Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä



Samankaltaiset tiedostot
Nurmen lannoitusohjelmat

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Kaura vaatii ravinteita

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kasvuohjelmaseminaari

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

MegaLab tuloksia 2017

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Myllyvehnän lannoitus AK

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Rikinpuute AK

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Rehuanalyysiesimerkkejä

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Lannoiteopas

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

LANNOITEOPAS

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Nurmien fosforilannoitus

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Maississa mahdollisuus

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Lisälannoitus kasvukaudella

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Rehumaissin viljelyohjeet

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Johtamalla hyvää säilörehua

Karjanlannan käyttö nurmelle

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Säilörehun tuotantokustannus

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Valio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET

Modduksen vaikutus kasviin

Rehuako vesirutosta?

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Riittääkö laitumella syötävä?

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Luusto, lihasten ja hermoston toiminta Solujen toiminta, elektrolyyttejä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Transkriptio:

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä Aktiivitalli -infotilaisuus 18.9.2014 Saarijärvi Minna Toivakka Kehityspäällikkö, nurmet, MMM Yara Suomi Celebration Hoss

Nurmen merkitys hevostaloudelle Suomessa noin 80 000 hevosta Määrä kasvaa koko ajan Hevonen on aroeläin, laiduntaja, jonka pääasiallinen rehu on nurmea Suomessa n. 80 000 ha kuiva- ja säilöheinä-, säilörehu- ja laidunnurmea Keskeiset ongelmat hevosheinän viljelyssä ja käytössä: Nurmirehua ei arvosteta riittävästi Satotasot ovat alhaiset, rehuarvot usein heikot Suomalaiset ruokintasuositukset ovat vaikeaselkoiset ja ylimalkaiset Hevosheinän viljelyssä, sadon määrässä, laadussa ja käytössä on paljon mahdollisuuksia ja kehitettävää

Suomalainen monivuotinen nurmi on Vaatimaton, viileään ilmastoon sopeutunut Talvenkestävä, satoisa Sokeripitoisuus alhaisempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopan nurmissa Huom. Alilannoittaminen nostaa nurmen sokeripitoisuutta! Kasvu usein hetkellisesti tyrehtyy heinäkuun alussa (kuivuus) -> huomioitava laiduntamisessa Timotei matala- mutta tiheäjuurinen, natat syväjuurisempia Timotei melko lyhytikäinen, mutta sulavin ja maittavin

Syitä heinäsadon heikkoon määrän ja laatuun Vanhat nurmet (yli 3 vuotta) Nurmilohkoilla alhainen ph Väärät lajikkeet Alilannoitus, myöhäinen levitys Hivenlannoituksen puute Kasvinsuojelun puute Myöhäinen korjuuaika Huippusato Suvi Säilöheinä, Nousiainen Epäonnistunut säilöntä Hyvän heinän merkitystä ei ymmärretä, sitä ei analysoida eikä siitä olla valmiita maksamaan

Nurmen iän vaikutus sadon määrään (kg ka/ha) 8,000 Kuiva-ainesato (kg ka/ha) 7,500 7,000 6,500 6,000 5,500 5,000 4,500-1 500 kg ka/ha 1. satovuosi 2. satovuosi 3. satovuosi 4. satovuosi

Aikaisen lannoituksen vaikutus nurmen päiväkasvuun 2. sato 3. sato 160 5. 70 2. Päiväkasvu (kg ka/päivä) 140 120 100 80 60 40 20 1. 3. 6. 4. 7. 2. 8. Päiväkasvu (kg ka / päivä) 60 50 40 30 20 10 1. 5. 6. 4. 3. 7. 0 0 5 10 15 Lannoitus korjuun jälkeen (pv) 0 0 2 4 6 8 Lannoitus korjuun jälkeen (pv) = Winner

Tavoitearvot hyvälle heinälle D-arvo 620-660 g/kg ka Raakavalkuainen 100-120 g/kg ka Kalsium (Ca) 4-5 g/kg ka Fosfori (P) 3-4 g/kg ka Kalium (K) 20-25 g/kg ka Magnesium (Mg) 2-2,5 g/kg ka Natrium (Na) 0,3 g/kg ka Sinkki (Zn) 50 mg Kupari (Cu) 10 mg (väh. 7) Mangaani (Mn) 50 mg/kg ka Seleeni (Se) > 0,2 mg/kg ka

