Limousin. Rotupäivä Ylivieska Maiju Pesonen

Transkriptio

1 Limousin Rotupäivä Ylivieska Maiju Pesonen

2 Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita Ulkonäköarviointia

3 Ollakseen tuottava, on kasvettava Kasvatuksen kannalta kalleimmat kilot 1) Ylläpidon osuus kasvaa = 40 % kokonaistarpeesta 2) Syönti kasvaa 3) Kasvu hidastuu Yhdysvaikutukset: 1) Rodun maidontuotantopotentiaali = sukukypsyys saavutetaan aikaisemmin 2) Lihaksikkuus = sukukypsyys saavutetaan myöhemmin Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä

4 Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä, koska 1) Lihaksien kasvu vasta alkaa 2) Rasvakudoksen kasvu nopeutuu Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä

5 Emojen maidontuotantomäärä ja maidontuotantokäyrän muoto vaihtelee roduittain 140 kg 41 kg 1) 11 vk vasikka % ravinnon tarve muualta 2) 16 vk vasikka 50 % ravinnon tarve muualta 200 kg kg 3) 24 vk vasikka 80 % ravinnon tarve muualta 5

6 Vasikoiden lisäruokinta Limousin vasikoiden lisäruokinnan järjestäminen viimeistään 3 kk iästä suotavaa Hyvä laidun = ravintoarvoiltaan, kasvultaan ja kasvikoostumukseltaan vastaa väkirehua Loppukorkeus yleensä yli 8 cm Apilat, seoskasvustot ja mm. maissi pystyyn syötettynä Seos, joka sisältää: Nopeat hh (ohra tai vehnä) 1:1 Hitaat hh (kaura, sis. rasvaa) 1:1 Valkuainen 150 g/kg ka Kivennäiset ja vitamiinit Ca:P 2:1 Syysvasikoilla lisäksi hyvä karkearehu (D-arvo yli 670 g/kg ka, > RV 140 g/kg ka) Huomioi vasikoiden lisäruokinnan paikka 6

7 MTT Agrifood Research Finland

8 8

9 Alkupainolla on merkitys Jokainen 100 g lisäkasvua vaatii 6-10 MJ lisää energiaa Jokainen vieroituksessa hävitty 30 kg on kasvatuksessa 14 päivää lisää Mahdollisuus jaksottaa teuraaksi tuloa

10 Alkupainolla on merkitys Alku: 150 kg Kasvu: 1360 g/pv 17 kk = 632 kg, tp. 366 kg Alku: 240 kg Kasvu: 1300 g/pv 16 kk = 654 kg, tp. 379 kg 17 kk = 691 kg, tp. 401 kg Alku: 300 kg Kasvu: 1350 g/pv 14 kk = 643 kg, tp. 373 kg 15 kk = 682 kg, tp. 396 kg Jokainen 100 g lisäkasvua vaatii 6-10 MJ lisää energiaa Li-tp. ka. 58 % elopainosta Jokainen vieroituksessa hävitty 30 kg on kasvatuksessa 14 päivää lisää Mahdollisuus jaksottaa teuraaksi tuloa

11 Li-hiehot, kaksi vieroituspainoa: 240 kg ja 220 kg Jos kasvu keskimäärin 940 g/pv vieroituksesta teuraspaino pitäisi saavuttaa kk iässä ( kg, tp. max. 300 kg) Tavoiteltaessa pitempää kasvatusta kasvuun ja rehustukseen muutoksia 11

12 Tavoitteet ja toteutuneet kasvut Li-sonnit Teurasikä alle 17 kk Ruhopaino kg Ruholuokka vähintään R Rasva max. 2 Li-hiehot Teurasikä alle 19 kk Ruhopaino kg Ruholuokka vähintään R Rasva max. 2 Syntymäpaino: 43 kg Kasvu 200 päivää: 293 kg 1,25-1,54 kg/päivä Kasvu 365 päivää: 509 kg 1,25-1,59 kg/päivä 16,9 kk = 515 päivää Kasvu (150 pv) 1,2 kg/päivä = 180 kg 689kg elopaino = tp. 399 kg Syntymäpaino: 41 kg Kasvu 200 päivää: 266 kg 1,13-1,68 kg/päivä Kasvu 365 päivää: 414 kg 0,89-0,933 kg/päivä 18,9 kk = 576 päivää Kasvu (211 pv) 0,7 kg/päivä = 147 kg 561 kg elopaino = tp. 325 kg 12

