Älä itke, äitiä hävettää Psykologinen kontrolli kasvatuksessa. Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto
|
|
- Mauno Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Älä itke, äitiä hävettää Psykologinen kontrolli kasvatuksessa Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto
2 Psykologinen kontrolli?
3 Älä itke äitiä hävettää! Ymmärrätkö ollenkaan, miten paljon joudun kärsimään sinun takiasi? Sinusta ei sitten ole mihinkään. Sinun takiasi olen raatanut ja uhrautunut Et sinä voi noin ajatella! Katsoisit mallia naapurin Matista hän ei ikinä kiukuttele. Lopeta tuo kiukkuaminen ihmiset luulevat että en osaa kasvattaa lastani.??? Will I Ever Be Good Enough???? Älä selitä! Kyllä minä tiedän mitä sinä ajattelit. Et sinä voi tuosta loukkaantua. Sinun tulisi arvostaa sitä kuinka hyvin sinun asiasi ovat. En ota sinua syliini ennen kuin rauhoitut! Voi kun olisit niin kuin veljesi. Aina sinua saa hävetä! Sinulla ei ole mitään syytä näyttää nyrpeää naamaa. Toisin oli silloin kun minä olin nuori Jos sinä olet tuota mieltä, niin turha kuvitella että haluan olla täällä kanssasi. Mitä sinä itket ei tuo sattunut. Et sinä edes tiedä miltä oikea kipu tuntuu. Siskosi hoitaisi tämän asian kyllä paremmin.
4 Ei saa lyödä Tiinaa. Tiinaan sattuu ja Tiinalle tulee paha mieli. Ei saa lyödä Tiinaa. Äitiä hävettää / Äidille tulee paha mieli. Mitä huonosta käytöksestä seuraa? Lapsi oppii ettei saa lyödä. Samalla hän oppii, miksi ei saa lyödä.
5 Brian Barber (1996): Psykologinen kontrolli on vanhemman toimintaa, joka on tunkeilevaa ja manipuloi lapsen ajatuksia ja tunteita käyttäen lapsen kiintymyssuhdetta vanhempaan hyväksi.
6 KASVATUSTYYLIT (Baumrind, 1989; Maccoby & Martin, 1983) Lämpimyys Salliva Auktoritatiivinen - lapsikeskeisyys - lapsikeskeisyys - emotionaalinen lämpö - emotionaalinen lämpö - rajattomuus - selkeät rajat ja valvonta - sitoutuneisuus lämpöä mutta ei rajoja lämpöä ja rajoja Kontrolloivuus Laiminlyövä Autoritaarinen - rajattomuus - rajoittava kontrolli - välinpitämättömyys - aikuiskeskeisyys - sitoutumattomuus - emotionaalinen viileys ei lämpöä eikä rajoja rajoja mutta ei lämpöä
7 Baumrind (1966, s.903): There may be good reasons for parents concerned with their children s freedom to use direct methods of influence which include cognitive appeal and power, rather than indirect methods such as nurturance withdrawal or guilt induction. (ks. myös Schaeffer, 1965 => Control by guilt ) Myöhemmin Baumrind kuvasi manipuloinnin kontrollointimenetelmänä nimenomaan sallivien vanhempien ominaisuudeksi.
