Painottuu erityisesti pedagogiikka millä tavoin uusi lainsäädäntö muovaa varhaiskasvatuksen toteutusta?

Transkriptio

1 Painottuu erityisesti pedagogiikka millä tavoin uusi lainsäädäntö muovaa varhaiskasvatuksen toteutusta? Eeva-Leena (9.9.16) Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Kasvatustieteen perusopinnot SL 2016 HY/OKL/Lastentarhanopettajan koulutus

2 Alkajaisiksi Kirjaa paperille kolme (3) asiaa tai ajatusta, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleen uudesta (2015) varhaiskasvatuslaista. Keskustele hetki vieruskaverin kanssa: mitä samoja, mitä eri asioita?

3 Lait ja asetukset muovaavat pedagogiikkaa Varhaiskasvatuksen makrotaso: = Ilmiöitä, tekstejä, päätöksiä tai toimintaa, jotka ovat vaikutuksiltaan ajallisesti ja paikallisesti laajoja. (Ritzer 1990; Peltonen 2000; Mouzelis 1995.) Lait ja asetukset (Varhaiskasvatuslaki / /580 JA Perusopetuslaki /628) Varhaiskasvatuksen kansallinen ja ylikansallinen ohjaus (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, EU, OECD ) Työehtosopimukset (Lähinnä KVTES)

4 Lait ja asetukset: Mitä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan? (Miten eroaa päivähoidosta?) Mitkä ovat varhaiskasvatuksen tavoitteet? Kenelle varhaiskasvatus on tarkoitettu ja missä laajuudessa? Millaisilla reunaehdoilla ja millaisissa puitteissa varhaiskasvatusta järjestetään? Millaiset ovat kelpoisuusehdot varhaiskasvatuksen eri tehtäviin?

5 Se pieni, mutta tärkeä ero, joka jäi laissa määrittelemättä: Varhaiskasvatus: Lapsen oikeus. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista edistävää tavoitteellista ja suunnitelmallista pedagogista toimintaa, johon kuuluu lapsen iän mukainen hoiva ja huolenpito. Perustuu Opetushallituksen laatimiin kaikki ikäryhmät kattaviin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Päivähoito: Vanhempien työssäkäyntiin, opiskeluun tms. syyhyn perustuvaa lapsen hoitoa ja huolenpitoa, joka tapahtuu varhaiskasvatuksellisessa viitekehyksessä, mutta ei korvaa sitä. Päivähoito täydentää varhaiskasvatusta perheen tarpeen mukaisessa laajuudessa

6 Kansallinen ohjaus ja valvonta: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), vuoden 2013 alusta alkaen. Opetushallitus (OPH) Aluehallintovirasto (AVI) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)

7 - Lasten päivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). - Aluehallintovirastolle (AVI) kuuluvat lasten päivähoidon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. - Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi päivähoidon ohjauksessa ja valvonnassa. (Varhaiskasvatuslaki 8 ( /909)

8 Lisäksi Valvira ohjaa ja valvoo päivähoitoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat: 1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; 2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat; 3) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii Valviran kanssa tulostavoiteasiakirjan päivähoitoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi sovittuaan tulostavoitteista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa

9 Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus. (Varhaiskasvatuslaki 9 ( /580) Aikaisemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli vastaavassa roolissa päivähoidon osalta

10 Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä Huom. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 = normiasiakirja samaan tapaan kuin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

11 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa

12 Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. (Varhaiskasvatuslaki 9 a ( /580))

13 Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, (perus)opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet

14 Ylikansallinen arviointi ja ohjaus 1) Euroopan Unioni EU:ssa koulutuspolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, mutta EU myös ohjaa jäsenvaltioita esim. sopimuksilla. (esim. Bolognan sopimus) EU:n ohjaus perustuu jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon sekä maakohtaisen edistymisen mittaamiseen sovituilla välineillä

15 EU:n tavoite 2020: 95% yli 4-vuotiaista varhaiskasvatuksessa OECD Tanska Suomi Islanti Norja* Ruotsi 3 - vuotiaat 4 - vuotiaat 5 - vuotiaat

16 Pohdittavaksi: Mihin mielestäsi perustuu Suomen muita Pohjoismaita alhaisempi lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen?