13 Päiväkasvun ja syönnin kehitys kasvavilla naudoilla Päiväkasvu ja syönti Kasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv > 50 % väkirehua Isot rodut > 40 % väkirehua Keskikokoiset rodut < 40 % väkirehua Elopaino, kg Syönti, kg ka/pv Nuorilla eläimillä pelkällä karkearehuruokinnalla saavutetaan harvoin yli 1,0 kg päiväkasvuja

14 Karkearehu ennen kaikkea! Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen määrä D-arvon tulisi olla g/kg ka (68-70 %) Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 650 g/kg ka Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka (14-16 %) Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Eläinten syönti on parempi Mikrobivalkuaisen tuotanto on korkeampi = vähennät mahdollista valkuaisrehujen tarvetta Analysoidut karkearehut Karkearehun laatu asettaa reunaehdot väkirehun käyttömäärille seoksessa

15 Säilörehun raakavalkuaispitoisuus Lihanaudan ruokinnan kannalta säilörehun %:n raakavalkuaispitoisuus varmistaa sen, että eläimen valkuaistarve tulee täytettyä ilman valkuaistäydennysrehuja Tätä korkeammat valkuaispitoisuudet eivät ole eläimen hyödynnettävissä, vaan typpeä hukkaantuu sonnan ja virtsan mukana Säilörehun hyvin korkea raakavalkuaispitoisuus (yli 19 %) vaikuttaa negatiivisesti Typen hyväksikäyttöön Kivennäisten imeytymiseen (ammoniumtypen muodostuminen) Lisää kotieläintuotannon ympäristökuormitusta

16 Valkuaisrehuja voidaan tarvita 1. Jos nurmisäilörehu on heikkolaatuista 2. Sulavuus on heikko (D-arvo alle 650) 3. Rehun säilönnällinen laatu on heikko 4. Säilörehun raakavalkuaispitoisuus on alle 120 g/kg ka 5. Jos karkearehuna kokoviljasäilörehua, heinää tai olkea 6. Jos väkirehun osuus rehuannoksesta on pieni (< % rehuannoksen kuiva-aineesta) 7. Alkukasvatuskaudella (< 200 kg) 8. Suurilla liharoduilla (Ba, Ch, Li, Si)? Voivat hyötyä, kun liikutaan ns. rajoilla Esim. RV 130 g/kg ka Tavoitellaan korkeaa kasvua Eläimet ovat < 400 kg

17 Rotukohtainen syöntikyky Syönti, kg ka angus charolais hereford limousin simmental Elopaino, kg Syöntikyky määrittelee, minkälaisen ruokintaan eläin soveltuu Karkearehuvaltaisella ruokinnalla pystytään kasvattamaan eläimiä, joilla on korkea syöntipotentiaali Väkirehuvaltaiseen ruokintaan eläimiä, joiden kasvupotentiaali on korkea

18 Kasvuun vaadittava energiamäärä (uudet suositukset maitorotuisille, sonnit) 13 12,5 12 MJ/kg ka 11, ,5 ab, 1400 g/pv ch, 1400 g/pv hf, 1400 g/pv li, 1400 g/pv si, 1400 g/pv 10 9, Elopaino, kg Todennäköisesti limousin-eläimille energiavähennys maitorotuisiin nähden jopa -20%, koska lihaksen tuottopotentiaali on korkea ja rasvaa rodun sonnit eivät tuota

19 Jos karkearehu-% nostetaan? Riippuu rodusta tai rotuyhdistelmästä, koska syöntikyky olennaisessa osassa Eläimen iästä: Noin 450 kg painosta eteenpäin eläimen kuiva-aineen syönti kyky nousee Esimerkki eläin 500 kg tarvitsee kasvuun 1000 g = 99 MJ/pv ja 1400 g = 122,4 MJ/pv Väkirehu % Ab Ch Hf Li, jos -20% 108,8 MJ Si ,2 110,2 109,7 92,5 104, ,1 112,9 112,5 94,8 107, ,9 115,7 115,3 97,1 110, ,7 118,5 118,0 99,5 112, ,6 121,3 120,8 102,5 115,4 Karkearehuna sulava, hyvälaatuinen säilörehu D-arvo 680 g/kg ka, ME 10,65 MJ/kg ka Väkirehuna ohrakaura 1:1, ME 13,45 MJ/kg ka