8 Psykologinen vs. behavioraalinen kontrolli Behavioraalinen kontrolli * ero kontrolliyritysten kohdentamisessa? (Barber, 1996) pyrkimys lapsen toiminnan / käyttäytymisen säätelyyn taustalla vanhemman aktiivinen pyrkimys sosiaalistaa lastaan esim. toiminnan valvonta, rajojen asettaminen Psykologinen kontrolli pyrkimys lapsen psykologisen todellisuuden kontrollointiin taustalla vanhemman tarve suojella omaa asemaansa ja psykologista valtaa lapsi-vanhempi suhteessa esim. syyllistäminen, rakkauden epääminen, manipulointi, mitätöinti
9 Psykologisen kontrollin muotoja esim. Syyllistäminen (guilt-induction) lapsen painostaminen tottelevaisuuteen lapsen syyllisyyden tunteisiin vetoamalla; ahdistuksen tunteen herättäminen tottelevaisuuden ja vanhempien ajatusten mukaisen toiminnan lisäämiseksi Ehdollinen hyväksyntä (contingent love / love withdrawal) vanhempien huomion, huolenpidon ja kiinnostuksen riippuvuus siitä, missä määrin lapsi noudattaa vanhempiensa toiveita Yksilön persoonaan kohdistuva kritiikki ja vertailu (excessive criticism; personal attack) lapsen painostaminen tietynlaiseen käyttäytymiseen vertaamalla häntä muihin; suuttumuksen kohdistaminen lapsen persoonaan ja sisäiseen maailmaan lapsen käytöksen sijaan Lapsen näkökulman huomiotta jättäminen tai mitätöinti (invalidating feelings, constraint of expression) lapsen spontaanien ajatusten ja tunteiden ilmaisun rajoittaminen ja mitätöinti
10 Yhteistä näille psykologisen kontrollin eri muodoille on lapsen psykologiseen kokemukseen - ja tätä kautta minäkuvaan ja identiteettiin puuttuminen: Psykologista kontrollia käyttävä vanhempi kohdistaa lapseensa sosiaalisen paineen ajatella ja tuntea vanhemman toivomalla tavalla Ts. vanhempi ei ole vastaanottavainen lapsen emotionaalisille ja psykologisille itsemääräytyvyyden tarpeille Toiminnan ohjaajaksi pelko vanhemman hyväksynnän menettämisestä ja/tai pyrkimys lunastaa vanhemman hyväksyntä Barber & Xia, 2013
11 Mitä siitä seuraa?
12 Tutkimuksissa havaittu: Vanhemman psykologinen kontrolli yhteydessä lapsen - heikkoon itsetuntoon - lisääntyneeseen masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen, häpeän ja syyllisyyden tunteisiin, jne. - sosiaaliseen vetäytymiseen - käytösongelmiin - heikkoon koulusuoriutumiseen - identiteetin kehityksen ongelmiin Yhteys löydetty lapsen iästä, sukupuolesta, kulttuurista ja mittaustavasta riippumatta (ks. Katsaus, Barber, 1996; Barber ym., 2005; Soenens & Vansteenkiste, 2010) Uusimpien tutkimusten mukaan lapset, joiden vanhemmat käyttävät paljon psykologista kontrollia, käyttävät kaverisuhteissaan myös itse psykologista kontrollia (Nelson ym., 2013)
13 Joitakin viitteitä myös on, että psykologisen kontrollin kielteiset seuraukset korostuvat psykologisesti kontrolloivan vanhemmuuden yhdistyessä lämpimään ja positiivisia tunteita osoittavaan vanhemmuuteen (Aunola & Nurmi, 2004, 2005; Barber, Stolz, & Olsen, 2005; Kanat- Maymon & Assor, 2009; Wouters ym., 2013)
14 JEPS-tutkimus (Nurmi & Aunola, ; N = n. 207) Osoitan lapselleni usein, että rakastan häntä. Osoitan lapselleni tunteitani halaamalla ja pitämällä häntä sylissäni. (1) lämpimyys (2) behavioraalinen kontrolli ( rajat ) Perheessämme on selkeät säännöt. Kun olen suuttunut lapselleni, näytän sen myös. (3) psykologinen kontrolli ( syyllistäminen ) Lapseni tulee tietää, miten paljon uhraudun hänen vuokseen. Annan lapseni nähdä kuinka pettynyt ja häpeissäni olen, jos hän käyttäytyy huonosti.
15 Masennustyyppinen oirehdinta Aunola, K., & Nurmi, J.-E. (2005). The role of parenting styles in children's problem behavior. Child Development, 76, ,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4! paljon lämpöä, paljon syyllistämistä vähän lämpöä, vähän syyllistämistä paljon lämpöä, vähän syyllistämistä vähän lämpöä, paljon syyllistämistä 0,2 0 eskarisyksy eppusyksy eskarikevät eppukevät toppusyksy toppukevät Vastaava tulos löydettiin myös ennustettaessa käytösongelmien kehitystä ensimmäisten kouluvuosien aikana.
16 Matematiikan taito ! Paljon lämpöä / vähän syyllistämistä Paljon lämpöä / paljon syyllistämistä Vähän lämpöä / vähän syyllistämistä Vähän lämpöä / paljon syyllistämistä 5 syksy kevät syksy kevät syksy kevät Esiopetus 1. luokka 2. luokka Aunola, K., & Nurmi, J. -E. (2004). Maternal affection moderates the impact of psychological control on a child's mathematical performance. Developmental Psychology, 40,
17 Esikouluvuosi 1. luokka Syksy Kevät Syksy Kevät Ts5_1 Ts10_1 Ts5_2 Ts10_2 Ts5_3 Ts10_3 Ts5_4 Ts10_ ns Ahdistuneisuus Ahdistuneisuus.12 ns Ahdistuneisuus.33*** Ahdistuneisuus Psykologinen kontrolli (A).23***.24** Lämpimyys (B) A X B Psykologinen kontrolli yhdessä lämpimyyden kanssa selitti myös lasten ahdistuneisuutta. Tytöillä syyllistävän kasvatuksen vaikutus matematiikan taitoihin välittyi täysin ahdistuneisuuden kautta.
18 Äidin ristiriitainen kasvatustapa, jota luonnehti yhtäältä myönteisten tunteiden osoitus, toisaalta lasta syyllistävä asennoituminen, ennusti lapsen vaikeuksia matematiikan oppimisessa, masennustyyppistä oirehdintaa koululuokassa, tutkimustilanteissa näkyvää ahdistuneisuutta ja ongelmia kaverisuhteissa. Äidin selkeä rajojen asettaminen (behavioraalinen kontrolli) ehkäisi ulkoista ongelmakäyttäytymistä mutta vain mikäli äiti ei samanaikaisesti ollut kasvatuksessaan lasta syyllistävä.
19
20 Mekanismeja? Kontrollin muoto, jossa lämpimyys ja syyllistäminen yhdistyvät, ylläpitää lapsen psykologista riippuvuutta vanhemmastaan ja tämän hyväksynnästä Kaksoisviesti vanhemman hyväksynnästä Affektiivisessa ja lämpimässä ilmapiirissä lapsi avoimempi / herkempi vanhemman viesteille (Darling & Steinberg,1993)
21 Miksi vanhemmat käyttävät psykologista kontrollia?
22 Tutkimuksissa havaittu, että psykologisen kontrollin käytölle altistavia tekijöitä ovat Masentuneisuus ja uupumus (Cummings & Davies, 1999; Cummings ym., 2005; Laukkanen ym., 2014; Aunola ym., painossa) Heikko itsetunto (Laukkanen, Ojansuu ym., 2014) Perfektionismi (Soenens ym., 2005, 2010) Herkkyys loukkaantua helposti ja tuomitseva asennoituminen lapsen kielteisiin tunteisiin (Walling, Mills, & Freeman, 2007) Lapsen haastava temperamentti (Laukkanen ym., 2014) => Vanhempi, joka kokee syystä tai toisesta itsensä voimattomaksi ja/tai keinottomaksi lapsen haastavan käyttäytymisen edessä riskissä käyttää psykologista kontrollia?
23 Tutkimuksissa havaittu, että masentuneet vanhemmat näkevät lapsensa muita negatiivisemmassa valossa (Cummings & Davies, 1994) ja kokevat, ettei heillä ole keinoja ja/tai resursseja käsitellä lapsen negatiivista käyttäytymistä (Dix, 1991) psykologiseen kontrolliin turvautuminen?
24 Aunola, K., Ruusunen, A.-K., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (painossa). Parental affection and psychological control as mediators between parents depressive symptoms and child distress. Journal of Family Issues. Äidin masentuneisuuden yhteys lapsen oireiluun: r =.52, p <.001 Selitysosuus 28% Isän masentuneisuuden yhteys lapsen oireiluun: r =.22, p <.01 Selitysosuus 5%
25 .23** tytöt Äidin masentuneisuus Psykologinen kontrolli R 2 =.05 Lapsen ahdistuneisuus R 2 =.58 Äidin arvio Isän arvio Lämpimyys R 2 =.08 Opettajan arvio Äidin masentuneisuuden ja vanhemmuuden yhteys lapsen ahdistuneisuuteen. (***p <.001, ** p <.01, * p <.05) Aunola, K., Ruusunen, A.-K., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (painossa). Parental affection and psychological control as mediators between parents depressive symptoms and child distress. Journal of Family Issues.
26 Isän arvio Isän masentuneisuus Psykologinen kontrolli R 2 =.05 Lapsen ahdistuneisuus R 2 =.58 Äidin arvio Opettajan arvio Lämpimyys Isän masentuneisuuden ja kasvatustyylien yhteys lapsen ahdistuneisuuteen. (***p <.001, ** p <.01, * p <.05) Aunola, K., Ruusunen, A.-K., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (painossa). Parental affection and psychological control as mediators between parents depressive symptoms and child distress. Journal of Family Issues.
27 Mitä enemmän äidit ja isät raportoivat masennustyyppistä oirehdintaa, sitä enemmän myös lapsilla esiintyi koulussa ja kotona vastaavia oireita. Vanhempien masentuneisuuden yhteys lasten oirehdintaan välittyi erityisesti vanhempien arjessa käyttämän psykologisen kontrollin kautta: - mitä masentuneempi vanhempi, sitä enemmän hän käytti kasvatuksessaan psykologista kontrollia ja sitä enemmän myös lapsi oirehti (näkyen negatiivisina tunteina)
28
29 Myös lapsen ominaisuudet vaikuttavat. Esim. Laukkanen, Ojansuu ym. (2014): Laukkanen, J., Ojansuu, U., Tolvanen, A., Alatupa, S., & Aunola, K. (2014). Child s difficult temperament and mothers parenting styles. Journal of Child and Family Studies, 23(2),
30 Toiset vanhemmat käyttävät enemmän psykologista kontrollia kuin toiset. Mutta käyttävätkö vanhemmat psykologista kontrollia joka päivä yhtä paljon vai onko tässä vaihtelua päivästä tai tilanteesta toiseen?
31 VALO-tutkimus (Aunola, Viljaranta, & Nurmi; N = 166 ensimmäisen luokan oppilasta opettajineen ja vanhempineen) 1. kohortti kohortti kohortti syyskuu syyskuu huhtikuu 1. Päivittäinen vuorovaikutus (viikon periodi) - vanhemmat (7 pv) xxxxxxx xxxxxxx - opettajat (5 pv) xxxxx xxxxx 2. Lasten tutkimus X X 3. Taustatietojen keruu X (mm. vanhempien / opettajien koulutustausta, kasvatustavoitteet, lapsen temperamentti ja kognitiiviset valmiudet)
32 Tulokset Yksilöiden välisen vaihtelun osuus kokonaisvaihtelusta (ICC; intraclass correlation): Missä määrin psykologinen kontrolli vaihtelee yksilöstä toiseen ja missä määrin taas pikemminkin päivästä toiseen? ICC Psykologinen kontrolli / äidit Psykologinen kontrolli / isät Lämpimyys / äidit Lämpimyys / isät Psykologisessa kontrollissa enemmän yksilön sisäistä (päivien välistä) kuin yksilöiden välistä vaihtelua. Lämpimyydessä enemmän yksilöiden välistä kuin yksilön sisäistä vaihtelua.
33 Esimerkki vanhemmuuden laadun päivittäisestä vaihtelusta: 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun Äidin lämpimyys keskimäärin (yli päivien) Psych. Psykologinen Control kontrolli / (Äiti nro 1) Mother 1 affection Lämpimyys / Mother (Äiti nro 1 1) Äidin käyttämä psykologinen kontrolli keskimäärin (yli päivien)
34 Miksi toisina päivinä käytetään enemmän psykologista kontrollia kuin toisina? => HUOM! TÄHÄN LIITTYVÄT DIAT POISTETTU, KOSKA TUTKIMUSTA EI OLE VIELÄ JULKAISTU.
35 Mitä siitä arkeen seuraa?
36 Päivittäinen dynamiikka vanhemmuuden laadun ja lapsen negatiivisten tunteiden välillä? YKSILÖN SISÄINEN VAIHTELU (päivien välinen) t-1 t Lapsen negatiiviset tunteet Lapsen negatiiviset tunteet Psykologinen kontrolli/ Lämpimyys Psykologinen kontrolli/ Lämpimyys YKSILÖIDEN VÄLINEN VAIHTELU Lapsen negatiiviset tunteet Psykologinen kontrolli/ Lämpimyys Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (2013). Psychological control in daily parent child interactions increases children s negative emotions. Journal of Family Psychology, 27(3),
37 Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (2013). Psychological control in daily parent child interactions increases children s negative emotions. Journal of Family Psychology, 27(3), WITHIN-PERSON LEVEL Mothers reports Fathers reports t-1 t Child s negative emotions -.08*** -.07* Child s negative emotions.53***.59* **.06* Mothers reports Fathers reports Psychological control.06*** Psychological control Äidit BETWEEN-PERSON LEVEL Child s negative emotions Mothers report Fathers report.68*** Psychological control
38 WITHIN-PERSON LEVEL t-1 t Mothers reports Fathers reports Childs negative emotions -.25*** -.17*** Child s negative emotions Mothers reports Fathers reports.43***.46***.27*** Psychological control.04 Psychological control Isät BETWEEN-PERSON LEVEL Child s negative emotions Mothers reports Fathers reports.77*** Psychological control
39 Vaikuttaako psykologinen kontrolli kaikkiin samalla tavoin?
40 Vanhempien käyttämä psykologinen kontrolli vaikuttaa tutkimusten mukaan yhtälailla kielteisesti tyttöihin ja poikiin Koulukontekstissa saatu viitteitä siitä, että tytöt olisivat poikia alttiimpia opettajan käyttämän psykologisen kontrollin kielteisille vaikutuksille (Viljaranta, Aunola, Mullola, Hirvonen, Pakarinen, & Nurmi, under revision) Temperamentin merkitys?
41 Zarra-Nezhad, M., Kiuru, N., Aunola, K., Zarra-Nezhad, M., Ahonen, T., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., & Nurmi, J.-E. (in press). Social withdrawal in children moderates the association between parenting styles and the children s own socio-emotional development. Journal of Child Psychology and Psychiatry.
42 Take Home Message...
43 Terve itsetietoisuus ja itseilmaisu vaativat kehittyäkseen paitsi läheisen suhteen vanhempaan myös kokemuksen siitä, että on vapaa ilmaisemaan itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan ilman hylätyksi ja torjutuksi tulemisen pelkoa. (B. Barber)
44 Vain vanhempi, joka itse voi hyvin, kykenee tarjoamaan lapselleen emotionaalisesti lämpimän ja tukevan kasvuympäristön. Mietittäessä keinoja lasten kehityksen tukemiseksi mietittävä keinoja vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi
45 Kiitos!
Eskareista Epuiksi tutkimushanke:
Eskareista Epuiksi tutkimushanke: Motivaation ja koulutaitojen kehitys siirryttäessä esiopetuksesta kouluun * Kaisa Aunola Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä: Jari-Erik Nurmi & al.
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotVanhemmuuden tyylit EMOTIONAALINEN LÄMPÖ. Torjuva, passiivinen Rajoittava, vaativa Auktoritatiivinen Autoritaarinen. Lämmin, vastavuoroinen
Vanhemmuuden tyylit Vanhemmuuden tyylit Joukko vanhemman lapseen kohdistuvia asenteita, jotka välittyvät lapselle vanhemman käytöksen kautta ja luovat kontekstin eri tilanteissa tapahtuville kasvatusteoille.
