JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Johtokunta 31.3.2016 Yhtymäkokous 27.6.2016

1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINNASTA... 3 1.2. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 4 1.2.1. Yhtymäkokous... 4 1.2.2. Johtokunta... 5 1.2.3. Yksilöjaosto... 5 1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja... 5 1.2.5. Johtoryhmä... 6 1.2.6. Tilaajalautakunta... 6 1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio... 7 1.3. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 7 1.4. TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 8 1.5. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 9 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen... 9 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus... 10 1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta... 11 1.5.4. Sopimustoiminta... 11 1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä... 11 1.6. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 11 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 11 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys... 12 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys... 12 1.7. JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS... 12 1.7.1. Toiminta... 12 1.7.2. Talous... 12 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma... 13 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 15 1.9. TOIMINNAN RAHOITUS... 16 1.10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 17 1.11. KOKONAISTULOT JA -MENOT... 18 1.12. JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 18 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 19 2.1. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 19 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen... 19 2.1.1.1. Asiakas... 19 2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto... 23 2.1.1.3. Talous... 25 2.1.1.4. Henkilöstö ja osaaminen... 26 2.1.2. Hallinto... 28 2.1.2.1. Hallinto ja talous... 31 2.1.2.1. Huolto... 31 2.1.3. Työterveyspalvelut... 32 2.1.4. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut... 34 2.1.4.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto... 34 2.1.4.2. Lääkärien vastaanotto ja ensiapu sekä lääketieteelliset tukipalvelut... 35 2.1.4.3. Terveyskeskussairaala... 40 2.1.4.4. Aikuisten terveysneuvonta... 43 2.1.4.5. Mielenterveys- ja päihdetyö... 46 2.1.4.6. Perhekeskus... 48 2.1.4.7. Suun terveydenhuolto... 52 2.1.4.8. Projektit ja tutkimushankkeet... 54 2.1.4.9. Erikoissairaanhoito... 55 2.1.5. Ikääntyneiden palvelut... 56 2.1.5.1. Ennaltaehkäisevät palvelut... 57 2.1.5.2. Kotiin tarjottavat palvelut... 58 2.1.5.3. Asumispalvelut... 62 2.1.6. Ympäristöterveyspalvelut... 66 2.1.7. Sosiaalipalvelut... 67

2 2.1.7.1. Kurikan sosiaalipalvelut... 67 2.1.7.1.1. Sosiaalitoimen hallintopalvelut... 68 2.1.7.1.2. Vammaispalvelut... 69 2.1.7.1.3. Aikuissosiaalityö... 72 2.1.7.1.4. Lastensuojelu ja perhetyö... 75 2.1.7.2. Jalasjärven sosiaalipalvelut... 77 2.1.7.2.1. Sosiaalityö... 77 2.1.7.2.2. Vammaispalvelu... 80 2.1.7.2.3. Kehitysvammahuolto... 81 2.1.8. Investoinnit... 82 2.2. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 83 2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 84 2.4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 85 2.5. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 86 2.6. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 87 3. TILASTO-OSA... 88

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2015 toiminnasta Vuodelta 2015 ilmestyi ensimmäinen asiakasnäkökulman toteutumista kuvaava raportti. Siinä on mm. kerrottu, miten asiakkaat ovat voineet osallistua JIK ky:n palveluiden kehittämiseen. Lisäksi raportissa kuvataan, miten palvelujen saatavuutta koskevat lakisääteiset määräajat ovat toteutuneet. Eniten on haasteita vammaispalveluiden ja lastensuojelun osalta. Raportti on tiettävästi ensimmäinen perustason sote-palveluita koskeva asiakkuusraportti Suomessa. Vanhuspalvelulain mukaisia omavalvontasuunnitelmia laadittiin kattavasti kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä. Ne varmistavat osaltaan toiminnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden. Hyvis-portaalin myötä on tarjottu asiakkaille sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Käytössä on nyt mm. turvallinen viestinvälitys Marevan-potilaiden hoidossa sekä sähköiset yhteydenottopyyntölomakkeet. Perhekeskusten ja uuden Kurikan sosiaalipalveluiden toiminnan yhdistäminen Perheiden palveluiden vastuualueeksi vaati tiivistä suunnittelua ja organisointia koko syksyn. Yhdenmukaisen palvelutarjonnan varmistamiseksi päivitettiin sekä ikääntyneiden kotihoidon että lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit. Tuotannon yhdenmukaisuutta lisäsivät osaltaan myös lukuisat päivitykset toiminnallisiin strategioihin. Pitkittynyt resurssivaje suun terveydenhuollossa aiheutti vaikeuksia hoitotakuun toteutumisessa. Tilanne saatiin hallintaan purkamalla hoidon tarpeen arviointijonoja henkilöstön tekemänä lisätyönä. Palveluiden tasalaatuisuutta turvattiin kouluttamalla henkilöstöä aktiivisesti sekä seuraamalla henkilöstömitoituksia eri yksiköissä. Loppuvuodesta käynnistyi alueellisen SAS-työryhmän toiminta. Kotiutustiimien toiminnan myötä tuotannon painopistettä siirrettiin enemmän kotona tapahtuvaan hoitoon. Henkilöstöä siirtyi tiimeihin akuutti- ja kuntoutusyksiköistä, joiden sairaansijamääriä vähennettiin. Ikääntyneiden palvelurakennetta uudistettiin valtakunnallisten suositusten ja JIK ky:n hoivan strategian mukaisesti. Pienkoti Mäntykodin toiminta siirtyi osaksi muita yksiköitä Jurvan alueella. Hoivakoti Niittyvillan muutto uusiin tiloihin ja samalla tehostetuksi asumispalveluyksiköksi (Könninkoto) päätti pitkäaikaisen laitoshoidon Ilmajoella. Osoittimina vaikuttavasta hoitotyöstä ja tehostuneista prosesseista ovat akuutti- ja kuntoutusyksiköiden hoitoaikojen lyhentyminen sekä päiväkohtaisen potilasvaihtuvuuden lisääntyminen vuoteen 2014 verrattuna. Elämää Tekemällä -työllistämisen palvelukeskus on tehostanut pitkäaikaistyöttömien aktivointisuunnitelmien tekoa merkittävästi. Lisäksi se on tarjonnut kuntouttavaa työtoimintaa yhä useammalle. Valitettavana kehityksenä näkyy perheisiin, ammatillisiin perhekoteihin sekä lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten hoitopäivien kasvu Kurikan alueella. Jalasjärven terveyskeskuksen ns. II-vaiheen saneeraus käynnistyi syksyllä. Samaten käynnistyi Iloniemen palvelukodin rakentaminen ARA:n myönnettyä Jalasjärven kunnalle rahoitusta. Jalasjärven hammashoitola siirtyi vastaremontoituihin tiloihin kesän jälkeen. Samoin sijaintia vaihtoi Väentuvan toiminta. Jurvan terveysaseman remontti oli käynnissä koko vuoden, ja palvelut tuotettiin Sisustuskeskus Sellasta, Suomen kauneimmasta terveysasemasta. Ilmajoen terveyskeskuskiinteistön saneerauksen ja laajennuksen valmistuttua toiminnot pääsivät siirtymään niille suunniteltuihin tiloihin. Vanha hammashoitola ja Rouvala tyhjenivät muuttojen myötä. Jalasjärven sosiaalitoimen henkilöstö siirtyi JIK ky:n palvelukseen vuoden 2015 alussa. Toimintojen yhteensovittaminen ja uusien käytäntöjen opettelu jatkuivat tiiviinä koko vuoden.