17 2) OECD (Organization for Economic Co-operation and Development) OECD:n arvioinnit, suositukset ja indikaattoritukimukset. Yksi OECD:n viidestä koulutusindikaattorista mittaa varhaiskasvatukseen osallistumista eri maissa

18 Mikä lasketaan varhaiskasvatukseksi kv arvioinneissa? Varhaiskasvatus tai esiopetus (ISCED 0): the initial stage of organised instruction, designed primarily to introduce very young children to a school-like environment. Eronteko ISCED:aan kuuluvan varhaiskasvatuksen ja muiden mahdollisten toimintamuotojen välillä perustuu ko. toimintamuodon koulutuksellisiin/kasvatuksellisiin (educational) ominaisuuksiin (educational properties). Perhepäivähoitoa ei lueta kv arvioinneissa varhaiskasvatukseksi. (Suomi poikkeaa tästä linjasta.)

19 ISCED 0 programmes include early childhood programmes that are in a centre or are school-based; are designed to meet the educational and development needs of children; are typically designed for children at least 3 years old and not older than 6; have staff that are adequately trained (i.e. qualified) to provide an educational programme for the children

20 Suomi kansainvälisissä arvioinneissa YK:n (2008) suosituksen mukaisesti 50 %:lla henkilökunnasta tulisi olla kolmannen asteen tutkinto meillä alle 30 %. OECD (2012): lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavan kolmannen asteen tutkinnon tulee keskittyä lapsen varhaisvuosiin liittyvään osaamiseen. Suomessa varhaiskasvatuksen koulutusten arviointiraportti (2013) toteaa yksiselitteisesti, että lastentarhanopettajan koulutus verrattuna muihin koulutuksiin sisältää eniten varhaiskasvatuksen tehtäviin valmistavia opintoja

21 Työehtosopimukset (KVTES) Palvelussuhteen ehdot, työaika, palkkaus yms. Huom. LTO:n ns. suunnitteluajan (n. 8 % viikkotyöajasta) käyttö on määritelty KVETES:issä. KVETES sitoo kuntatyönantajaa (useimmat päiväkodit ovat kunnallisia) ja kunnan palveluksessa olevia

22 Entäs mikrotason vaikuttaminen? Varhaiskasvatuksen mikrotaso: Ilmiöitä, tekstejä, päätöksiä tai toimintaa, jotka ovat vaikutuksiltaan ajallisesti ja paikallisesti edellistä rajatumpia. (Ritzer 1990; Peltonen 2000; Mouzelis 1995.) Oman kunnan, kaupunginosan, alueen, päiväkodin jne. linjaukset, keskustelut, päätökset, käytännöt jne. yksittäisten työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet?

23 Makro ja mikro keskenään vuorovaikutteisessa suhteessa eivät toisistaan irrallisia Pohdittavaksi: 1. Miten lainsäädäntö ja ohjaus muovaavat varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa: sitä, mitä lapsi saa varhaiskasvatuksesta? 2. Miten jokainen LTO vaikuttaa omalla työllään varhaiskasvatuksen pedagogiikan muotoutumiseen

24 Miksi uusi laki laadittiin? Vanhat varhaiskasvatuslait: 0 6 -vuotiaiden lasten päivähoito: Laki lasten päivähoidosta (1973/36) Yli 40 v vanha laki oli laadittu erilaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Uudistustarve pitkään esillä hidas etenemisvauhti ja viime vaiheen kiire leimasivat uudistusta. Kuusivuotiaiden esiopetus: Perusopetuslaki (1998/628)

25 Varhaiskasvatuslaki / /580 1 ( /580) Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tätä lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. (---) Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka

26 Varhaiskasvatuksen tavoitteet 2 a 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

27 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

28 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

29 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä

30 Lasten määrät ja henkilöstö 5 Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä 4 a :ssä tarkoitettua henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta, tilapäisestä henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioon ottamisesta henkilöstömäärässä sekä henkilöstörakenteesta. Henkilöstömitoituksesta voidaan säätää erikseen alle kolmevuotiaiden lasten sekä kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta

31 Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (7a ja 7b ( /580) Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi

32 (---) suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen

33 (---)suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö

34 Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon (---) suunnitelmaa laadittaessa. (---) suunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. (---) suunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät

35 7 b ( /580) Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin

36 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. ( /580) Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. ( /875)

37 Lakimuutokset a ( /108) (---) kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa (---) tarkoitettua äitiysja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa

38 (---) varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos (---) huoltajat (---) työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Em. tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusta on edelleen järjestettävä tämän momentin mukaisesti kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Lapsella on lisäksi oikeus 1 momentissa säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista (---) huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi

39 Lapselle on kuitenkin järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. (---) huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 1 momentissa säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. (---) kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää selvityksen esittämistä. (---) huoltajien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. Edellä 1 4 momentissa tarkoitetun lapsen (---) huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää tämän pykälän mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaiseen tukeen mainitussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla

40 (---) huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän :n mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa

41 Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa (---) isyysrahajaksojen aikana. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu 1 4 momentissa säädetyllä tavalla. Kunnan on tarjottava 1 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua (---) huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat

42 Päätteeksi Kirjoita paperin toiselle puolelle, mitä uutta luento toi ajatuksiisi uudesta laista ja sen vaikutuksista päiväkodin pedagogiseen toimintaan

43 Kts. FINLEX Varhaiskasvatuslaki

44 Joitakin kommentteja luennolla kerättyjen kysymysten ja ajatusten pohjalta: Voisiko tästä aihepiiristä järjestää oman kurssinsa? Näitä sisältöjä käsitellään myöhemmin esim. tämän opintojakson ryhmätunneilla ja myös muilla opintojaksoilla eri näkökulmista, mutta ehkä voisi miettiä näille asioille myös keskitettyä pidempää käsittelyä jollain opintojaksolla. Tämä luento oli tarkoitettu johdatukseksi aiheeseen

45 Riittääkö LTO:n työaika kaikkien lasten vasukeskusteluihin ja kirjaamiseen? Aivan varmasti riittää. Esiopetusryhmän LTO laatii jo nyt kaikkien lasten LEOPS:it ja tässä on kysymys aivan samasta työstä. LTO:n ei ole tarkoituskaan olla lapsiryhmässä koko päivää, vaan osa (LTO:n) työajasta (8 %) on jo nyt varattu suunnitteluun, valmisteluun ja arviointiin. LEOPS:it ja lapsen vasut voivat edellyttää (Ks. KVTES) joidenkin viikkojen ajaksi lisättyä lapsiryhmän ulkopuolista työaikaa, mutta se on järjestelykysymys. Työnantajan tulee osoittaa LTO:lle työaikaa lakisääteisiin työtehtäviin, se ei ole yksittäisen LTO:n murhe

46 Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen varhaiskasvatuksessa Tämä oli mainittu useissa lapuissa. Asian merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Pitäkäämme kiinni universalistisesta varhaiskasvatuksesta, joka tähtää yhtä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kaikille lapsille perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta

47 Lastentarhanopettajan pedagogisen vastuun selkiyttäminen uudessa laissa Tämä mainittiin useassa lapussa ja asia on myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirjassa. Kysymys ei ole opettajan nostamisesta kaapin päälle, vaan järkevästä työnjaosta moniammatillisessa tiimissä. Selkeä (tarvittaessa joustava) työnjako parantaa myös lastenhoitajien työhyvinvointia. Pedagoginen vastuu ei ole opettajan saavutettu etu vaan LTO:n velvollisuus, josta ei saa laistaa. Perusteena lapsen etu, eivät aikuisten väliset demokratiatulkinnat

48 Hämmentävää Näin luki yhdessä lapussa. Toivottavasti jatkatte ryhmätunneilla ja muissa keskusteluissa näiden moninaisten ja usein hämmentävienkin asioiden pohtimista. Käyttäkää opiskeluaikanne asioiden perinpohjaiseen tutkiskeluun ja mylläämiseen ja haastakaa opettajat keskustelemaan kanssanne. Jatketaan tästä! KIITOS kysymyksistä ja kommenteista!

49