POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen (Mikkelin seutusote) (Palvelutuotantoyksiköt: Kangasniemi, Mikkeli ( Hirvensalmi, Mikkeli ja Puumala) Mäntyharju, Pertunmaa POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu: Hyväksytty: Johtoryhmässä Kuntien yhteistoimintatyöryhmissä Järjestäjälautakunnassa Versio 1.1 Hans Gärdström

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Mikkelin seutusoten potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet... 4 1. Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen... 4 2. Potilasturvallisuus toimintatapana... 5 3. Vaaratapahtumat... 5 4. Laiteturvallisuuteen ja tarvikkeisiin liittyvät ilmoitukset... 5 5. Potilasturvallisuuden edistäminen... 5 6. Perehdyttäminen ja täydennyskoulutus... 5 3 Potilasturvallisuuden johtaminen... 6 3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt... 6 3.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet... 7 3.3 Turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja avoin turvallisuuskulttuuri... 7 4 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus... 8 5 Potilasturvallisuustiedon jakaminen... 8 6 Potilaiden ja heidän läheistensä osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen... 9 6.1 Menettelytavat potilasturvallisuuden puutteiden kirjaamisessa... 9 6.2 Potilaiden ja heidän omaisten informointi ja tukeminen haittatapahtuman jälkeen... 9 7 Vaara- ja haittatapahtumien raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet... 10 8 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa... 12 2

1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeri on antanut terveydenhuoltolain(1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen (6.4.2011) ja julkaissut suomalaisen potilasturvallisuusstrategian vuosille 2009 2013. Lainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut potilasturvallisuusoppaan (15/2011). Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen potilasturvallisuussuunnitelman (jäljempänä seutusote) taustalla on terveydenhuoltolaki ja sen täytäntöönpanosta annettu asetus, potilasturvallisuusoppaaseen sekä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköiden ja seutusoteen kuuluvien kuntien riskienhallintapolitiikkaan, riskienhallintasuunnitelmaan, tietoturvapolitiikkaan ja tietosuojasta annettuun ohjeistukseen. Potilasturvallisuus on keskeinen osa terveyden- ja sairaanhoidon laatua. Asetuksen perustemuistion mukaan sillä tarkoitetaan periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan terveyspalvelujen turvallisuus. Turvallisuuteen sisältyy ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuus. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta ja se käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi. Potilasturvallisuussuunnitelma on väline vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä Mikkelin seutusoten perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Potilasturvallisuus on potilaiden ja koko henkilöstön yhteinen asia. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on järjestäjähallinnon johdolla ja palvelutuotantoalueiden johtajilla, joiden tehtävänä on varmistaa selkeä ja asianmukainen ohjeistus, henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Tätä vastuuta ei voi delegoida muille. Potilasturvallisuutta voi jokainen työntekijä edistää arvioimalla ja kehittämällä omaa toimintaansa ja osaamistaan turvallisemmaksi. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluvat riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tarkoituksena on vähentää hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tästä ovat kaikki osapuolet vastuussa. Potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää ja poistamalla siellä olevia riskejä. 3

2 Mikkelin seutusoten potilasturvallisuuden strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoitoja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaa lait kuten: perustuslaki 731/1999 kansanterveyslaki 66/1972 terveydenhuoltolaki 1326/2010 laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 ammattihenkilölaki 559/1994 potilasvahinkolaki 879/1998 henkilötietolaki 523/1999 julkisuuslaki 621/1999 Toiminta-ajatus Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Tavoitetila vuoteen 2017 mennessä Terveyden- ja sairaanhoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuus on osa toiminnan rakenteita ja toimintatapoja. Sekä luottamushenkilöt että henkilöstö ovat sitoutuneet potilasturvallisuuteen. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja asenteillaan potilasturvallisuuteen. Seutusoten alueella on käytössä Haipro-ohjelma. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus on aloitettu. Tavoitteena on, että haittatapahtumat vähenevät vuosittain. Lääkintälaitteista ja niiden toimintavalmiudesta on nimetty vastuuhenkilöt. Tartuntatautien vastustaminen ja hygieniasta huolehtiminen on ohjeistettu alueellisesti, ja ovat osa turvallista potilashoitoa. Strategiset tavoitteet soveltaen kansallisen potilasturvallisuusstrategiaan kirjattuja tavoitteita 1. Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta hoidetaan mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä. Potilaalle kerrotaan tarvittavat taustatiedot, tiedot oireista ja aikaisemmista sairauksista sekä esitetään toiveet ja mielipiteet hoidon suhteen. Myös potilaan läheisiltä kysytään tietoja potilaan elintavoista, selviytymisestä kotona ja toiveista hoidon suhteen. Potilaalle ja hänen läheisilleen annetaan tietoa hoidosta ymmärrettävällä tavalla. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Kun potilas haluaa, myös hänen omaiselleen annetaan tietoa. Tavoitteena on, että hyvällä tiedonkululla vältetään hoitovirheitä. 4

