Temperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto Kaisa.aunola@jyu.fi
Temperamentti? Temperamentti tarkoittaa yksilöllisiä toiminta- ja reaktiomalleja, jotka ilmaantuvat varhain ja joilla on biologinen pohja. suhteellisen pysyviä ja muuttumattomia, yksilölle luonteenomaisia reaktiotapoja säilyy läpi elämän vaikka ilmiasu voi muuttua persoonallisuuden kehittyessä
Temperamenttipiirteitä (Keltikangas-Järvinen, L. (2006). Temperamentti ja koulumenestys. Helsinki: WSOY.) (1) Aktiivisuus tarkoittaa sitä voimaa tai nopeutta, millä ihminen tekee sen, mitä tekee. (esim. miten nopeasti syö, puhuu, kävelee, millä voimakkuudella puhuu jne.) esim. Kuinka kauan oppilas pystyy istumaan paikallaan? Juokseeko hän mieluummin kuin kävelee? Miten rauhallinen tai levoton oppilas on?
(2) Häirittävyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti ihmisen huomio- ja keskittymiskyky häiriintyy muiden asioiden ja ärsykkeiden takia. esim. Kuinka helposti oppilas keskeyttää sen mitä on tekemässä, jonkin muun yllykkeen tai ärsykkeen takia? Kuinka helppoa tai vaikeaa oppilaan on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan? (3) Sinnikkyys tarkoittaa sitä, kuinka peräänantamaton ihminen on ja kuinka kauan hän jaksaa panostaa esim. opeteltavaan asiaan kunnes se sujuu. esim. Haluaako oppilas tehdä tehtävät aina loppuun asti? Kuinka helposti oppilas antaa periksi? Kuinka kauan oppilas jaksaa harjoitella uutta asiaa ja pysyä saman asian äärellä?
(4) Emotionaalinen intensiivisyys Tarkoittaa sitä voimaa, jolla ihminen ilmaisee tunteitaan ja mielialojaan. esim. Kuinka äänekäs ja dramaattinen oppilas on? Missä määrin oppilas näyttää tunteitaan ulospäin? (5) Mieliala Tarkoittaa sitä, miten helposti ihminen kokee ahdistusta ja stressiä, onko hän pääosin iloisella mielellä vai pikemminkin pessimistinen ja huonotuulinen tai alakuloinen. esim. Hymyileekö ja nauraako oppilas paljon? Kuinka helposti ärtyvä oppilas on?
(6) Estyneisyys Tarkoittaa sitä, kuinka varauksellisesti yksilö suhtautuu uusiin asioihin ja ihmisiin ja missä määrin hänen ensimmäinen reaktionsa uudessa tilanteessa on vetäytyminen lähestymisen sijaan. esim. Seuraako oppilas uudessa tilanteessa mieluummin sivusta kuin osallistuu? Kuinka ujo oppilas on uusien ihmisten kanssa? Kuinka innokkaasti oppilas suhtautuu yllätyksellisiin tilanteisiin? (7) Sosiaalisuus Tarkoittaa sitä, miten mielenkiintoisena ihminen pitää toisia ihmisiä ja miten palkitsevaa hänelle on toisten ihmisten seura. Huom. EI tarkoita sosiaalisia taitoja! esim. Nauttiiko oppilas toisten lasten seurasta? Missä määrin oppilas viihtyy itsekseen?
Temperamentiltaan haastava vs. helppo lapsi? Helppo temperamentti positiivinen mieliala positiivinen suhtautuminen uuteen; halu lähestyä uusia ihmisiä ja asioita muutoksiin sopeutuvuus korkea ärsytyskynnys, matala häirittävyys tunteiden osoittamisen intensiteetti vähäinen
Temperamentiltaan haastava vs. helppo lapsi? Haastava temperamentti negatiivinen mieliala varauksellinen suhtautuminen uuteen; halu pikemminkin välttää kuin lähestyä uusia ihmisiä ja asioita vaikeus sopeutua muutoksiin alhainen ärsytyskynnys, häiriöherkkyys tunteiden osoittamisen intensiteetti korkea
Temperamentiltaan haastava vs. helppo lapsi? Hitaasti lämpenevä temperamentti Varauksellinen ja negatiivinen suhtautuminen uuteen Hidas sopeutuminen uusiin ihmisiin, asioihin ja muutoksiin Tunteiden osoittamisen intensiteetti alhainen Ajan kanssa suhtautumisen muuttuminen positiiviseksi
Temperamentti ja oppiminen Mikään temperamenttipiirre ei sinällään ole hyvä tai huono Silti tutkimusten mukaan temperamentti vaikuttaa koulumenestykseen (esim. Mullola, 2012) Helpon temperamentin omaavien oppilaiden älykkyyttä ja osaamista yliarvioidaan ja vaikean temperamentin omaavien oppilaiden osaamista puolestaan aliarvioidaan Tämä näkyy kouluarvosanoissa / arvioinneissa
Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen tutkimus (VALO) Miten lasten näkemys itsestään koululaisena ja oppijana sekä heidän oppimismotivaationsa ja oppimisvalmiutensa kehittyvät ensimmäisen kouluvuoden aikana arjen oppimistilanteissa vuorovaikutuksessa vanhempien ja opettajan kanssa? Temperamentin merkitys?
