Painottuu erityisesti pedagogiikka millä tavoin uusi lainsäädäntö muovaa varhaiskasvatuksen toteutusta?

Transkriptio

1 Painottuu erityisesti pedagogiikka millä tavoin uusi lainsäädäntö muovaa varhaiskasvatuksen toteutusta? Eeva-Leena Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Kasvatustieteen perusopinnot SL 2017 Lastentarhanopettajan koulutus

2 Aluksi Kirjaa paperille 2 asiaa tai ajatusta, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleen uudesta (2015) varhaiskasvatuslaista. Keskustele hetki vieruskaverin kanssa: mitä samoja, mitä eri asioita?

3 Lait ja asetukset muovaavat pedagogiikkaa: makrotason vaikuttamista Varhaiskasvatuksen makrotaso: = Ilmiöitä, tekstejä, päätöksiä tai toimintaa, jotka ovat vaikutuksiltaan ajallisesti ja paikallisesti laajoja. (Ritzer 1990; Peltonen 2000; Mouzelis 1995.) Lait ja asetukset (Varhaiskasvatuslaki / /580 JA Perusopetuslaki /628) Varhaiskasvatuksen kansallinen ja ylikansallinen ohjaus (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, EU, OECD ) Työehtosopimukset (Lähinnä KVTES)

4 Lait ja asetukset määrittelevät mm: Mitä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan? (Entä päivähoito?) Mitkä ovat varhaiskasvatuksen tavoitteet? Kenelle varhaiskasvatus on tarkoitettu ja missä laajuudessa? Millaisilla reunaehdoilla ja millaisissa puitteissa varhaiskasvatusta järjestetään? Millaiset ovat kelpoisuusehdot varhaiskasvatuksen eri tehtäviin? (eivät vielä mukana 2015 laissa)

5 Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta (kansallinen taso) Kansallinen ohjaus ja valvonta: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), vuoden 2013 alusta alkaen. Varhaiskasvatuksen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM)

6 Opetushallitus (OPH) Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus. (Varhaiskasvatuslaki 9 ( /580) Aikaisemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli vastaavassa roolissa päivähoidon osalta

7 Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 = normiasiakirja samaan tapaan kuin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

8 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa

9 Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. (Varhaiskasvatuslaki 9 a ( /580))

10 Aluehallintovirasto (AVI) hoitaa OKM:n toimialaan kuuluvia, sille erikseen säädettyjä, opetuksen, varhaiskasvatuksen sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtäviä omalla alueellaan

11 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi päivähoidon ohjauksessa ja valvonnassa. (Varhaiskasvatuslaki 8 ( /909)

12 Lisäksi Valvira ohjaa ja valvoo päivähoitoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat: 1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; 2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat; 3) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii Valviran kanssa tulostavoiteasiakirjan päivähoitoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi sovittuaan tulostavoitteista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa

13 Kansallinen Koulutuksen Arviointikeskus (KARVI) toimii varhaiskasvatuksen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa. laatii pitkän aikavälin arviointisuunnitelman osana kansallista ohjausjärjestelmää sekä toteuttaa sen mukaiset arvioinnit. Kansallisten arviointien lisäksi tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä laadunhallintaa koskevissa asioissa ja kehittää varhaiskasvatuksen arviointia yhdessä järjestäjien kanssa

14 Ylikansallinen arviointi ja ohjaus 1) Euroopan Unioni EU:ssa koulutuspolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, mutta EU myös ohjaa jäsenvaltioita esim. sopimuksilla. (esim. Bolognan sopimus) EU:n ohjaus perustuu jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon sekä maakohtaisen edistymisen mittaamiseen sovituilla välineillä

15 EU:n tavoite 2020: 95% yli 4-vuotiaista varhaiskasvatuksessa OECD Tanska Suomi Islanti Norja* Ruotsi 3 - vuotiaat 4 - vuotiaat 5 - vuotiaat

16 2) OECD (Organization for Economic Cooperation and Development) OECD:n arvioinnit, suositukset ja indikaattoritutkimukset. Yksi OECD:n viidestä koulutusindikaattorista mittaa varhaiskasvatukseen osallistumista eri maissa

17 Mikä lasketaan varhaiskasvatukseksi kv arvioinneissa? Varhaiskasvatus tai esiopetus (ISCED 0): the initial stage of organised instruction, designed primarily to introduce very young children to a school-like environment. Eronteko ISCED:aan kuuluvan varhaiskasvatuksen ja muiden mahdollisten toimintamuotojen välillä perustuu ko. toimintamuodon koulutuksellisiin/kasvatuksellisiin (educational) ominaisuuksiin (educational properties). Perhepäivähoitoa ei lueta kv arvioinneissa varhaiskasvatukseksi. (Suomi poikkeaa tästä linjasta.)

