Klaukkalan ohikulkutie, Nurmijärvi ja Vantaa. Tiesuunnitelmaselostus 1.2T

, Tiesuunnitelmaselostus 1.2T

2 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 5 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut... 5 1.2 Hankkeen sisältö ja vaiheistaminen... 6 1.3 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen... 7 1.4 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä... 8 1.4.1 Tieverkon nykytila... 8 1.4.2 Liikenneturvallisuus... 9 1.4.3 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet... 10 1.4.4 Tievalaistus... 12 1.4.5 Jalankulku- ja pyöräilyliikenteen järjestelyt... 12 1.4.6 Joukkoliikenne... 13 1.4.7 Erikoiskuljetukset... 14 1.4.8 Sillat... 14 1.5 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset... 14 1.6 Maankäyttö ja kaavoitus... 14 1.6.1 Maakuntakaava... 14 1.6.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat... 15 1.6.3 Asemakaava... 17 1.6.4 Muut maankäyttösuunnitelmat... 18 1.6.5 Asutus ja muu rakennuskanta... 19 1.7 Ympäristö... 19 1.7.1 Maisemakuva... 19 1.7.2 Kulttuuriperintö... 20 1.7.3 Melu... 21 1.7.4 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö... 21 1.7.5 Vesistöt... 28 1.7.6 Pinta- ja pohjavedet... 29 1.7.7 Suojelualueet... 30 1.7.8 Maaperä- ja pohjaolosuhteet... 31 1.7.9 Pilaantuneet maat... 33 1.8 Hankkeelle asetetut tavoitteet... 33 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS... 34 2.1 Hanketyöskentely... 34

3 2.2 Vuoropuhelu ja tiedottaminen... 34 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY... 36 3.1 Tiejärjestelyt... 36 3.1.1 Ajoneuvoliikenne... 36 3.1.2 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit... 37 3.1.3 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt... 38 3.1.4 Teiden hallinnolliset järjestelyt... 39 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt... 39 3.3 Katujärjestelyt... 40 3.4 Tekniset ratkaisut ja mitoitus... 40 3.4.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus... 40 3.4.2 Pohjanvahvistustoimenpiteet... 42 3.5 Valo-ohjaus, liikenteenohjaus ja telematiikka... 43 3.6 Liikenteenhallintajärjestelmän laajennus... 43 3.7 Kuivatuksen periaatteet... 44 3.8 Johto- ja laitesiirrot... 44 3.9 Tieympäristön käsittely... 44 3.10 Meluntorjunta... 44 3.11 Tievalaistus... 45 3.12 Sillat ja taitorakenteet... 46 3.12.1 S1 Kirkkotien risteyssilta... 46 3.12.2 S2 Luhtajoentien risteyssilta... 47 3.12.3 S3 Metsäkyläntien risteyssilta... 47 3.12.4 S4 Metsäkylän risteyssilta... 47 3.12.5 S5 Lamminsuon risteyssilta... 48 3.12.6 Mäyräkallion risteyssilta (U-1714)... 48 3.13 Massatalous sekä läjitys- ja maa-ainesalueet... 48 3.14 Työnaikainen liikenteen hoito... 49 3.15 Tavoitetila... 49 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 50 4.1 Kirkkotien eritasoliittymä... 50 4.2 Metsäkylän ja Lamminsuon eritasoliittymät... 51 4.3 Liityntäpysäköinti... 51

4 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA... 52 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET... 52 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 6.8 6.9 6.10 6.11 6.12 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen... 52 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 53 Meluvaikutukset... 53 Vaikutukset ilmanlaatuun ja tärinävaikutukset... 54 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 54 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin... 55 Vaikutukset maa-ainesvaroihin... 56 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin... 56 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 56 Kiinteistövaikutukset... 57 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset... 57 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 58 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT... 58 7.1 7.2 7.3 Kadut... 58 Laskuojat... 59 Johto- ja laitesiirrot... 59 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET... 59 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI... 59 9.1 Jatkotoimenpiteet... 59 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT... 60

5 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUS- TELUT 1.1 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut Klaukkalantie (maantie 132) sijaitsee Nurmijärven kunnassa Klaukkalan taajamassa. Tie toimii noin 17 000 asukkaan sisääntulotienä taajamaan ja yhteytenä Hämeenlinnanväylältä Lopen suuntaan. Klaukkalan keskustassa tie on maankäyttöä palveleva pääkatu. Liikenne nykyisellä Klaukkalantiellä on ruuhkautunut. Ruuhkautuminen on siirtänyt liikennettä alemmalle tieverkolle, mistä aiheutuu ongelmia mm. jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Maankäytön kehittyessä Klaukkalantie tulee ruuhkautumaan entisestään. Tien estevaikutus on suuri etenkin Klaukkalan keskustassa. Klaukkalantien puutteet ja ongelmat haittaavat alueen maankäytön kehittämistä. Moni Nurmijärven maankäyttöhanke on riippuvainen uuden tieyhteyden toteuttamisesta. Kuormitettu liikenneverkko vaikeuttaa myös elinkeinotoiminnan kehittämistä ja uusien työpaikkojen saamista alueelle. Klaukkalan ohikulkutien tiesuunnitelma käsittää noin 7,5 km pituisen, Klaukkalan keskustaajaman kiertävän ohikulkutieyhteyden ja siihen liittyvät järjestelyt. Tie kulkee uudessa maastokäytävässä Hämeenlinnanväylältä yhtyen länsipäässä nykyiseen Klaukkalantiehen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin Nurmijärven kunnan alueelle, itäpään ulottuessa pieneltä osin Vantaan kaupungin alueelle. Kuva 1. Nykyisen Klaukkalantien sijainti tieverkolla. Kuva 2. Klaukkalan ohikulkutien linjaus.

6 1.2 Hankkeen sisältö ja vaiheistaminen Klaukkalan läpikulkuliikenteen siirtämiseksi taajaman ohittavalle tielle on laadittu ajan kuluessa useita suunnitelmia. Vuonna 2005 laadittiin Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma, jonka pohjalta käynnistettiin tiesuunnitelman laatiminen. Tiehallinto kuitenkin keskeytti suunnitelman laatimisen, koska arvio rakentamiskustannuksista nousi erittäin merkittävästi. Uudenmaan tiepiiri aloitti vuonna 2008 ohikulkutien uutta tielinjausta koskevan selvitystyön. Vuonna 2012 valmistui yleissuunnitelman 2005 tarkistaminen, jonka pohjalta jatkosuunnitteluun valittiin linjausvaihtoehto VE1. Tämän tiesuunnitelman (2016) lähtökohtana on ollut em. linjausvaihtoehto VE1 ja ohikulkutien vaiheittain toteuttaminen. Tiesuunnitelmassa on esitetty ohikulkutien 1. rakentamisvaiheen ratkaisut. Tiesuunnitelman yhteydessä laadittiin tilavaraussuunnitelma, jossa on esitetty myös 2. rakentamisvaiheen ratkaisut. Tilavaraussuunnitelmassa on tarkennettu yleissuunnitelman ratkaisuja niin, että tilavaraussuunnitelman perusteella voidaan määrittää tarvittavat rajat Nurmijärven kunnan maankäytön suunnittelua varten. Tiesuunnitelmavaiheessa 1. ja 2. vaiheen ratkaisuja suunniteltiin yhtäaikaisesti, jotta vältytään mahdollisimman paljon kahteen kertaan rakentamiselta. Teknisten rakenteiden, kuten pohjanvahvistusten ja siltojen sekä melusuojausten rakentamisessa on varauduttu tavoitetilan ratkaisuihin jo 1.vaiheessa. Ensimmäisen rakentamisvaiheen ratkaisut Ohikulkutie toteutetaan 1. vaiheessa uudessa maastokäytävässä, erkaantuen nykyiseltä Klaukkalantieltä Hämeenlinnanväylän suuntaan itään. Ensimmäisessä vaiheessa ohikulkutien poikkileikkaus on 10/7 m. Ohikulkutien mitoitusnopeus on pääosin 80 km/h. Paaluväleillä 100 800 ja 6400 7700 mitoitusnopeus on 60 km/h. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan neljä eritasoliittymää, niihin liittyvät tie- ja katujärjestelyt, jalankulku- ja pyöräilyväylät sekä joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyt tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Tiesuunnitelmavaiheessa tehtyjen vaihtoehto- ja liikennetarkastelujen perusteella on valittu yleissuunnitelmasta poiketen ensimmäisen vaiheen ratkaisuiksi Kirkkotien ja Metsäkylän eritasoliittymissä vain ramppien E2R1 ja E4R1 toteuttaminen sekä yksiajoratainen ohikulkutie itäpään osuudella.