Potilas voi tarvittaessa ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa asianomaiseen yksikköön tai potilasasiamieheen. 2. Potilasturvallisuus toimintatapana Toimintayksiköissä on toimintapa ja työskentelykulttuuri, jossa potilasturvallisuutta pidetään tärkeänä. Ketään ei syyllistetä ja hoitopoikkeamat ratkotaan asiallisesti ja ennakoivasti. Samalla arvioidaan, voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa potilasturvallisuuden parantamiseksi. Muiden toimintayksiköiden hyvistä käytännöistä otetaan mallia. 3. Vaaratapahtumat Vaaratapahtumat raportoidaan ja niistä opitaan. Kaikki isot ja pienet turvallisuuspoikkeamat kirjataan Haipro-ohjelmaan. Vaaratilanteet raportoidaan, niitä käydään läpi jälkikäteen. Kun vaaratapahtuma sattuu, siitä kerrotaan potilaalle ja hänen halutessaan myös läheiselle. Vaaratapahtuma analysoidaan ja käsitellään avoimesti yhdessä. 4. Laiteturvallisuuteen ja tarvikkeisiin liittyvät ilmoitukset Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ammattimaisen käyttäjän velvollisuus on ilmoittaa laitteen tai tarvikkeen käytön yhteydessä havaituista vaaratilanteista sekä valmistajalle että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (VALVIRA). Vaaratilanneilmoitus: http://www.valvira.fi/files/lomakkeet/tlt/kayttajan_vaaratilanneilmoitus 5. Potilasturvallisuuden edistäminen Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Potilasturvallisuus on jokapäiväistä työtä ja se otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmä sekä kaikki yksiköt käsittelevät potilasturvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti. Potilasturvallisuus nivotaan osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. 6. Perehdyttäminen ja täydennyskoulutus Potilasturvallisuus sisällytetään perehdytykseen. Tavoitteena on, että 80 % henkilöstöstä on suorittanut Potilasturvallisuutta taidolla verkkokurssin. Hyvää potilasturvallisuuskulttuuria välitetään ja ohjataan meillä oleville opiskelijoille. Potilasturvallisuus näkökulmaa edellytetään opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien laadinnassa ja seutusoten omissa toiminnallisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Alueellisesti järjestetään täydennyskoulutusta. 5

