä ja lapsille ja vanhemmille annettava mahdollisuus osallistua. Keskeiset tulokset tulee julkistaa järjestäjän päättämällä tavalla. -> Muutoksia Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain 1 2 :iin.
Lapsen etu huomioon Uudistettu 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. Lisätty 1 momenttiin lause: Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. Perusteluissa todetaan mm., että lapsen edun huomioiminen perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. POHDINTA: MIKÄ ON LAPSEN ETU? ARVOT (omat/ammatilliset) LAPSEN EDUN MÄÄRITTELYN TAUSTALLA?
Subjektiivinen oikeus, uudistettu 11 a - äitiys- ja vanhempainrahakauden tai osittaisen vanhempainrahakauden päätyttyä - ei kuitenkaan isyysrahakauden aikana - oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy isyyslomajaksojen aikana - isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. - lapsella oikeus kunnes lapsi menee oppivelvollisena perusopetukseen - järjestettävä osa-aikaisesti kun lapsi esiopetuksessa tai pidennetyssä oppivelvollisuudessa - mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa - jos ei valitse kunnallista varhaiskasvatusta, on oikeus kotihoidon tai yksityisen hoidon tukeen - hakeminen määräajassa (asetuksessa säädetään)
Subjektiivinen oikeus, perusteluja Uudistettu 11 a :ää > oikeus kuitenkin säilyy nykyisen laajuisena Esityksen 1 :ssä säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Vastaavasti 11 a :ssä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu. Laissa ei enää säädettäisi vanhempien tai muiden huoltajien oikeudesta saada päivähoitopaikka, vaan kunnan olisi nykyistä vastaavasti huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa. Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ei muuttuisi suhteessa voimassa olevan lain mukaiseen velvollisuuteen järjestää lasten päivähoitoa. HUOM, HUOM! Subjektiivinen oikeus muuttuu 1.8.2016!
Monialainen yhteistyö Uusi 11 e Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Säännös korostaa eri toimialojen ja palvelujen välisen yhteistyön tärkeyttä. Perustelujen mukaan muita tahoja voisivat olla esimerkiksi yksityiset palvelun tuottajat tai kerhotoimintaa järjestävä seurakunta tai järjestö. Toimiva yhteistyö edellyttää selkeitten yhteistyörakenteiden luomista. Lastensuojelulaki (417/2007), terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) sisältävät velvoitteita viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle Valiokunta painottaa, että Suomessa varhaiskasvatuksen toteuttamisen tärkeänä periaatteena on ns. educare-malli, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus on tärkeä pienten lasten kasvun tukemisessa. Valiokunta korostaa, että lasten tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon myös varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Monikulttuurisuus on monen lapsen arjessa mukana. Valiokunta painottaa myös sukupuolisensitiivisen kasvatuksen merkitystä. Varhaiskasvatuksen tavoitteita koskeva säännös erittäin tärkeä. Jatkovalmistelussa on otettava tarkemmin kantaa mm. perhepäivähoidossa ja osa- ja vuorohoidossa olevien lasten varhaiskasvatukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten varhaiskasvatukseen.
Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle Lasten oikeus varhaiskasvatukseen asettaa toiminnan sisältöön, yhteistyömuotojen kehittämiseen päiväkotien eri ammattiryhmien kesken ja kaiken henkilökunnan osaamistason kehittämiseen erityisiä vaatimuksia. Valiokunta korostaa henkilökunnan koulutustarvetta ja tarvetta tarkastella uudelleen eri ammattiryhmiin kuuluvien ammattihenkilöiden tarvetta varhaiskasvatuksessa ja sen mukaisia koulutusratkaisuja. Ryhmäkokosäännöksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, ettei se jatkossakaan johda siihen, että se jäykistää toimintamalleja, estää kokeilutoimintaa tai vaikeuttaa erityistä kasvatusperiaatetta tai pedagogiikkaa soveltavien päiväkotien toiminnan jatkumista. Valiokunta painottaa tilojen riittävyyttä, terveellisyyttä ja toimivuutta. Sisäilmaongelmiin pitää puuttua tehokkaasti. Tärkeää, että liikunta on huomioitu tavoitteissa ja myös yhteistyövelvoitteissa. Kasvattajien koulutuksessa tulee painottaa liikunnan merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen toisen vaiheen uudistusta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja tulevan hallituksen toimesta vielä tarkasti analysoidaan yhteiskunnan tavoitteet ja lainsäädännön sisältö niin, että varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukaiset kasvatusperiaatteet toteutuvat.
Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 29/2014 vp lausuma Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.
Lisätietoa OKM:n ja Eduskunnan sivuilta OKM:n sivuilta Tiedote: http://www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2015/05/varhaiskasvatus.html? lang=fi Keskeinen sisältö Vaihe I: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/ koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/ Vaka1_liite.pdf Eduskunnan sivuilta https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/ kotimainen_oikeus/lati/sivut/varhaiskasvatuslaki.aspx
Porinaa ja pohdintaa, kysymyksiä Mitä ja millaista muutosta lain uusi sisältö tuo nykyisiin toimintakäytäntöihin ja amma<lliseen työorientaa<oon? Mitä tarkoitetaan toimintakäytännöllä? Mikä muu&uu ja miten? Mistä voi kokonaan luopua? Mitä kehi&ää? Mitä uu&a pitää luoda? Miten muutos pitäisi/tulisi näkyä toiminnan Suunni&elussa, toteu&amisessa Arvioinnissa, kehi&ämisessä Johtamisessa? - - Tunnistaminen - Arvioin</tarkastelu - Perustelu: miksi näin? Yhteys/kytkös tavoi&eisiin - Vaikutukset - TIETOISUUS! KESKEISTÄ: Millainen valmius/halu Sinulla tai työyhteisölläsi, johtajallasi on muu&ua? Miten suhtaudut muutokseen?
Tehtävä: Tulevan toimintakauden Tavoi&eet Haasteet Onnistumisen edellytykset Kunnan vk- taso Yksikön taso (pk/pph- <imi tmv) Lapsiryhmän taso Yksi&äisen työntekijän (/johtajan) taso
KIITOS! Tsemppiä oman työnne ja kuntanne varhaiskasvatuksen kehi&ämiseen uuden lain ja kohta myös uuden vasun hengessä! Mukavaa kevä&ä! Kirsi Alila, KT alilakirsi@hotmail.com 050-403 2827
Kasvatus on aina tulevaisuuteen katsomista Viisauden perusasia on, e&ä valitaan hyvä ja vältetään paha. Jo&a saisimme tämän viisauden, tarvitsemme kolminkertaisen silmän: Muis<n, jolla tarkastellaan menny&ä, ymmärryksen, jolla tarkastellaan nykyhetkeä, huolenpidon, jolla tarkastellaan tulevaa. Vuonna 1642 Turun Akatemian väitöskirjasta