À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

Transkriptio

1 À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli Nostetta Naaraista kevätseminaari 2012 Ikaalinen Maiju Pesonen Esityksen sisältö Emolehmien ruokinnan perusteet hyvään tulokseen Tuotantovaiheet ja erikoispiirteet Hiehojen ruokintaa monelta kolkalta Muutamia malleja ja esimerkkejä 2 1

2 Nauta tarvitsee rehuista 5 rakennusosaa = ravintoaineet Energia Valkuainen (proteiinit) Mineraalit ja hivenaineet (kivennäiset) Vitamiinit Vesi Ravintoaineiden puute tai epätasapaino suhteessa toisiin ravintoaineisiin vaikuttaa haitallisesti eläinten terveyteen, tuotantoon ja kasvuun Viljelyteknisistä syistä luomurehut eivät ole laadullisesti (ravintoainesisältö) tasaisia 3 Työvälineitä onnistumiseen Tunne karjasi Säännöllinen kuntoluokitus Seuraa ruokinnan onnistumista Pyrkimys tasaiseen eläinainekseen (koko, kuntoluokka ja tulokset) Tunne rehusi Sadon määrä laskettu Rehuanalyysi! Rehustus perustuen edulliseen karkearehuun (arvio hinta) LAIDUNNUS Arvio edellistä vuotta/kautta ja tee suunnitelmia sen perusteella! 4 2

3 D-arvo kuvaa parhaiten säilörehua D-arvo ei selviä ilman REHUANALYYSIÄ Paras korjuun ajoituksen kriteeri Korjuuaikanäytteet (Kiitos, Joel! ) Kuvaa syöntipotentiaalia ja tuotantovaikutusta Korjuuaste, kasvilaji, sääolot (lämpösumma, keskilämpötila) vaikuttavat Tavoite emolehmätilalla laaja D g/kg ka UMMESSA oleville emoille (kuntoluokka 2,5 ja yli) noin D-620, jos ainoana rehuna (huomio rotu) Maidossa oleville ja nuorille tarvitaan parempaa evästä tai täydennys viljalla Karkearehun tavoitteena tulisi olla pitää pötsi sopivasti täynnä, lihottamatta tai laihduttamatta emoa 5 Emojen karkearehut Myöhään korjattu säilörehu oivaa emojen ruokaa 8,0 MJ/kg ka voidaan antaa vapaasti Syyspoikivat ja imettävät emot tarvitsevat parempaa rehua 10,5 MJ/kg ka Heinää pakkasrehuksi Pakkaskaudella voi toimia yli ka 52 % rehut Karkearehun laatu vaikuttaa karsinoiden hygieniaan Karkearehu on aina myös hyvinvointitekijä! 6 3

4 Vilja on energiaa myös emoille 1) Jos karkearehujen sulavuus-, energia- ja valkuaisarvot ovat matalia D-arvo alle 560 g/kg ka Energia alle 7,0 MJ/kg ka Valkuainen alle 700 g/kg ka 2) Jos karkearehumäärä on pieni 3) Jos karjan emot ovat nuoria (yli 50 %) alle kolme kertaa poikineita 4) Jos emojen syöntipotentiaali on matala 5) Jos emojen maidontuotanto on korkeaa, syyspoikivat 6) Jos talven lämpötilat ovat erittäin matalia 7) Tilakohtaiset ratkaisut Pääsääntöisesti täysikasvuisille emoille 0,5-2,5 kg ka/päivä riittää (ka. 6,0-30,1, 0,5-2,6 RY/päivä) 7 Kokoviljasäilörehu hyvää emoille Kaurasta tehty kokoviljasäilörehu energiapitoisuudeltaan ohrasta tehtyä heikompaa, mutta riittää erinomaisesti hyväkuntoisille emoille D-arvo n. 630, n. 9,5 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka Ohrasta tehdyssä kokoviljasäilörehussa vihneet eivät ole aiheuttaneet ongelmia Vehnäkokoviljasäilörehu olisi todennäköisesti optimaalisin täydentämään apilasäilörehuja (tärkkelys) Ennen poikimista kokoviljasäilörehu hyvä rehustusvaihtoehto takaamaan riittävän energian saannin ja tarpeeksi syötävää (täyttävyys) Hernekaurakokoviljasäilörehu on hiehoille ja imetyskaudelle täsmärehua D-arvo n. 650, n. 10,2 MJ/kg ka, RV g/kg ka Huomio kuitenkin jyvien ja korren osuus, lajike, korjuutekniikka (pöyröpaalaus ei paras mahdollinen) Kokoviljasäilörehun kivennäiskoostumus, helppo täydentää! 8 4