20 Energiantarpeen vaihtelu kasvuun ja ylläpitoon on pieni Sonneilla riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Limousin-sonnit 11,5-11,7 MJ/kg ka (1400 g/pv) Tavoitellaan tasaista kasvua Otetaan huomioon vieroituspaino Määritetään jo kasvatuksen alussa teuraspaino, kasvu ja teuraaksitulopäivämäärä

21 Syöntikyky Kun karkearehuna sulava, hyvälaatuinen karkearehu nuoren eläimen kuiva-aineen syöntikyky 2,0-3,0 % elopainosta Syöntikyky kehittyy nuorelle eläimelle yksilöllisesti Runsaasti vaihtelua Eläimen ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat Blonde d Aquitaine ja limousin eläinten kuiva-aineen syönti kyky on 0,5-1,5 kg ka pienempi kuin muiden rotujen Tulee erityisesti esille, jos karkearehun sulavuus heikko (D-arvo < 650) Alkukasvatusvaiheessa, jos dieetin väkirehutaso pienempi kuin 50 %

22 Ruokintaa Eläimen paino, kg Syönti, kg ka/pv 50 % karkearehua, kg ka D-arvo ,53 MJ/kg ka RV 140 g/kg ka Viljaa, kg ka Ohra:kaura 12,05 MJ/kg ka Valkuaisrehu, kg ka 300 5,6 2,8 2,3 0, ,5 3,7 3,2 0, ,3 4,7 4,2 0, ,2 5,6 5,1 0, ,1 6,5 6,0 0, ,9 7,5 6,9 0,5 22

23 Riittää laskennallisesti noin 1,0 kg päiväkasvuun Energiaa karkearehusta, MJ Energiaa väkirehusta, MJ Energiaa valkuaisrehusta, MJ Yhteensä MJ/kg ka 29,5 27,7 5,2 62,4 11,14 39,3 38,9 5,2 83,5 11,18 49,1 50,2 5,2 104,5 11,20 58,9 61,5 5,2 125,6 11,21 68,8 72,7 5,2 146,7 11,22 78,6 83,9 5,2 167,8 11,23 23

24 Mikä on hiehon ero? Kasvupotentiaali on pienempi, koska aikuiskoko on pienempi Lihansyöntilaatu on pääsääntöisesti parempi Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin (8-12 kk), joten rasvoittuminen alkaa myös aikaisemmin Teuraspaino pitäisi kerätä kohtuullisessa ajassa riittävästi = tasainen kasvu (ehkäisemään rasvakudoksen ylimääräistä kasvattamista) Limousin rodun hiehot soveltuvat intensiiviseen kasvatukseen Kasvatusaika noin 12 kk on mahdollinen Pitemmällä kasvatusajalla osa kasvatuksesta laitumella? Esim. syksyllä syntyneet hiehot vieroitus laitumelle Kasvunrajoitus kk iässä Kompensatorisen kasvun rasvoittumista ehkäisevä vaikutus 2-4 viikkoa

25 Lihaskudoksen kasvu suhteessa rasvakudokseen Saavuttaa sukukypsyysiän lihas rasva Rasvaluokka 3 Teurasruhon rasva: noin 20 % %-painosta Tässä vaiheessa eläin luisin suhteessa muihin kudoksiin = luuta 20 %, loppua kohden % Paino, kg

26 Hiehon kasvatus Kasvatetaan mahdollisimman vähän rasvakudosta, koska se on kallista Mietitään kasvatuksen pituus! Kasvutavoite vieroituksen jälkeen 1,0-1,3 kg päivässä. Huomio, vieroituspaino! Riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Limousin hieholla (10,7) 11,0-11,4 MJ/kg ka, RV g/kg ka Karkearehua vapaasti (analysoidut rehut!) D-arvo g/kg ka Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 640 g/kg ka Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Huonoa, heikon D-arvon karkearehua ei pystytä rajattomasti kompensoimaan väkirehulla Rajana voidaan pitää D-640 g/kg ka, RV 120 g/kg ka