3 Potilasturvallisuuden johtaminen 3.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategian mukaan organisaation johdolla ja esimiehillä on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta. Siihen luetaan työolosuhteiden varmistaminen sellaisiksi, että hoito voidaan toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti. Riittävän henkilöstön määrän ja osaamisen turvaaminen kuuluu luottamushenkilöille, ylimmälle johdolle ja esimiehille. Tavoitteena on, että turvallisuusriskejä arvioidaan ja yleistä tietoa riskeistä, vaaratilanteista ja haittatapahtumista hankitaan ja käytetään hyväksi turvallisuuden parantamiseksi. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on johtavalla ylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuus toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Palvelutuotantoyksiköiden johdolla ja johtoryhmillä on vastuu huolehtia potilasturvallisuuden jalkautumisesta toiminta-yksiköihin ja velvoite raportoida potilasturvallisuudesta ja tehdyistä toimenpiteistä vuosittain järjestäjähallinnolle. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa potilaita, heidän omaisiaan ja henkilöstöä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Potilasasiamies raportoi toiminnastaan kuukausittain johtaville viranhaltijoille. Kunkin palvelutuotantoyksikön johtajilla ja palvelutuotantoyksiköiden esimiesten vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjoissa huomioidaan potilasturvallisuus yksikön sisällä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä. Palvelutuotantoyksiköiden johtavilla lääkäreillä on vastuu käydä läpi korvattavat potilasvahingot ja tehdä tarvittavat selvitykset sekä käynnistää tarvittavat toimenpiteet yhdessä seutusoten johtajaylilääkärin kanssa. Infektioiden hallinnan organisoinnissa vastuu on yksiköiden tartuntatautihoitajilla ja tartuntatautilääkäreillä. Etelä- Savon sairaanhoitopiirin infektiolääkäri ja hygieniahoitajat ohjeistavat tarvittaessa ja tukevat Mikkelin seutusoten toimintaa. Palvelutuotantoyksiköillä on kullakin toimialueella valtakunnallisen lääkehoitooppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma. Johtavat lääkärit palvelutuotantoyksiköissä valvovat lääkehoitosuunnitelman noudattamista ja ohjeen päivittämistä vuosittain. Tietoturvallisuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta. Palvelutuotantoyksiköissä on tietosuojavastaavat. Jokaisen työntekijän hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. 6

3.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Mikkelin seutusotessa kiinnitetään huomio hyvään henkilöstöjohtamiseen, joka on osa potilasturvallisuuden edistämistä. Henkilöstöstrategia tarkastellaan kussakin palvelutuotantoyksiköissä erikseen. Keskeisenä henkilöstöjohtamisen periaatteena on, että erehtyminen on mahdollista ja inhimillistä. Vaara- ja haittatapahtumista voidaan jatkuvasti oppia. Talousarvion valmistelun yhteydessä tehdään toimialueiden tekemien esitysten perusteella henkilöstösuunnitelma, joka käsitellään palvelutuotantoyksiköiden tuotantolautakunnissa ja kyseisten kuntien hallituksissa ja valtuustoissa. Lähiesimiehen vastuulla on informoida palvelutuotantoyksiköiden johtoryhmiä riittävistä resursseista ja johto huolehtii nämä resurssit potilasturvallisen toiminnan varmistamiseksi. 3.3 Turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja avoin turvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuus on kullekin työntekijälle aito arvo, jonka eteen on tehtävä työtä. Se rakentuu kunkin omasta työpanoksesta ja työntekijöiden yhteistyöstä. Hoitoprosessien ja muidenkin prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa potilasturvallisuutta. Niiden avulla voidaan vähentää potilaisiin kohdistuvia riskejä. Kun hoitoprosesseja kehitetään, samalla otetaan huomioon potilasturvallisuus. Erityisesti potilaan siirtojen ja siihen liittyvien työvaiheiden ja tiedonsiirron turvallisuus varmistetaan. Työyksikön toimintatavat ovat sellaiset, että potilasturvallisuus toteutuu. Toimintaan liittyvä ohjeistus on selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Myös potilasturvallisuuden kannalta kriittisiä työvaiheita arvioidaan säännöllisesti ja kehitetään työtapoja siten, että mahdollisiin riskeihin varautuminen on riittävää ja ennakoivaa. Kun potilaan hoitoa toteutetaan, varmistetaan selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja tehokas tiedonkulku. Kaikkien ammattiryhmien tietotaito hyödynnetään potilasturvallisuudessa. Hankittaessa palveluja ulkopuolisilta toimijoilta, arvioidaan miten palvelu vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Samalla määritellään menettelytavat, joilla palvelun laatu potilasturvallisuuden kannalta varmistetaan. Yhtä tärkeää kuin on kehittää potilasturvallisuuskulttuuria, on kehittää myös työympäristöä ja poistaa siitä potilasturvallisuutta haittaavia ja vaarantavia tekijöitä. Lääkintälaitteiden ja muiden laitteiden sekä sähköisten järjestelmien hankinnassa pyritään yhdenmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus tulee olla ymmärrettävää ja helposti saatavilla kiireellisissäkin tilanteissa. Kun uusia laitteita otetaan käyttöön, niihin tulee antaa riittävä perehdytys. Esimiehet varmistavat, että laitteita osataan käyttää ja järjestää tarvittaessa koulutusta. Laitteiden toimintakuntoa seurataan säännöllisesti, jotta toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä. Työtilojen tulee mahdollistaa turvallinen hoito huomioiden tilojen riittävyys, terveellisyys, häiriöttömyys ja hygieenisyys. Työympäristöä suunniteltaessa huomioidaan kaatumis- ja loukkaantumisvaarat sekä muut potilas- ja työtapaturmariskit. 7

