Tavoitteena hyvät laitumet keväästä syksyyn Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen
Esityksen kulku Laiduntaminen ja emolehmätuotanto Tuotannollisia tavoitteita laiduntamiselle Kasvuston vaikutus Laidunkauden pituus Kasveja ja kasvilajikkeita 2
Laiduntaminen (Luomu)emolehmätuotannon kulmakivi 1) Tavoitteena mahdollisimman tuottava Emojen kuntoutuminen (kl 3) ja vasikoiden kasvu 2) Pitkä laidunkausi Mahdollisuuksien mukaan aikainen aloitus ja myöhäinen lopetus 3) Laiduntaminen tulisi järjestää niin, että sisäloisten leviämien ja tartunta olisi mahdollisimman vähäistä 3
Edullisin, käytännöllisin emojen rehustus laitumelta? Laidunkauden pituus Milloin alkaa? Milloin loppuu? Miksi? Ravinteet pellossa valmiina? Laidunkauden onnistuminen riippuu pääasiallisesti nurmien kasvupotentiaalista ja tiheydestä Lohkokohtaisella pellon tuottokyvyllä vaikutus laidunkauden onnistumiseen Lohkokohtaisen tuottokyvyn laskeminen Tulosten arviointi ja hyödyntäminen 4
Opittu taito Nauta oppii muiden esimerkistä, miten laidunnetaan Laiduntaminen opitaan jo 3-4 kuukauden iässä Emon esimerkki on vahva, myös muut lauman vanhemmat jäsenet vaikuttavat Vasikkana opitut tekniikat ja maut säilyvät läpi tuotantoiän Varsinkin vähätuottoiset alueet voivat olla haastavia eläimille, joita ei ole aiemmin laidunnettu vastaavissa olosuhteissa Laiduntamiseen käytetty aika voi olla 20 % korkeampi, mutta syönti voi olla 40 % pienempi verrattuna harjaantuneisiin eläimiin Jos laidunkauden kuluessa on erituottoisia alueita (esim. metsälaidun, peltolaidun) = aloitetaan heikoimmasta
Laiduntaminen on vuorovaikutusta Turvan leveys, cm Käytännössä voidaan vaikuttaa laidunkasvuston korkeuteen ja tiheyteen Syöntiala (yksi suullinen), cm 2 Muut tekijät ovat laiduntavan naudan ominaisuuksia Laidunruohon korkeus, cm Suullisen massa, g Laidunruohon tiheys, cm 3 Syöntinopeus, krt/min Suullisen ottonopeus, krt/min Syöntimäärä, kg ka/päivä Laiduntamiseen käytetty aika, h/päivä Illius & Gordon 1999
Tuotannollisesti tehokas emo = vasikan vieroituspaino 50 % emon elopainosta noin ± 200 päivässa Emo, kg Vasikka, ikä noin 6,5 kk Päiväkasvu kg / pv 500 250 1,1 600 300 1,3 700 350 1,5 800 400 1,8 900 450 2,0 Syntymäpainona käytetty 43 kg
Miksi 50 % emon elopainosta? Emo syö 365 päivää vuodessa, tuotanto on vain yksi vasikka vuodessa Emo tuottanut teuraspainonsa verran vasikkaa Eläinten hyvä kasvu on perinnöllistä sekä emon että isän ominaisuudet vaikuttavat Valinta vaikuttaa Kertoo eläimen kasvukyvystä Yleensä vaatii yli 1,2 kg päiväkasvua laitumella Kertoo emon maidontuotantopotentiaalista Kertoo eläinvalintojen onnistumisesta Loppukasvattajan helppo jatkaa Noin 1/3 tavoitepainosta jo saavutettu Teuraslaatu (ja lihanlaatu) saavutetaan varmemmin 8