7 Toisen rakentamisvaiheen ratkaisut Toisessa rakentamisvaiheessa täydennetään 1. vaiheen ratkaisuja seuraavasti: Kirkkotien eritasoliittymän ramppi E2R1 täydennetään erkanemis- ja liittymiskaistoin Kirkkotien eritasoliittymään rakennetaan uusi ramppi E2R2 Ohikulkutie rakennetaan 2-ajorataiseksi ja nelikaistaiseksi E3 Luhtajoen ja E5 Lamminsuon eritasoliittymien välillä (2. ajorata paaluvälillä 4960 7688) Metsäkylän eritasoliittymän ramppi E4R1 täydennetään erkanemis- ja liittymiskaistoin Metsäkylän eritasoliittymään rakennetaan uusi ramppi E4R2 sekä puretaan kiertoliittymä 1.3 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen Tiesuunnitelman laatimisen lähtökohtia ovat mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Klaukkalan ohikulkutie,, Yleissuunnitelman 2005 tarkistaminen (2012) Klaukkalan ohikulkutien liikennetarkastelu (2014) Klaukkalan tie- ja katuverkkosuunnitelman päivitys, Luonnos (2012) Klaukkalan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyt ympäristöinventoinnit ja -selvitykset (kohta 1.5.2) Tiesuunnitelmaan liittyvät alueen muut liikennesuunnitelmat: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi (25.8.2014) on sovittu Klaukkalan ohikulkutien suunnittelun ja toteutusvalmiuden edistämisestä. Helsingin seudulle on laadittu alueen kuntien ja valtion viranomaisten kanssa yhteinen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ- 2015). Klaukkalan ohikulkutie on kärkihankkeita esityksessä 2015 2025 Helsingin seudulla aloitettavista tie- ja raidehankkeista. Ohikulkutie on kiireellisyysjärjestyksessä sijalla 7. Suunnitelma hyväksyttiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) hallituksen kokouksessa 3.3.2015. Klaukkalan rata on suunniteltu rataosuus kehäradalta Klaukkalaan. Klaukkalasta rata jatkuisi pohjoiseen, Nurmijärven Kirkonkylälle. Kehä IV on suunniteltu kehätieyhteys Lahdenväylän ja Vihdintien välillä, jonka yhtenä linjausvaihtoehtona on liittyminen Klaukkalan ohikulkutien Lamminsuon eritasoliitymään. Nykyisen Klaukkalantien kehittämismahdollisuuksia on tutkittu mm. Klaukkalantien kehittämisselvityksessä (2013). Tämän tiesuunnitelman yhteydessä on laadittu nykyisen Klaukkalantien viitoituksen yleissuunni-

8 telma. Toimenpiteet nykyisen Klaukkalantien kehittämiseksi suunnitellaan erikseen. Tiesuunnitelmaan liittyvät seuraavat kaavoitushankkeet ja niitä koskevat päätökset: Nurmijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan 27.1.2016, jossa on esitettynä ohikulkutien linjaus ja sen varteen osoitettuna asuinpientaloalueita maankäytön tiivistämiseksi. Kirkkotien ympäristössä on asemakaava, jonka muutosprosessi on vireillä yhtäaikaisesti tiesuunnittelun kanssa. Lintumäen asemakaavaa laaditaan yhtäaikaisesti tiesuunnitelman kanssa. Nurmijärven kunta tulee laatimaan Luhtajoentien asemakaavan ja katusuunnitelmat, jotka liittyvät keskeisesti Luhtajoentien eritasoliittymään. Suunnitelmat tulee yhteensovittaa jatkosuunnittelussa. Nurmijärven kunta on käynnistämässä jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelun Klaukkalasta Perttulaan. Suunnitelmat tulee yhteensovittaa jatkosuunnittelussa. Muut hankkeeseen liittyvät päätökset: Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristötoimiala on tehnyt ohikulkutien linjauksen itäpäässä sijaitsevan Lamminsuon luonnonsuojelualueen pohjoisosasta rauhoituksen lakkauttamispäätöksen 11.1.2013. Lakkautetun alueen koko on 0,35 ha (noin 0,7 % luonnonsuojelualueen kokonaispinta-alasta). 1.4 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 1.4.1 Tieverkon nykytila Suunnittelualueen keskeisin tieverkko muodostuu Hämeenlinnanväylästä (valtatie 3, E12), Klaukkalantiestä (nykyinen maantie 132), Hämeenlinnantiestä (maantie 130) sekä yhdysteistä Kirkkotie (maantie 11423) ja Metsäkyläntie (maantie 11431). Hämeenlinnanväylä (valtatie 3) Hämeenlinnanväylä (valtatie 3, E12) on TEN-T -verkkoon kuuluva Helsingistä Vaasaan johtava valtatie, joka suunnittelualueen kohdalla on 2+2- kaistainen moottoritie. Tie on varustettu riista-aidoin suunnittelualueen kohdalla. Nykytilassa Klaukkalan taajamaa palvelee Hämeenlinnanväylän Luhtaanmäen eritasoliittymä Klaukkalan eteläpuolella. Seuraava eritasoliittymä pohjoiseen päin mennessä on Nurmijärven eritasoliittymä. Eritasoliittymien välinen etäisyys on noin 12 kilometriä.

9 Hämeenlinnanväylällä on vuonna 2015 käyttöönotettu liikenteenhallintajärjestelmä, joka alkaa hieman Kehä III:n eteläpuolelta ja ulottuu noin 2 km Luhtaanmäen eritasoliittymän pohjoispuolelle. Järjestelmä käsittää mm. keli- ja liikennetilanteen mukaan säätyvät vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit sekä tienvarsitiedotukset ja keli- ja ruuhkavaroitukset. Suunnittelualueen kohdalla Hämeenlinnanväylän nopeusrajoitus on 120 km/h. Klaukkalantie (maantie 132) Klaukkalantie on nykytilassaan kaksikaistainen, yksiajoratainen maantie. Tie on Klaukkalan taajamassa pääkatumainen, ja siihen liittyy katuja ja tonttien kulkuyhteyksiä. Kaikki Klaukkalantien liittymät ovat tasoliittymiä. Hämeenlinnantien (maantie 130) ja Lahnuksentien (maantie 1324) välillä sekä Lepsämäntieltä (maantie 11345) pohjoiseen Klaukkalantiellä ei ole erillisiä kääntymis- ja ryhmittymiskaistoja lukuun ottamatta Metsäkyläntien (maantie 11431) liittymää. Klaukkalan keskusta-alueella Lahnuksentien ja Lepsämäntien välillä Klaukkalantien liittymät on varustettu kääntymiskaistoilla ja osin liikennevaloilla. Klaukkalan taajamassa Klaukkalantien nopeusrajoitus on 50 km/h, muutoin nopeusrajoitus on 60 80 km/h. Hämeenlinnantie (maantie 130) Hämeenlinnantie on Vantaankoskelta Tampereelle johtava seututie, joka toimii Hämeenlinnnanväylän rinnakkaistienä. Tiellä kulkee erikoiskuljetusten reitti. Suunnittelualueen kohdalla tien nopeusrajoitus on 80 km/h. Kirkkotie Kirkkotie (yhdystie 11423) toimii Mäntysalon, Ripatin ja Haikalan asuinalueiden yhteytenä Klaukkalan keskustaan. Kirkkotie on katu Klaukkalantien ja Havumäentien välillä. Nopeusrajoitus on taajama-alueella 30 40 km/h ja taajaman ulkopuolella 60 km/h. Metsäkyläntie Metsäkyläntie (yhdystie 11431) kulkee Metsäkylästä Klaukkalan keskustaan. Tieltä on myös yhteys Hämeenlinnanväylän itäpuolelle Palojoelle. Tien nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on 50 km/h. 1.4.2 Liikenneturvallisuus Liikenne Klaukkalantiellä on usein ruuhkautunut. Ruuhkat painottuvat erityisesti työmatkaliikenteen aamu- ja iltaruuhkahuippuihin. Tien liikenneturvallisuutta heikentävät myös vaihtelevat maastonmuodot ja liittymien huonot näkemät.

