Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI
1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 6 5. Ikärakenne... 7 7. Terveysperusteiset poissaolot... 9 8. Henkilöstön vaihtuvuus... 10 9. Eläköityminen... 10 10. Työvoimakustannukset... 11 11. Työhyvinvointi... 11 11.1. Kannustevapaat... 11 11.2. Mielekäs-ohjelma... 12 11.3. Työhyvinvointitutkimus... 12 11.4. Virkistys- ja tyhy -toiminta... 12 12. Yhteistoimintaryhmä... 13
1. Johdanto Henkilöstökustannukset muodostavat valtaosan kuntayhtymän oman toiminnan käyttömenoista. Taloudellisen ja tehokkaan päätöksenteon sekä muutoksen johtamisen välineenä voidaan käyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilöstötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu johdolle, esimiehille ja luottamushenkilöille henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen apuvälineeksi. Henkilöstöstä saadut tiedot antavat pohjan tehtäessä henkilöstörakennetta ja henkilöstön kehittämistä koskevia päätöksiä ja henkilöstörakenteen korjaussuunnitelmia. Raportin tietoja voidaan hyödyntää myös kuntayhtymän strategisen johtamisen suunnittelussa. Raportoinnissa on käytetty Kuntatyönantajien henkilöstöraportointia koskevan uusimman suosituksen mukaisia tunnuslukuja siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat määrälliset tunnusluvut mahdollistavat jatkossa kuntaorganisaatioiden välisen vertailun. Tiedot henkilöstöraporttiin on koottu palkkalaskennassa käytössä olevasta Populus -henkilö- ja palkkahallintojärjestelmästä. Lisäksi tietoja on kerätty kirjanpitojärjestelmästä. Sosiaalihuollon palvelut ovat siirtyneet kuntayhtymän tuotettavaksi 1.1., joten vertailu on mahdollista vasta kahdelta vuodelta. 2. Henkilöstömäärä Kuntayhtymän palveluksessa oli 31.12. yhteensä 1254 henkilöä. Heistä 984 oli vakituisessa ja 270 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kuntayhtymän henkilöstömäärä 31.12.: Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Palvelussuhde () () () () () () 31.12. Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä 65 17 (1) 64 24 (0) 920 176 (8) 920 246 (6) 985 193 (9) 984 270 (6) - 0,10 39,90 Yhteensä 82 88 1096 1166 1178 1254 6,45 Palvelualueittain henkilöstömäärä jakaantui seuraavasti: Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Palvelussuhde 31.12. () () () () () () Yhtymähallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Perhepalvelut 35 163 194 65 60 392 76 33 162 190 64 63 393 79 5 26 45 5 17 76 19 4 31 54 7 23 127 24 40 189 239 70 77 468 95 37 193 244 71 86 520 103 3
Määrällisesti eniten vakinaista henkilöstöä on vanhuspalveluissa. Seuraavaksi eniten henkilöstöä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelualueilla. Kasvu määräaikaisen henkilöstön määrässä on keskittynyt loppuvuoteen ja oletettavasti kysymys on lomasijaisten palkkaamisesta omaan palvelussuhteeseen vuokratyövoiman käytön sijaan. Vakinaisen henkilön prosentuaalinen jakauma palvelualueittain Perhepalvelut 8 % Yhtymähallinto 3 % Perusterveydenhuolto 17 % Vanhuspalvelut 40 % Aikuissosiaalityö 6 % Erikoissairaanhoito 19 % Mielenterveys-ja päihdetyö 7 % 3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna yhteensä 1080,11. Henkilötyövuosien jakaantuminen palvelualueittain: Palvelualue Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet Yhtymähallinto 66,97 62,53 Perusterveydenhuolto 162,51 167,69 Erikoissairaanhoito 195,82 198,93 Mielenterveys- ja päihdetyö 61,61 61,5 Aikuissosiaalityö 74,97 78,87 Vanhuspalvelut 446,41 424,18 Perhepalvelut 82,86 86,41 Yhteensä 1091,15 1080,11 4
500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet Raportointiohjelma jakaa henkilötyövuodet palvelualueille kustannusten jaon mukaan. Vuonna varahenkilöstön palkkakustannukset ovat menneet yleishallinnosta, minkä johdosta henkilötyövuodet ovat yleishallinnossa huomattavasti suuremmat kuin henkilömäärä. Lisäksi kuntayhtymä on käyttänyt lääkäreiden ja hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa. Hoitohenkilöstön osalta lyhytaikaisiin (alle 3 kk) sijaisuuksiin hoitohenkilöstön työpanosta ostettiin Seuturekry Oy:ltä. Vuonna vuokratyövoimaa on hoitohenkilöstössä käytetty 72,82 henkilötyövuotta. Vuokratyövoimaa perus-ja erikoissairaanhoidon lääkäripäivystyksessä on käytetty 6 henkilötyövuotta ja suun terveydenhuollon päivystyksessä 2 henkilötyövuotta. Kustannuksia työvoiman vuokrauksesta on aiheutunut yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet palvelusuhteessa Henkilötyövuodet vuokratyövoima (hoitotyö) v. v. Muutos % ed. vuodesta 1091,15 1080,10-1,0 54,79 72,82 32,9 Henkilötyövuosien määrä palvelussuhteessa on hienoisesti laskenut verrattuna edellisvuoteen ja vuokratyövoiman käyttö lisääntynyt. Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen johtuu siitä, että sosiaalihuollon palvelualueet siirtyivät lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa vuokratyövoiman käyttöön asteittain vuonna. Näin ollen vuodet ja eivät ole verrannollisia toisiinsa. Vuoden loppupuolella toimintaa sopeutettiin ja vuokratyövoiman käyttöä sen johdosta vähennettiin. 5