Keskimäärin 9,4 viikkoa poikimisesta Kuiva-aineen syöntimäärää energiantarve kulkevat käsi kädessä 30 25 20 15 10 Emon paino, 600 kg Emon paino, 700 kg Emon paino, 800 kg Emon paino, 900 kg Kuiva-aineen syönti, kg ka/pv Imetyskaudella syönti > 2% elopainosta Emon koko vaikuttaa syöntimäärään 5 0 Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku: Nurmen kasvu kiihtyy Kesäkuun loppu: Maidontuotannon huippu Heinäkuun alku Heinäkuun loppu: Huomioi vasikan kasvu! Elokuu: Nurmen kasvu hiipuu Syyskuu: Vieroitus Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Kuntoluokan nosto, maidontuotanto ja vasikan kasvu laidunnurmesta
Keskimäärin 9,4 viikkoa poikimisesta Kuiva-aineen syöntimäärää energiantarve kulkevat käsi kädessä Imetyskaudella syönti > 2% elopainosta Emon koko vaikuttaa syöntimäärään Kuiva-aineen syönti, kg ka/pv 30 25 20 15 10 Toukokuu: Laidunkausi alkaa 5 0 Kesäkuun alku: Nurmen kasvu kiihtyy Laidunpinta-alan / emovasikkapari tulisi olla aina yli 0,2 ha Käytännössä usein tarvitaan koko laidunkaudelle > 0,8 ha/emovasikkapari Tuotantopotentiaali määrittää sen, mille laitumelle eläin kannattaa sijoittaa Kesäkuun loppu: Maidontuotannon huippu Heinäkuun alku Elokuu: Nurmen kasvu hiipuu Heinäkuun loppu: Huomioi vasikan kasvu! Syyskuu: Vieroitus Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Emon paino, 600 kg Emon paino, 700 kg Emon paino, 800 kg Emon paino, 900 kg Kuntoluokan nosto, maidontuotanto ja vasikan kasvu laidunnurmesta
Emojen maidontuotantomäärä ja maidontuotantokäyrän muoto vaihtelee roduittain 11
Imetys- eli maidontuotantokausi Emon rotu vaikuttaa jonkin verran maidontuotantomäärään, yksilöllistä vaihtelua runsaasti Emon koko vaikuttaa kokonaistarpeeseen maidontuotanokaudellakin Emon Rotu ja Maidontuotannon Imetyskauden Imetyskauden elopaino, maidontuotanto tarve, energiantarve, energiantarve, kg ekm kg/pv MJ/päivä MJ/päivä RY/päivä 650 Angus (8,5) 43,8 110,1 9,4 700 Hereford (7,5) 38,6 108,7 9,3 850 Charolais (8,0) 41,2 122,3 10,5 800 Limousin (5,5) 28,3 105,8 9,0 850 Simmental (12) 61,8 142,9 12,2 12
2 1 3 Vasikan kasvu 1400 g/pv Vasikan ravinnontarve muualta kuin emon maidosta: 1) 15-20 % 2) 50 % 3) 80 % 13
Laitumen kasvuston pituus Eläinten painon muutos, kg/päivä 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 3,5 4 Jos hyvälaatuista laidunta ei ole mahdollista eläimille tarjota, kannattaa vasikat vieroittaa 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 Kasvuston pituus, cm 8,5 9 9,5 10 10,5 Jos kasvuston loppukorkeus < 5 cm emo laihtuu, vasikka kuitenkin kasvaa keskimäärin 1,0 kg/päivä Emo elopaino, kg/päivä Vasikan kasvu, kg/päivä Jos näet emojen sorkat lähestyessäsi laumaa yli 7 m päästä laidun on LIIAN LYHYTTÄ! Loppukorkeuden tulisi olla vähintään 8 cm myös laidunkauden lopulla Emojen kuntoluokkaa ei kannata tähän vaiheeseen laskea! Yhden kuntoluokan nostaminen vaatii 4095-5265 MJ 14
Malta odottaa nurmen nelilehtivaihetta Kasvit korsiintuvat, siemenien muodostuminen Kasvuston pituus, cm Kasvuston maksimikorkeus Kasvuston vähimmäiskorkeus ennen syöttöä Kasvit keräävät varastoravinteita Heinäkasveilla jo korren turpoaminen merkki kasvuston vanhentumisesta Optimaalinen laidunnusjakso Jos mahdollista, pienennä laidunnettavaa alaa tai lisää eläintiheyttä Kasvukausi, päiviä Jos laidunkausi aloitetaan liian aikaisin voi nurmen kasvu ja tiheys kärsiä Ei haluttujen kasvien määrä voi lisääntyä ja laidunkausi voi lyhentyä 15