10 Klaukkalantien liikenne suuntautuu pääosin Hämeenlinnanväylälle Helsingin suuntaan. Ruuhkautumisen vuoksi osa liikenteestä pyrkii välttämään ruuhkaisen Klaukkalantien ja Luhtaanmäen eritasoliittymän kiertämällä Kirkkotien ja Nummelantien kautta. Liittyminen nykyiseltä Klaukkalantieltä Hämeenlinnanväylälle on ajoittain hankalaa. Ruuhka-aikana myös liittyminen risteäviltä kaduilta Klaukkalantielle on vaikeaa erityisesti valo-ohjaamattomissa risteyksissä. Klaukkalantiellä Luhtaanmäen eritasoliittymän ja Numlahden välillä on tapahtunut vuosina 2010 2014 yhteensä 99 onnettomuutta, joista 20 johti henkilövahinkoon ja yksi kuolemaan (Lähde: Liikennevirasto). Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa yleisin onnettomuusluokka on peräänajo-onnettomuus (7 onnettomuutta). Kaikissa onnettomuuksissa peuraonnettomuudet (31 onnettomuutta) on suurin onnettomuusryhmä. Hämeenlinnanväylällä liikenne ruuhkautuu säännöllisesti, mikä heikentää liikenneturvallisuutta. Luhtaanmäen ja Nurmijärven eritasoliittymien välillä on tapahtunut vuosina 2010 2014 yhteensä 68 onnettomuutta, joista 10 johti henkilövahinkoon. 1.4.3 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet Nykyinen ajoneuvoliikenne Klaukkalantien nykyiset liikennemäärät Hämeenlinnanväylän ja keskustan välillä ovat 16 400 16 800 ajon./vrk ja keskustan pohjoispuolella 4600 5500 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus Hämeenlinnanväylän ja keskustan välillä on noin 6 prosenttia ja keskustan pohjoispuolella noin 4 prosenttia. Pohjoisessa Lopen suuntaan jatkavan läpiajoliikenteen osuus on 25 33 %. Hämeenlinnanväylän liikennemäärä on noin 30 000 ajon. /vrk suunnittelualueen tulevan eritasoliittymän kohdalla. Hämeenlinnantien liikennemäärä on n. 2 300 ajon./vrk. Kirkkotien liikennemäärä Klaukkalan keskustan ja Ripatin välillä on 2 700 4 000 ajon./vrk ja Metsäkyläntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla 900 ajon./vrk. Edellä esitetyt liikennemallin mukaiset nykyiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 3.

11 Kuva 3. Liikennemallin mukaiset liikennemäärät nykyisellä tieverkolla (KVL 2014). Liikenne-ennusteet Klaukkalan taajaman asukasmäärä kasvaa voimakkaasti, mikä tulee ruuhkauttamaan nykyistä Klaukkalantietä entisestään. Vuoteen 2040 mennessä liikenteen määrän arvioidaan kasvavan noin kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna, mikäli ohikulkutietä ei rakenneta. Ohikulkutien vuoden 2040 ennusteen mukainen liikennemäärä (KVL) on noin 16 100 ajon. /vrk Lamminsuon ja Luhtajoentien liittymien välillä, noin 8 600 ajon. /vrk Luhtajoentien ja Kirkkotien liittymien välillä sekä noin 5 100 6 200 ajon./ vrk Kirkkotien ja nykyisen Klaukkalantien välillä.

12 Kuva 4. Ohikulkutien liikenne-ennuste (KVL vuonna 2040). 1.4.4 Tievalaistus Nykytilassa valaistuja teitä suunnittelualueella ovat Hämeenlinnantie, Kirkkotie ja Metsäkyläntie. Hämeenlinnanväylän nykyinen valaistus ulottuu hieman Luhtaanmäen eritasoliittymän pohjoispuolelle. Klaukkalantie on valaistu keskustasta Hämeenlinnanväylälle, mutta suunnittelualueen luoteispään osuus on valaisematon. 1.4.5 Jalankulku- ja pyöräilyliikenteen järjestelyt Klaukkalantien varressa kulkee vilkas jalankulku- ja pyöräilyväylä Kirkkotien liittymän pohjoispuolelle saakka. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ovat turvattomat etenkin Klaukkalan keskustassa, jossa tien estevaikutus on suuri ja tasoylityksiä on useita. Lisäksi Klaukkalantien ruuhkautuminen on siirtänyt ajoneuvoliikennettä alemmalle tieverkolle, mistä aiheutuu ongelmia erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kirkkotien varressa kulkee jalankulku- ja pyöräilyväylä Klaukkalantieltä Ketunkallion liittymään asti. Lisäksi Havumäentien ja Vuorenhaltijantien osuudella on jalankulku- ja pyöräilyväylä.

13 Kuva 5. Nykyiset jalankulku- ja pyöräilyväylät, kuvassa punainen väri. 1.4.6 Joukkoliikenne Nykyinen Klaukkalantie kuuluu ns. joukkoliikenteen laatukäytäviin. Lähes kaikki Klaukkalan bussivuorot kulkevat Klaukkalantien kautta. Klaukkalantien ruuhkautuminen aiheuttaa sujuvuus- ja liikenneturvallisuusongelmia joukkoliikenteelle. Klaukkalan linja-autoasema sijaitsee nykyisin Klaukkalantien varrella Lepsämäntien liittymän kohdalla. Asema on suunniteltu siirrettäväksi Klaukkalantien ja Lahnuksentien liittymän tuntumaan uudelle Viirinlaakson asemakaava-alueelle. Klaukkalantietä pitkin kulkevat joukkoliikenteen vuorot ovat pääosin Helsingin keskustasta liikennöiviä seudullisia linjoja, joista suuri osa jatkaa Klaukkalasta edelleen Lopen, Rajamäen tai Kirkonkylän suuntaan. Helsingistä suoraan Nurmijärven keskustaan liikennöivistä seutuliikenteen vuoroista pääosa ajaa Hämeenlinnanväylää pitkin Luhtaanmäen eritasoliittymään asti ja siitä edelleen Hämeenlinnantietä (mt 130) Nurmijärvelle. Myös kaukoliikenteen Helsinki Tampere-pikavuorot ajavat Hämeenlinnanväylää pitkin. Klaukkalaa lähinnä oleva pysäkki on Luhtaanmäen eritasoliittymässä.

14 1.4.7 Erikoiskuljetukset Suunnittelualueella kulkee erikoiskuljetusten (7 x 7 x 40 m) reitti Hämeenlinnantietä (mt 130) pitkin. 1.4.8 Sillat Hämeenlinnanväylän paalulla 1550 sijaitsee nykyinen yksityistien risteyssilta, Mäyräkallion risteyssilta (U-1714). Silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, jonka jännemitat ovat 28,00 + 28,00 m ja hyödyllinen leveys 6,5 m. Sillan rakentamisvuosi on 1991. Tiesuunnitelman aikana on selvinnyt, että silta on aikoinaan toteutettu perustamisen osalta rakennussuunnitelmapiirustuksista poiketen. Tiesuunnitelmassa on esitetty sillan perustamisen muutossuunnitelma rampin E5R11 liittämiseksi Hämeenlinnanväylään. Asiasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.12.6. 1.5 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Tiesuunnitelma perustuu Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelman 2005 tarkistamiseen (2012) ja sen mukaiseen linjausvaihtoehtoon VE1. Liikennevirasto on hyväksynyt yleissuunnitelman joulukuussa 2014. Nurmijärven kunta on puoltanut yleissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa vaihtoehtoa VE1 jatkosuunnittelun pohjaksi. Vuonna 2005 valmistuneesta yleissuunnitelmasta tehtiin hyväksymispäätös 2006. Tiesuunnitelman laatiminen aloitettiin vuonna 2007, mutta työ jouduttiin keskeyttämään rakennuskustannusten kohtuuttoman nousun vuoksi. Keväällä 2008 silloinen Uudenmaan tiepiiri käynnisti uuden tielinjauksen selvitystyön, jossa haettiin ohikulkutielle linjausvaihtoehto, joka tukisi Klaukkalan maankäytön ja katuverkon kehittämistä, olisi liikenteellisesti toimiva ja vaikutuksiltaan hyväksyttävä, mutta rakentamiskustannuksiltaan aiempaa linjausta selkeästi edullisempi ratkaisu. Vuonna 2012 valmistunut yleissuunnitelman 2005 tarkastaminen perustuu kyseiseen esiselvitykseen ja vuoden 2005 yleissuunnitelmaan. Hankkeesta on valmistunut liikenneselvitys 12.12.2014. Selvityksen mukaan hanke on mahdollista toteuttaa vaiheittain liikennemäärien ja -ennusteiden perusteella. Tiesuunnitelmassa on varmistettu vaiheittain toteuttamisen tekninen toteutuskelpoisuus. 1.6 Maankäyttö ja kaavoitus 1.6.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön marraskuussa 2006 vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Lisäksi ympäristöministeriö vahvisti 22.6.2010 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan ja 30.10.2014 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaavassa ohikulkutien linjaus on esitetty vahvistetun yleissuunnitelman mukaisena.

15 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut lausunnoilla vuoden 2016 helmikuuhun asti. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus nähtäville vuoden 2016 aikana. Kuva 6. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä Klaukkalan ohikulkutien linjauksen kohdalta. 1.6.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat Nurmijärven yleiskaava ja rakennusjärjestys Nurmijärvellä on koko kunnan kattava yleiskaava vuodelta 1989. Se osoittaa kuntarakenteen, päätieverkon ja sen kehittämiskohteet sekä suojelu- ja virkistysalueet, mutta ei ole oikeusvaikutteinen. Nurmijärven kunnan rakennusjärjestys ohjaa rakentamista niillä alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Klaukkalan osayleiskaava Nurmijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan 27.1.2016. Klaukkalan osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavassa on esitetty Klaukkalan ohikulkutien linjaus ja suojaviheralueet. Lisäksi on osoitettu tulevia asuin- ja työpaikka-alueita ohikulkutien läheisyyteen. Osayleiskaavassa ohikulkutien linjauksen itäpäähän sijoittuvat yleiskaavan mukaiset työpaikka-alueet Mäyränkallio ja Lintumäki, jotka on tarkoitettu asemaakaavoitettaviksi. Ripatin alueen pohjoispuolelle on osoitettu Suden-

16 tullin työpaikka-alue, jonka toteuttaminen edellyttää Klaukkalan ohikulkutien toteuttamista. Työpaikka-alueita lukuun ottamatta ohikulkutien pohjoispuoli on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jossa on kylä- tai haja-asutusta. Luhtajoen eritasoliittymän eteläpuolelle ja Mäntysalon asuinalueen itäpuolelle on osoitettu toistaiseksi pääosin rakentamattomia, pientalovaltaisia asuinalueita. Näiden asuinalueiden väliin sijoittuu mahdollisen Klaukkalan radan jatkeen selvitysalue. Luhtajoentien eritasoliittymästä lähtee uusi yhdystie/kokoojakatu Klaukkalan keskustan suuntaan. Mäntysalon asuinalueesta länteen ohikulkutien eteläpuoli on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta lukuun ottamatta Valkjärven sähköaseman aluetta voimalinjan ja ohikulkutien linjauksen risteyskohdan läheisyydessä. Kuva 7. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta Klaukkalan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty mm. seuraavat myös tiesuunnitelman kannalta tärkeät selvitykset: Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys 2012 Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2010, 2012 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä 2007 Nurmijärven arkeologinen inventointi (esihistorialliset muinaisjäännökset) 2006

17 Rakennusperintöselvitys, luonnos 2010 Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys, luonnos 2012 Klaukkalan ekologiset yhteydet 2014 Klaukkalan maisemaselvitys 2014 Perttulan osayleiskaava Ohikulkutien länsipää sijoittuu Perttulan osayleiskaavan alueelle. Ohikulkutien linjaus on esitetty kaavassa. Nurmijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Perttulan osayleiskaavan 16.12.2015. Vantaan yleiskaava Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on voimassa Vantaan kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaava on saanut kaupunginvaltuuston hyväksynnän 17.12.2007 ja tullut voimaan kuulutuksin 25.2.2009, 3.6.2009 ja 13.1.2010. Kuva 8. Ote Vantaan yleiskaavasta 1.6.3 Asemakaava Klaukkalan alueella on voimassa oleva asemakaava, joka ulottuu Klaukkalan taajaman pohjoisosissa osittain Ripatin alueelle saakka. Ohikulkutien linjaus sijaitsee asemakaava-alueella paaluvälillä 2400-3870 mukaan lukien

18 Kirkkotien eritasoliittymän alue. Ajantasa-asemakaava on esitetty tiesuunnitelman kohdassa 1.7T-1-1. Asemakaavamuutokset ja uudet asemakaavat Nurmijärven kunta on käynnistänyt tarvittavia asemakaavamuutoksia ohikulkutietä varten. Tiesuunnitelman mukainen ratkaisu edellyttää ohikulkutien asemakaavamuutosta Kirkkotien alueella. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä ja asemakaavaehdotusta laaditaan. Kuva 9. Asemakaavoitushankkeet ohikulkutien linjauksen itäpäässä. Lisäksi Nurmijärven kunta on asemakaavoittamassa työpaikka-alueita suunnittelualueen läheisyyteen. Mäyränkallion työpaikka-alue tulee sijaitsemaan Hämeenlinnantien (mt 130) ja Hämeenlinnanväylän (vt 3) välisellä alueella. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa ja se tulee perustumaan hyväksyttyyn ohikulkutien tiesuunnitelmaan. Lintumäkeen suunniteltu työpaikkaalue sijaitsee Hämeenlinnantien ja Metsäkyläntien välillä Klaukkalan itäpuolella. Alueen kaavoitus on aloitusvaiheessa. Ripatin pohjoispuolelle sijoittuvan Sudentullin työpaikka-alueen toteutus edellyttää Klaukkalan ohikulkutien toteuttamista. 1.6.4 Muut maankäyttösuunnitelmat Helsingin seudun kuntien ja valtion välisessä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa aiesopimuksessa 2012 2015 (20.6.2012) on sovittu seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Lisäksi Helsingin seudulle on laadittu yhteinen maankäyttösuunnitelma

19 (MASU 2050), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se täydentää maakuntakaavaa ja kuntien yleiskaavoja. Maankäyttösuunnitelmassa Klaukkalan alue on merkitty Ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi sekä Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän alue on Seudullinen teollisuus-, varasto- ja logistiikkakeskittymä. 1.6.5 Asutus ja muu rakennuskanta Klaukkalan ohikulkutien linjauksen varrella on nykyisin maaseutumaista kyläasutusta ja taajamamaista pientaloasutusta. Haikalan, Mäntysalon ja Ripatin alueet ovat pien- ja rivitalovaltaisia taajamia, joiden rakennuskanta on osin uutta. Metsäkylän ja Numlahden alueilla asutus on kylämäistä hajaasutusta. Suunnittelualueen itäpäässä Luoteis-Vantaalla sijaitsee Syväojan pientaloalue. Hämeenlinnanväylän itäpuolella asutus on haja-asutusta. 1.7 Ympäristö 1.7.1 Maisemakuva Klaukkalan osayleiskaavaan liittyen kaava-alueelta on tehty maisemaselvitys vuonna 2014. Suunnittelualueen maisemakuva on pienipiirteistä. Kallioselänteet ovat pienialaisia ja mäkisiä alueita savikkojen lomassa. Selänteillä on tyypillistä murroslinjat ja kalliopaljastumat. Kalliomaastoa on Ripatin, Ketunkallion ja Mäyräkallion alueilla sekä Rajamaan eteläpuolella. Ohikulkutien pohjoispuolella on Klaukkalan Metsäkylän laaja peltomaisema ja eteläpuolella paikallisesti arvokas Luhtijoen peltoalue. Luhtajoki- eli Ylisjokilaakson viljelysmaisemaa rajaavat taajaman puolelta Klaukkalan kalliot sekä Mustamäen-Pietarinmäen metsäinen kalliomaasto. Metsäkylän paikallisesti arvokas viljelysmaisema kuuluu 1800-luvulla Nurmijärvellä raivattuihin viljelylaaksoihin. Peltomaisemaa on myös Hakalan-Koivumäen alueella. Ohikulkutie sivuaa tätä peltoaluetta. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Valkjärven pohjoispuolelta alkava Perttulan, Uotilan, Numlahden ja Valkjärven maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Haikalan, Mäntysalon ja Ripatin alueet ovat pientalovaltaisia taajamia. Muutoin asutus on pääosin kylämäistä haja-asutusta. Nurmijärven rakennusperintöselvityksen (luonnos 2010) kohteet eivät sijoitu ohikulkutien välittömään läheisyyteen.

20 Kuva 10. Klaukkalan maisemarakenne, ohikulkutien linjaus esitetty tummanvihreällä. 1.7.2 Kulttuuriperintö Klaukkalan alueen esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksistä on tehty inventointi vuonna 2006 ja historiallisen ajan muinaisjäännöksistä vuonna 2007. Lähimpänä olevat tunnetut kohteet sijaitsevat Luhtajoen läheisyydessä noin 300 metrin päässä suunnittelualueesta. Kohteet Ylisjoki ja Joentausta ovat kivikautisia asuinpaikkoja. Kuusiniittu on tulkittu mahdolliseksi

21 historiallisen ajan muinaisjäännökseksi liittyen työ- ja valmistuspaikkaan (hiilimiilu). 1.7.3 Melu Nykyinen Klaukkalantie aiheuttaa meluhaittaa alueen asukkaille. Tien liikenne aiheuttaa päiväajan ohjearvon 55 db:n ylittäviä melutasoja. Ohikulkutien linjauksella on nykyisin vähän tieliikenteestä aiheutuvaa melua, koska linjaus sijoittuu pääosin alueille, joilla ei ole nykyisiä liikenneväyliä. Hämeenlinnanväylän melu nykytilanteessa ulottuu suunnittelualueella yhdelle kiinteistölle (V3 pl.900, oik). 1.7.4 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Osayleiskaavoitusta varten on teetetty luontoselvitys vuonna 2012, lepakkoselvitys vuosina 2010 ja 2012 sekä liito-oravaselvitys. Tiesuunnitelmavaiheessa vuonna 2015 on teetetty uudelleen liito-orava- ja luontoselvitykset. Liito-oravasta on suunnittelualueelta aikaisempaa selvitysaineistoa vuosilta 2003, 2005, 2009, 2010 ja 2012. Kasvillisuus Metsäkasvillisuus vaihtelee karusta kalliomänniköistä saniaisvaltaisiin lehtoihin (kts. kuva 11). Lehtomaiset ja tuoreet kankaat ovat Klaukkalan alueella vallitsevina. Rehevimmät metsätyypit keskittyvät Palokallion ja Äijänniitun alueelle, missä lehtokasvillisuutta on Ylä-Koskelan sivupuron varrella ja rinteen alaosilla. Sivupuron kasvillisuus on tuoretta ja hiirenporrasvaltaista kuusilehtoa. Rehevää kasvillisuutta on myös Koivumäen ja Hakalan metsä- ja peltoalueelta tulevan Luhtajoen sivupuron varressa. Puron alajuoksulla on kosteaa lehtoa ja lehtokorpea ja ylempänä tuoretta lehtoa ja lehtomaista kangasta. Puro on uomaltaan luonnontilainen. Luhtajoen varrella on lisäksi rehevää kasvillisuutta mm. Haukankosken kohdalla ja Talviston pohjoispuolella. Karumpaa kasvillisuutta on kallioselänteillä Mäyränkallion ja Aittakallion alueilla sekä Takamaan eteläpuolen kallioalueella. Näillä alueilla vallitsevat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Lisäksi alueilla on runsaasti kalliomänniköitä ja kalliokasvillisuutta. Mäyränkallion männikkö on varttunutta ja kanervatyypin kasvillisuus on edustavaa. Kallion länsipuolella metsätien varressa on ketoneilikan (silmälläpidettävä laji) kasvupaikka. Metsät ovat talousmetsiä ja nuorten metsien osuus on huomattava. Alueella on viime vuosina tehty hakkuita ja varttuneiden metsien määrä on selvästi vähentynyt 2010-luvulla. Hakkuita on tehty mm. Äijänniitun pohjoispuolella ja Joentaustan alueella.

22 Kuva 11. Kasvupaikat ( LUKE 2016). Suunnittelualueella on muutama arvokas luontokohde, joilla on kasvillisuuteen perustuvaa arvoa. 1) Luhtajoen rantametsä: Alue käsittää Luhtajoen rantaa Holman kohdalla. Joen rannoilla on enimmäkseen kapea metsävyöhyke, joka on lähinnä lehtomaisen kankaan varttuvaa vanhaa kuusivaltaista sekametsää, paikoin on tuoretta lehtoa. Kuusen lisäksi on runsaasti harmaaleppää ja tuomea. Monin paikoin rannassa on mesiangervoja nokkosvaltaista niittyä. Alue on paikallisesti arvokas. 2) Ketunkallion korpi Pienialainen sarakorpi, joka muuttuu itäosassa saranevaksi. Puusto on harvaa, lähinnä hieskoivua ja kuollutta kuusikkoa. Saranevat ja sarakorvet ovat Uudellamaalla uhanalaisia (VU) luontotyyppejä. Alue on paikallisesti arvokas. 3) Luhtajoen rantalehto. Alue käsittää Luhtajoen varren Haukankoskelta Metsäkyläntielle. Joen rannassa on enimmäkseen tuomea ja harmaaleppää kasvavaa tuoretta ja kosteaa lehtoa. Alueella on myös suur-ruohovaltaisia niittyjä, joilla vallitsevat nokkonen ja mesiangervo. Länsiosassa rajaus käsittää myös varttuvaa lehtomaisen kankaan kuusivaltaista sekametsää, jossa on runsaasti kuusamaa ja joitain nuoria lehmuksia. Alue on paikallisesti arvokas. 4) Pietarinmäen puronvarsilehto. Kohde on pääosin luonnontilaisessa uomassa virtaava noro. Purouomaa ympäröi tuoreen lehdon kasvillisuus. Kenttäkerroksessa on paikoin runsaasti vaateliaita lehtokasveja, mm. kotkansiipeä, mustakonnanmarjaa, korpisorsimoa ja korpinurmikkaa.

23 5) Pietarinmäen kallionaluslehto. Kallionaluslehto, joka on varttunutta kuusivaltaista sekametsää. 6) Ylä-Koskelon puronvarsilehto. Purouoma, jonka varrella on saniaisvaltaista lehtoa ja tuoretta lehtoa. Puronotko ympäristöineen on Metsäkeskus Häme Uusimaan ympäristötukialue. Kuva 12. Alueen luontokohteet. Liito-oravien esiintymäkohteet Alueella on tiedossa useita liito-oravan (silmälläpidettävä laji) esiintymäkohteita, joista osalta ei liito-oravaa ole todettu pitkään aikaan (kts. kuvat 13 15). 1) Lintumäki. Liito-oravan papanoita löytyi keväällä 2009 seitsemän puun tyveltä. Vuonna 2010 jätöksiä löytyi kolmen haavan tyveltä, joista yhdessä oli kolo. Kesällä 2012 todettiin, että alueen puustoa on hakattu ja kaikki vuoden 2010 papanapuut oli kaadettu. Vuonna 2015 liito-oravalle soveliasta metsää oli niukasti jäljellä, mutta lajista ei tehty havaintoja. Lintumäen asemakaava-alueen luontoselvityksessä 2015 liito-oravan jätöksiä löytyi kohteen eteläpuolelta Vantaan rajalta. 2) Lamminsuon luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueen länsiosassa on useita kolohaapoja ja metsä on lajille sopivaa. Alueelta on tehty lajista havaintoja vuosina 2009 ja 2015. 3) Lamminsuon pohjoinen haaparyhmä. Lamminsuon pohjoispuolella on pienialainen haavikko, jossa kasvaa noin kymmenen halkaisijaltaan yli 30-senttistä haapaa. Kolohaavan tyveltä löytyi liito-oravan

24 jätöksiä vuonna 2009. Vuonna 2015 kolohaapa oli katkennut eikä liito-oravan jätöksiä enää löytynyt. 4) Lamminsuon pohjoinen metsikkö Lamminsuon luonnonsuojelualueen pohjoisosassa on pienalainen varttuva haavikko, mistä löytyi liito-oravan jätöksiä vuonna 2009. Alue on säilynyt ennallaan, mutta vuonna 2015 ei lajista todettu merkkejä. 5) Ali-Viiri (a, b ja c) Alueelle on tehty 5.12.2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen liitooravan rajauspäätökset kolmelta pieneltä alueelta, mutta sen jälkeen on tehty laajoja hakkuita ja osa-alue (a) on jäänyt eristyksiin. Ennen hakkuita papanapuita on ollut useita, mutta osa niistä on sittemmin kaadettu. Ohikulkutien linjauksen alle jää pl 6160 liito-oravaalue (a). Liito-oravaselvityksessä tältä alueelta ei kuitenkaan löytynyt merkkejä liito-oravista. Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristöja luonnonvarat vastuualueen (Y-vastuualue) mukaan alue ei toimi enää nykyään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Lausunto on esitetty suunnitelman kohdassa 1.8T-1. 6) Äijänniittu (a). Luhtajoen pohjoispuolen puronotko todettiin liitoorava vuoden 2003 selvityksessä. Alue on varttunutta sekametsää, jossa kasvaa kuusten lisäksi myös haapoja. Kohteella on runsaasti lahopuita ja myös kolohaapoja on useita. Keväällä 2010 papanoita löytyi kolmen haavan tyveltä, joista yhdessä oli kolo. Vuonna 2015 liito-oravan jätöksiä löydettiin viiden puun tyveltä puronotkon reunoilta. 7) Äijänniittu (b). ELY-keskus on 5.4.2012 rajannut Äijänniitun eteläpuoliselta metsäalueelta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi 3,7 hehtaarin laajuisen alueen varttuvaa varttunutta kuusivaltaista sekametsää. 8) Joentausta (a, b, c ja d). Uudenmaan ELY-keskus on rajannut liitooravan neljä lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, joista yhdestä on muodostettu määräaikainen suojelualue. Alueelta on löytynyt liitooravan jätöksiä vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2015 jätöksiä löytyi kuuden puun tyveltä. 9) Joentausta. Liito-orava on todettu alueelta 2015 kartoituksessa. 10) Palokallio Palokallion itäpuolella oli vanhan kuusikkokuvio. Alueelta löytyi vuonna 2010 liito-oravien jätöksiä kahden puun tyveltä. Vuonna 2015 todettiin, että alueen puusto on kokonaan hakattu.

25 11) Ripatti 1 (pohjoinen). Vuonna 2003 löytyneen alueen puustoa on sen jälkeen voimakkaasti hakattu, mutta liito-oravalle soveliasta metsää on hieman jäljellä. Vuonna 2005 havaittiin Uudenmaan ympäristökeskuksen maastokatselmuksessa liito-orava mahdollisen pesäkolon äärellä ja jätöksiä löytyi kolmen puun tyveltä. Vuoden 2005 jälkeen liito-oravasta ei ole tehty havaintoja. 12) Ripatti 2 (eteläinen) Alueen puusto on lähinnä varttuvaa haapaa, kuusta on niukemmin. Kolohaapoja on useita. Kohteelta todettiin laji 2009, mutta sen jälkeen liito-oravasta ei ole tehty havaintoja. 13) Takamaa. Luhtajoen sivupuron varren metsästä löytyi liito-oravan jätöksiä neljän haavan tyveltä 2010. Alue on säilynyt ennallaan, mutta vuonna 2015 ei jätöksiä löytynyt. Kuva 13. Liito-oravakohteet suunnittelualueen itäosalla.

26 Kuva 14. Liito-oravakohteet suunnittelualueen keskiosalla. Kuva 15. Liito-oravakohteet suunnittelualueen länsiosalla. Ohikulkutien linjauksella on kaksi liito-oravan mahdollisesti käyttämää puustoista kulkuyhteyttä lajin elinpiirien välillä. Toinen yhteyksistä sijaitsee Kuusiniitun ja Palokallion välillä ja toinen kulkee Äijänniitun eteläpuoliselta metsäalueelta kohti pohjoista.

27 Lepakoiden esiintymäkohteet Klaukkalan osayleiskaava-alueelta on laadittu lepakkoselvitys, jossa kaavaalue kartoitettiin vuosina 2010 ja 2012 (kts. kuva 16). Selvityksen tausta aineistona oli käytetty vuonna 2004 tehtyä lepakkoselvitystä. Selvityksen mukaan ohikulkutien läheisyydessä on Ketunkallion ja Kuusiniityn lepakoiden käyttämää alueet (luokka III). Ohikulkutie halkaisee Tyynelän lepakoiden käyttämän alueen (luokka III) sekä katkaisee Äijänniitun tärkeän ruokailualueen ja siirtymäreitin. Äijänniitun alueella saalistavat pohjanlepakko ja viiksisiippa. Alueelta tehtiin havainto myös lajilleen määrittämättömästä siipasta. Pohjoiseteläsuuntainen metsäautotie toimii selvityksen mukaan siirtymäreittinä alueen lepakoille. Tie on lepakoiden saalistusaluetta. Kuusiniityn metsäautotien varressa on varttunutta kuusikkoa, ja tie toimii siirtymäreittinä alueen lepakoille. Alueelta tehtiin havaintoja pohjanlepakosta ja viiksisiipoista. Myös Tyynelän pellonreunuskuusikosta on havaittu pohjanlepakko (kaksi havaintoa) ja viiksisiippa (kaksi havaintoa). Ketunkallion alueelta on tehty havainto viiksisiipasta. Alueella oleva metsäautotie toimii siirtymäreittinä alueen lepakoille. Kuva 16. Lepakoiden tärkeät ruokailualueet ja muut lepakoiden käyttämät alueet. Ekologiset yhteydet Alueen ekologisista yhteyksistä on tehty selvitys (kts. kuva 17). Klaukkalan alueella maankäyttö ja luonnonolot ohjaavat maakunnalliset tärkeät ekologiset yhteydet taajaman länsi- ja itäpuolelle. Maakunnallisesti tärkeä ekolo-

28 ginen yhteys kulkee Metsäkylän kautta ja se haarautuu Metsäkylän alueella luoteeseen ja toisaalta koilliseen etelän suunnasta tuleva yhteys haaraantuu Metsäkylän itäpuolella Toivolan suuntaan. Luhtajoki toimii myös ekologisena yhteytenä. Paikallisia yhteyksiä on alueella kuusi. Lisäksi ohikulkutien pl. 900 on hirvieläinten kulkureitti. Kuva 17. Ekologiset yhteydet. 1.7.5 Vesistöt Lähin järvi on Valkjärvi (21.054.1.001), joka on ohikulkutien länsipuolella. Lähimmillään ohikulkutie on noin 840 metrin päässä järvestä. Ohikulkutien eteläpuolella on Luhtajoki, joka virtaa läpi Isoniitun peltoaukean kohti etelää (kts. kuva 18). Luhtajoki on yksi Vantaanjoen sivujoista, ja se kuuluu keskisuuriin savimaiden jokiin. Luhtajoen virtaaman vuosittainen vaihtelu on suurta. Joen vesi on savisameaa ja ekologinen luokitus on tällä hetkellä tyydyttävä. Jokeen kohdistuu paljon piste- ja hajakuormitusta. Luhtajoen tulviessa Isoniitun peltoaukealle muodostuu tulvajärvi, joka syntyy Luhtajoen virtauksen hidastumisesta Haukankosken kohdalla. Luhtajoen alueelta on mitattu tulvavedenkorkeuksia loppukesällä 2004 sattuneen tulvan aikana. Tällöin Kirkkotien sillan kohdalla mitattiin tulvavedenkorkeudeksi noin N60 +32,3 ja Klaukkalantien sillan kohdalla vedenkorkeus oli noin N60 +29,7. Isoniitun peltoalueella tulvavesikorkeus oli arvioitu olevan tasolla noin N60 +31,9 +32,1. Alueella olevat Luhtajoen sivupurot ovat kangasmaiden pieniä puroja, jotka ovat Etelä-Suomessa uhanalaistuneet. Purot ovat uomaltaan osittain luonnontilaisia.

29 Luonnontilaiset purot ovat Nimetön Luhtajoen sivupuro, joka yhtyy Luhtajokeen Holman pohjoispuolella. Sivupuro saa vetensä Hakalan pelto- ja metsäalueelta ja Aittakallion-Ketunkallion alueelta. Metsäalueella purouoma on luonnontilainen, mutta peltoaukealla uoma on perattu valtaojaksi. Ohikulkutie ylittää puron. Ylä-Koskelan puro, joka yhtyy Luhtajokeen Haukankosken itäpuolella. Ylä-Koskelan talon eteläpuolella on uomaltaan luonnontilainen puro, jonka vesi virtaa Luhtajokeen. Puronvarresta puusto on pääosin hakattu. Mäntysalon kohdalla Klaukkalan Metsäkylän peltoaukealta tulee perattu puro ja oja Luhtajokeen. Ohikulutien pohjoispuolella Klaukkalan Metsäkylän peltoaukealla virtaa Kurtoja, joka toimii päälaskuojana alueella virtaaville muille pienemmille puroille ja sarkaojille. Kurtoja laskee itään päin, missä se yhdistyy Nurmijärven kylän Palojoen asuinalueen reunamalla virtaavaan Vantaanjokeen. 1.7.6 Pinta- ja pohjavedet Ohikulkutien linjaus sijoittuu pääosin Luhtajoen - Ylisjoen valuma-alueelle (21.051) (kts. kuva 18). Itäosalla ohikulkutie on Metsäkylän - Nummenniityn valuma-alueelle (21.021) ja Seutulan valuma-alueella (21.012). Kuva 18. Valuma-alueet ja Luhtajoki. Ohikulkutien itäpuolella, noin 1,4 kilometrin etäisyydellä, on Nummimäen II luokan pohjavesiesiintymä, joka on laajan savikkoalueen pohjoispuoliseen rinteeseen, kallioisten mäkien väliseen painanteeseen sijoittuva pohjavesi-

30 muodostuma (kts. kuva 19). Pohjavesialueen eteläosalla on siiviläputkikaivo, jonka tuotoksi on tutkimuksilla määritetty noin 100 l/min. Kaivo ei ole nykyisin käytössä, vaan toimii varavedenottamona. Suunnittelualueen läheisyydessä on nykyisiä talousvesikaivoja. Suunnittelun aikana kaivot on kartoitettu ja ne on raportoitu asiakirjoissa 15T-5-1 2. Suunnittelualue on luonteeltaan valtaosin kallioista mäkimaastoa. Kallioisella alueella pohjavettä tavataan lähinnä kallion raoissa ja kallioperän rikkonaisuus-/heikkousvyöhykkeissä. Alueelta tehdyn ruhjetulkinnan mukaan suunnittelualueelle sijoittuu kaksi kallioperän heikkousvyöhykettä; 1) Ripatin alueella, Kirkkotien läheisyydessä sijaitseva, koillislounaissuuntainen, alueellinen heikkousvyöhyke (luokka II, alueellinen heikkousvyöhyke) ja 2) Ripatin alueen länsipuolella sijaitseva, merkittävä paikallinen heikkousvyöhyke (luokka III, merkittävä paikallinen heikkousvyöhyke). Näiden kallioperän heikkousvyöhykkeiden arvioidaan toimivan kalliopohjaveden pääasiallisina virtausreitteinä kallioisella mäkialueella. Kuva 19. Pohjavesialueet. 1.7.7 Suojelualueet Ohikulkutien läheisyydessä on kolme suojelualuetta (kts. kuva 20): Ali-Klaukan määräaikainen rauhoitusalue (tunnus MRA206914). Rauhoitus on voimassa 10 vuotta ja suojelu on alkanut 22.3.2012. Suojelun perustana on liito-orava. Lamminsuon luonnonsuojelualue (tunnus YSA014153). Lamminsuon luonnonsuojelualue sijaitsee suunnittelualueen lopussa Lam-

31 minsuon eritasoliittymän E5 eteläpuolella Koillis-Vantaalla Hämeenlinnanväyän ja Hämeenlinnantien välisellä alueella. Rauhoitetun alueen pinta-ala on 28,8 hehtaaria. Alueen omistaa Vantaan kaupunki. Luonnonsuojelualueen rajausta on muutettu Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä UUDELY/429/07.01/2012. Tällä päätöksellä tehtiin osittainen luonnonsuojelualueen lakkauttaminen. Tiesuunnitelman ratkaisut eivät saa ulottua voimassa olevalle luonnonsuojelualueelle. Heikkilän lehdon luonnonsuojelualue, joka on perustettu 16.9.2014 (päätös UUDELY/3824/2014). Alue sijaitsee Klaukkalantien itäpuolella Luhtajokeen rajautuvassa rinteessä. Lähin Natura 2000 -ohjelman suojelukohde on Isosuo Natura-alue (FI0100038), joka jää noin 3 kilometrin päähän suunnittelualueesta. Kuva 20. Luonnonsuojelualueet. 1.7.8 Maaperä- ja pohjaolosuhteet Suunnittelualueella on tehty kairauksia eri suunnitelmavaiheissa. Alueella on tehty pääasiassa paino-, pora-, ja siipikairauksia. Lisäksi suunnittelualueelta on otettu näytteitä, sekä häiriintyneitä että häiriintymättömiä. Alueelle on myös asennettu pohjavesiputkia. Ohikulkutien alkupäässä paaluvälillä 0-2500 pintamaakerroksena on pääosin savea/ silttiä tai savista tai silttistä liejua (kts. kuva 21). Maakerroksen paksuus on noin 4-10 metriä. Kerros on pääosin hyvin jämäkkää savea/silttistä liejua. Painokairaukset ovat pääsin kierron puolella ja näytteiden vesipitoisuus on pääosin 50% tai vähemmän. Lisäksi redusoimaton, siipikaralla mitattu, leikkauslujuus on koko kerroksen paksuudella 20 kpa tai enemmän. Siltti/savi/liejukerroksen alla on moreenia.