4 Syksyllä toteutettiin koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely. Edelliseen kyselyyn verrattuna (v. 2011) työhyvinvointi oli pysynyt samalla tasolla. Myös työnantajamaine oli säilynyt hyvänä; 84 % suosittelisi JIK:kiä tuttavalleen. Lisäksi kysely osoitti, että kehityskeskustelut ovat jonkin verran yleistyneet ja perehdytyksestä huolehditaan. Kehittämistä löytyi etenkin esimiestyöhön liittyen. Henkilöstö toivoo enemmän yhteisiä keskusteluja työhön liittyvistä asioista sekä palautetta omasta suoriutumisestaan. Henkilöstön sairauspoissaolot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna ollen keskimäärin 14,1 kalenteripäivää per työntekijä. Kesäkuussa tilaajalautakunta antoi JIK ky:lle raamiesityksen, jonka mukaan vuoden 2016 talousarvio oli valmisteltava 0 %:n kasvulle. Kustannustason nousu huomioiden esitys tarkoitti noin 1,2 miljoonan euron säästöjä verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Raamissa pysymiseksi käynnistettiin valmistelu, jossa pääpainona oli säästökeinojen löytäminen henkilöstömenoista. Näistä käytiin neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa ja ratkaisusta tiedotettiin mm. pitämällä henkilöstöinfoja. Vuoden 2015 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 104,4 %, mikä oli JIK ky:n koko toiminta-ajan paras toteuma. Lääkäripalveluissa käyntitavoitteet toteutuivat 89,1 % ja puhelinkontakteissa 110,8 %. Akuutti- ja kuntoutushoidon tavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 104,2 %. Suun terveydenhuollon suoritetavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 114,2 %. Ikääntyneiden palveluissa suoritetavoitteet pääosin ylitettiin. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan; tämä tavoite toteutui myös vuonna 2015. Kurikan sosiaalipalveluiden osalta keskimääräinen suoritetoteuma oli 107,4 % ja Jalasjärven sosiaalipalveluiden osalta 98,3 %. Jäsenkuntien maksuosuudet ylittyivät oman toiminnan osalta 1,2 %, n. 560 000 euroa. Kurikan sosiaalipalvelujen osalta maksuosuus ylittyi 2,7 %, n. 290 000 euroa ja Jalasjärven sosiaalipalvelujen osalta alittui 12,1 %, n. 690 000 euroa. Erikoissairaanhoidosta kertyneet maksuosuudet alittuivat 1,1 %, n. 480 000 euroa. Luvut on laskettu muutetuista talousarvioista huomioiden myös tasauslaskutus toteutuneiden suoritteiden mukaiseksi. JIK ky:n taloudellinen tulos vuonna 2015 oli n. 13 500 euroa ylijäämäinen. Kuntayhtymän tulos seitsemältä vuodelta yhteensä on n. 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tarkkaan menotalouteen, toiminnan tuottavuuteen ja palvelurakenteen kehittämiseen tulee kuitenkin jatkuvasti kiinnittää huomiota. Kokonaisuutena arvioiden vuosi 2015 oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti onnistunut. Kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle sekä luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet kuntayhtymää hallitusti eteenpäin. 1.2. Kuntayhtymän hallinto 1.2.1. Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2015 valittiin Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta viisi ja Kurikasta viisi edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa ja käsitellyt 19 asiaa.