Aloitus puhtaalta lohkolta Sisäloispaine voi olla suurin edellisenä laidunkautena viimeiseksi laidunnetulla lohkolla Jos mahdollista, ei laidunkauden aloitusta vasikoiden kanssa tällaiselta lohkolta Ripuli oireet todennäköisimmät ensimmäistä kertaa laiduntavilla vasikoilla Kasvu voi heiketä merkittävästi Edellisen laidunkauden muistiinpanot! 16
Ei pelkkä kasvuston pituus, vaan loppulaidunkauden olosuhteet kokonaisuutena 17
Keväällä kasvukauden alkaessa rikat valtaavat alan, nurmi ei tästä itsekseen tokene Muokkaus, tarvitaanko? Siemen joko myöhään syksyllä/alkutalvella, keväthangelle tai aikaisin keväällä Apilat ennen kaikkea, mutta myös nurmensiemenet käyvät 18
Naudan sorkat aiheuttavat märällä laidunnettaessa maan tiivistymistä 100-150 mm syvyyteen. Koneiden aiheuttama tiivistyminen 200-275 mm syvyydessä. Lohkokohtaisella eläintiheydellä vaikutus nurmen kestävyyteen laidunkauden pituuteen Märkänä sateisena kautena eläintiheys tulisi pudottaa riippuen maalajista ja kasvipeitteisyydestä (2-6 emovasikkaparia / ha) Eläimet toiselle lohkolle tai laajempi ala 19
Tiineyden ensimmäinen kolmannes Jos emon ravintoaineiden saanti on huomattavasti (-35%) rajoitettu tiineyden alussa Vaikuttaa istukan kehittymiseen negatiivisesti Alkion lihassolujen kehittyminen on heikompaa (Lihassyiden määrä ei lisäänny alkiokauden jälkeen) Epäily myös heikompaan keuhkojen kehittymiseen (Alttius hengitystietulehduksille suurempi) Teuraskasvatuksessa: Rasvoittumisherkkyys kasvaa Huonompi teurasluokittuminen (Greenwood ym. 2004) 20
Tiineyden ensimmäinen kolmannes Ajan kohta on loppukesä = vasikka kasvaa kovasti, juo maitoa, laidun heikkenee Huomioi erityisesti nuoret emot (1-2 x poikineet) ja jostain syystä laihtuvat emot Seuraa laidunta, jos kasvu hiipuu ja sää olosuhteet huonot (sade/kuivuus) Vieroita vasikat Vasikoiden lisäruokinta voi helpottaa, mutta ei poista ongelmaa Vasikoiden yksilölliset mieltymykset Lisäruokinnan järjestäminen luomussa? 21
Emon valinta jos mahdollisuus luonnonlaitumiin 2 % 35 % 34 % 29 % puiden lehdet ruohot puuvartiset, pusikot nurmipalkokasvit Jos laidunkautena on tarkoitus käyttää sekä hyvätuottoisia alueita että heikompi tuottoisia alueita Emot eivät helposti sopeudu laitumentuottokyvyn heikentämiseen kesken laidunkauden Peltolaitumelta metsälaitumelle, onnistuu heikosti Metsälaitumelta peltolaitumelle onnistuu hyvin 22
Mitä laidunnurmeen? Nurmet mahdollisimman monilajisiksi (5-6 eri lajia) Päälajeiksi timotei (15 kg), nurminata (10 kg), apilat (5 kg) (valkoapila, puna-apila, alsikeapila) Raiheinät maittavia, talvehtiminen voi olla haasteellista Nadat ei yhtä maittavia kuin timotei (nurminata ok) Ruokonadan maittavuus haaste myös emolehmillä Niittynurmikka, valkoapila täydentävät tehokkaasti mahdolliset aukkopaikat Niittynurmikka sekä valkoapila voivat olla puodanarkoja Tavoitellaan tasaista syöntiä, hylkylaikkujen osuus pieneksi 23