32 Aittakallion/Ripatin kohdalla paaluvälillä 2500-4000 ohikulkutien kulkee pääasiassa avokallioalueella. Avokallioiden välissä on pääosin ohuita moreenikerroksia ja paikoin myös ohuita savi/silttikerroksia. Kirkkotiellä, joka alittaa ohikulkutien noin paalulla 3300, on paaluvälillä 350-600 noin 4 metrin kerros savea/savista liejua. Saven/savisen liejun vesipitoisuus on pääosin 50% ja redusoimaton leikkauslujuus yli 20 kpa. Muutoin pintamaakerroksena Kirkkotiellä on moreenia ja kalliota. Mäntysalon itäpuoleisella peltoalueella paaluvälillä 4000-4900 ohikulkutiellä pintamaakerroksena on noin 4 metrin kerros savea. Saven vesipitoisuus on alle 75% ja redusoimaton leikkauslujuus kuivakuorikerroksen alla noin 10 kpa. Kuivakuorikerros on pääasiassa yli 1,5 metriä paksu. Ohikulkutien itäpäässä paaluvälillä 4900-7700 ohikulkutie kulkee pääosin avokallioalueella. Paaluvälillä 6900-7000 ja 7150-7200 on kallioiden välissä pehmeikköalueet. Pehmeiköillä savikerroksen paksuun on noin 4-5 metriä. Saven vesipitoisuus on alle 50% ja redusoimaton leikkauslujuus yli 20 kpa. Muilla kohdin avokallioiden välissä pohjamaana on pääosin moreenia. Suunnittelualueella on 5 toimivaa pohjavesiputkea. Lisäksi pohjavesimittaustietoja on kolmesta putkesta, jotka eivät enää ole toiminnassa. Paaluvälillä 600-1600 pohjavesiputkista tehtyjen mittausten perusteella pohjavedenpinnan taso on selvästi maanpinnan alapuolella ollen noin tasolla +37 +38, paitsi notkelmassa noin paalulla 1200, jossa se on maanpinnassa noin tasolla +34. Vanhojen putkien perusteella paaluvälillä 1900-2100 pohjavedenpinta on noin tasolla +44, eli suunnitellun tasausviivan alapuolella. Paalulla 1900 pohjavesi saattaa olla paineellista vanhojen tietojen perusteella. Kallioisten alueiden väliin paalulle 6500 on asennettu pohjavesiputki, joka on ollut molemmilla mittauskerroilla kuiva. Putkea asennettaessa havaittiin kuitenkin paineellista pohjavettä, joten vaikka jostain syystä putki on nyt kuivunut, saattaa siltapaikan S3 läheisyydessä olla paineellista pohjavettä. Sulfidisavet Suunnittelualueelta otetuissa näytteissä ei ole havaittu sulfidisavea, paitsi pisteen 13 (noin paalulla 1580) häiriintymättömässä näytteessä havaittiin noin 3 metristä otetussa näytteessä ohut juova sulfidia. Näyte on otettu notkelmasta, missä suunniteltu tie kulkee penkereellä, joten sillä ei ole vaikutusta suunnitelmiin. Sulfidisavea ei pitäisi esiintyä suunnittelualueella. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) internet-sivuilla olevien tietojen mukaan potentiaalinen sulfidisavialue ei ulotu suunnittelualueelle asti, vaan rajautuu suunnittelualueen eteläpuolella kulkevaan Luhtajokeen.

33 Kuva 21. Suunnittelualueen maaperäolosuhteet 1.7.9 Pilaantuneet maat Ohikulkutien linjauksella ei ole PIMA kohteita, mutta mahdollisia riskikohteita on kaksi. Maastokäyntien yhteydessä on havaittu rakennusmaan läjitysalue sekä autokorjaamo. Kohteet on esitetty ympäristökohteiden kartalla 16T-4-1. 1.8 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on löytää Klaukkalan maankäytön sekä tie- ja katuverkon kehittämistä tukeva, liikenteellisesti toimiva ja kokonaistaloudellisesti kannattava ratkaisu, joka parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, vähentää nykyisen Klaukkalantien haittoja sekä minimoi uuden yhteyden aiheuttamat haitat. Klaukkalan ohikulkutie mahdollistaa Klaukkalan maankäytön tavoitteellisen kehittämisen. Läpikulkuliikenteen siirtyminen pois Klaukkalan keskustasta parantaa Klaukkalantien ja keskustan katuverkon liikenteen toimivuutta, joukkoliikenteen olosuhteita sekä jalankulku- ja pyöräilyliikenteen turvallisuutta. Hankkeessa otetaan huomioon paikallisesti arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja lievennetään tien aiheuttamia haittoja mahdollisimman tehokkaasti. Katkeavat ekologiset yhteydet korvataan eritasoyhteyksillä ohikulkutien poikki. Asukkaille ja maanomistajille aiheutuvat haitat on minimoitu. Hankkeen meluhaitat torjutaan tiesuunnitelmassa esitetyillä tehokkailla meluntorjuntaratkaisuilla. Kiinteistöille, joiden kulkuyhteydet katkeavat ohikulkutien vuoksi, järjestetään korvaavat kulkuyhteydet.

34 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Hanketyöskentely Tiesuunnitelman laatiminen aloitettiin maaliskuussa 2015. Suunnittelua ovat ohjanneet hankeryhmä, projektinhallintaryhmä ja ohjausryhmä. Kokouksiin ovat osallistuneet Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneviraston, Nurmijärven kunnan ja Vantaan kaupungin sekä suunnittelukonsultin edustajat. Tarvittaessa kokouksiin on osallistunut myös sidosryhmätahojen edustajia ja eri tekniikka-alojen asiantuntijoita. Lisäksi on pidetty eri suunnitelma-alueisiin, kuten tieteknisiin ratkaisuihin liittyviä kokouksia, jotka ovat keskittyneet vaihtoehtojen suunnitteluun ja arviointiin. Hanke on tiiviisti yhteydessä maankäytön suunnitteluun alueella ja Nurmijärven kunnan kaavoittajien kanssa on tehty yhteistyötä. 2.2 Vuoropuhelu ja tiedottaminen Suunnittelun edetessä on käyty vuoropuhelua alueen maanomistajien, asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Kuulutukset, tiedotteet ja yleisötilaisuuksien osallistujalistat on koottu suunnitelman kohtaan 1.6T. Tiesuunnitelman laatimisen aikana alueen asukkailta ja maanomistajilta kerättiin palautetta suunnitelmista yleisötilaisuuksien yhteydessä sekä internetissä toimivan karttapalautejärjestelmän kautta. Yhteydenotot ja palautteet kirjattiin ylös ja käsiteltiin hankeryhmän kokouksissa. Palautteisiin vastattiin tarvittaessa sähköpostitse. Kuulutukset ja tiedotteet Tiesuunnitelmaa koskevat kuulutukset ja yleisötilaisuuskutsut julkaistiin Nurmijärven Uutisissa, Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä ELY-keskuksen Klaukkalan ohikulkutie -hankesivuilla. Hankkeen tapahtumista ja suunnittelun etenemisestä on tiedotettu myös Nurmijärven kunnan ja Vantaan kaupungin internetsivuilla sekä hankkeen sähköpostilistalla. Uudenmaan ELY-keskus on kuuluttanut maantielain mukaisesti hankkeen aloittamisesta em. lehdissä 14.1.2015. Yleisötilaisuuskutsut julkaistiin 27.5.2015 ja 28.10.2015. Maastotöiden alkamisesta laadittiin tiedote 27.3.2015. Tiedotetta jaeltiin maastossa ja se julkaistiin Klaukkalan ohikulkutie -hankesivuilla. Mediaa varten laadittiin mediatiedotteet suunnittelun alkamisesta (24.4.2015) ja 2. yleisötilaisuuden järjestämisestä (27.10.2015). Kuulutukset, yleisötilaisuuskutsut ja tiedotteet laadittiin suomen ja ruotsin kielellä.