5 1.2.2. Johtokunta Johtokunnan tehtävistä määrätään perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 varsinaista jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Osmo Metsä-Ketelä (Katja Kuusisto) Mervi Kujanpää-Mannila (Hannu Laulaja) Anna-Maija Koskela (Aino Liikaoja) Matti Koivuluoma (Vappu Kuivamäki) Raija Viitamäki (Jari Jokilehto) Esa Niemistö (Seppo Pirttikoski) Kirsi Kandolin (Margit Parkkamäki) Reetta Hakala (Outi Käkelä) Matti Ollila (Jukka Ala-Luopa) Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti Koivuluoma ja varapuheenjohtajana Matti Ollila. Johtokunnan kokouksessa esittelijänä toimi liikelaitoskuntayhtymän johtaja Hannele Koivisto. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 13 kertaa ja käsitellyt 163 asiaa. 1.2.3. Yksilöjaosto Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto. Yksilöjaoston tehtävänä on käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä. Yksilöjaosto käsittelee myös asiakasmaksupäätöksistä sekä yksilöön kohdistuvista viranhaltijapäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Yksilöjaostossa on 6 varsinaista jäsentä, 2 kustakin jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 yksilöjaostoon on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Aino Liikaoja (Katja Kuusisto) Hannu Laulaja (Pentti Pyymäki) Markku Löppönen (Vappu Kuivamäki) Esa Niemistö (Pentti Luhtala) Sirpa Kinnari (Marja-Leena Peltola) Margit Parkkamäki (Juhani Kivipelto) Yksilöjaoston puheenjohtajana toimii Margit Parkkamäki ja varapuheenjohtajana Sirpa Kinnari. Yksilöjaoston kokouksessa esittelijänä toimi vt. sosiaalijohtaja Eija Hautamäki. Yksilöjaosto on kokoontunut kertomusvuoden aikana 10 kertaa ja käsitellyt 71 asiaa. 1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakuntaan kuuluu 6 jäsentä, 2 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 (varajäsenet suluissa):

6 Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kyllikki Anttila (Rauno Heinonen) Aulis Harju (Eija Mäntymäki) Juhani Filppula (Tuija Alanko-Luopa) Salme Hautala (Otto Mantere) Aaro Hakola (Sirpa Alakoski) Anna-Liisa Myllymäki (Erkki Riippi) Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Aaro Hakola ja varapuheenjohtajana Kyllikki Anttila. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 11 kertaa ja käsitellyt 76 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille 2013 2018 on valittu JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT Esko Säilä. Avustavana tarkastajana on toiminut HM Ilari Karhu. Varastoja on tarkastanut JHTT, KTM Kati Mäntylä. 1.2.5. Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja sekä vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimi johtaja Hannele Koivisto. JIK ky:n johtoryhmä: johtaja Hannele Koivisto (vt. 1.1.-30.4.2015, vak.1.5.2015-) vt. johtava ylilääkäri Elina Majapuro työterveyshuollon ylilääkäri Liisa Lempiäinen vt. ylihammaslääkäri Johanna Kriikkula vs. hoitotyön johtaja Päivi Kaartunen (1.1.-31.3.2015) hoitotyön johtaja Elise Lepistö (1.4.2015-) ikääntyneiden palvelujohtaja Tarja Palomäki vs. terveysvalvonnan johtaja Tapio Harmanen (1.1-15.3.2015) terveysvalvonnan johtaja Virpi Ala-Risku (1.4.2015-) vt. sosiaalijohtaja Eija Hautamäki vs. hallintojohtaja Elise Lepistö (1.1.-31.3.2015) vs. hallintojohtaja Päivi Kaartunen (1.4.-31.7.2015) hallintojohtaja Päivi Niemistö (24.8.2015-) talousjohtaja Arto Saarela tiedottaja Maria Parkkonen, sihteeri (1.1.-3.9.2015) vs. tiedottaja Elina Iivari, sihteeri (4.9.-2.10.2015) vs. tiedottaja Mari Kempas, sihteeri (3.10.2015-) 1.2.6. Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakuntaan kuuluu 9 jäsentä, 3 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

7 Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäsenet ja varajäsenet (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Martti Selin (Susanna Viitala) Maire Hämeenniemi (Timo Järvilehto) Juha Luukko (Erkki Hirsimäki) Mika Sillanpää (Tytti Luoto) Kirsti Yli-Ojanperä (Veli Haavisto) Sinikka Koivumäki (Matti Ylisaukko-oja) Marja-Leena Markus (Voitto Parkkonen) Paavo Tyrväinen (Kaarina Hautala) Pentti Ylinen (Jani Uusi-Kakkuri) Toimikaudella 2013-2016 tilaajalautakunnan puheenjohtajana toimii Martti Selin, Sinikka Koivumäki toimii I varapuheenjohtajana ja Marja-Leena Markus II varapuheenjohtajana. Tilaajalautakunnan kokouksissa esittelijänä toimii controller Johanna Kaari. 1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio 1.3. Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä oli 31.12.2015 palvelussuhteessa 1112 henkilöä. Vakinaisia oli 713 henkilöä, joista 628 kokoaikaista ja 85 osa-aikaista (osa-aikaiset, osa-aikaeläkkeellä olevat, sivuviran hoitajat). Vakinaisista virkasuhteisia oli 68 ja työsuhteisia 645. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 399 henkilöä, joista 340 kokoaikaista ja 59 osa-aikaista. Määräaikaisista virkasuhteisia oli 38 ja työsuhteisia 361. Työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita oli 6 henkilöä ja työllistämistuella työllistettynä oli 18 henkilöä.

