Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?"

Inkeri Mäkinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi

2 Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia (Seleeniä)

3 1. Ruokinta kuntoluokkien mukaan

4 Kuntoluokan merkitys tuotantoon Ensimmäinen kiima poikimisen jälkeen Kokeessa olleet emot yli kolme kertaa poikineita, ei poikimavaikeuksia Kuntoluokka 2 2,5 3,5 Pv poikimisesta Kiima esiintyi 47 % 89 % 96 % Diskin ym. 2001

5 Kuntoluokita emot mielellään kahdesti vuodessa Pari kuukautta ennen poikimista Vasikoiden vieroituksen jälkeen Jos kuntoluokitus vain kerran vuodessa, tee se vasikoiden vieroituksen jälkeen tarvittaessa kunnostusta vaativat emot omaan ryhmään Kuntoluokka tavoite 3, hyväksytty vaihtelu 2,5-3,5 0,5 kuntoluokkayksikön muutos vastasi kg muutosta emon elopainossa

6 Emon alhainen kuntoluokka poikiessa (< 2) Ternimaidon laatu heikkenee Vasikka voi olla heikompi, heikko vastustuskyky, alhaisempi kylmän sieto Emon tuottama maitomäärä pienempi Emolla ei varaa lypsää lihoistaan Tiinehtyminen viivästyy Säännöllinen vuosikierto katoaa Taloudellisesti kannattamatonta!!

7 2. Jaottele eläimet ruokintaryhmiin Vieroituksen jälkeen Kunnostusta vaativat emot omaan ryhmää tai hiehojen kanssa samaan ryhmään Kuntoluokkansa säilyttäneet emot omaan ryhmään Siitossonnit omaan ryhmään Nuoret emot omaan ryhmään

8 Emolehmän ravinnontarve Kuiva-aineen syöntikyky 1,0 kg ka/100 kg (Siitossonni 2 kg/ka/100 kg) o Ylläpitokaudella: ~10,0 MJ/100 kg elopainoa o Tiineyden viimeinen kolmannes: ~11,5 MJ/100 kg elopainoa o Imetyskausi: 16 MJ/100 kg elopainoa Raakavalkuaisen tarve: o Ylläpitokaudella: ~ 110 g/kg ka o Tiineyden viimeinen kolmannes: ~ 120 g/kg ka o Imetyskausi: ~ g/kg ka o Huom! Tarvittaessa valkuaislisä!

9 3. Teetä karkearehuista analyysit Rehuanalyysien tuloksia Luomu/tav.om. L L L L T T D arvo Raakavalkuainen Ca 9,7 5,6 4,9 7,2 6,3 4,7 P 2,4 2,3 2 3,3 3,8 2 Korjuupvä

10 4. Lisäruokinta vasikoille Varmistaa vasikoille riittävän energian saannin Totuttaa vasikat vieroituksen jälkeiseen väkirehuruokintaan Kuva:jourdaingroup.com

11 Laiduntaminen Halvin malli kasvattaa vasikoita ensimmäiset puolivuotta, on laiduntaa emot vasikoineen hyvillä laitumilla. Tavoitteena Laidunnus ilman lisäruokintaa vieroitukseen/loppulaidunkauteen saakka Vasikan paino vieroitettaessa 50 % emon painosta Suurin osa emoista säilyttänyt keskimäärin kuntoluokan 3 Laitumia ei ylilaidunnettu mustalle mullalle Syyspoikiville emoille laidunnus niukilla laitumilla esim. perinnebiotoopit, metsälaitumet Nuoret emot ja nuori sonni parhailla laitumilla, koska näillä eläimillä vielä omakin kasvu kesken

12 Vesi Aikuinen nauta tarvitsee ~ litraa vettä päivässä, hellekaudella jopa enemmänkin Veden on oltava puhdasta ja sitä on oltava helposti saatavissa ja riittävästi, vesi on erittäin tärkeä emojen maidontuotannon ja vasikoiden kasvun kannalta!! Juoma-astioita on oltava tarvittaessa useampia, joista kerralla voi juoda useampi eläin samaan aikaan (10 %)

13 Kivennäiset Kivennäisten epäsuhta ruokinnassa voi aiheuttaa yllättäviä vuorovaikutuksia eri kivennäisten välillä. Esimerkiksi liiallinen kalsiumin ja fosforin syöttäminen huonontaa magnesiumin imeytymistä

14 Fosfori ja kalsium Molemmat luuston muodostumisessa tärkeitä ja niillä on riippuvuus toisistaan. Kalsiumin tarve riippuu eläimen iästä painosta tyypistä ja tuotantovaiheesta Nuorilla eläimillä jo lyhytaikainen kalsiumin puutos estää normaalia luuston kehittymistä ja johtaa kasvun huononemiseen. Pahimmillaan eläin sairastuu riisitautiin, joka on seurausta joko kalsiumin, fosforin tai D-vitamiinin puutoksesta. Riisitautisella eläimellä luut katkeilevat helposti, jalkojen nivelet ovat turvonneet ja arat, jalat ovat jäykät.

15 Pitkittynyt poikiminen, jälkeisten jääminen ja kohdun ulosluiskahdus voivat olla merkkejä piilevästä kalsiumaineenvaihdunnan häiriöstä Pelkästään maidosta vasikat eivät saa riittävästi kalsiumia nopeaan kasvuun ja luuston mineralisoitumiseen Kasvaville ja maidontuotannossa oleville eläimille Ca:P 1,5-2:1, laidunkaudella Mg-kivennäinen Ylläpitokaudelle Ca:P 1:1. Jos apilaa ruokinnassa, ei lisää kalsiumia!

16 Magnesium Magnesiumlisä on erityisen tärkeä laiduntaville emoille!! (Huomioitava laidunkauden alussa, kun ruohossa runsaasti typpeä ja kaliumia) Tarve voi suurentua myös syksyllä ja viileinä, sateisina kesinä, jolloin ruohossa on vähän magnesiumia ja sitä ei imeydy pötsistä riittävästi. Suola parantaa magnesiumin imeytymistä

17 Seleeni Emolehmä tarvitsee vähintään 0,1-0,3 mg/kg ka tiineyden viimeisellä kolmanneksella, jotta vasikan seleenivarastot saadaan täydennettyä Seleenin vajauksen oireita: Lihasrappeuma Kiinni jääneet jälkeiset Hidas palautuminen poikimisesta Heikot kiimat, Heikompi immuniteetti (mm.utaretulehdukset) Anemia Heikot vasikat Huono kasvu

18 ADE- vitamiinit A vitamiini Luuston muodostus, kasvu, näkö, sorkkien sarveisaineen ylläpito, energia-aineenvaihdunta (glukoosisynteesi) A-vit. ja Zn toimivat yhdessä, jos Zn ei ole riittävästi A-vitamiinia ei voida hyödyntää Ennen poikima/astutuskauden alkua A-vitamiini lisästä voi olla hyötyä

19 D-vitamiini Luustolle (kasvu ja ylläpito) elintärkeä, koska toimii Ca- ja P- imeytymisen säätelyssä Tarvitaan energia-aineenvaihduntaan ja vastustuskyvyn ylläpitoon Iho pystyy muodostamaan D-vitamiinia Vasikoiden laitumella keräämä D-vitamiinivarasto riittää 6-15 viikkoa

20 E-vitamiini Elimistö ei pysty varastoimaan, vähäisiä määriä voidaan havaita maksasta ja rasvakudoksesta Toimii antioksidanttina solujen toiminnassa ja solukalvojen osana

21 Kiitos mielenkiinnosta!

Samankaltaiset tiedostot

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden