Kyläkipinä Aistien-tila Kylien vapaaehtoisille Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke
Sisällys 1. Tausta ja tarve Aistien-menetelmälle... 3 2. Toimijat ja toteuttajat... 3 3. Tilan suunnittelu ja rakentaminen... 4 4. Tilan toteutus ja käyttötarkoitus... 7 5. Tulokset, arviointi ja käyttäjä kokemukset... 9 2
1. Tausta ja tarve Aistien-menetelmälle Kyläkipinä Aistien-tilan tekeminen lähti liikkeelle, kun Aistien-hankkeelle mietittiin jatkoa. Millaisesta aiheesta ei vielä ollut tilaa tehty, mihin kylätoiminnan puolella oli tarvetta? Kyläyhdistyksissä toimii paljon vapaaehtoisia ja he ottavat usein isoakin vastuuta kylän yhteisistä asioista ja alueen kehittämisestä. Kylätoiminta on usein myös elämäntapa vapaaehtoiselle. Se on vahvasti yhteisössä yhdessä erilaisten asukkaiden, persoonien ja toimintakulttuurien kanssa toimimista. Lähtökohtana oli, ettei mikään taho ei varsinaisesti tarjoa kylien vapaaehtoisille työnohjausta. Tämä voisi kuitenkin olla Hämeen Kylät ry:n yksi tehtävä, uudenlainen aluevaltaus. Tarve tuelle ja työnohjaukselle ei kuitenkaan ole samanlainen kuin esim. joissakin sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä, jossa asiakas/ohjaustilanteiden purku -tyyppiseen vapaaehtoisten työnohjaukseen on olemassa omat toimintamallit ja koulutetut työnohjaajat. Kylätoiminnanpuolella Aistien-tilan rakentamisen tehtävänä haluttiin olevan innostaa ja voimaannuttaa vapaaehtoisia, jotta tekemisen kipinä säilyisi ja jopa vahvistuisi. Tämä lähestymistapa nähtiin myös osaamisen näkökulmasta mahdolliselta, koska työntekijöillä ei ole työnohjaajan koulutusta. Samoin kylätoiminnan, kuten kaiken muunkin vapaaehtoistoiminnan kannalta, on tärkeää miettiä, mikä innostaa mukaan itseä ja miten innostaa muita mukaan. Myös meille vapaaehtoisten kanssa toimiville järjestöpalkkatyöläisille on tärkeää pysähtyä ja kuulla, mikä meidän väkeä liikuttaa, innostaa ja inspiroi. 2. Toimijat ja toteuttajat Kyläkipinä-ryhmän vetämisestä ja Aistien-tilan ohjaamisesta vastasi Hämeen Kylät ry:n työntekijä, jolla oli kokemusta erilaisten Aistien-tilojen rakentamisesta sekä erilaisten ryhmäprosessien ohjaamisesta. Ryhmään kutsuttiin vapaaehtoisia kylätoimijoita tiedottamalla ryhmästä Kyläkirjeen ja sähköpostin sekä Facebookin kautta. Ryhmää markkinoitiin kaikille Kanta-Hämeen alueen kylille. Kyläkipinäryhmään ilmoittautui mukaan kahdeksan vapaaehtoista, jotka olivat kahdelta eri kylältä. Lopulta ryhmän-tapaamisiin osallistui yhteensä seitsemän naista ja he olivat kaikki samalta kylältä. Heillä kaikilla oli pitkä tausta vapaaehtoisena toimimisesta erilaisissa kylätoiminnan tehtävissä. 3
3. Tilan suunnittelu ja rakentaminen Vapaaehtoistoimijoille Aistien-tilan suunnittelu rakennettiin ryhmämuotoon ja ryhmälle annettiin nimeksi Kyläkipinä-ryhmä tiedottamisen selkeyttämiseksi. Ryhmän tapaamiset suunniteltiin yhteistyössä Aistien-hankkeen työntekijöiden kanssa. Ohjelmaan pyydettiin kommenttia myös Leadertoimintaryhmän kylähankkeen työntekijällä. Ohjelmasta tehtiin sekä 5 tapaamisen suunnitelma, että lyhyempi 3 tapaamisen suunnitelma. Ryhmästä tiedotettiin ja siihen ilmoittautuneiden mukaan valittiin lähin kylätalo tapaamisten paikaksi. Sovittiin aikataulu ja tarkemmat tapaamisajankohdat. Käytännössä ryhmä kokoontui kolmena peräkkäisenä tiistaina ja valmis tila oli avoinna viimeisen viikon lauantaina järjestetyssä Hämeen Kyläpäivä -tapahtumassa. Kyläkipinä ryhmän tapaamiset, toteutunut ohjelmarunko 1. Tapaaminen / aloitus Mitkä asiat innostavat ja sytyttävät? Esittelykierros kuka olet ja mikä tuoksu kuvaa sinua kylätoimijana, miksi? Valittavana on 6 erilaista tuoksua, joiden avulla on mahdollista kertoa millainen kylätoimija omasta mielestään on. Jokainen saa vuorollaan esitellä itsensä ja tuoksun. Lopuksi paljastetaan mitä tuoksut ovat oikeasti. Valitaan 2-3 tuoksu, joiden kautta halutaan valmiissa tilassa kertoa kylätoimijoista. Tutustutaan Aistien-menetelmään sekä kuvien käyttämiseen (PowerPoint -alustus) Mietitään yhdessä, mitkä asiat innostavat ja sytyttävät o omassa henkilökohtaisessa elämässä o kylätoiminnassa vapaaehtoisena Jokainen miettii aluksi itsekseen ja valitsee lehdistä leikkaavat kuvia, jotka kuvaavat tekijöitä oman innostuksen takana. Kuvista kootaan yhteinen kuvakollaasi pöytäliinaan. Vuorollaan jokainen saa sanoa yhden asian, jonka jälkeen kaikki, jotka ovat samanlaisen asian valinneet liittävät omat kuvat samaan kasaan. Otsikoidaan ja nimetään tekijöitä samalla pöytäliinaan. 4
Annetaan kotitehtäväksi : o Jokaisen tuoda seuraavalle kerralle sähköisenä 3-5 valokuvaa sellaisista asioista, jotka innostavat mukaan kylätoimintaan (kuvakollaasiin nimettyjen pohjalta, teemat lähetetään sähköpostitse kaikille tapaamisen jälkeen tehtäväksi annon kera). o Kirjoittaa kuvista lyhyt tarina/perustelu, miksi kuvan asia innostaa. o Tarina tai kuva voi kuvata, myös jotakin sellaista tilannetta, hetkeä tai toimintaa, jossa on kokenut olevansa tärkeä, innostunut tai oikean asian puolella. 2. tapaaminen Mitä asiat innostavat ja sytyttävät? Miten innostetaan muita? Käydään yhdessä läpi kuvat (heijastetaan seinälle projektorilla) ja luetaan niihin kirjoitetut tarinat. Täydennetään tarinoita muiden kommenteilla ja huomioilla tarvittaessa. Kirjoitetaan tekstit sellaisiin kuviin, johon tuoja itse ei ole niitä keksinyt. Tapaamisen jälkeen tekstit kirjoitetaan puhtaaksi ja lähetetään sähköpostitse tarkistettavaksi ryhmän jäsenille. Kuvista ja teksteistä tehdään digitarina Aistien-tilaan. Sovitaan miten tarinan tekeminen ja tekstien äänitys puheeksi toteutetaan. Toteutetun ryhmän tarinat lähetettiin äänitettäväksi Heinolan kansalaisopiston mediapajalle, koska Aistien-hankkeen kautta he olivat kumppanina Hämeen Kylät ry:lle. Mikäli puheen äänittäminen ei onnistu, voi tekstit kirjoittaa kuvan perään PowerPoint -diaan tai monistaa vihkoksi tilaan lukemista varten. Digitarinamuoto on kuitenkin tehokkaampi ja mukavampi tapa. Videomuoto tuo myös ryhmäläisille itselleen hienosti esille heidän ajatuksia valmiissa tilassa. 5
Ryhmäläiset tekevät parikeskustelu harjoituksen, jossa molemmille on etukäteen annettu rooli (innostunut ja lamaantunut/vastahakoinen -henkilö). Henkilöt keskustelevat annetusta aiheesta määräajan, jonka jälkeen he lähtevät liikkumaan ympäri tilaa. Taustalla soitetaan erilaista musiikkia, jonka loppuessa on etsittävä uusi keskustelukumppani. Tehtävänä on jälleen keskustella uudesta annetusta aiheesta roolihenkilön kautta. Harjoituksen aluksi kaikille jaetaan roolia kuvaava lappu, joka auttaa aloittamista. Keskustelun aiheet olivat: o suunnitella kesätapahtuma kylälle o organisoida kylätalon siivoustalkoot o perustaa kylälle uudet nettisivut o hakea rahoitusta kehittämishankkeelle o lähteä kesäretkelle Harjoituksen päätteeksi istutaan rinkiin ja puretaan tilanne. Miltä harjoite tuntui? Mikä oli kenenkin rooli? Keskustelua jatketaan hahmottamalla, miten tällaiset roolit vaikuttavat yhteisön innostumiseen, omaan tekemiseen ja toisten mukaan lähtemiseen. Miten negatiivisuus voidaan muuttaa innostukseksi ja miten innostetaan uusia mukaan? Keskustelusta voi tulla hyvin intensiivinen omien kokemusten jakaminen. Lisätään tarvittaessa keskustelun seikat digitarinaan. 3. Tapaaminen / tilan rakentaminen Alkulämmittely: Mikä maku kuvaa sinua kylätoimijana: Valittavana on erilaisia Sisu-pastilleja, joista tulee valita sellainen maku, joka kuvaa, millainen kylätoimija omasta mielestään on. Jokainen kertoo vuorollaan millainen on? Mikä on omaa vahvuus kylätoimijana? Miksi? Päätetään otetaanko kaikki Sisu-lajit tilaan, jolloin kävijät saavat tehdä saman tehtävän vai otetaanko pari makua, joiden kautta kerrotaan mitkä ovat kylätoimijoiden vahvuudet? 6
Suunnitellaan tilan sijainti ja kootaan telttakehikko valmiiksi mahdollisuuksien mukaan. Suunnitellaan tilan sisustus ja tuotavat materiaalit, tehdään työnjako ja sovitaan käytännön aikatauluista. Opetellaan tekniikan käyttö ja testataan laitteet. Tilan aukipitämisen ja emännöinnin läpikäyminen yhdessä ryhmän kanssa. 4. tapaaminen / tilan viimeistely ja aukipitäminen Rakennetaan sisältö aiempien tapaamisten pohjalta huomioiden kaikki aistielementit. Kyläkipinäryhmä päätti toteuttaa tilan seinälle kuvista aiemmin tehdyn kollaasin. Näin heidän ajatukset siirtyivät tapaamisesta tilaan. 4. Tilan toteutus ja käyttötarkoitus Kyläkipinä Aistien-tila toteutettiin Hämeen Kyläpäivässä 24.5.2014. Tila oli päivän ajan tapahtuman vieraille. Tila toteutettiin Master Modular -liikuteltavaan telttaan. Tila rakennettiin kylätalon eteiseen. Paikka oli oma rauhallinen soppi, mutta tila projektorien sijoittamiselle kankaan taakse oli toivottua lyhyempi. Kankaaseen heijastettava video jäi kuvakooltaan pieneksi. Toisaalta pienessä tilassa, jossa istuttiin lähellä kangasta, tämä ei niin kovasti häirinnyt. VIDEO Tilan tärkein aistimateriaali oli siis tapaamisissa koottu digitarina: mikä innostaa kylätoimintaan. Tarinat oli puhuttu videolle, joten tilassa ei ollut muuta taustamusiikkia tai ääniä. Innostamisen teemat oli tarinaan laitettu teksteinä, josta muodostui tarinaa eteenpäin vievät välilehdet videoon. Teemoista välittyy hyvin konkreettisesti niitä tekijöitä, jota ryhmäläiset pitivät innostumisessa tärkeinä tekijöinä: 7
Yhdessä tekeminen Keskiviikkokyläsauna Yhdessä hulluttelu Karaoke Ruoka Kiitos ja palaute Ystävät kylätoiminnassa Luonto Ottaa omaa aikaa Sopivasti Erilaisuus Kylä-hulluus KUVA Tilan yhdelle seinälle suurennettiin valokuva, jotta saatiin väriä tilaan. Tämä kyläsaunasta otettu kuva, valittiin koska toimintana se nousi ryhmän mielestä tärkeäksi tekijäksi, joka saa kylällä väkeä yhteen ja sen kautta myös toimiaan yhdessä. Yhdelle seinälle koottiin lehtikuvista ensimmäisessä tapaamisessa koottu kuvakollaasi, koska sen kautta teemat saatiin silmäistäväksi. MAUT Tilassa