8 Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Palvelussuhteisen henkilöstön lukumäärä 31.12.2015 Määräaikaiset Vakinaiset ja sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous 27 1 28 Huolto 3 2 5 Hyvinvointipalvelujen hallinto 5 2 7 Työterveyspalvelut 15 3 18 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 187 97 284 Perhekeskus 60 18 78 Kotihoito 118 61 179 Asumispalvelut (hoiva) 192 129 321 Projektit ja tutkimushankkeet 2 0 2 Suun terveydenhuolto 34 19 53 Ympäristöterveydenhuolto 10 5 15 Sosiaalitoimi 60 62 122 Yhteensä 713 399 1112 Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät henkilöstöraportista. Toimintavuoden 2015 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: - 27.03.2015 25 Johtajan viran täyttäminen - 27.03.2015 41 Henkilöstöraportti vuodelta 2014-24.04.2015 51 Johtajasopimuksen hyväksyminen - 24.04.2015 64 Henkilöstöstrategia vuosille 2015-2018 - 24.06.2015 93 Hallintojohtajan viran täyttäminen - 20.11.2015 137 Työaikamuotojen muuttaminen - 18.12.2015 158 Virkoihin ja työsuhteisiin tehtäviin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset 1.4. Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä 1.1.2009 lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Vakuutukset kilpailutettiin uudestaan vuonna 2013 ja tarjouskilpailun perusteella vahinkovakuutusyhtiö IF Oy valittiin edelleen JIK ky:n vakuutusten hoitajaksi.

9 1.5. Sisäisen valvonnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymässä on yhtymäkokouksen 4.12.2013 23 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Johtokunta on 14.12.2012 181 hyväksynyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät 1.1.2013 alkaen. Johtokunta on 19.12.2014 158 päivittänyt vastuuhenkilöt ja laskujen hyväksyjät 1.1.2015 alkaen. JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt 28.5.2010 295. JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt (päivitys) 17.5.2013 67. 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Valitukset ja oikaisuvaatimukset: Johtokunta: - 1 hankintaoikaisu; hylättiin - 1 valitus hallinto-oikeuteen; (uhkasakko-asia v:lta 2014), valitus hylätty - 2 oikaisuvaatimusta; toinen hylättiin ja toinen hyväksyttiin (näistä ei valitettu hallintooikeuteen) Yksilöjaosto: - 46 oikaisuvaatimusta; 40 hylätty, 6 jätetty tutkimatta - näistä 11 valitusta hallinto-oikeuteen, joista vuoden aikana 7 saatiin päätös. Hallintooikeus hyväksyi 2 valitusta ja hylkäsi 5 - yhdestä hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen Vuonna 2014 on Valviralle tehty yksi kantelu, johon annettiin selitys. Valviralta ei tullut seuraamuksia JIK ky:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki valtakunnallisen kyselyn toimeentulotuen määräaikojen toteutumisesta ajalla 1.-30.4.2015. Aluehallintovirasto pyysi kyselyyn annettujen vastausten perusteella selvitystä toimeentulotukiasioiden käsittelyajoista Kurikan sosiaalitoimen osalta, koska saapuneiden toimeentulotukihakemusten käsittelyajoissa oli ollut viivytyksiä. Johtokunta antoi selvityksen ja aluehallintovirasto antoi asiassa päätöksen, jossa se kiinnittää huomiota toimeentulotukihakemusten viivytyksettömään käsittelyyn ja seuraa määräaikojen toteutumista seuraavan THL:n kyselyn avulla. Myös Jalasjärven sosiaalitoimessa oli THL:n kyselyyn annettujen vastausten mukaan ollut viivytyksiä toimeentulotukihakemusten käsittelyajoissa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira muistutti Jalasjärven sosiaalitoimea, että toimeentulotukilaissa toimeentulotukihakemusten käsittelylle säädetyt määräajat ovat ehdottomia. Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset KuntaToimisto-sovelluksen päätösarkistosta eikä niissä ole ilmennyt tarvetta otto-oikeuden käyttämiseen. Toimivallan delegoinnit on määritelty hallintosäännössä sekä joiltakin osin johtokunnan erillispäätöksissä. Johtajan päätökset on annettu tiedoksi johtokunnan puheenjohtajalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Viranhaltijoiden päätökset ovat olleet nähtävillä siten, kuin niistä on ennalta ilmoitettu.