Hevosheinässä usein liian alhainen Sulavuus Raakavalkuainen Kivennäis- ja hivenainepitoisuudet: Magnesium Natrium Sinkki Kupari Mangaani Seleeni Sato Korjaantuu oikealla lannoituksella ensimmäistä lukuun ottamatta

Pääravinteiden merkitys nurmelle

Typpi (valkuaisaineiden ja aminohappojen muodostuminen) Vaikuttaa eniten sadon määrään ja laatuun Kaikille sadoille satotavoitteiden mukaisesti Typestä säästetään viimeisenä!!! Tavoite raakavalkuaiselle 100 120 g/kg ka Puutosoireet nurmella: Heikentynyt kasvu Vaalea kasvusto, hennot versot, heikentynyt versominen Vanhojen lehtien kellastuminen Matala raakavalkuaispitoisuus

Typpi (kudokset ja aineenvaihdunta: valkuaisaineet, aminohapot) Puutosoireet hevosilla: Hidas kasvu, laihtuminen, lihasköyhyys, alentunut vastustuskyky, huonot veriarvot Tuotteet: YaraMila:t, YaraBela Suomensalpietari, YaraBela Seleenisalpietari Ei CAN27! (Siitä puuttuu kaikki nurmelle ja hevoselle elintärkeät ravinteet)

Magnesium (Yhteyttäminen, solujen rakennusaine) Yhteyttäminen Hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen muodostuminen Kevyet karkeat maalajit, raiviot, eloperäiset maat Tavoite 2,0 2,5 g/kg ka Puutosoireet nurmella: Oireet ensin vanhoissa lehdissä Kellertävä lehden suuntainen helminauhakirjonta

Magnesium (luusto ja pehmytkudokset, entsyymiaktivaattori, hapensaanti, hermosolujen toiminta, valkuaisaineiden vaihto) Puutosoireet hevosilla: Levottomuus ja keskittymiskyvyn puute Lihaskrampit ja -väristykset, alentunut ärsytyskynnys ja suorituskyky Vähentää D-vitamiinin hyväksikäyttöä Saatava jatkuvasti rehusta Tuotteet: YaraVita Magtrac, YaraVita Gramitrel, Yara magnesiumpitoinen kalkki, Yara Biotiitti YaraMila Hiven Y, YaraMila Nurmen Hiven Y, YaraMila NK 1 ja 2, YaraBela Suomensalpietari, YaraBela Seleenisalpietari

Natrium Parantaa maittavuutta Parantaa talvehtivuutta Tavoite 0,3 g/kg ka Puutosoireet hevosilla: Heikentynyt ruokahalu, outojen aineiden nuoleminen, puun ja maan syöminen, virtsan juominen Kilpahevosten nopea väsyminen, hikoilemisen loppuminen, lihaskrampit, ruokahaluttomuus, jouhien huonokuntoisuus, hidastunut kasvu Puute heikentää magnesiumin imeytymistä Tuotteet: YaraMila Nurmen Hiven Y

Sinkki (Entsyymien toiminta ) Tärkkelyksen ja typpiyhdisteiden muodostuminen Valkuaisaineenvaihdunta Hormonitoiminnan säätely Auksiini-hormonin muodostuminen, vaikuttaa esimerkiksi solujen jakaantumiseen ja kasvuun Tavoite: 50 mg/kg ka Puutosoireet nurmella: Kasvun hidastuminen Aaltomaista kiharaa lehtien reunoilla Kovassa puutoksessa lehdet ruskettuvat

Sinkki (entsyymien osa ja aktivoija, hiilihydraattien ja valkuaisaineiden pilkkominen, iho, karva, hormonien tuotanto, immuniteetti, näköaisti, haavojen paraneminen) Puutosoireet hevosilla: Kuiva, hilseilevä, paksuuntunut iho, ihovauriot ja karvanlähtö erityisesti hännän juuressa, turvassa ja raajoissa Huono ruokahalu, ravinnon hyväksikäyttö heikkenee, laihtuminen, kasvun pysähtyminen Jalkaongelmat: heikko kavioaines, ontuminen, iho-ongelmat, raajojen turpoaminen, nivelten jäykkyys Viivästynyt puberteetti, alentunut spermantuotanto Limakalvotulehdukset Tuotteet: YaraVita Zintrac 700, YaraVita Gramitrel, Sinkkiravinne, Hivenravinneseos, YaraMila Nurmen Hiven Y, YaraMila NK 2, YaraMila Hiven Y