18 ISCED 0 programmes include early childhood programmes that are in a centre or are school-based; are designed to meet the educational and development needs of children; are typically designed for children at least 3 years old and not older than 6; have staff that are adequately trained (i.e. qualified) to provide an educational programme for the children

19 Suomi kansainvälisissä arvioinneissa YK:n (2008) suosituksen mukaisesti 50 %:lla henkilökunnasta tulisi olla kolmannen asteen tutkinto meillä alle 30 %. (huom. Vain 18 %:lla on LTO:n koulutus) OECD (2012): lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavan kolmannen asteen tutkinnon tulee keskittyä lapsen varhaisvuosiin liittyvään osaamiseen. Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointiraportin (2013) mukaan Suomessa lastentarhanopettajan koulutus verrattuna muihin koulutuksiin sisältää eniten varhaiskasvatuksen tehtäviin valmistavia opintoja

20 Miksi uusi varhaiskasvatuslaki laadittiin? Vanhat varhaiskasvatuslait: 0 6 -vuotiaiden lasten päivähoito: Laki lasten päivähoidosta (1973/36) Yli 40 v vanha laki oli laadittu erilaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Uudistustarve pitkään esillä hidas etenemisvauhti ja viime vaiheen kiire leimasivat uudistusta. Kuusivuotiaiden esiopetus: Perusopetuslaki (1998/628)

21 Varhaiskasvatuslaki / /580 1 ( /580) Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tätä lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. (---) Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka

22 Varhaiskasvatuksen tavoitteet 2 a 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

23 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

24 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

25 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä

26 Lasten määrät ja henkilöstö 5 Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä 4 a :ssä tarkoitettua henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta, tilapäisestä henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioon ottamisesta henkilöstömäärässä sekä henkilöstörakenteesta. Henkilöstömitoituksesta voidaan säätää erikseen alle kolmevuotiaiden lasten sekä kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta

27 Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (7a ja 7b ) ( /580) Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi

28 (---) suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen

29 (---)suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. (7a ) Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 s. 10; Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a, perustelut s. 18)

30 Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon (---) suunnitelmaa laadittaessa. (---) suunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. (---) suunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät

31 7 b ( /580) Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin

32 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. ( /580) Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. ( /875)

33 Lakimuutokset a ( /108) (---) kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa (---) tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa

34 (---) varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos (---) huoltajat (---) työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Em. tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusta on edelleen järjestettävä tämän momentin mukaisesti kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle

35 Lapsella on lisäksi oikeus 1 momentissa säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista (---) huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi

36 Lapselle on kuitenkin järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. (---) huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 1 momentissa säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. (---) kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää selvityksen esittämistä. (---) huoltajien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon

37 (---) huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän :n mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa

38 Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa (---) isyysrahajaksojen aikana. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu 1 4 momentissa säädetyllä tavalla

39 Kunnan on tarjottava 1 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua (---) huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat

40 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille (OKM 2017) Karila, Kirsti, Kosonen, Tuomas & Järvenkallas, Satu Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa:

41 Kolmen hengen asiantuntijatyöryhmän selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa

42 Raportissa Kuvataan linjauksia, joita on tehty viime vuosikymmenen kuluessa varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Kuvataan erilaisten varhaiskasvatukseen ja lasten hoitomuotoihin liittyvien politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Arvioidaan, mihin ryhmiin varhaiskasvatukseen osallistumisella on positiivisimpia vaikutuksia ja mitkä seikat ovat tehokkaimpia varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseksi

43 Varhaiskasvatuksen ammatillisen osaamisen ja koulutuksen osalta esitetään tilannekuva, jossa kuvataan muun muassa varhaiskasvatuksen koulutusrakenteen ja sen eri osien tämänhetkinen tilanne. Päiväkotien henkilöstörakenteeseen ehdotetaan muutoksia, joita perustellaan laki- ja varhaiskasvatussuunnitelmakehyksestä sekä uusimmasta tutkimustiedosta nousevilla osaamisvaatimusten muutoksilla

44 Varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämis- ja toimenpideohjelmassa esitetään peruskoulutuksen osalta ehdotukset varhaiskasvatuksen koulutuksen kokonaisrakenteesta, eri tutkintojen määrällisistä tarpeista sekä koulutuksen sisältöjen kehittämisestä. Lisäksi ohjelma sisältää täydennyskoulutuksen suunnitelman. Ohjelma sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin ehdotukset

45 Joitakin kehittämisesimerkkejä: maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille Esiopetuksen asema on vakiintunut ja sen pedagogiikka on nähty vahvasti lapsen kokonaisvaltaista oppimista, oppimisen iloa, leikkiä, lapsuuden itsearvoista merkitystä ja lapsen oikeuksia tukevana toimintana. Selvitysryhmän mielestä pitkällä aikavälillä on tarpeen tarkastella esiopetuksen asemaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä ja niiden yhdessä muodostamassa oppimisen jatkumossa. Tulisi harkita, onko tarpeen tehdä nykyisenlaista erontekoa siten, että varhaislapsuuteen sisältyy kolmen erillisen lainsäädännön ohjausta. Yksi mahdollisuus lisätä lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta olisi laajentaa esiopetuksen käsitettä koskemaan jo nuorempia lapsia, aluksi 5-vuotiaita. Tällöin esiopetuksen ensimmäinen vuosi voisi olla vapaaehtoinen ja toinen vuosi ennen oppivelvollisuusiän alkua velvoittava, kuten tälläkin hetkellä. Toiminnan tulisi olla maksutonta, ja sitä täydentävä varhaiskasvatus siihen saumattomasti nivoutuva kokonaisuus siten, että esiopetus ja sitä täydentävä varhaiskasvatus eivät muodostaisi kahden erillisen järjestelmän eriytynyttä mallia vaan toimisivat edelleen holistisen ja integroidun järjestelmän periaatteiden mukaisesti