4 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Jotta potilasturvallisuutta voi toteuttaa hyvin, henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen ja koulutus. Ylimmän johdon ja esimiesten velvollisuutena on varmistaa, että jokaisella työntekijällä, myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevalla tai ulkopuolisten palvelutoimittajien henkilöstöllä, on riittävä perehdytys työhön ja tehtäviin. Kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai pitkään työvapaalla olevat työntekijät palaavat töihin, perehdytyksestä tulee huolehtia. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Potilasturvallisuus on osa jokaisen ammattihenkilön perehdyttämistä. Toimipisteissä on omat perehdytysasiakirjat, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Henkilöstön työnohjaus on varmistettu sekä ajallisesti että taloudellisesti. Palvelutuotantoyksiköissä laaditaan yksiköistä kerättyjen tarpeiden pohjalta täydennyskoulutusta. Henkilöstölle järjestetään koulutusta vaativan asiakkaan kohtaamiseen. Lisäksi pidetään yksikkökohtaisia palo- ja pelastusharjoituksia sekä ensiapukoulutusta. Haipron käyttöä opastetaan yksiköissä. 5 Potilasturvallisuustiedon jakaminen Potilasturvallisuuden kannalta olennaista tietoa kulkee potilaan ja hänen omaisensa, hoitavan henkilöstön ja toimintayksiköiden välillä. Hoitoprosessien ja palvelujärjestelmän pirstaleisuus hankaloittaa potilaiden kokonaishoidon turvallista toteuttamista. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia. Nykyiset sähköiset potilastietojärjestelmät eivät tarjoa tyydyttävää ratkaisua potilasturvallisuuden edistämiseen. Siksi kaikki toimenpiteet, jotka edistävät tiedon välittymistä, ovat tärkeitä. Seuraavaan taulukkoon on kerätty palvelutuotantoyksiköiden potilasturvallisuustiedottamisen kanavia: Potilasturvallisuus tiedote hankitaan tutkimus- ja hoitohuoneisiin. Kotihoito tiedottaa omat potilaansa. Seutusoten Internet-sivuille laaditaan oma potilasturvallisuusosio. Sieltä löytyvät tärkeät tiedot potilasturvallisuussuunnitelmasta, turvallisesta lääkehoidosta, HaiProsta ja muista tiedotteista. Seutusoten ja palvelutuotantoyksiköiden potilastietojärjestelmä ja sisäiset intranet sivustot ovat tarkoitettu ammattilaisille ja opiskelijoille sisältäen työryhmien pöytäkirjoja, ohjeita, lääkehoitosuunnitelmia ja muuta materiaalia. 8