Nurmikasvien siemenseoksia, laidun Siemen, kg/ha Laidun Timotei 15 8 12 10 10 Nurminata 10 12 10 8 8 Ruokonata Koiranheinä 2 Eng.raiheinä 5 4 2 Puna-apila, alsike 2 2 Valkoapila 3 2 2 Niittynurmikka 4 2 1 Yhteensä 25 23 26 28 27 Ruokonataa suositellaan 40-70 % siemenseoksen painosta Lisää nurmen satovuosia hyvän jälkikasvukykynsä vuoksi Mutta maittavuus on heikko 24
Nurmilauha-kostean emolehmälaitumen haaste n:o 1 Alkukesällä maittavuus kohtalainen, 11 MJ/kg ka, RV 120 g/kg ka Korsiintuu hetkessä, emot eivät syö juhannuksen jälkeen, 8 MJ/kg ka, RV 8 kg/lka Vie kasvutilaa ja ravinteita syötäviltä laidunkasveilta On sitkeä, haastava hävitettävä ainakin luomutuotannossa 25
Rikkakasvit olosuhdekartoittajina Olosuhteet Heikosti toimiva ojitus, maan rakenne tiivis Matala ph tai huono ravinnetila Korkea ravinteikkuus, runsaasti typpeä Korkea eläinpaine laitumella (syöttö liian matalaan tai liian usein) Alhainen eläinpaine, liian vähän puhdistusniittoja Indikaattorilaji Kortteet, leskenlehti, nurmilauha, polvipuntarpää, rönsyleinikki, suo-ohdake Heinätähtimö, korteet, lampaananta, keto-orvokki, peltovillakko, röllit, suolaheinät Lutukka, nokkonen, pihatähtimö, voikukka Kylänurmikka, piharatamo, pihatatar Hierakat, nokkonen, nurmilauha, pelto-ohdake, voikukka 26
Rikkakasvit emolaitumessa Haitta Laji Torjuntakynnys, % ka:sta Voimakkaasti myrkyllinen Aggressiiviset tai erityisen huono rehuarvo Hylkylaikkuja aiheuttavat Kasvutilaa vievät Laidun Säilörehu Suokorte 1 1 Hierakka, ohdakkeet, nokkonen, lutukka, peltokanankaali 5 5 Niittyleinikki, pihatähtimö 5 10 Piharatamo, poimulehti, rönsyleinikki, siankärsämö, kylänurmikka 10 10 Hyvä sulavuus, mutta leviää nopeasti Voikukka 10-15 10-15 Paras torjunta on säilyttää hyvä haluttujen kasvien tiheys 27
Mikä on oikeasti rikkakasvi? Cows eat weeds (lehmät syövät rikkakasveja) 10 päivää, 10 tuntia: lehmän voi opettaa syömään melkein mitä vaan 28
Lajikkeita (laidun)nurmeen vain kokeilemalla paras tulos omalla tilalla Koiranheinä = nurmelle pitkää ikää Haka Nurminata Kasper Niittynurmikka Geronimo Punanata (kuiville paikoille) Gondolin Raiheinät Italianraiheinä: Meroa on kestänyt parhaiten Englanninraiheinä: Riikka Westerwold: Lemnos Timotei Grindstad Iki Nokka Puna-apila Bjursele Rajah Fanny Alsike Frida Valkoapila Sonja Persianapila Lener Veriapila Carmina Vuohenherne Gale Sinimailanen Jogeva 29
Loppulaidunkaudesta nurmen ravitsemuksellinen laatu heikkenee, apila auttaa hiukan Suositus eläintiheyksiä: Alkulaidunkaudesta 0,25-0,40 ha Loppulaidunkaudesta 0,5-0,65 ha 30
17.9.2008 Fuego 50-90, kaura 50-70 + vehnä 50-70 16 emovasikkaparia; 1,29 ha 21.9.2008 24.9.2008 31
29.7.2011 Kaura 60, virnat 50, raiheinät 25, apilat 5 14.8.2011 25.8.2011 4.9.2011 12.10.2011 32
Seuraa ja käytä vaihtelevat olosuhteet hyväksi, säilytä joustavuus! 33
Kysymyksiä? Kiitos!