27 Rasvakudos kasvaa Kolmella eri tavalla 1. Rasvasolut lukumäärä lisääntyy 2. Rasvasolujen koko kasvaa 3. Näiden kahden yhdistelmänä Yhden rasva kg kasvattamiseen tarvitaan ¼ enemmän energiaa verrattuna yhden lihas kg muodostamiseen Energiapitoinen ruokinta varsinkin, jos energia on viljasta (tärkkelys) stimuloi rasvakudoksen kasvua Yksittäisen rasvasolun koko ei ole yhtä suuri, mutta uusien rasvasolujen muodostus kiihtyy Rasvoittuminen tapahtuu sekä lkm lisääntymisenä että koon kasvuna Karkearehuruokinnalla rasvasolun maksimi koko on suurempi

28 Kasvu muodostuu erilaiseksi karkea- tai väkirehuvaltaisella ruokinnalla Päiväkasvu, g/pv Karkearehuvaltainen dieetti Väkirehuvaltainen dieetti Väkirehun osuus 30 % Väkirehun osuus 75 % Syönti, kg ka/pv Päiväkasvu, g/pv Syönti, kg ka/pv Elopaino, kg Elopaino, kg Karkearehudieetillä kasvu muodostuu tasaisemmaksi Rehun syöntikyky lisääntyy elopainon kasvaessa Energiansaantia rajoittaa eläimen koko eli syöntikyky Rehun syöntiä ei rajoita täyttävyys Energiaa saadaan paljon Kasvuun muodostuu piikki Kasvatuksen loppuvaiheessa negatiiviset vaikutukset laskevat syöntiä ja kasvua

29 Karkearehu pääroolissa Kasvatus kolmeen jaksoon: 1. Alkukasvatus ( kg) hyvä karkearehu + väkirehu Dieetin energiasisältö 11,2 MJ/kg ka, RV 150 g/kg ka 2. Keskivaiheen kasvatus ( kg) rasvoittumista seurattava Energia 11 MJ/kg ka, RV 140 g/kg ka Jos havaittavissa rasvoittumista, väkirehu pois tähän vaiheeseen Jos eläimet rupeavat rasvoittumaan ennen aikojaan voidaan karkearehu vaihtaa esim. kokoviljasäilörehuun 3. Loppuvaiheen kasvatus ( kg) Perustuu eläinten kasvaneeseen syöntikykyyn Väkirehupitoisuus voidaan laskea n. 20 % kuiva-aineesta, RV 130 g/kg ka Väkirehua on kuitenkin suotavaa antaa kasvusta riippuen viimeiset päivää ennen teurastusta

30 Ranskalaiset mallit limousin-hiehoille: Ruokinta perustuu eläinten koon kanssa lisääntyvälle syöntikyvylle Teurasikä 12 kk Teurasikä 14 kk Teuraselopaino kg Syönti 2 % elopainosta, yhteensä ka. 8 kg ka/päivä Väkirehu 3-4 kg ka/päivä Väkirehu: vilja ¾, valkuaisrehu ¼ Väkirehun erilainen määrä on riippuvainen käytetystä karkearehusta (maissisr, nurmisr, heinä, olki) Tasainen kasvu: g/pv Teuraselopaino kg Syönti 1,8 2,0 % elopainosta, yhteensä ka. 8-8,5 kg ka Väkirehu: 2-3,5 kg ka/päivä Väkirehu: vilja ¾, valkuaisrehu ¼ Väkirehun erilainen määrä on riippuvainen käytetystä karkearehusta (maissisr, nurmisr, heinä, olki) Tasainen kasvu: kasvu syntymästä vieroitukseen ka g/pv Jos tavoitellaan pitempää kuin 14 kk kasvatusaikaa, kasvua voidaan rajoittaa (jaksotettu kasvatus) Eläimet tarvitaan loppukasvatusvaihe, jossa päivä kasvu nostetaan noin 1000 g/pv vähintään päivää 30

