KAAMOS & VALO LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT LYHTYJÄ OMAKUVISTA VALOANIMAATIO

Transkriptio

1 KAAMOS & VALO VALOANIMAATIO LYHTYJÄ OMAKUVISTA LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT Kaamos & Valo -tehtäväosio käsittelee pohjoisen kaamosaikaa ja tuo valoa pimeään. Tehtävät käsittelevät pimeän aikaa niin juhlistamalla sitä kuin tuomalla erilaisia keinoja siitä selviämiseen. Tehdyt työpajat ja teokset ovat Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden toteuttamia.

2 KAAMOS & VALO Valoanimaatio Pimeän aika vaikuttaa meihin eri tavoin. Toiset nauttivat pimeän tuomasta hiljaisuudesta ja virittelevät kynttilöitä lempeää valoa tuomaan. Toisille taas pimeä painaa mieltä ja aiheuttaa väsymystä. Omasta terveydestä voi olla vaikea pitää huolta marraskuisessa räntäsateessa. Pimeää voi kuitenkin myös hyödyntää. Se on parasta valotaiteen aikaa! Pimeän vaikutuksista voi koota tarinan ja toteuttaa sen valoanimaation keinoin. Ohessa on ohjeet valopiirtämisen käyttämiseen valoanimaation tekniikkana. Animaatiotekniikkaa voi soveltaa monissa oppiaineissa kerrottavan tarinan mukaan. Kuvat ja työpaja Minna Lappalainen & Juli Westerlund 1. Valomaalaukseen tarvitset: Järjestelmäkameran, kameran jalustan, valon lähteen (taskulamput, LEDit, värilliset valot tms.) ja täysin pimeän tilan. 2. Kameran asetukset: Kuvaustila: M Säädä kuvausaukko mahdollisimman suureksi (F22) ja valotusaika pitkäksi (kuvassa 30 sekuntia). ISO-herkkyys Aseta kamera jalustalle ja tarkenna kohteeseen (pimeässä). Kun laukaiset valopiirtäminen voi alkaa. Kuvan ottamisen aikana haluttu kuva tulee piirtää valmiiksi. 4. Kuvioiden piirtämistä on hyvä kokeilla ja lisätä valotusaikaa kuvan monimutkaisuuden mukaan. (kuvassa useampi piirtäjä). 5. Kun koekuvaukset on tehty, voi tarinan kerronta alkaa. Tekniikalla voi niin piirtää kuin kirjoittaakin. Tarkoituksena on kerätä tarina yksi kuva eli liike kerrallaan. 6. Kun kuvamateriaali on kuvattu, kuvien kokoaminen animaatioksi voi alkaa. Valmis tuotos voidaan esittää syksyn juhlissa tai aamunavauksissa.

3 KAAMOS & VALO Lyhtyjä omakuvista Lyhdyt ja kynttilät kuuluvat pimeän aikaan. Lyhtyjä voidaan tehdä työpajamaisesti leirikoulun tai yökoulun toimintana tai toteuttaa normaalisti kuvataiteen tunnilla. Lyhdyt kannattaa ottaa osaksi koulussa tai kaupungissa järjestettäviä pimeän ajan juhlia. 1. Lyhdyt koristellaan tekijöiden omilla kasvokuvilla. Oppilaat voivat joko tuoda oman kuvansa mukanaan tai kuvaaminen voidaan järjestää osana pajaa. Valokuvat tulostetaan kalvolle ja ne maalataan lasiväreillä. 2. Maalauksen jälkeen kuvat leikataan lasipurkkiin sopiviksi ja kiinnitetään purkin kylkeen läpinäkyvällä teipillä. Lasipurkin kannattamiseksi kiinnitettä rautalangasta muotoiltu kannatin. 3. Tuikut valaisevat lyhtyjä. Talvipäivän hämärässä lasilyhdyt valaisevat vaikkapa nuorisotilan tai koulun pihapuuta. Kuvat Maria Huhmarniemi