Tutkimuksen taustalla ajatus siitä, että koulusiirtymä on keskeinen vaihe työskentelytapojen, oppimismotivaation ja minäkuvan kehityksessä: a) tässä vaiheessa kehittyy lapsen kyky verrata itseään muihin b) koulunaloitus tuo mukanaan uusia haasteita ja suoriutumisen normeja sekä kasvavassa määrin myös ulkopuolista palautetta suoriutumisesta c) Lapset alkavat kiinnittää huomiota siihen, mitä toiset heistä ajattelevat, ja arvioivat omaa suoriutumistaan niiden standardien pohjalta, jotka toiset heille asettavat.
Tutkimuksen toteutus: Tutkimus toteutettiin Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Porissa vuosina 2006-2009 Kunakin vuonna mukaan pyydettiin kohdekaupunkien kaikki ensimmäisen luokan opettajat. Tutkimukseen mukaan lähti 166 opettajaa. Mukaan lähteneiden opettajien luokilta arvottiin kultakin yksi oppilas vanhempineen tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kouluvuoden kattavana lyhyenä seurantatutkimuksena * Päiväkirjamenetelmä, jolla pyrkimys päästä käsiksi jokapäiväisiin oppimistilanteisiin
Tutkimusasetelma 1. kohortti 2006 2006 2007 2. kohortti 2007 2007 2008 3. kohortti 2008 2008 2009 syyskuu syyskuu huhtikuu 1. Päivittäinen vuorovaikutus (viikon periodi) - vanhemmat (7 pv) xxxxxxx xxxxxxx - opettajat (5 pv) xxxxx xxxxx 2. Lasten tutkimus X X 3. Taustatietojen keruu X (mm. vanhempien / opettajien koulutustausta, kasvatustavoitteet, lapsen temperamentti ja kognitiiviset valmiudet)
TUTKITTIIN Lapset i. Koulutaidot, oppimisvalmiudet ja -vaikeudet ii. iii. iv. Oppimismotivaatio, oppmisminäkuva ja työskentelytavat Oppimistilanteissa koetut emootiot (onnistumis- ja epäonnistumistilanne) Kognitiiviset alkuvalmiudet (esim. kirjaintuntemus, alkuäänteen nimeäminen, lukujonotaidot, nopea nimeäminen, sanavarasto, lyhytkestoinen muisti, ym.) Vanhemmat ja opettajat i. Päivittäinen vuorovaikutus lapsen kanssa (mm. vuorovaikutustyyli, mieliala) ii. iii. iv. Emootiot Odotukset ja ennakoinnit Hyvinvointi v. Kasvatustyylit, taustatiedot ym. vi. Lapsen temperamentti
Temperamenttiprofiilit
33% Haastava 39% Helppo 28% Hitaasti lämpenevä Aineistossa tytöille poikia tyypillisempää hitaasti lämpenevä temperamentti; pojille taas tyttöjä tyypillisempää haastava temperamentti
Temperamenttiprofiilin yhteys kognitiivisiin valmiuksiin ja koulutaitoihin? Temperamentiltaan erilaiset lapset eivät eronneet toisistaan älykkyydeltään sanavarastoltaan kirjaintuntemukseltaan lukujonotaidoiltaan Temperamentiltaan erilaiset lapset eivät eronneet toisistaan matematiikan taidoiltaan ensimmäisen luokan alussa tai lopussa Temperamentiltaan haastavilla lapsilla oli heikompi lukutaito 1. luokan syksyllä kuin temperamentiltaan helpoilla lapsilla mutta eroa ei ollut havaittavissa enää 1. luokan keväällä
Temperamentin yhteys työskentelytapoihin? Työskentelytavat = lapselle ominainen tapa kohdata ja toimia oppimistilanteissa tehtäväsuuntautuneisuus vs. tehtävää välttävä käyttäytyminen passiivisuus / avuttomuus ahdistuneisuus hallintasuuntautuneisuus Työskentelytapojen tiedetään vaikuttavan oppimistuloksiin tehtäväsuuntautunut toiminta ja hallintasuuntautunut suhtautuminen haasteisiin yhteydessä myönteisiin oppimistuloksiin ahdistuneisuus ja tehtävää välttelevä toimintatapa yhteydessä hitaampaan taitojen kehitykseen
VALO-tuloksia Temperamentiltaan varaukselliset ja ujot lapset ensimmäisellä luokalla työskentelytavoiltaan avuttomampia ja ahdistuneempia kuin muut Temperamentiltaan aktiivisille, helposti häiriintyville ja vähäistä sinnikkyyttä osoittaville lapsille muita tyypillisempää tehtävää välttelevä toiminta oppimistilanteissa Näiden lasten tehtävää välttelevä käyttäytyminen myös lisääntyi ensimmäisen kouluvuoden aikana Hirvonen, R., Aunola, K., Alatupa, S., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (2013). The role of temperament in children s affective and behavioral responses in achievement situations. Learning and Instruction, 27, 21-30.