6 Potilaiden ja heidän läheistensä osallistuminen potilasturvallisuuden edistämiseen 6.1 Menettelytavat potilasturvallisuuden puutteiden kirjaamisessa Potilasturvallisuuden edistämisessä potilas on keskeisessä roolissa. Hänen havaintonsa ja mielipiteensä hoidon turvallisesta toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan kontaktissa terveydenhuollon palveluihin. Välittömän palautteen potilas antaa joko seutusoten palautelomakkeella tai vapaamuotoisella kirjallisella tai suullisella palautteella. Hoidossa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista potilas laatii johtavalle ylilääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Potilasvahinkolain mukaisen ilmoituksen aloitteentekijä on yleensä potilas tai hänen omaisensa. Jos toimipisteessä hoitaville henkilöille syntyy epäilys potilaalle korvattavasta vahingosta, on potilaalle kerrottava asiasta ja häntä tulee neuvoa potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Potilasvahinkoa käsiteltäessä ei etsitä syyllistä, vaan selvitetään mahdollinen korvauksen peruste. Potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Potilaalta saatu suora palaute kirjataan muistilapulle tai sähköiseen palaute-järjestelmään. Asiakaspalautteen kerääminen on osa seutusoten normaalia toimintaa. Turvallisuutta koskevan palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja antaa siitä selvityksenä asianomaiselle. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet käsitellään. Kerran vuodessa järjestäjälautakunta käsittelee vuoden aikana sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. 6.2 Potilaiden ja heidän omaisten informointi ja tukeminen haittatapahtuman jälkeen Kaikissa seutusoten tiloissa on taulu, joka kertoo kuntayhtymän noudattamasta avoimesta vuorovaikutuskulttuurista. Siinä todetaan, että Toivomme Teidän antavan palautetta silloin, kun näette sen tarpeelliseksi. Kotihoito jakaa Potilasturvallisuuden huoneen taulun omille potilailleen. Mikkelin seutusotessa toimii potilasasiamies, joka auttaa potilaita hoidossa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa, muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Informaatio potilasasiamiestoiminnasta annetaan yksiköiden ilmoitustauluilla. 9

7 Vaara- ja haittatapahtumien raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet Potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja riskeistä kerätään säännöllisesti tietoa: läheltä piti -tilanteiden ilmoitukset potilasturvallisuuteen vaikuttavien poikkeamien ilmoitukset vaaratapahtumien raportointi ja tutkinta, lakisääteiset tapahtumailmoitukset potilaiden ja heidän läheistensä havainnot asiakas- ja potilaspalautteet Häiriötilanteista kuten sähkökatkoksista tiedotetaan erikseen. Työntekijät tekevät ilmoituksia Haipro-ohjelmaan sähköisesti. Esimiehet käsittelevät Haipro-ilmoitukset kahden viikon kuluessa. Tapahtumia voidaan mahdollisimman nopeasti käsitellä päivittäisjohtamisessa ja miettiä työyksikössä tarvittavia kehittämistoimia. HaiPro-ohjelman avulla johtoryhmä saa hyvää tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoon. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisen työntekijän hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu potilasturvallisuudesta ja oman työn arvioinnista ja kehittämisestä. Potilasturvallisuus on ammattilaisten ja potilaiden yhteinen asia. Potilasturvallisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet määritellään osana Mikkelin seutusoten laatujärjestelmää. Kehittämistoimenpiteet liitetään osaksi vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja hoitoilmoitustietokantoja hyödynnetään potilasturvallisuuden kehittämisessä. Potilasturvallisuus koskee kaikkia. Haipro-järjestelmä koskee kaikkia yksikköjä. Jokainen yksikkö on perehtynyt ohjelman käyttöön ja jokainen käyttää sitä. Potilasturvallisuutta seurataan erilaisilla indikaattoreilla ja seurantamenettelyillä Mikkelin seutusotessa käytetään seuraavia seurantatietoja: Yleiset Haipron potilasturvallisuusindikaattorit Seurantamenettely/-järjestelmä Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit - Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumien ilmoittautuminen - Ilmoittautumisaktiivisuus (kokonaismäärä) - Ilmoittautumiskynnys ( Läheltä piti -ilmoitusten suhteellinen osuus) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Vaaratapahtumien käsittely - Tapahtumasta ilmoittaminen potilaalle 10