10 Valvontaviranomaisten tarkastuksissa (AVI, paloviranomaiset) tekemiin huomioihin on reagoitu tarvittavin toimenpitein. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty, ja ne ovat julkisesti luettavissa www.jikky.fi -sivustolla. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä on suoritettu lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen) ja vaadittu salassapitositoumus. Vakituista henkilöstöä palkattaessa on huolehdittu, että virka- /työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Uuden henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä on hyödynnetty sähköistä raportointiohjelmaa, tehtävän vaativuuden arviointia sekä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Täydennyskoulutusvelvoitetta, työaikaa ja poissaoloja on seurattu sähköisiä ohjelmia hyödyntäen. Sähköinen matkahallintajärjestelmä on mahdollistanut matkakustannusten seurannan. Kehityskeskustelujen kattavuutta on seurattu esimiehille suunnatulla sähköpostitiedustelulla. Määräaikaisten työsopimusten yhdenjaksoisuutta on seurattu puolivuosittain. Palvelusuhteisiin liittyviä poikkeamia seurataan jatkuvasti, ja esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä taloushallinnosta. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin on annettu tietohallinnosta esimiesten pyynnöstä. Sosiaalihuoltolain velvoittamana ovat kotihoidon ja asumispalveluiden yksiköt laatineet omavalvontasuunnitelmia. Palo- ja pelastusturvallisuutta on parannettu laatimalla palo- ja pelastussuunnitelmia. Tiedonhallintasuunnitelmien noudattamista asiakirjojen käsittelyssä on tarkastettu ohjaavin arkistokäynnein. Potilastietojärjestelmän lokitietoja on tarkastettu sekä asiakkaiden pyynnöstä että sisäisenä valvontana. 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Työtehtävät on pyritty eriyttämään siten, ettei synny vaarallisia työyhdistelmiä. Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin kolmannesvuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Johtokunnan nimeämä kassantarkastaja on tarkastanut ennakolta ilmoittamatta yksiköille kuuluvat rahavarat ja raportoinut siitä. Toiminnan tavoitteiden ja kustannusten muutokset on käsitelty johtokunnassa talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö ovat suorittaneet kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa on kirjanpidossa täsmäytetty tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty järjestelmä toiminnallisista mittareista, joiden avulla seurataan toteutuneita suoritteita. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla. Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin.

11 1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja. Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Johtokunta on hyväksynyt päivitetyn hankintaohjeen 17.5.2013 ja se on tullut voimaan 1.6.2013. Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa. Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista. 1.5.4. Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä. Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja. Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen. 1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna. 1.6. Yleinen taloudellinen kehitys 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2014 Suomen talous supistui -0,7 % (BKT). Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien lukujen mukaan Suomen talous kasvoi 0,5 %:n vuonna 2015. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys kotimaassa. Huolimatta viennin noususta tuonti lisääntyy vientiä nopeammin johtuen kotimaan kysynnän lisääntymisestä. Vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 %. Vuonna 2015 työllisyys on heikentynyt ja työttömyysasteeksi arvioidaan 9,4 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2016 ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän 9,4 %:ssa. Ansiotasoindeksi nousi vuonna 2014 1,4 %, vuoden 2015 nousuksi arvioidaan 1,2 % ja samoin vuodelle 2016 1,2 %. Investoinnit supistuivat vuonna 2014 keskimäärin -3,3 %, kehityksen arvioidaan jatkuneen laskusuuntaisena -2,1 %:lla myös vuonna 2015. Julkinen kulutus laski -0,2 % vuonna 2014. Vuonna 2015 julkisen kulutuksen arvioidaan laskeneen -0,9 %. Julkisen kulutuksen

12 arvioidaan lisääntyvän 0,2 % vuonna 2016. Yksityinen kulutus kasvoi noin 0,5 % vuonna 2014. Vuonna 2015 yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvaneen 1,4 %. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 % vuonna 2016. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2014 oli 1,0 % ja vuonna 2015 muutos oli ennakkotietojen mukaan -0,2 %. Ennuste vuoden 2016 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on noin 0,9 %. 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli 0,2 %. Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat ennakkotietojen mukaan -0,8 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2014 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 1,0 % ja vuonna 2015 ennakkotietojen mukaan 0,5 %. 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2014 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 2,6 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan oli 3,3 %. Vuonna 2016 verotulot kasvavat Kuntaliiton tämän hetkisen arvion mukaan noin 2,3 %. Vuonna 2014 kuntien valtionosuudet laskivat -1,1 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuudet kasvoivat vuonna 2015 keskimäärin 0,3 %. Vuonna 2016 valtionosuudet kasvavat Kuntaliiton arvion mukaan noin 7,4 % johtuen lakisääteisestä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. 1.7. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous 1.7.1. Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä 1.8.2008 ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi 1.1.2009. Vuoden 2013 alussa Kurikan sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Vuoden 2015 alussa myös Jalasjärven sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Kokonaisuutena ottaen vuoden 2015 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän seitsemäntenä toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 104,4 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Jalasjärvi 105,9 %, Ilmajoki 107,7 % ja Kurikka 100,7 %. Kurikan sosiaalipalvelujen osalta suoritetoteuma oli 107,4 % ja Jalasjärven sosiaalipalvelujen osalta 98,3 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa. 1.7.2. Talous Käyttötalous: Talousarvio 2015 Toteutunut 2015 Toteuma-% Toimintatuotot 122.411.440 122.333.917 99,9 % Toimintakulut 121.506.660 121.520.321 100,0 % Toimintakate 904.780 813.596 89,9 %

13 Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat 77.523 euroa talousarviota pienemmät ja toimintakulut olivat 13.661 euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on 91.184 euroa talousarviota pienempi. Vertailut on tehty muutettuun talousarvioon 2015. Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio 2015. Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta alittuivat 315.285 euroa (-0,3 %). Tästä oman toiminnan osalta (tlk-tilaama) ylitys oli 563.328 euroa ja erikoissairaanhoidon osalta alitus oli -481.775 euroa. Kurikan sosiaalipalvelujen osalta ylitys oli 293.832 euroa ja Jalasjärven sosiaalipalvelujen osalta alitus oli -690.671 euroa. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä 1.197.000 euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä 984.392 euroa eli 82,2 % talousarviosta. 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2015 oli 813.596 euroa, mikä on 91.184 euroa talousarvion 904.780 euron määräistä toimintakatetta pienempi. Vuosikate ja tilikauden tulos: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli 900.847 euroa, mikä on 58.933 euroa talousarvion 959.780 euron määräistä vuosikatetta pienempi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat 887.334 euroa. Näin ollen tilikauden tulos on 13.513 euroa ylijäämäinen. Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli +900.847 euroa ja investointien rahavirta oli -984.392 euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä -83.545 euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli +2.649.220 euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2015 oli +2.565.675 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2015 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti:

