ASEMAKAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1

2 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Kaavoitusohjelmassa on määritelty eri asemakaavahankkeille kaavaprosessin käynnistysajankohdat. Kaavahankkeen laajuudesta ja sisällöstä riippuen kaavaprosessit jatkuvat yleensä noin 1-3 vuoden ajan. Vireillä oleviksi merkittyjen kaavahankkeiden käsittely jatkuu yleensä vielä seuraavana vuonna. Kustakin päätaajamasta on tarkemmin esitelty tärkeimmät kaavahankkeet. Näiden yhteydessä oleva janaaikataulu on luonteeltaan suuntaa antava ja siihen voi tulla oleellisiakin muutoksia mm. asemakaavan sisältövaatimusten edellyttämien selvitystöiden laajentumisena. Janakaaviossa käytetty termi luonnos päättyy siihen kun kaavaluonnos viedään ensimmäisen kerran luottamuselinten käsittelyyn. Ehdotus päättyy kaavaehdotuksen ensimmäiseen luottamuselinkäsittelyyn ja hyväksyminen, kun kaava on lainvoimainen. Asemakaavaohjelmassa on esitetty informatiivisena hankkeita vuosille Osa hankkeista sijoittuu yksityisten maanomistajien maille. Kunta toteuttaa hankkeita voimassa olevan maapoliittisen ohjelma puitteissa. Kunnan tavoitteena on hankkia maa-alueita vapaaehtoisin kaupoin. Kaavoitusohjelmaan merkittyjen hankkeiden lisäksi tehdään erikseen ohjelmoitavia eri tahojen aloitteesta käsittelyyn tulevia kaavoitushankkeita. Tällaisia voivat olla mm. yritysten tai yksityishenkilöiden muutosja laajentamistarpeet, tieverkon tai muiden liikenneratkaisujen parantaminen, sisällöltään vanhentuneet asemakaavat, maanomistajien tekemät aloitteet tai kunnan rakennushankkeet. Havainnekuva /Risto Jokinen: Kisakujan kaava-alue ja monitoimitalo. 2

3 KLAUKKALA Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on suurin kunnan taajamista, asukkaita on noin Klaukkala on alkujaan keskiajalta peräisin oleva kylä, joka on kasvanut voimakkaasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien. Taajamalle ovat luonteenomaisia maaston korkeuserot. Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalan kaavoittamisen painopisteet ovat keskusta-alueen kehittämisessä ja laajentamisessa sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Klaukkalan kehittämisessä varaudutaan uusiin liikenneratkaisuihin, Klaukkalan ohikulkutiehen ja rautatieyhteyteen. Taajaman länsipuolella sijaitseva Lepsämän asemakaava-alue on osa Klaukkalaa. 3

4 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Aktiiviset asemakaavat 2. Klaukkalan ohikulkutien asemakaavamuutos Mäntysalossa 3. Lintumäen teollisuusalueen asemakaava 4. Kisakujan asemakaavan muutos Vuosina 2016 aloitettavat kaavat 5. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe II ja Luhtajoentien jatko Klaukkalan ohikulkutielle Vuosina aloitettavat kaavat 6. Vanhan linja-autoaseman ympäristö 7. Havumäen asemakaava 8. Äijäniitun asemakaava 9. Mäyränkallion työpaikka-alueen asemakaava 10. Klaukkalan taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti, sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit) Klaukkalan asemakaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. Vuosina varaudutaan erityisesti Klaukkalan osayleiskaavassa esitettyjen uusien asunto- ja työpaikka-alueiden kaavoitukseen. 4

5 KIRKONKYLÄ Kirkonkylä on noin 7900 asukkaan taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Keskeisesti sijaitseva Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonmäki ja sitä kiertävä kylänraitti (Aleksis Kiven tie ja Pratikankuja) ovat edelleen tärkeitä tekijöitä keskustan rakenteessa. Kirkonkylän rakennuskanta on sekoitus eri aikakausien rakentamista. Kaavoituksen painopisteet Kirkonkylällä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden suunnittelussa. 5

6 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. 2. Asemakaavan laatiminen Heinojan alueelle Raalantien länsireunassa sijaitseva kaavoittamaton alue. Heinojassa on sekä kunnan, että yksityisten maanomistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuntoalue, jolla katetaan Kirkonkylän myyntitarve useaksi vuodeksi eteenpäin. Tiivistää Kirkonkylän taajamarakennetta ja tukeutuu mm. hyviin liikenneyhteyksiin. MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Aktiiviset asemakaavat 3. Heinoja II Vuonna 2016 aloitettavat asemakaavat 4. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä Vuosina aloitettavat kaavat 5. Paloaseman eteläpuoli 6. Krannila II 7. Lääketehtaan alue 8. Kirkonkylän taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti, sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit) Kirkonkylän kaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. 6

7 RAJAMÄKI Rajamäki on noin 7400 asukkaan taajama Nurmijärven pohjoisosassa, lähellä Hyvinkäätä. Taajama on aikoinaan kehittynyt Rajamäen tehtaiden vaikutuksesta ja alueella sijaitsee useita tehtaan ja tehdasyhdyskunnan toimintaan liittyneitä rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavoituksen painopisteet Rajamäellä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Taajaman pohjoispuolella sijaitsevaa pientä Herusten asemakaavaaluetta käsitellään tässä kaavoitusohjelmassa osana Rajamäkeä. 7

8 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Vuonna 2016 aloitettavat asemakaavat 1. Saunatien alueen asemakaavan muutos 2. Kiljavan sairaalan alueen kehittäminen Vuosina aloitettavat kaavat 3. Urttilantien länsipään alueen kaavoittaminen pientaloalueeksi 4. Keskustan asemakaavan muutos Kievarintien eteläpään ympäristössä (Hellaspolun alue) 5. Herusten pohjoisosan asemakaavan tarkistaminen 6. Herusten eteläosan asemakaavan tarkistaminen 7. Ketunpesän työpaikka-alueen laajennus (läntinen ja pohjoinen) 8. Rajamäen taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti, sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit) Rajamäen kaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. RÖYKKÄ Vuosina aloitettavat kaavat 1. Röykän keskusta, Lopentien itäpuoli. Asemakaavan tarkistaminen osa-alueittain 2. Röykän keskusta, rautatien pohjoispuoli. Asemakaavan ajantasaistaminen 8

9 ASEMAKAAVATUOTANTO Asemakaavoituksella luodaan edellytykset rakentamiselle ja kunnan kasvulle valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita on asetettu mm. kuntastrategiassa ja valtuuston vuonna 2011 hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa Lisäksi maankäytön toteutusohjelmassa (ns. MATOohjelma) yhteensovitetaan kehityskuvan pohjalta kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen ja tontinluovutuksen aikataulutus ja arvioidaan rakentamisen toteutumista taajamittain. Asemakaavoituksen aikana määritetään rakennusoikeuden määrä. Alkuvaiheessa arviot ovat karkeita ja tarkentuvat työn edetessä. Suunnitteluratkaisut vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Hyväksymisvaiheessa määrät tiedetään tarkasti talotyypeittäin. Asemakaavahankkeille asetetaan tavoitteellinen aikataulu. Toteutuessaan niiden mukaisesti asemakaavat tuottavat enimmillään oheisen taulukon mukaisen määrän rakennusoikeutta. Taulukko kuvaa siis kaavatuotannon määrää kahden seuraavan vuoden aikana. 9

10 ASEMAKAAVA-VARANTO Taulukossa on esitetty asemakaava-varanto