- Lakisääteisten ilmoitusten ja potilaiden vaaratapahtumailmoitusten käsittelyn vasteajat Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kantelut, muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset - Yhteenvetoraportit Sairaalan infektiot - Infektioiden määrä ja tyyppi - Mikrobilääkkeiden käyttö Infektioilmoitukset - Tilastolliset analyysit - Laadulliset analyysit - Yhteenvetoraportit Lääkehoito Vaaratapahtumien määrä ja laatu - Lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Osastojen toiminta - Vaaratapahtumien kokonaismäärä ja laatu - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Tarkistuslista on käytössä kotisairaanhoidossa Lääkintälaitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Laitteita koskevat ilmoitukset Facility-lääkintälaiterekisteri Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet Potilasasiamiehen ilmoitukset Käytössässä olevat ennaltaehkäisevät toiminnat ja suunnitelmat Toimintakäsikirjat - kotiuttamisen tarkistuslista - lääkkeiden jaon kaksoistarkistus - neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon runko-ohjelmat - valmisteltu vastaanotto hoitokäytäntö lääkärin ja hoitajan vastaanotolla - suun terveydenhuollon terveyden edistämisohjelma 0 17 -vuotiaille. Seuranta eri organisaatiotasoilla Osasto/toimipistetaso 11

Toimipisteen lähiesimiehet/osastohoitajat/vastaava hoitaja ja osastonlääkäri/toimipisteen vastaava lääkäri käyvät yhdessä yksikön potilasturvallisuusasiat läpi kuukausittain: - merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja tehdyt toimenpiteet - tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen - kehittämistoimenpiteet Tulosalue Tulosalueen ylilääkäri ja hoitotyöstä vastaava seuraavat potilasturvallisuuden kehitystä vähintään kerran vuodessa. Tulosalueella käsitellään mm.: - yhteenveto yksikkökohtaisista raporteista tulosalueelta - potilasasiamiehen raportti - työsuojelutoimintaohjelma - asiakaspalaute - raportit kanteluista - kehittämistoimenpiteet Johtoryhmä Seudullinen johtoryhmä käsittelee: - yhteenvedon palvelutuotantoyksiköiden tilanteesta - potilasasiamiehen raportin kerran vuodessa - asiakaspalautteen kerran vuodessa - hoitotakuun toteutumisen - työsuojelun toimintakertomus - raportin potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista johdon katselmusten yhteydessä. Seutusoten järjestäjähallinto - yhteenvedon palvelutuotantoyksiköiden tilanteesta - potilasasiamiehen raportin kerran vuodessa - asiakaspalautteen kerran vuodessa - hoitotakuun toteutumisen - raportin potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista johdon katselmusten yhteydessä. 8 Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa Potilasturvallisuuden edistäminen on tapahtunut yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden kanssa. Itä-Suomen aluehallintoviraston valvontatehtäviin kuuluu puuttua potilasturvallisuutta uhkaaviin hoitokäytäntöihin ja antaa tarvittaessa ohjeistusta asioiden saattamiseksi kuntoon. Lääkärikoulutuksen osalta yhteistyö toteutuu Erva-alueelle nimettyjen kouluttajalääkäreiden toimesta. Hoitajien 12

koulutuksessa yhteistyökumppanina on ammattikorkeakoulu. Tarkoituksenmukaista on sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tarkemmin potilasturvallisuuden yhteisestä koulutuksesta ja asiantuntija-avusta. Lähteet Helovuo A., Kinnunen M., Peltomaa K., Pennanen Pirjo 2011. Potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännönläheisesti. Kliinikkokäsikirjat. Fioca Oy. Edita Prima Oy. Helsinki. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Potilasturvallisuussuunnitelma 2013 Kinnunen Marina & Peltomaa Karoliina (toim.) 2009. Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyön vuosikirja /2009. Sairaanhoitajaliitto. Helsinki. Knuuttila Jari, Ruuhilehto Kaarin & Wallenius Jarkko 2007. Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi. Lääkelaitoksen julkaisuja1/ 2007. Terveydenhuollon laadunhallinta. Yliopistopaino. Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) 2012. Avoin turvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta ja auttaa työnantajaa valvomaan toiminnan asianmukaisuutta. Ohje 4/2012, 19.3.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Potilasturvallisuuden edistämisen ydinkohtia. http://www.stm.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. 15/2011. http://www.thl.fi. 13