5 Entä apilaa sisältävät säilörehut? Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Myöhään korjatulla apilaa sisältävällä säilörehulla emojen syönti on noin 2 % elopainosta Myöhäänkin korjatun apilasäilörehun valkuaispitoisuus sopisi emojen viimeisen kolmanneksen ruokintaan, jos emot eivät ole yli kuntoluokassa 3,5 Nuoret emot Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Poikimahalvaus- ja laidunhalvausriski pidettävä mielessä, kivennäisten imeytymisen epätasapaino 9 Tuotantovaihe ja koko vaikuttaa energiantarpeeseen MJ/pv kg emo 900 kg emo 0 Kesäkuu, tiineyden 1. kk Heinäkuu, tiineyden 2. kk Elokuu, tiineyden 3. kk Syyskuu, tiineyden 4. kk. Vieroitus Lokakuu, tiineyden 5 kk Marraskuu, tiineyden 6 kk Joulukuu, tiineyden 7 kk Tammikuu, tiineyden 8 kk Helmikuu, tiineyden 9 kk Maaliskuu, poikiminen Huhtikuu, imetys Toukokuu, imetys 10 5

6 Samoin valkuaisentarpeeseen OIV g/pv Kesäkuu, tiineyden 1. kk Heinäkuu, tiineyden 2. kk Elokuu, tiineyden 3. kk Syyskuu, tiineyden 4. kk. Vieroitus Lokakuu, tiineyden 5 kk Marraskuu, tiineyden 6 kk Joulukuu, tiineyden 7 kk Tammikuu, tiineyden 8 kk Helmikuu, tiineyden 9 kk Maaliskuu, poikiminen Huhtikuu, imetys Toukokuu, imetys 600 kg emo, maito 9 kg/pv 900 kg emo, maito 9 kg/pv 11 Tiineyden ensimmäinen kolmannes Jos emon ravintoaineiden saanti on huomattavasti (-35%) rajoitettu tiineyden alussa Vaikuttaa istukan kehittymiseen negatiivisesti Alkion lihassolujen kehittyminen on heikompaa (Lihassyiden määrä ei lisäänny alkiokauden jälkeen) Epäily myös heikompaan keuhkojen kehittymiseen (Alttius hengitystietulehduksille suurempi) Teuraskasvatuksessa: Rasvoittumisherkkyys kasvaa Huonompi teurasluokittuminen (Greenwood ym. 2004) 12 6

7 Huomio talven lämpötilat Ota huomioon, alle 10 C pakkasella emo ei pysty tehokkaasti nostamaan kuntoluokkaa Sillä jokainen 0 C alapuolella oleva aste lisää eläimen energiantarvetta 1 % Kuiva-aineen syönti voi lisääntyä %, jos rehunlaatu sen sallii Esim. Emo 650 kg kuntoluokka 2,0 laidunkauden jälkeen, ylläpitotarve 70,2 MJ/pv (6,0 ry/pv), kunnostustarve kl 1, aikaa 105 pv = 38,96MJ/pv (3,33 ry/pv) Yhteensä109,16 MJ/pv (9,33 ry/pv) Lämpötila 15 C kokonaistarve 125,19 MJ/pv (10,7 ry/pv) Hyvällä emolehmällä on kyky kerätä rasvavarastoja edullisella laidunruoholla, rajoitetussa ajassa 13 Isot vasikat ja poikimavaikeudet? 2/3 sikiön kasvusta tapahtuu tiineyden viimeisenä kolmanneksena Ylisuuria vasikoita on melko vaikea saada emojen yliruokinnalla, yleensä perimän vaikutus suurempi Huomattavalla yli ruokinnalla tiineyden 7. ja 8. kuukaudella, sisältäen paljon tärkkelystä (viljaa) voi olla riski Vasikan syntymäpaino on keskimääräistä korkeampi, jos tiineys on yliaikainen Emon kokoon ylisuuren vasikan todennäköisyys kasvaa, jos 1. kertaa poikivan hiehon kasvu ei ole saavuttanut geneettistä potentiaalia Muista! Siitossonnin lisäksi vasikan painoon vaikuttaa emon syntymäpaino 14 7