Kupari Kupari liikkuu kasvissa melko heikosti, joten kuparin puutosoireet ilmaantuvat ensin nuoriin lehtiin Kuparin puutos esiintyy usein piilevänä ja alentaa satoa, vaikka oireita ei näkyisikään Tavoite 10 mg/kg ka Tärkeä juurinystyräbakteerien toiminnalle Tärkein tehtävä viherhiukkasten rakenneosana Mukana vahvasti kasvin entsymaattisissa toiminnoissa, valkuaisaine- ja hiilihydraattisynteesissä

Kupari (entsyymitoiminta, rautatasapainon ylläpito, punasolut, keskushermoston toiminta, sidekudokset, luusto, karva, rasvaaineenvaihdunta, hedelmällisyys ja immuniteettisuoja) Puutosoireet hevosilla: Anemia ja kitukasvuisuus (raudan imeytyminen vaatii kuparia) Karvan pigmenttipuutokset, karvan värin haalistuminen Luuston kasvuhäiriöt ja -sairaudet, jännevauriot, murtumat, notkoselkä Koordinaatiohäiriöt ja jäykät liikkeet, varsoilla häiriöitä rustonmuodostuksessa Heikko kiima, huono tiinehtyminen ja viivästynyt puberteetti Vastustuskyvyn aleneminen, tulehdussairauksille altistuminen Tuotteet: YaraVita Coptrac, YaraVita Gramitrel, Kupariravinne, Hivenravinneseos

Mangaani Mangaani liikkuu kasvissa melko huonosti, siksi sen puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä Kasvin kehitys on huonoa Tavoite 50 mg/kg ka Mangaanin puute häiritsee yhteyttämistä ja vaikuttaa siten sadon määrään ja laatuun Juurten kasvu heikkenee -> kuivuuden sieto alenee Apilalle tärkeä

Mangaani (entsyymitoiminta, hiilihydraatti-, kivennäis-, rasva- ja valkuaisaineenvaihdunta) Puutosoireet eläimillä: Häiriöt luuston kehityksessä, luiden epämuodostuneisuus Koordinaatiohäiriöt Kasvun hidastuminen Karvapeitteen vaaleneminen Kiimattomuus, heikentynyt hedelmällisyys Tuotteet: YaraVita Mantrac Pro, Mangaaniravinne, YaraVita Gramitrel, YaraMila Hiven Y, YaraMila Hiven Y 2

Seleeni Ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine Tavoite 0,2 mg/kg ka Viimeisten tutkimusten mukaan seleeni hyödyllinen myös kasveille Yhteyttämisen tehokkuus, laatu mm. säilyvyys, stressinkestävyys

Seleeni (kasvu ja hedelmällisyys, antioksidantti, kilpirauhanen, puolustusjärjestelmä, lihakset) Puutosoireet eläimillä: Lihasrappeuma, sydänsairaudet, valkoinen lihan väri Lihassairauksia ja lihasheikkoutta erityisesti nuorilla eläimillä, heikot varsat Jäykkäliikkeisyys, eläin ei pysty seisomaan Jälkeiset jäävät kiinni johtuen kohdun lihasheikkoudesta, huono hedelmällisyys Altistaa utaretulehdukselle, niveltulehduksille ja hengitystieinfektioille Tuotteet: Kaikki YaraMila- peltolannoitteet sisältävät seleeniä Myös YaraBela Suomensalpietari ja Seleenisalpietari

Lannoituksen vaikutus nurmirehun seleenipitoisuuteen Tavoite > 0,20 mg/kg ka Seleenipitoisuus mg/kg ka Seleenitön lannoite tai pelkkä karjanlanta Se-lannoite 200 kg/ha Se-lannoite > 200 kg/ha Näytteitä (kpl) 39 9 29 Lannoitus (kg/ha) 155 365 Keskiarvo 0,04 0,16 0,32 Lähde: Viljavuuspalvelu, 2012

YaraMila Nurmen Hiven Y 20-3-5-3 + magnesium, natrium, sinkki, boori ja seleeni Erinomainen 1. sadon yleislannoite nurmille Sopii eri maalajeille, taipuu hyvin ympäristötukiehtoihin, myös karjanlannan täydentämiseen Nurmelle optimaalinen typpi-, fosfori-, kalium- ja rikkipitoisuus Sisältää myös hevosille tärkeitä ravinteita Vastustuskyvylle, kasvulle ja hedelmällisyydelle välttämätöntä seleeniä suurellekin sadolle (kohtuullinen typpipitoisuus) Lehtivihreälle ja yhteyttämiselle tärkeää magnesiumia, joka ehkäisee hevosilla mm. levottomuutta ja lihaskramppeja Nurmen maittavuutta lisäävää natriumia Iholle, kavioille, entsyymitoiminnalle ja hedelmällisyydelle elintärkeää sinkkiä