46 Maksuton viikoittainen 20 tunnin esiopetus myös nuoremmille ikäluokille alentaisi kokopäiväisen varhaiskasvatuksen hintaa. Maksuttomuus toisi maksujen suhteellisen suuren alentumisen muodossa lisää lapsia esiopetuksen myötä varhaiskasvatuksen piiriin. Lisäksi on mahdollista, että esiopetuksella sinällään on osallistumisastetta korottava merkitys ja siten 5-vuotiaiden esiopetus voisi nostaa osallistumisastetta sen maksuttomuuden vaikutusta enemmän. Ottaen huomioon nykyisen esiopetuksen vakiintuneen aseman ja sen tehtävän, voisi sen laajentaminen edelleen edesauttaa kasvun ja oppimisen häiriöiden vielä varhaisempaa havaitsemista, siten tukemista ja auttaa jokaisen lapsen mahdollisuutta suotuisaan, mahdollisimman hyvään kasvuun ja oppimiseen. Maksuttomuuteen siirryttäisiin asteittain

47 Henkilöstöä koskevia linjauksia: 1. Lastentarhanopettajan tehtävissä toimivat Tällä hetkellä kelpoisuus päiväkotien LTO:n tehtäviin rakentuu kahta, toisistaan poikkeavaa väylää: 1. Vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, tai 2. Sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatukseen tai sosiaalipedagogiikkaan suuntautuvia opintoja sen laajuisina kuin asetuksella tarkemmin säädetään. LTO:n tehtäviin kelpoisuuden antavat opinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa poikkeavat toisistaan

48 2. Lastenhoitajan tehtävissä toimivat Kelpoisuusvaatimuksena lastenhoitajan tehtäviin on soveltuva sosiaali- ja terveysalan tutkinto tai muu vastaava tutkinto. Muuna vastaavana tutkintona on päiväkotityössä pääasiassa pidetty lapsi- ja perhetyön tutkintoa, jonka tutkintonimike on lastenohjaaja

49 Nykyiset kelpoisuusehdot ja säädökset tuottaneet henkilöstörakenteen, jossa sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneita on huomattavasti enemmän kuin kasvatusalan tutkinnon suorittaneita. Toisen asteen tutkinnon suorittaneita on huomattavasti enemmän (2/3) kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneita (1/3). Vallitseva tilanne ei vastaa varhaiskasvatuksen tehtävien ja painopisteiden muutoksia eikä näistä nousevia muuttuneita osaamisvaatimuksia

50 Tiekartan esitys: Päiväkotien hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstö koostuu päiväkotien johtajista, varhaiskasvatuksen erityisopettajista, varhaiskasvatuksen opettajista, varhaiskasvatuksen sosionomeista ja lastenhoitajista

51 Varhaiskasvatuksen opettajien määrän lisäys (vähintään 40 % koko hoito- ja kasvatushenkilöstöstä) saa perusteensa uudistuneen lainsäädännön ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisällöistä. Jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja

52 Joillain alueilla lapsiryhmien henkilöstö voi muodostua esim. varhaiskasvatuksen opettajista ja lastenhoitajista, toisilla alueilla varhaiskasvatuksen opettajista, varhaiskasvatuksen sosionomeista ja lastenhoitajista. Ennakoitu varhaiskasvatuksen sosionomien tarve on noin % henkilöstöstä. Lastenhoitajien tarve on selvitysryhmän arvion mukaan %

53 Lapsiryhmissä toimivien varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien ja lastenhoitajien suhteelliset osuudet uudessa hoitoja kasvatushenkilöstön rakenteessa: vähintään 40 % henkilöstöstä on varhaiskasvatuksen opettajia, enintään 60 % henkilöstöstä on joko varhaiskasvatuksen sosionomeja tai lastenhoitajia

54 Miten tiekartan ehdotukset muuttaisivat nykytilannetta? Päiväkodeissa työskentelevät lastenhoitajat ja sosionomit säilyttävät työpaikkansa. Muutos näkyisi hitaasti: sosiaali- ja terveysalan enemmistöasema (nyt yli 80 %) henkilöstössä säilyisi pitkään. Myös myöhemmässä tulevaisuudessa enemmistö (tavoitetila 60 %) henkilöstöstä olisi sosionomeja ja lastenhoitajia. Sosionomien määrä jopa nousisi verrattuna nykytilanteeseen, lastenhoitajien määrä vähenisi

55 Mitä uutta? Kirjoita paperin toiselle puolelle, mitä uutta luento toi ajatuksiisi uudesta laista ja sen vaikutuksista päiväkodin pedagogiseen toimintaan ja lastentarhanopettajan työhön

56 Kts. FINLEX Varhaiskasvatuslaki