14 Vertailut muutettuun talousarvioon 2015 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2015 LMR TP 2015 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi 13 120 300 13 489 392 369 092 102,8 % Ilmajoki 14 834 680 15 434 617 599 937 104,0 % Kurikka 20 802 870 20 397 169-405 701 98,0 % Yhteensä 48 757 850 49 321 178 563 328 101,2 % Erikoissairaanhoito TA 2015 LMR TP 2015 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi 10 095 700 10 133 788 38 088 100,4 % Ilmajoki 16 144 550 15 649 072-495 478 96,9 % Kurikka 18 226 400 18 202 015-24 385 99,9 % Yhteensä 44 466 650 43 984 875-481 775 98,9 % Kurikan sosiaalipalvelut TA 2015 LMR TP 2015 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Kurikka 10 857 680 11 151 512 293 832 102,7 % Jalasjärven sosiaalipalvelut TA 2015 LMR TP 2015 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi 5 708 410 5 017 739-690 671 87,9 % Yhteensä TA 2015 LMR TP 2015 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi 28 924 410 28 640 920-283 490 99,0 % Ilmajoki 30 979 230 31 083 689 104 459 100,3 % Kurikka 49 886 950 49 750 696-136 254 99,7 % Yhteensä 109 790 590 109 475 305-315 285 99,7 % Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2015 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2015 alkup. TP 2015 Yli+/ali- talousar Toteuma-% Jalasjärvi 12 785 060 13 489 392 704 332 105,5 % Ilmajoki 14 717 840 15 434 617 716 777 104,9 % Kurikka 20 802 870 20 397 169-405 701 98,0 % Yhteensä 48 305 770 49 321 178 1 015 408 102,1 % Erikoissairaanhoito TA 2015 alkup. TP 2015 Yli+/ali- talousar Toteuma-% Jalasjärvi 10 095 700 10 133 788 38 088 100,4 % Ilmajoki 13 915 330 15 649 072 1 733 742 112,5 % Kurikka 18 226 400 18 202 015-24 385 99,9 % Yhteensä 42 237 430 43 984 875 1 747 445 104,1 % Kurikan sosiaalipalvelut TA 2015 alkup. TP 2015 Yli+/ali- talousar Toteuma-% Kurikka 10 046 870 11 151 512 1 104 642 111,0 % Jalasjärven sosiaalipalvelut TA 2015 alkup. TP 2015 Yli+/ali- talousar Toteuma-% Jalasjärvi 5 708 410 5 017 739-690 671 87,9 % Yhteensä TA 2015 alkup. TP 2015 Yli+/ali- talousar Toteuma-% Jalasjärvi 28 589 170 28 640 920 51 750 100,2 % Ilmajoki 28 633 170 31 083 689 2 450 519 108,6 % Kurikka 49 076 140 49 750 696 674 556 101,4 % Yhteensä 106 298 480 109 475 305 3 176 825 103,0 %

15 Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2015 olivat yhteensä 109.475.305 euroa ja alittivat vuoden 2015 muutetun talousarvion 315.285 eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli 3.176.825 ). Toteumaprosentti oli 99,7 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 103,0 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin jäsenkunnilta perittäviä myyntituottoja asumispalvelujen ostoihin 452.080 euroa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin 2.229.220 euroa ja Kurikan sosiaalipalveluihin 810.810 euroa eli yhteensä 3.492.110 euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa. 1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 120 062 039 114 768 855 Liiketoiminnan muut tuotot 1 628 232 1 353 394 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 438 236-3 537 937 Palvelujen ostot -62 067 617-65 505 853-59 864 105-63 402 042 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -34 406 893-33 369 877 Henkilösivukulut Eläkekulut -6 331 500-5 942 423 Muut henkilösivukulut -1 995 100-42 733 493-1 886 155-41 198 455 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -887 334-887 334-730 055-730 055 Liiketoiminnan muut kulut -12 637 329-10 053 809 Liikeylijäämä(-alijäämä) -73 738 737 888 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 88 865 93 925 Muut rahoitustuotot 5 056 6 898 Korvaus peruspääomasta -1 440-9 930 Muut rahoituskulut -5 230 87 251-6 000 84 893 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 13 513 822 781 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 13 513 822 781 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 513 822 781 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,33 18,53 Voitto, % 0,01 0,72 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto)

16 1.9. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 2015 2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -73 738 737 887 Poistot ja arvonalentumiset 887 334 730 055 Rahoitustuotot ja -kulut 87 251 84 893 900 847 1 552 835 Investointien rahavirta Investointimenot -984 392-942 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -83 545 610 835 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -19 817 21 321 Vaihto-omaisuuden muutos 1 738 14 901 Saamisten muutos muilta 2 225 905-1 309 807 Korottomien velkojen muutos muilta 441 394 351 080 Rahoituksen rahavirta 2 649 220-922 505 Rahavarojen muutos 2 565 675-311 669 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 10 479 975 7 914 301 Rahavarat 1.1. 7 914 300 8 225 970 2 565 675-311 669 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -1 613 269-451 516 Investointien tulorahoitus, % 91,51 164,84 Kassan riittävyys, pv 31 25 Quick ratio 1,17 1,18 Current ratio 1,18 1,19 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