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotTemperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen
Temperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto Kaisa.aunola@jyu.fi Temperamentti? Temperamentti tarkoittaa yksilöllisiä toiminta- ja reaktiomalleja,
LisätiedotVANHEMPIEN MASENNUSOIREIDEN YHTEYS LASTEN KOULUSSA ESIINTYVÄÄN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN
VANHEMPIEN MASENNUSOIREIDEN YHTEYS LASTEN KOULUSSA ESIINTYVÄÄN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN Marianna Mäkynen Essi Niskanen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2013 TIIVISTELMÄ
LisätiedotIhmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
LisätiedotVanhempien kasvatustyylien yhteys lasten koulussa käyttämiin työskentelytapoihin
TIETEELLISET ARTIKKELIT Sanna Kervinen & Kaisa Aunola Vanhempien kasvatustyylien yhteys lasten koulussa käyttämiin työskentelytapoihin Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien kasvatustyylien yhteyksiä lasten
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotLiikunnan iloa vai pakottamista? Lasten näkemyksiä ja kokemuksia vanhempien osoittamasta tuesta liikuntaa kohtaan
Liikunnan iloa vai pakottamista? Lasten näkemyksiä ja kokemuksia vanhempien osoittamasta tuesta liikuntaa kohtaan Arto Laukkanen LtT, post-doc Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteen
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotSUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO
SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO 13.11.2017 www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste TIEDON SAANTI "Onko tämä normaalia?",
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotLAPSEN VAIKEAN TEMPERAMENTIN YHTEYS VANHEMMUUSTYYLEIHIN: VANHEMMAN PSYYKKISEN HYVINVOINNIN MERKITYS YHTEYTTÄ MUUNTAVANA JA VÄLITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ
LAPSEN VAIKEAN TEMPERAMENTIN YHTEYS VANHEMMUUSTYYLEIHIN: VANHEMMAN PSYYKKISEN HYVINVOINNIN MERKITYS YHTEYTTÄ MUUNTAVANA JA VÄLITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ Johanna Laukkanen Ulriika Ojansuu Pro gradu -tutkielma Psykologian
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotVANHEMMUUSTYYLIEN, VANHEMMUUDEN STRESSIN JA LASTEN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEN VÄLISET YHTEYDET
VANHEMMUUSTYYLIEN, VANHEMMUUDEN STRESSIN JA LASTEN ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEN VÄLISET YHTEYDET Emmi Kumpulainen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Kesäkuu 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotMikä on väkivaltaa lapsen kasvatuksessa tänä päivänä?
Mikä on väkivaltaa lapsen kasvatuksessa tänä päivänä? Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.10.2014 Kaisa Lumijärvi Psykologi, psykoterapeutti Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Mikä on väkivaltaa
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotOman elämänsä ekspertit
Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia
LisätiedotMiten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen
Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen 27.2.2019 Tässä esityksessä Mistä motivaatio koostuu? Motivaation ainesosat? Paras motivaatio-cocktail? Voiko toista motivoida? Miten motivoida = miten luoda
LisätiedotVanhemmuustyylien merkitys taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa
. Vanhemmuustyylien merkitys taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa Riikka Keinänen (PsK) on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen opiskelija. Kaisa Aunola (PsT) toimii Jyväskylän
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotParisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi - kaksi tutkimusnäkökulmaa. Sirpa Salo
Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi - kaksi tutkimusnäkökulmaa Sirpa Salo Miksi tämä tutkimus! Jotta vanhemmilla olisi tieto siitä, että he voivat todellakin suojata lapsiaan psyykkisiltä
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotHaastava oppilas hyötyy rajoista
Tutkittu juttu Jaana Viljaranta Kaisa Aunola Sari Mullola Johanna Virkkala Riikka Hirvonen Eija Pakarinen Jari-Erik Nurmi Kohokohdat Temperamenttipiirteistä matala tehtäväorientaatio ja negatiivinen emotionaalisuus
LisätiedotKun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa
Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotEpätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotMIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ
MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotLapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen
Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotParisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi: kaksi tutkimusnäkökulmaa
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 419 Sirpa Salo Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi: kaksi tutkimusnäkökulmaa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotTervetuloa nettiluennolle!
Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus
LisätiedotHengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset
Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,
LisätiedotLasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä
Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä Tutkimuksen tausta Ensimmäiset kolme elinvuotta ovat kiihkeän
LisätiedotToimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia
Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotKatja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotVarhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus
Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen
Lisätiedot12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista
12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotAlueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko
Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotTERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE
1.1.2019-31.10.2021 Nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseen tähtäävä hanke Päijät-Hämeessä, Iitissä, Myrskylässä ja Pukkilassa. Hanketta hallinnoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos ja osatoteuttajana
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotVANHEMMUUSTYYLIT JA NUORTEN MASENTUNEISUUS US TOISEN ASTEEN KOULUSIIRTYMÄSSÄ
VANHEMMUUSTYYLIT JA NUORTEN MASENTUNEISUUS US TOISEN ASTEEN KOULUSIIRTYMÄSSÄ Satu Häkkinen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Syksy 2007 TIIVISTELMÄ Vanhemmuustyylit ja nuorten
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen tukeminen
Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
Lisätiedot