31 Teurasikä 12 kk, tp kg 1) Maissisäilörehu (10 MJ/kg ka, RV 80 g/kg ka) Väkirehu 3 kg ka, maissisr. 5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2,25 kg ka/pv, soija 0,75 kg ka/pv Rehuannoksen energia 11,62 MJ/kg ka 2) Säilörehu (D650, 9 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka) Väkirehu 3 kg ka, nurmisr. 5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2,55 kg ka/pv, soija 0,45 kg ka/pv Rehuannoksen energia 10,95 MJ/kg ka 3) Säilörehu (D620, 7,5 MJ/kg ka, RV 100 g/kg ka) Väkirehu 4 kg, nurmisr. 4 kg Vilja (ohra/vehnä) 3 kg ka/pv, soija 1 kg ka/pv Teurasikä 14 kk, tp ,5 kg 1) Maissisäilörehu (10 MJ/kg ka, RV 80 g/kg ka) Väkirehu 2 kg ka, maissisr. 6 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 1,5 kg ka/pv, soija 0,5 kg ka/pv Rehuannoksen energia 9,8 MJ/kg ka 2) Säilörehu (D650, 9 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka) Väkirehu 2,5 kg ka, nurmisr. 6,5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2 kg ka/pv, soija 0,5 kg ka/pv Rehuannoksen energia 10 MJ/kg ka 3) Säilörehu (D620, 7,5 MJ/kg ka, RV 100 g/kg ka) Väkirehu 3,5 kg, nurmisr. 4 kg Vilja (ohra/vehnä) 2,6 kg ka/pv, soija 0,9 kg ka/pv Rehuannoksen energia 11,9 MJ/kg ka Rehuannoksen energia 11,85 31 MJ/kg ka

32 Limousin teurashieho, ikä 14 kk, tavoite-elopaino 475 kg Paino, kg 290, vieroituspaino Kasvu, g/pv , loppupaino Yhteensä Kesto, pv Väkirehu, kg ka Karkearehu, kg ka Yhteensä, kg ka 1732 Syönti keskimäärin 8 kg ka/päivä

33 Mahdollisuudet soveltamiseen? Hyvä säilörehu D-arvo , RV noin 150 g/kg ka, energia noin 10,4 MJ/kg ka + säilönnällinen laatu hyvä Rehuannoksen energiasisältö muodostetaan vastaamaan hiehon tarvetta = riittävä energia kasvulle, myös valkuainen Energiamäärä rajatulla kasvatusajalla noin MJ/kg ka Syönti 8-9 kg ka/päivä Rypsin käyttö 0,25-0,35 g ka/päivä riittävä? Hernettä käytettäessä parhaat tulokset saatu 0,3 g ka/päivä (0,5 g ka/päivä aiheutti D-660 rehulla enemmän rasvoittumista) Kivennäisruokintaa ei saa unohtaa Kasvukivennäiset (matala P) soveltuvat hyvin 33

34 Ruokinta 2 Loppuvaiheen ruokinta Viljalisä % päivittäisestä kuiva-aineen syönnistä (n. 1,5-3,0 kg ka/pv) Ka. 60 päivää ennen teurastusajankohtaa Vähentää rasvan keltaisuutta Parantaa mureutta Lisää marmoroitumista Lisää juoksevan rasvan osuutta naudanlihassa Parantaa lihakkuutta Vaikutus mehukkuuteen?

35 Seuranta ja analysointi Kasvun seuraaminen ja teuraskypsyyden arvioiminen on tärkeää Vaaka! Harjaantunut silmämääräinen arviointi Mahdollisuus nähdä omia eläimiä linjalla Teurastulokset myös pihvivasikankasvattajatilalle Tuloksiin ei saisi turtua Olenko tyytyväinen? Mistä saatu tulos voi johtua? Missä voin parantaa? Vai jatketaanko samalla reseptillä? Samalla reseptillä saadaan samanlaisia tuloksia

36 Emon koko, naudanlihantuotanto ja ympäristö Isot eläimet tuottavat enemmän, mutta myös ympäristökuormitus on suurempi Limousin tuottaa metaania tuotettua ruhopainokiloa kohden vähiten = tehokas lihantuottaja, ilman rasvoittumista Kasvatusaika on kuitenkin otettava huomioon = eläinten on kasvettava tavoitteeseensa kohtuullisessa ajassa = kasvukykyyn on kiinnitettävä jalostuksellisesti huomiota