YaraMila NK 1 25-0-7-4 + magnesium, boori ja seleeni Erinomainen 2. sadon yleislannoite nurmille Turvallinen valinta eri maalajeille, riski kaliumin yli- tai alilannoittamiselle on pienin (jos nurmirehun kaliumin tai pellon reservikaliumin määrä ei ole tiedossa) Karjanlannan täydentämiseen, kun lisäfosforin tarvetta ei ole Ilman kaliumlannoitusta nurmen sato jää pieneksi, poudan kestävyys ja talvehtiminen heikkenevät selvästi Sisältää myös hevosille tärkeitä ravinteita Vastustuskyvylle, kasvulle ja hedelmällisyydelle välttämätöntä seleeniä Lehtivihreälle ja yhteyttämiselle tärkeää magnesiumia, joka ehkäisee hevosilla mm. levottomuutta ja lihaskramppeja

YaraMila NK 2 22-0-12-3 + magnesium, sinkki, boori ja seleeni Kaliumrikas 2. sadon lannoite nurmille Kaliumin puute yleistynyt ongelma nurmenviljelyssä Sato jää pieneksi, poudan kestävyys ja talvehtiminen heikkenevät selvästi Sisältää myös hevosille tärkeitä ravinteita Vastustuskyvylle, kasvulle ja hedelmällisyydelle välttämätöntä seleeniä Lehtivihreälle ja yhteyttämiselle tärkeää magnesiumia, joka ehkäisee hevosilla mm. levottomuutta ja lihaskramppeja Iholle, kavioille, entsyymitoiminnalle ja hedelmällisyydelle elintärkeää sinkkiä

YaraVita Gramitrel YaraVita TM GRAMITREL -lehtilannoite on avain huippusatoon ja -laatuun. Siinä on tasapainoinen ravinnesisältö, jolla parannat nurmen kasvua ja ruokinnallista laatua. Ravinnesisältö Magnesiumia 150 g / litra Mangaania 150 g / litra Sinkkiä 80 g / litra Kuparia 50 g / litra Typpeä 64 g / litra Käyttömäärä 1 2 l/ha + 200 l vettä

Lähde: Yara Kotkaniemen tutkimusasema, 2013 YaraVita Gramitrel nosti nurmen hivenpitoisuuksia selvästi Pitoisuus (mg/kg ka) 60 50 + 47 % 40 30 20 + 17 % 10 0 + 67 % Mn Cu Zn Käsittelemätön YaraVita Gramitrel, 1 litra/ha

Hyvällä heinällä helposti huipputuloksiin

Hevosheinän lannoituksen perussäännöt Nuoret nurmet, hyvä kalkitus (ph 6,0 6,5), oikeat lajikkeet Kaksi satoa (taloudellisin) Aikainen lannoitus (paras sato, aikainen korjuu) Nurmille ja hevosille parhaiten soveltuvat lannoitteet Lannoitteiden riittävä käyttömäärä, myös toiselle sadolle Hivenlannoitus

Hevosheinän lannoitus Kevätlannoitus 1. sadon lannoitus Lehti- tai hivenlannoitus 2. sadon lannoitus Kesälannoitus 1. satovuosi N 160 kg/ha YaraMila Nurmen Hiven Y 450 kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos 50-100 kg/ha YaraMila NK 1 280 kg/ha tai YaraMila NK 2 320 kg/ha 2. satovuosi N 180 kg/ha YaraMila Nurmen Hiven Y 500 kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos 50-100 kg/ha YaraMila NK 1 320 kg/ha tai YaraMila NK 2 360 kg/ha 3. satovuosi N 140 kg/ha YaraMila Pellon Y 5 360 kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos 50-100 kg/ha YaraMila NK 1 240 kg/ha tai YaraMila NK 2 270 kg/ha Eloperäiset maat N 140 kg/ha Viljavuustutkimus YaraMila Nurmen Hiven Y 400 kg/ha YaraVita Gramitrel 1-2 l/ha tai Hivenravinneseos 100 kg/ha YaraMila NK 1 240 kg/ha tai YaraMila NK 2 270 kg/ha Reservikaliummääritys, Yara Megalab kasvianalyysi, Yara N -Tester

Kiitos hyvästä heinästä! Lue lisää www.yara.fi