17 1.10. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE 2015 2014 2015 2014 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT 1 888 620 1 791 561 A OMA PÄÄOMA 4 506 310 4 492 797 I Aineettomat hyödykkeet 191 904 382 820 I Peruspääoma 3 000 000 3 000 000 2. Muut pitkävaikutteiset menot 191 904 382 820 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 492 797 670 016 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13 513 822 781 II Aineelliset hyödykkeet 1 696 710 1 408 735 4. Koneet ja kalusto 1 696 710 1 408 735 III Sijoitukset 6 6 1. Osakkeet ja osuudet 6 6 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 82 912 102 729 1. Valtion toimeksiannot 22 916 38 846 3. Muiden toimeksiantojen pääomat 59 996 63 883 E VIERAS PÄÄOMA 15 085 169 14 643 775 B VAIHTUVAT VASTAAVAT 17 785 771 17 447 740 II Lyhytaikainen 15 085 169 14 643 775 I Vaihto-omaisuus 140 056 141 794 7. Ostovelat 6 515 436 6 121 033 1. Aineet ja tarvikkeet 140 056 141 794 9. Muut velat 774 853 756 797 10.Siirtovelat 7 794 880 7 765 945 II Saamiset 7 165 740 9 391 645 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 19 674 391 19 239 301 Lyhytaikaiset saamiset 7 165 740 9 391 645 1. Myyntisaamiset 5 884 484 8 314 488 4. Muut saamiset 743 734 700 315 5. Siirtosaamiset 537 522 376 842 IV Rahat ja pankkisaamiset 10 479 975 7 914 301 VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 674 391 19 239 301 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 22,90 23,35 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,40 12,61 Kertynyt ylijäämä, 1000 1 506 1 493 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

18 1.11. Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 121 690 270,77 Toimintakulut 120 876 674,60 Korkotuotot 88 864,58 Korvaus peruspääomasta 1 440,00 Muut rahoitustuotot 5 056,27 Muut rahoituskulut 5 230,30 Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot 984 392,18 Kokonaistulot yhteensä 121 784 191,62 Kokonaismenot yhteensä 121 867 737,08 Kokonaistulot Kokonaismenot =121.784.191,62-121.867.737,08 = -83.545,46 Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos = [2.649.220,04]-[2.565.674,58] = [83.545,46] 1.12. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 120 :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä 13.512,98 euroa liitetään taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa.

19 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa 8.10.2008 päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2015 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa 3.12.2014. Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen JIK ky yhteensä Toimintatulot 118 617 400 3 794 040 122 411 440 122 333 916,91-77 523,09 Toimintamenot 117 712 620 3 794 040 121 506 660 121 520 320,74 13 660,74 Toimintakate 904 780 0 904 780 813 596,17-91 183,83 Poistot ja arvonalentumiset 959 780 0 959 780 887 333,73-72 446,26 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen 2.1.1.1. Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2015 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoitotakuun ja/tai todetun hoidontarpeen määräämissä rajoissa. Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen. Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveyskeskukseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Välitön yhteydensaanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti.

20 Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmen arkipäivän kuluessa. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsy on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Palvelut ovat laadukkaita ja laadunvarmistamista ja -mittaamista kehitetään mm. asiakas- ja potilastyytyväisyystutkimuksilla sekä takaamalla joustava potilasasiamiestoiminta potilasvahinkolain mukaisesti. Hoivapalveluiden saatavuus pohjautuu valtakunnallisiin laatusuosituksiin ja lainsäädäntöön. Asiakkaan tarpeiden ja elämän tilanteen kokonaisuuden huomioiva ammattitaitoinen palvelu sekä moniammatillinen työskentely. Joustavat hoitopolut (nopea tarpeen mukainen hoitoon pääsy, järkevä tutkimusstrategia, hoito ja kuntoutus). Lakisääteinen sosiaalipalveluiden arviointi toteutuu. Valtakunnalliset käypähoitosuositukset ja laatusuositukset käytössä. Aktiivinen yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön kanssa. Hoivapalveluiden vastuualueella lakisääteinen palvelutarpeen arviointi toteutuu valtakunnallisten laatusuositusten ja lainsäädännön mukaisesti. Jatkuvasti käytössä potilastietojärjestelmän yhteydessä. Alueellisen potilastietojärjestelmän (EP- Potti) käyttöönotto on lisännyt hoitopolkujen saumattomuutta. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa on toimiva yhteistyö. Ostopalveluiden Toteutuu tasapuolisesti joustava käyttö osana JIK-kunnissa. palveluprosesseja hoidon ja hoivan kokonaisuus huomioiden. Parannettavissa sairauksissa toimii tehokas hoitoprosessi (tavoitteena työ/toimintakyvyn palautuminen). Asiakkuusnäkökulman toteutuminen kuvattu asiakkuuskertomuksessa. Pitkäaikaissairauksissa taataan hoidon jatkuvuus sekä omatoimisuutta tukevat hoito- ja palveluratkaisut. Palveluprosessien laadun mittaaminen ja arviointijärjestelmät. Pohjanmaan Potkuhankkeen myötä tulleet kehittämistoimenpiteet käytäntöön. Ostopalveluita hankittu tarvelähtöisesti eri palveluntuottajilta puitesopimusten mukaisesti. Hoidon saatavuuden seuranta. Hoitoaikojen seuranta. Vertaisryhmien toiminta. Hoitosuunnitelmat tehty resurssien mukaan.