8 Tiineyden viimeinen kolmannes Tiineyden yhdeksäs kuukausi erityisesti Emän ravintoaineiden vaje vaikuttaa syntyvän vasikan kokoon ja elinvoimaan Suurempi vaikutus, mitä nuorempi emo Jo emon 10 % energiavaje vaikuttaa negatiivisesti syntyvän vasikan lämmöntuottoon Lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvaa ei muodostu Vasikan elinvoima heikkenee PAKKASELLA Usein vaikutus on merkittävä vielä vieroitusvaiheessa (30 % heikommin kasvaneita) 15 Tiineyden viimeinen kolmannes Jos emo laihtuu ennen poikimista ternimaito heikompaa ja määrä pienempi = vasikka ei kasva Seuraava tiinehtyminen viivästyy Tiineyden viimeiset 60 päivää on seuraavan tiineyden kannalta ruokinnallisesti tärkeimmät päivät Kiimakierron alkamisen kannalta viimeisen kolmanneksen energiansaannin rajoittamisella on erityisen negatiivinen vaikutus Rajoitetulla ruokinnalla emän valkuaisaineiden (-30 %) saannilla on merkitystä lehmävasikan menestymiseen emona Tiinehtyminen 93 % vs. 80 % Poikiminen ensimmäisen 21 pvn aikana 77 % vs. 49 % Ei avustetut poikimiset 78 % vs. 64 % (Martin ym. 2007) 16 8

9 Valkuainen tiineyden viimeisellä kolmanneksella Rehustuksen valkuaistaso % riittävä Emojen suositusten mukainen valkuaisen saanti tiineyden 90 viimeisen päivän aikana: Parantaa vasikoiden elinvoimaisuutta Lisää vieroituspainoa (200 pv) Parantaa hedelmällisyyttä (munasarjojen toiminta), erityisesti nuoret emot Parantaa ternimaidon laatua Jos karkearehujen raakavalkuainen alle 700 g/kg ka lisävalkuaisesta voi olla hyötyä Karkearehun vaihtaminen enemmän valkuaista sisältävään yleensä helpoin ja kustannustehokkain vaihtoehto 17 Emojen maidontuotantomäärä ja maidontuotantokäyrän muoto vaihtelee roduittain Limousin vasikoiden lisäruokinnan järjestäminen viimeistään 3 kk iästä suotavaa Seos, joka sisältää: Nopeat hh (ohra tai vehnä) 1:1 Hitaat hh (kaura, sis. rasvaa) 1:1 Valkuainen 150 g/kg ka Kivennäiset ja vitamiinit Ca:P 2:1 18 9

10 Imetys- eli maidontuotantokausi Emon rotu vaikuttaa jonkin verran maidontuotantomäärään, yksilöllistä vaihtelua runsaasti Emon koko vaikuttaa kokonaistarpeeseen maidontuotanokaudellakin Emon elopaino, kg Rotu ja maidontuotanto ekm kg/pv Maidontuotannon tarve, Imetyskauden energiantarve, Imetyskauden energiantarve, RY/päivä 650 Angus (8,5) 43,8 110,1 9,4 700 Hereford (7,5) 38,6 108,7 9,3 850 Charolais (8,0) 41,2 122,3 10,5 800 Limousin (5,5) 28,3 105,8 9,0 850 Simmental (12) 61,8 142,9 12,2 19 Tuotantovaihe ja syönti Syönti, kg ka/päivä Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg 20 10

11 Syöntikyky 1 Karkearehun D-arvo g/kg ka 18 Ylläpitokausi Syönti, kg ka/pv keskiarvoeläin ab ch hf li si Emon elopaino, kg Ylläpito Ranska emo 700 kg: ch 13,5 kg ka/pv, li 11,2 kg ka/pv 21 Ylläpitokaudella: D-600 g/kg ka, 6,8 MJ/kg ka, RV 110 g/kg ka - (nurmisäilörehu apilaa alle 20%) Li emon elopaino 800 kg Kl 1 Kl 2 Kl 3 Kl 4 Kl 5 Energiantarve ylläpitokausi, ,5 69,8 62 Syönti kg ka/pv 13,2 13, ,8 11,6 Energiansaanti Täydennys vilja kg ka/pv ,2 78,8 1,5-2, Syöntikyvyssä on tila- ja karjakohtaista vaihtelua Laske ja seuraa oman karjasi syöntikyky 22 11