Temperamentin yhteys oppimisminäkuvaan? Matematiikkaan liittyvässä minäkuvassa tilastollisesti merkitsevä tasoero: - hitaasti lämpenevillä lapsilla muita heikompi minäkuva sekä ensimmäisen luokan syksyllä että keväällä - matematiikan taidoiltaan hitaasti lämpenevät eivät kuitenkaan eronneet muista
Temperamentin yhteys oppimisminäkuvaan? Opettajan päiväkirja Oppilas nolostui tai oli häpeissään; Oppilas ajatteli, ettei pärjännyt (esim. sanoi En ole tässä hyvä., jne.). Oppilas ajatteli, että pärjäsi hyvin (esim. Sanoi Jes, Minä osasin, Olen tässä hyvä, jne.); Oppilas oli ylpeä ja mielissään.
Huom. Muutos syksystä kevääseen! Tutkimustilanne
Erityisesti ujot ja uusiin tilanteisiin varauksella suhtautuvat alttiita kielteisen minäkuvan kehittymiselle?
VALO-Tuloksia
Mitä tapahtuu 1. luokan aikana?
Temperamentin yhteys opettaja-lapsi vuorovaikutukseen? Opettajan tunteet vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa Opettajan toiminta lapsen kanssa vuorovaikutuksen lämpimyys behavioraalinen kontrolli psykologinen kontrolli
Opettajan toiminta? Oppilaan korkea aktiivisuus, häiriöherkkyys ja vähäinen sinnikkyys sekä taipumus tunneilmaisujen intensiivisyyteen lisäsivät opettajan käyttämää kontrollia oppilaan kanssa vuorovaikutustilanteissa - Kontrollipyrkimykset näkyivät sekä rajoja asettavana behavioraalisena kontrollina että oppilaan syyllisyydentunteisiin vetoavana psykologisena kontrollina Opettajan käyttämä kontrolli heijastui lasten matematiikan taitojen kehitykseen Viljaranta, J., Aunola, K., Virkkala, J., Hirvonen, R., Pakarinen, E., Mullola, S., & Nurmi, J.-E. (revisioitavana oleva käsikirjoitus). Children s temperament and academic skill development during the first grade: Teachers interaction styles as mediator. Child Development.
Matemaatikan taito (syksy) Matemaatikan taito (kevät) Psykologinen kontrolli (opettaja) Vähäinen tehtäväorientaatio T Behavioraalinen kontrolli (opettaja) Opettajan psykologinen ja behavioraalinen kontrolli välittävänä tekijänä lapsen häirittävyyden ja matematiikan taitojen kehityksen yhteydessä 1. luokalla
Matemaatikan taito (syksy) Matemaatikan taito (kevät) Psykologinen kontrolli (opettaja) Negatiivinen emotionaalisuus Behavioraalinen kontrolli (opettaja) Opettajan psykologinen ja behavioraalinen kontrolli välittävänä tekijänä lapsen negatiivisen emotionaalisuuden ja matematiikan taitojen kehityksen yhteydessä 1. luokalla
Matemaatikan taito (syksy) Matemaatikan taito (kevät) Estyneisyys (syksy) Jatkoanalyysit osoittivat, että estyneisyyden vaikutus matematiikan taitojen kehitykseen välittyi täysin opettajan oppilaastaan tekemien syypäätelmien kautta: Estyneisyys => onnistuminen ajatellaan johtuvan muista tekijöistä kuin kyvyistä => lapsen minäkuva heikkenee => matikan taidot kehittyvät hitaammin Estyneisyyden (ujouden) yhteys matematiikan taitojen kehitykseen 1. luokalla
Pohdittavaa varhais- ja alkuopetuksen näkökulmasta.. Missä määrin tuntiosaaminen tai tuntiaktiivisuus mittaavat osaamista, missä määrin puolestaan pikemminkin oppilaan synnynnäistä temperamenttia (Keltikangas-Järvinen, 2006): - toinen reagoi heti, toinen pohtii pitkään - toinen on ujo, toinen haluaa vastata aina Missä määrin koulu- / oppimisympäristö ja osaamisen arvioinnit ovat tasapuolisia erilaisen temperamentin omaaville lapsille? - Toinen sietää häiriötekijöitä, toinen vaatii keskittymisrauhaa - Toinen pystyy istumaan pitkiä aikoja paikoillaan, toinen on toiminnallisempi - Toinen tekee ryhmätöitä mielellään ja osallistuu aktiivisesti tunnilla, toinen prosessoi mieluummin asioita ensin itsekseen ja osoittaa osaamistaan vaikkapa kirjoittamalla - Jne. Kuinka tarjota onnistumiskokemuksia kaikille temperamentista riippumatta?
Kiitos! Kaisa.aunola@jyu.fi