21 Sähköisten palveluiden käyttöönotto osana omatoimisuuden tukemista. Parempi Arki hanke käynnistynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet - perheliikuntatapahtumat - ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja terveystarkastukset - innovatiiviset palvelukokeilut Kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Ilmajoen hyvinvointikertomus valmistui. Terveyden edistämisen ohjausryhmä koordinoinut JIK ky:n eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja laatinut JIK ky:n terveyden edistämisen strategian. Tehty raportti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kuntien hyvinvointityöryhmiin osallistutaan kuntien toivomalla tavalla. Terveyden edistämisen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Väestön osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja omaehtoisen hyvinvointia tukevan toiminnan tukeminen. Aktiivinen väestölle tiedottaminen sekä neuvontapalvelut. Palvelujärjestelmästä tiedottaminen sekä viestinnän kehittäminen. Kehitettiin palvelujärjestelmästä tiedottamista sekä viestintää mm. verkkosivuilla. Lapsiperheiden käyttäjäneuvosto on ollut toiminnassa. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kehitetään STM:n linjausten mukaisesti. Systemaattinen tiedonkeruu asiakas- ja potilasturvallisuudesta Potilas- ja asiakasturvallisuuden jatkuva arviointi. Haittatapahtumien seuranta ja korjaavat toimenpiteet. HaiPro ohjelmisto on käytössä. Asiakkaan valinnanvapaus. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto. Kotihoitopalveluissa, hoivan ostopalveluissa ja suun terveydenhuollossa palveluseteleiden käyttäminen. Ikääntyneiden asumispalveluiden ostotoiminta toteutuu palveluseteliä käyttämällä (v. 2015 3.052.885 ) ja myös kotihoidossa (387.032

22 Terveydenhuoltolaki: Asiakas saa oikeuden valita terveyskeskuksen vuosittain. Siirtyvien määrä. ) on mahdollisuus saada palveluita palvelusetelillä. Suun terveydenhuollossa (676 ) palvelusetelit ovat myös käytössä. 52 ulkokuntalaista henkilöä valitsi perusterveydenhuollon palvelunsa JIK:stä ja 13 henkilöä lähti pois JIK:in palveluiden piiristä, nettolisäys JIK:iin oli 39 henkilöä. Potilas- ja asiakasturvallisuus JIK ky:n potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma on päivitetty vuoden 2015 aikana ja hyväksytty johtokunnassa 27.3.2015. Se on laadittu JIK ky:n strategian pohjalta neljän osaalueen pohjalta ottaen huomioon asiakas-, sisäisten prosessien-, henkilöstön ja osaamisen sekä talouden näkökulmat. Siinä on myös määritetty ne indikaattorit, joita seuraamalla voidaan suunnitelmallisesti seurata potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutumista. Asiakkaan mielipiteen kuuleminen on olennainen osa asiakasnäkökulman toteuttamista. Vuoden 2015 aikana on jokaiseen JIK ky:n toimipisteeseen hankittu lukittava palautelaatikko. Strukturoituja asiakastyytyväisyyskyselyjä on vuoden aikana toteutettu kattavasti JIK ky:n asumispalveluyksiköissä sekä palvelusetelillä tuotetuissa asumispalveluissa. Niiden tuloksia tullaan käyttämään yksiköiden palveluiden kehittämisessä SWOT-analyysin pohjalta. Jo vuonna 2014 THL toteutti äitiys- ja lastenneuvoloissa valtakunnallisen kyselyn, jonka vastaukset on käsitelty vuoden 2015 aikana. Käyttäjäneuvosto on joko asiakkaista, potilaista tai läheisistä koostuva neuvoa antava elin, joka yhdessä ammattihenkilöiden kanssa pohtii palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja yhdessä kehittämistä. Kotihoidon käyttäjäneuvosto päätti kaksivuotisen kautensa v. 2015 kotihoidon kriteerien valmistuttua, joihin neuvosto antoi ohjeistuksia. Lapsiperhepalveluiden käyttäjäneuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden 2015 aikana, jolloin käsiteltiin mm. verkkosivujen rakennetta ja sisältöä, perhevalmennuksen kehittämistä sekä vastaanotoilla annettavaa ohjausta. Potilasasiamiestoimintaan kohdistui yhteydenottoja 84 kpl vuoden 2015 aikana. Yhteydenotot olivat lähes samaa luokkaa edelliseen vuoteen verrattuna (-5). Potilasasiamiehen toiminnassa painottui neuvonta ja ohjaus puhelimitse (55), neuvontaa potilasvahinkoon liittyvissä tilanteissa oli 26, muistutukseen 18 ja asioiden sovitteluun ja välitykseen eteenpäin 24 kertaa. JIK ky:ssä on käytössä HaiPro- järjestelmä, jonka avulla työntekijät anonyymisti raportoivat sähköisesti potilaille tapahtuneita vaaratapahtumia sekä läheltä piti tilanteita. Raportoidut vaaratapahtumat käsitellään yksiköissä syyllistämättömyysperiaatetta noudattaen. HaiProilmoituksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 1418 kpl, joissa on lisäystä 748 kpl. Lisäys johtui osaltaan HaiPro järjestelmän työturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja potilaan ja läheisen oman ilmoitusosion käyttöön otoilla vuoden 2015 aikana. Työturvallisuus ilmoituksia tehtiin 268 ja