12 Ylläpitokaudella 2 kk ennen poikimista: D- 640 g/kg ka, 8,5 MJ/kg ka, RV 120 g/kg ka - (nurmisäilörehu apilaa alle 30%) Li emon elopaino 800 kg Energiantarve ylläpitokausi, Kl 1 Kl 2 Kl 3 Kl 4 Kl Syönti kg ka/pv 13,2 13, ,8 11,6 Energiansaanti Täydennys vilja kg ka/pv Tiineyden loppuvaiheeseen ei mielellään viljaa. Viljan energia ja tärkkelys lisää syntymäpainoa? Syönti ei tällöin laske Karkearehun vaihtaminen ennen poikimista sulavampaan on perusteltua varsinkin, jos eläimet nuoria 23 Ensimmäistä ja toista kertaa poikivat Syöntikyky on % matalampi kuin täysikasvuisen emon, eivät pysty kilpailemaan ruokintapaikoista vanhempien emojen kanssa. Lisäksi vaihtavat hampaitaan Tarvitsevat energiaa ja valkuaista omaan kasvuunsa tiineyden lisäksi Ensimmäistä kertaa poikiva n. 15 MJ/pv enemmän kuin täysikasvuinen + tiineyslisä Toista kertaa poikiva n MJ/pv + tiineyslisä Valkuaisen tarve on lisääntynyt Rehustuksen % valkuaistaso on riittävä Tiineyden loppuvaiheen energia- ja valkuaisenvaje aiheuttaa helposti nuorille eläimille poikimavaikeuksia, hitaita poikimisia, vasikan hylkäämisen, heikkoa maidontuotantoa ja heikkoa hedelmällisyyttä Nuoret eläimet ovat herkempiä mm. suuremman tarpeen takia ravintoaineiden vajeelle 24 12

13 Syöntikyky 2 Karkearehun D-arvo g/kg ka 30 Imetyskausi 25 Syönti kg ka/pv keskiarvoeläin ab ch hf li si Emon elopaino, kg Maidontuotanto Ranska emo 700 kg: ch 15,2 kg ka/pv, li 13,5 kg ka/pv 25 Käytännössä imetyskaudella D-650 g/kg ka, 9,3 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka Li emon elopaino 800 kg (maito 5,5 kg/päivä) Energiantarve, Kl 1 Kl 2 Kl 3 Kl 4 Kl Syönti kg ka/pv Energiansaanti Nuoren eläimen syönti, kg ka/pv Energiansaanti Täydennys vilja 1,5 kg ka/pv

14 Nurmisäilörehu (sis. apilaa) D-603 g/kg ka, 9,64 MJ/kg ka, RV 172 g/kg ka, KA 24,9 % Li emon elopaino 800 kg Energiantarve, Kl 1 Kl 2 Kl 3 Kl 4 Kl ,5 69,8 62 Syönti kg ka/pv 13,2 13, ,8 11,6 Energiansaanti Täydennys vilja kg ka/pv Rehu sisältää hyvin energiaa ja valkuaista. Tämän puolesta kunnostukseen ja imetyskaudelle. D-arvo ei vastaa näitä lukuja Seuraa eläinten syöntiä, sontaa ja kuntoluokkaa Nuoret voi tarvita viljaa tämän rehun kanssa Rehu voi myös jäätyä pakkasella = tuotantovaikutus ei vastaa energia-arvoa 27 Härkäpapusr D-595 g/kg ka, 9,53 MJ/kg ka, RV 164 g/kg ka, KA 21,8 % Li emon elopaino 800 kg Energiantarve, Kl 1 Kl 2 Kl 3 Kl 4 Kl ,5 69,8 62 Syönti kg ka/pv 13,2 13, ,8 11,6 Energiansaanti Täydennys vilja kg ka/pv Rehu sisältää hyvin energiaa ja valkuaista. Tämän puolesta kunnostukseen ja imetyskaudelle. D-arvo ei vastaa näitä lukuja Seuraa eläinten syöntiä, sontaa ja kuntoluokkaa Nuoret voi tarvita viljaa tämän rehun kanssa Rehu voi myös jäätyä pakkasella = tuotantovaikutus ei vastaa energia-arvoa 28 14