4 KAAMOS & VALO Lyhtykulkue Pimeän aikaan liittyy monenlaisia festivaaleja, joissa valolla on merkittävä rooli. Erilaiset lyhdyt ja tulet ovat osa pohjoista tapaa selviytyä yli pimeän ajan. Pimeää voidaan myös juhlia; se on rauhoittumisen aikaa, jolloin luontokin ikään kuin nukkuu. Kaamosta juhlimaan tai karkottamaan voidaan rakentaa erilaisia isoja lyhtyjä. Useita lyhtyjä yhdistelemällä saadaan aikaan erilaisia kulkueita, joiden kanssa voidaan levittää valoa kaupungissa tai kylän keskustassa. Kuvat Timo Jokela 1. Isojen lyhtyjen rakentaminen on tärkeää aloittaa suunnittelusta. Yhdessä valittu teema lyhtyjen kokonaisuudesta auttaa suunnitteluprosessia. 2. Suunnitelman mukaisesti pieniä rimapuita sahataan sopiva määrä ensimmäisen kehikon rakentamiseen. Vastapari on helppo rakentaa ensimmäisen valmistuttua. 4. Kun kehikot ovat valmiit, mitataan niihin tarvittavat kappaleet valoa läpäisevää maarakennuskangasta. Kangasta saa rautakaupoista. Peite on helpoin kiinnittää niittipyssyllä tai nitojalla. Naulat ovat helposti käyttötarkoitukseensa liian suuria. TÄRKEÄÄ on jättää menoaukko kynttilälle, älä niitaa koko veistosta umpeen. 3. Lyhtyjen sisällä on turvallisin käyttää hautakynttilöitä, jotka ripustetaan rautalangan avulla roikkumaan lyhdyn sisään. 5. Lyhtyihin on tärkeä suunnitella kantorivat, joilla kulkueessa on vaivaton ja turvallinen kuljettaa omaa lyhtyä. Kankaaseen voi maalata kuvioita halutessa lisäkoristusta antamaan. Lyhtykäärme on valmis luikertelemaan valoa pimeän aikaan.

5 KAAMOS & VALO Onnen symbolit Tuli on elementti, joka liittyy yhteisölliseen kokemiseen ja juhlaan. Juhlistaminen ja arjen yläpuolelle kohottautuminen on tärkeä osa elämää. Kokot ovat perinteisiä juhlan elementtejä, joissa tuli on symboloinut puhdistumista ja siirtymää vanhasta uuteen. Paras aika tuliveistoksille on talvi-ilta, jolloin on pimeää ja paloturvallista. Tulen tekoon on pyydettävä maanomistajan lupa ja kaupunkialueella on tehtävä ilmoitus myös palokunnalle ja poliisille yleisötapahtuman järjestämisestä. Veistoksista jäljelle jääneet kappaleet voidaan polttaa nuotiossa ja koota myöhemmin jätteiksi. Rälläkkä ja Sivellin 2010 Kuvat Mirja Hiltunen 1. Tuliveistoksen tekeminen on ryhmätyötä. Symbolit suunnitellaan luonnostelemalla ja mallin muodostaminen aloitetaan metallilankoja taivuttelemalla. 2. Erilaiset tongit, teräsleikkurit ja ruuvipenkki auttavat symbolin muotoilussa. Eri paksuiset rautaputket ja -langat antavat teokselle eri ulottuvuuksia. Kierrätystavara on oivallista tuliveistokseen käytettävää materiaalia. 3. Suunnitelman mukaista hahmottelua on hyvä tehdä ennen osien kiinnittämistä toisiinsa. 4. Kuvan teoksen tähti on pujoteltu kokonaan ohuemmasta rautalangasta ja kiinnitetty pääkehykseen samalla langalla.

6 5. Veistos päällystetään kierrätys- ja lumppukankaalla. Kangasta kierretään teokseen useampi kerros niihin osiin, joihin tulen halutaan tarttuvan. 6. Kangaspäällysteiset teokset sivellään tervalla palamisen helpottamiseksi. 7. Teokselle etsitään paloturvallinen paikka. Teos sytytetään puukepin päähän sidotulla kangasnuijalla. Nuija kastetaan sytytysnesteeseen tai tervaan. 8. Teoksen paljastuksen yhteyteen on mielekästä järjestää juhla, jonne kutsutaan läheisiä ja yhteisön jäseniä osallistumaan teoksen julkistukseen.