37 Jalostustavoitteita 1) Tuotannollisesti toimiva eläinaines, jonka rakenne on terve/hyvä Tavoitteet emoille (esim. hedelmällisyys, kuntoluokka, koko, maito) Tavoitteet kasvaville (esim. kasvuominaisuudet = teuraskypsyys, päiväkasvu, lihakkuus) Jalat, sorkat, runko, utareet 2) Jalostuslinjojen muodostaminen A. Lihantuotantolinjat (teurasominaisuudet, vähärasvaisuus) B. Emolinjat (hedelmällisyys, joka voi olla yhteydessä aikaisempaan rasvoittumiseen) 3) Geneettinen ennustettavuus Tulosten seuraaminen myös emolinjoittain Tavoitteena tietää, mitä mistäkin yhdistelmästä on odotettavissa 37

38 Hedelmälliset, tuottavat emolinjat Karjakohtaisten tuottavimpien emolinjojen (kantaemon) tunnistaminen Poikimahelppous / poikimavaikeudet Jätetäänkö uudistukseen vain avustamattomien poikimisten jälkeläiset? Poikimaväli (365 päivää) Kuntoluokan säilyttäminen, syöntikyky, sopeutuvuus tilan olosuhteisiin Emon hoivaominaisuudet Jos emolla hoivaominaisuuksissa ongelmia, jätettäänkö tytär uudistukseen? Tuotantoikä Emo, joka on tuotannollaan ansainnut korkean tuotosiän (vasikat tasalaatuisia, emolla ei terveysongelmia, hedelmällisyys) Aikuiskoko (mikä on tilakohtainen tavoite) ja rakenne (runko, utare, jalat) 200 päivän paino Kertoo maidontuotannosta sekä kasvupotentiaalista 38

39 Lihantuotantolinjat Vieroituksen jälkeinen kasvu Eläimet ja sukulinjat, jotka pystyvät pitämään saman päiväkasvun ovat arvokkaita (sonnit ja teurashiehot) Vuoden paino Aikuisiän ja teurasominaisuuksien kannalta olisi kannattavampaa kontrolloida 400 päivän paino Kertoo enemmän teuraspotentiaalista, varsinkin sonneilla Teurasikä kk Rakenne Kestävä rotutyypillinen rakenne (runko, erityisesti sorkat ja jalat, utare) Lihakkuuden ja rasvan arviointi Lihakkuus on se, mistä loppupeleissä tulee tili Tavoite sekä kasvulle että luokittumiselle (tavoiteluokka E ) Hienoa olisi, jos Ultra lihakkuuden ja rasvan mittaukseen olisi käytössä 39

40 Uudistuseläimet 1 - sonni Eri sonni uudistuseläinten ja teuraseläinten tuottamiseen Muodosta käsitys siitä, mitä haluat eläimiltäsi Sonni täydentämään emojen ominaisuuksia, koska jälkeläisiä enemmän kuin lehmällä Sonnin emän kasvatustila ja olosuhteet (esim. laidunnus, lisäruokinta) Sonnin emän rakenne = utare ja vetimet Sonnin emän hoiva-ominaisuudet Kestävyys Ulkonäköarviointi meillä tärkeää, koska jalostusarvot muodostuvat vain kolmesta painosta! Usein ääripäiden ominaisuuksien vältteleminen muodostaa parhaat emot Mitä enemmän tietoa pystyy valittavasta eläimestä muodostamaan, sitä vahvemmalla pohjalla valinta on 40

41 Uudistuseläimet 2 - uudistushiehot Feminiinisyys Lihakkuutta ei sovi unohtaa Pää kapea, kaula sorja, näyttää lehmältä Rakenne Virheettömät jalat ja sorkat Suora selkä (helpompi poikiminen) Vetimet pitkät vetimet voivat olla ongelmalliset Emän utarerakenne Omat tulokset Painoltaan isoimpien valinta johtaa kokoluokan kasvuun Tilan keskiarvon alapuolella olevat? Emon tuotantotulokset ja rakenne Runko, jalat, utare, luonne Käyttäytyminen Rauhallinen, helposti lähestyttävissä, utelias, sopii laumaan 41