tarjottiin sekoitus erilaisia Sisu-pastilleja, joiden kautta pyydettiin kävijöitä miettimään millainen vapaaehtoinen itse on. Sisu-pastillit olivat myös hyvä aasinsilta siihen, että kylien toiminta vaatii usein myös sisukkuutta. TUOKSUT Tuoksuksi valittiin kolme tuoksu: terva, kielo ja jouluinen saunan tuoksu. Ne kuvastivat kylien historiaa ja sen ylläpitämistä, kesäisiä ja jouluisia tapahtumia (yhteisöllissyyttä). ESINEET ja SISUSTUS Tilassa oli istuimena sohva, joka oli jo eteistilassa valmiina sekä yksi tuoli. Tuoksut ja maut laitettiin pöydälle, jossa oli tumma liina. Lisäksi oli saunatarvikkeista koottu kori, mikä oli tuomassa esille kylän yhteistä saunaa. Lisäksi tuotiin maitotonkka, jossa oli koivunoksia tuomassa esille luonnon merkitystä jaksamiseen ja siten myös innostumiseen. Lattian vihreät matot samoin kuvastivat tätä. Tilan kattoon viritettiin punainen matonkude, johon laitettiin värikkäitä juhlaviirejä, jolla kerrottiin siitä, että vapaaehtoistoiminta pitää olla hauskaa, juhlia ja kiitosta tarvitaan. KESKUSTELUTTAJAT Tilassa on suurimmanosan aikaa joku emännöimässä, vaikka tilan video ja spontaanit keskustelut toimivat hyvin myös itsenäisesti. 8
5. Tulokset, arviointi ja käyttäjä kokemukset Aistien-hankeen ja tilan tekemisen kautta Hämeen Kylät ry:lle tuli kylätoimijoiden tukemiseen uudenlainen lähestymiskulma innostumisesta ja kylätoiminnan henkilökohtaisesta merkityksestä keskustelun myötä. Kyläkipinä-ryhmästä muodostui malli, jota voidaan helposti toteuttaa uudelleen. Ryhmän tapaamisissa innostamisen aihetta käsiteltiin paljon huumorin kautta, mutta silti keskusteluissa päästiin avaamaan innostumisen esteitä ja haastavia tilanteita yhteisössä toimittaessa. Lähestymistapa oli kuitenkin sopiva, huomioiden käytettävän ajan ja toiminnan lähtökohdan. Ryhmäläiset antoivat pääasiassa positiivista palautetta sekä itse tapaamisesta että valmiista tilasta. Aikataulun tiukkuuden vuoksi ohjaajana välillä tuntui, ettei kaikkien osallistumista voinut huomioida täysin tasapuolisesti. Video sai erityistä kiitosta ja huomasi miten se toi myös kylätoimijoille itselleen omaa tekemistä uudenlaisella tavalla esille. Saatiin yhdessä todeta se tilassa istuessa. Samoin tilassa vierailijat pitivät sisällöstä. Alussa pitäisi muistaa selkeämmin kertoa, miten tila rakentuu. Prosessista huomasi, että kaikki ryhmän jäsenet olivat samalta kylältä. Tämä näkyi erityisesti siinä millaisia teemoja videoon nousi. Ne kuvasivat hyvin kylän toimintaa ja yhteishenkeä. Kyläkipinäryhmä on tarkoitus toteuttaa vielä toisen kerran Hämeenlinnassa toimivan kyläaktivaattoriryhmän kanssa. Tällöin saadaan ryhmä, jossa jäsenet ovat eri kyliltä. Vertaisuus tulee eritavoin mukaan ja ehkä myös se monipuolistaa keskustelua. Nyt nimittäin jäi pois sellaisia tekijöitä, jota yleensä pidetään tärkeinä tekijöinä, jotka motivoivat mukaan kylien toimintaan. Olemmeko olleet väärässä vai johtuiko tämä esim. siitä, että tämän ryhmän jäsenet olivat kaikki naisia. Ryhmän jäseniltä kerättiin palautetta sähköisellä lomakkeella. Paras oppimiskokemukseni hankkeessa: Sai olla oma itsensä ja jokaisen ajatus tuli kuulluksi. Hauskaa oli ja innostavaa. Asioita voi katsella monelta eri kulmalta. Aistien kautta voi saada itselle hyvän ja rauhoittavan olon. 9