15 Tuotantovaihe vaikuttaa emolehmän syöntiin 1. Ylläpitokaudella Emo pystyy syömään kuiva-ainetta 1,4-1,6 % elopainostaan, käytettäessä heinää tai säilörehua D-arvo noin 600 g/kg ka 2. Tiineyden viimeiset kuukaudet syönti laskee Syönti noin 1,2 % kuiva-ainetta elopainosta, jos rehua ei vaihdeta 3. Maidontuotantokaudella emolehmän syöntikyky huipussaan, käytettäessä säilörehua D-arvo yli 630 g/kg ka Syönti noin 2,0-2,5 % kuiva-ainetta elopainosta 29 Syöntikyvyn arvioiminen on vaikeaa Emon syöntikyvyn/kapasiteetin arvioidaan olevan 1,0 3,0 % elopainosta Eli jos 650 kg emo kuiva-aineen syönti voi olla jotain välillä 6,5 kg ka tai 18 kg ka Yksilöllisiä eroja paljon ja KARJAKOHTAISIA EROJA! Tuotantovaihe ja ikä vaikuttaa Esim. Imetyskausi +15 % ja vanhempi emo + 20% Heikompilaatuisten karkearehujen täyttävyys rajoittaa syöntiä Täyttävyys hyvinvointitekijä, mutta esim. olki täyttää liikaa tarvitaan täydennysrehuja! Olki yksinomaan EI OLE emon ainoa karkearehu 30 15

16 Kivennäisistä Jos emoille syötetään edes kohtuullisia karkearehuja pääkivennäisten tarve täyttyy taulukkoarvojen mukaan Suolaa (NaCl) tarvitaan (ylläpito 12 g/päivä, imetys g/päivä) Luomussa kaikkien rehujen kivennäissisältö voi vaihdella RUNSAASTI Luomussa huomio lisäksi kalsiumin ja valkuaistason vaikutukset kivennäisten imeytymiseen Usein kivennäisten puute ei aiheuta selviä sairastumisen oireita Oireet hiipuvia: Vasikat ei kasva, hedelmällisyys laskee, vastustuskyky on heikompi (sairaudet ja loiset), eläimen yleisolemus ei vastaa ns. hyvinvoivaa Pitkään jatkuneen kivennäisruokinnan puute/epätasapaino sairastuttaa emot 31 Luomu ja emolehmien kivennäisruokinta Luomussa pitää kiinnittää erityishuomio seleenin saantiin! Mm. Lihasrappeuma, kiinni jääneet jälkeiset, hidas palautuminen poikimisesta, heikot kiimat, heikompi immuniteetti (mm. utaretulehdukset), heikot vasikat Luomutilalla perusrehujen seleenisisältö vain noin kymmenesosa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna (nurmisäilörehu 0-0,03 mg/kg ka, viljoissa 0-0,01 mg/kg ka) Tarve 0,3-0,5 mg/kg ka Orgaaninen seleeni imeytyy paremmin, mutta on imeytyvyys/hintaero huomioon otettunakin kalliimpi käyttää kuin normaali epäorgaaninen seleeni. Täydentävät toisiaan. Ennen poikimista 60 pv suositeltavaa orgaaninen Se ja E-vitamiini! Emon seleenivarastot täyteen myös vasikkaa varten Seleeni on myrkyllistä (myrkytysoireet yli 2 mg/kg ka) 32 16