42 Eläintä ei voi valita pelkkien numeroiden perusteella Eläimen jalostusarvo (korkeilla luotettavuusarvoilla) on tarkin eläimen jalostuksellisen arvon määrittäjä Jalostusarvoja on muodostettu lukuisille ominaisuuksille (emo-ominaisuudet ja teurasominaisuudet) Ulkonäkö ja rakenne kertovat paljon, tätä ei saisi unohtaa Edelleen suurin osa eläimistä valitaan ulkonäön perusteella Valinnan tekee aina karjanomistaja/kasvattaja/ostaja Loppupeleissä vain sinä tiedät, minkälaisten eläinten kanssa haluat tehdä töitä

43 Mitkä on suomalaiset tavoitteet? Koko? Onko optimikokoa? Onko kokorajoitteita? Mitkä tuotanto-ominaisuudet? Emo-ominaisuudet? Poikimaominaisuudet? Kasvu, lihakkuus ja teurasominaisuudet? Hedelmällisyys? Rakenne? Jalat, sorkat? Lihakkuus, mistä? Utare? Luonne, käsiteltävyys? Lihanlaatu? Mitkä valintakriteerit jalostuseläinten valintaan? Liikaa vaihtelevuutta eläinaineksessa?

44 EUROP-luokitus tavoite U- ja parempi E U Kertoo eläinten lihantuotantopotentiaalista Kun on asetettu tavoiteteurasikä, kertoo myös kasvukyvystä On jalostuksen onnistumisen mittari R Tilakohtainen ala-raja naaraspuolisen eläimen luokittumiseen O P Hyvä luokittuminen on pääsääntöisesti tae paremmasta lihan laadusta (sidekudos +++ hiehot ikä yli 30 kk) Alhainen luokittuminen voi olla geneettinen ominaisuus, ongelma ruokinnassa, ongelma olosuhteissa jne. 44

45 Katso takaa, katso lapaa, katso etu- ja takaleveyttä E U Eläimen arviointi takaa Luokat E ja U = leveämpi reidestä kuin selästä R Eläimen arviointi takaa Luokka R on kaikin puolin kapeampi O P Eläimen leveys takareiden kohdalta Luokat E ja U = vatsa ei näy Takasorkkien välinen etäisyys = sisäreiden paksuus Laatikkomainen muoto, lihakset eivät pyöreitä Luokka R = vatsa näkyy 45

46 Lihasaannon arviointia A C B

47 Lihasaannon arviointia A (Selkälihas): E = lihas on ulkoneva, leveä ja paksu olkaan saakka U = lihas on leveä ja paksu olkaan saakka R = lihas on paksu, mutta ei yhtä leveä (huomattavissa varsinkin olan puolelta) O = lihas selvästi ohuempi P = lihas ohut, luusto erotettavissa A C B (Paistit): E = lihakset pyöreät ja selvästi ulkonevat ääriviivat havaittavissa U = lihakset pyöreät B R = lihakset hyvin kehittyneet, pyöreyttä puuttuu O = linjat ovat suoria, yläpaistin alueella kulmikkaita P = linjat koveria, lihaksisto heikosti kehittynyt C (Olka): E = Olkalihas selvästi erotettavissa, ulkoneva, pyöreä U = Olkalihas on pyöreä, ei niin ulkoneva eikä yhtä hyvin kehittynyt R = Olkalihas on pyöreä, mutta ei ulkoneva O = Olkalihas on tasainen P = Olkalihas ei havaittavissa, samalla tasolla kuin luut

48 Eläimen ikä, paino, koko, kuntoluokka, tietoja tuotantotuloksista 1. Sorkat (asento, kasvu, sorkka-aines) 2. Jalat (asennot, kulmaukset) 3. Runko (syvyys, pituus, kylkiluiden kaarevuus) 4. Utare (arviointi juuri poikimisen jälkeen) 5. Pää ja kaula (feminiinisyys, koko) 6. Etuosa edestä ja sivulta (kulmaukset ja leveys) 7. Selkä (suoruus, pituus, leveys edestä ja takaa) 8. Takaosa takaa ja sivulta (lantionkulma = lonkkaluu-istuinluu, lantionpituus, reiden leveys ja pituus) 9. Lihakkuuden arvionti kohdat etulapa ja takareisi 48

49 KIITOS! 49