17 Muutama nyrkkisääntö Kuiva-aineen syöntikyky. Pötsin vaade 1,0 kg ka/ 100 kg. Ylläpitokausi: Säilörehu ~10-15 kg ka/pv Imetyskausi: Säilörehu ~15-20 kg ka/pv Emojen ruokinta on energiaruokintaa. Ylläpitokausi: 10,0 MJ/100 kg emon elopainoa (jos nostetaan kuntoluokkaa 12 MJ/100 kg) Tiineyden kaksi viimeistä kk 11,5 MJ/100 kg elopainoa Imetyskausi: 16 MJ/100 kg emon elopainoa OIV-tarve harvemmin ongelma emolehmillä OIV-tasot: Ylläpito g/pv Imetys g/pv Rehuannoksen raakavalkuaistasot. Pötsin vaade 5-8 % rehun ka:ssa. Ylläpitokausi: ~ 11 %, (tiineyden kaksi viimeistä kk ~ 12 %) Imetyskausi: ~ % Sopivalla valkuaislisällä voidaan parantaa heikkojen karkearehujen sulavuutta ja pötsin toimintaa Kivennäiset Ylläpitokausi Ca:P 1:1. Jos apilaa, ei lisää kalkkia! Imetyskausi Ca:P 2:1. Laidunkaudella Mg-kivennäinen Luomussa ehdottomasti kivennäisen seleeni Mikä on hiehon ero? Kasvupotentiaali on pienempi, koska aikuiskoko on pienempi Lihansyöntilaatu on pääsääntöisesti parempi Sukukypsyysikä saavutetaan aikaisemmin (8-12 kk), joten rasvoittuminen alkaa myös aikaisemmin Teuraspaino pitäisi kerätä kohtuullisessa ajassa riittävästi = tasainen kasvu (ehkäisemään rasvakudoksen ylimääräistä kasvattamista) Limousin rodun hiehot soveltuvat intensiiviseen kasvatukseen Kasvatusaika noin 12 kk on mahdollinen Pitemmällä kasvatusajalla (esim kk) osa kasvatuksesta laitumella? Kasvunrajoitus kk iässä Kompensatorisen kasvun rasvoittumista ehkäisevä vaikutus 2-4 viikkoa 17

18 Lihaskudoksen kasvu suhteessa rasvakudokseen Saavuttaa sukukypsyysiän lihas rasva Rasvaluokka 3 Teurasruhon rasva: noin 20 % %-painosta Tässä vaiheessa eläin luisin 10 suhteessa muihin kudoksiin = luuta 20 %, loppua kohden % Paino, kg Hiehon kasvatus Kasvatetaan mahdollisimman vähän rasvakudosta, koska se on kallista Mietitään kasvatuksen pituus! Kasvutavoite vieroituksen jälkeen 1,0-1,3 kg päivässä Riittävään kasvuun tarvittava energianmäärä Limousin hieholla (10,7) 11,0-11,4 MJ/kg ka, RV g/kg ka Karkearehua vapaasti (analysoidut rehut!) D-arvo g/kg ka Täyttävyys rajoittaa syöntikykyä merkitsevästi, kun D-arvo laskee alle 640 g/kg ka Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka Tavoittele hyvää säilönnällistä laatua Eläinten syönti on parempi Mikrobivalkuaisen tuotanto on korkeampi = vähennät mahdollista valkuaisrehujen tarvetta Karkearehun laatu asettaa reunaehdot väkirehun käyttömäärille seoksessa sekä eläinten tuotantotulokseen 18

19 Karkearehu pääroolissa Kasvatus kolmeen jaksoon: 1. Alkukasvatus ( kg) hyvä karkearehu + väkirehu Dieetin energiasisältö 11,2 MJ/kg ka, RV 150 g/kg ka 2. Keskivaiheen kasvatus ( kg) rasvoittumista seurattava Energia 11 MJ/kg ka, RV 140 g/kg ka Jos havaittavissa rasvoittumista, väkirehu pois tähän vaiheeseen Jos eläimet rupeavat rasvoittumaan ennen aikojaan voidaan karkearehu vaihtaa esim. kokoviljasäilörehuun 3. Loppuvaiheen kasvatus ( kg) Perustuu eläinten kasvaneeseen syöntikykyyn Väkirehupitoisuus voidaan laskea n. 20 % kuiva-aineesta, RV 130 g/kg ka Väkirehua on kuitenkin suotavaa antaa kasvusta riippuen viimeiset päivää ennen teurastusta Ranskalaiset mallit limousin-hiehoille: Ruokinta perustuu eläinten koon kanssa lisääntyvälle syöntikyvylle Teurasikä 12 kk Teuraspaino elopaino kg Syönti 2 % elopainosta, yhteensä ka. 8 kg ka/päivä Väkirehu 3-4 kg ka/päivä Väkirehu: vilja ¾, valkuaisrehu ¼ Väkirehun erilainen määrä on riippuvainen käytetystä karkearehusta (maissisr, nurmisr, heinä, olki) Tasainen kasvu: g/pv Teurasikä 14 kk Teuraselopaino kg Syönti 1,8 2,0 % elopainosta, yhteensä ka. 8-8,5 kg ka Väkirehu: 2-3,5 kg ka/päivä Väkirehu: vilja ¾, valkuaisrehu ¼ Väkirehun erilainen määrä on riippuvainen käytetystä karkearehusta (maissisr, nurmisr, heinä, olki) Tasainen kasvu: kasvu syntymästä vieroitukseen ka g/pv Jos tavoitellaan pitempää kuin 14 kk kasvatusaikaa, kasvua voidaan rajoittaa (jaksotettu kasvatus) Eläimet tarvitaan loppukasvatusvaihe, jossa päivä kasvu nostetaan noin 1000 g/pv vähintään päivää 38 19

20 Teurasikä 12 kk, tp kg 1) Maissisäilörehu (10 MJ/kg ka, RV 80 g/kg ka) Väkirehu 3 kg ka, maissisr. 5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2,25 kg ka/pv, soija 0,75 kg ka/pv Rehuannoksen energia 11,62 MJ/kg ka 2) Säilörehu (D650, 9 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka) Väkirehu 3 kg ka, nurmisr. 5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2,55 kg ka/pv, soija 0,45 kg ka/pv Rehuannoksen energia 10,95 MJ/kg ka Teurasikä 14 kk, tp ,5 kg 1) Maissisäilörehu (10 MJ/kg ka, RV 80 g/kg ka) Väkirehu 2 kg ka, maissisr. 6 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 1,5 kg ka/pv, soija 0,5 kg ka/pv Rehuannoksen energia 9,8 MJ/kg ka 2) Säilörehu (D650, 9 MJ/kg ka, RV 130 g/kg ka) Väkirehu 2,5 kg ka, nurmisr. 6,5 kg ka Vilja (ohra/vehnä) 2 kg ka/pv, soija 0,5 kg ka/pv Rehuannoksen energia 10 MJ/kg ka 3) Säilörehu (D620, 7,5 MJ/kg ka, RV 100 3) Säilörehu (D620, 7,5 MJ/kg ka, RV g/kg ka) 100 g/kg ka) Väkirehu 3,5 kg, nurmisr. 4 kg Väkirehu 4 kg, nurmisr. 4 kg Vilja (ohra/vehnä) 2,6 kg ka/pv, soija 0,9 kg Vilja (ohra/vehnä) 3 kg ka/pv, soija 1 kg ka/pv ka/pv Rehuannoksen energia 11,9 MJ/kg ka Rehuannoksen energia 11,85 39 MJ/kg ka Mahdollisuudet soveltamiseen? Hyvä säilörehu D-arvo , RV noin 150 g/kg ka, energia noin 10,4 MJ/kg ka + säilönnällinen laatu hyvä Rehuannoksen energiasisältö muodostetaan vastaamaan hiehon tarvetta = riittävä energia kasvulle, myös valkuainen Energiamäärä rajatulla kasvatusajalla noin MJ/kg ka Syönti 8-9 kg ka/päivä Rypsin käyttö 0,25-0,35 g ka/päivä riittävä? Hernettä käytettäessä parhaat tulokset saatu 0,3 g ka/päivä (0,5 g ka/päivä aiheutti D-660 rehulla enemmän rasvoittumista) Kivennäisruokintaa ei saa unohtaa Kasvukivennäiset (matala P) soveltuvat hyvin MTT Agrifood Research Finland

21 Limousin lehmien teuraskasvatus Vanhempikin Limousin lehmä pystyy kasvattamaan taloudellisesti lihasmassaa Lihasmassaa voidaan saada kg lisää, elopainon lisäys kg (ruhon rasva ka. 17,2%, teuras % 65) Kokeellisesti lehmien ikä haitari on liikkunut 3-16 vuotta Saavutetut päiväkasvut g/pv Ns. lihotuksen maksimi pituus 75 päivää, paras tulos 60 päivää (aina vieroituksen jälkeen) Hyvä säilörehu, jos sulavuus kohdalla riittää ainoaksi rehuksi, varsinkin vanhemmilla lehmillä Viljamäärä maksimissaan 2 kg ka/päivä 41 Seuranta ja analysointi Kasvun seuraaminen ja teuraskypsyyden arvioiminen on tärkeää Vaaka! Harjaantunut silmämääräinen arviointi Mahdollisuus nähdä omia eläimiä linjalla Teurastulokset myös pihvivasikankasvattajatilalle Tuloksiin ei saisi turtua Olenko tyytyväinen? Mistä saatu tulos voi johtua? Missä voin parantaa? Vai jatketaanko samalla reseptillä? Samalla reseptillä saadaan samanlaisia tuloksia 21

22 KIITOS! 43 22