4. Työajan jakautuminen Työajan jakautuminen kertoo, miten työntekoon käytettyä työaikaa todellisuudessa on käytetty. Teoreettinen säännöllinen työaika Vähennetään: - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - muut palkattomat poissaolot Työpäivät 333 259 35 868 15 561 8 836 2 039 600 11 883 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 100 10,8 4,7 2,7 0,6 0,2 3,6 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 003 Tehty vuosityöaika 260 476 76,2 6
5. Ikärakenne Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöstä suurimman ikäryhmän muodostavat 50-59-vuotiaat. Seuraavaksi suurin ryhmä on 40-49-vuotiaat. Kuntayhtymän vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,65 vuotta vuonna ja se on noussut vuodesta vajaalla kahdella kuukaudella. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön ikärakenne 419418 240228 168174 69 84 97 65 5 2 Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 yli 65 Prosenttiosuus vakinaisesta henkilökunnasta 42,5 % 9,9 % 0,2 % 6,6 % 17,7 % 23,2 % Alle 30 vuotiaat 30-39 40-49 50-59 60-64 yli 65 Palvelualueittain ikärakenne ei poikkea merkittävästi koko organisaation ikärakenteesta. 7
160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ikäjakauma palvelualueittan Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 yli 65 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuonna Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä on järjestetty koulutusta oheisen luettelon mukaisesti. Lisäksi eri palvelualueet ovat järjestäneet henkilöstölleen ammatillista koulutusta. Koulutukset Alueellinen haavahoitokoulutus Hengellisten ja henkisten tarpeiden huomioiminen potilas- ja asiakastyössä Hygieniakoulutus Hätäensiapu Itsemääräämisen kysymyksiä käytännön työssä Leikkaukseen savuttomana Painehaavojen ennaltaehkäisy, riskiluokitus ja apuvälineet Rakenteinen kirjaaminen Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen Seudullinen haavanhoito koulutus Suonensisäinen neste-ja lääkehoito Turvapaikanhakijakoulutus Uudet jaksotyömääräykset Virtsatieinfektiot ja ESBL Koulutuksiin hyvinvointikuntayhtymässä osallistuttiin 2039 päivää vuonna. Keväällä käynnistettiin Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän arvoihin liittyvä arvokeskustelu, joka vietiin läpi työyksiköissä loppuvuoden aikana. Effica-hoitokertomus, joka on hoitotyön kirjaamisosio, otettiin käyttöön terveydenhuollon yksiköissä ja vanhus- ja vammaispalveluissa 2016. Koko hoitohenkilökunta koulutettiin hoitokertomuksen käyttöön ja rakenteiseen kirjaamiseen vuoden aikana. 8
7. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisia poissaoloja ei ole lainkaan 318 henkilöllä. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät kalenteripäivät % työajasta % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv 3863 3899 1,08 1,08 4-29 pv 8721 7882 2,04 1,87 30-60 pv 3320 3389 0,77 0,76 61-90 pv 1700 2085 0,38 0,47 91-180 pv 2974 2495 0,67 0,56 yli 180 pv 576 273 0,13 0,06 Yhteensä 21154 20023 5,07 4,80 1522 3,71 Terveysperusteiset poissaolot ovat vähentyneet 1131 kalenteripäivää eli 5,3 % edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisia poissaolomääriä verrataan henkilötyövuosiin, jotta luvut ovat vertailukelpoiset vuosien välillä, vaikka tehdyn työn määrä vaihtelisi. Terveysperusteiset poissaolot keskimäärin/ HTV keskimäärin/ HTV Lyhyet poissaolot alle 4 pv 3,54 3,61 4-29 pv 7,99 7,30 30-60 pv 3,04 3,14 61-90 pv 1,56 1,93 91-180 pv 2,73 2,31 yli 180 pv 0,53 0,25 Yhteensä 19,39 18,54 Terveysperusteisten poissaolojen määrä (kalenteripäivä) on pienentynyt erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdetyön, aikuissosiaalityön ja vanhuspalvelujen palvelualueilla. Terveysperusteiset poissaolot ja palvelualueittain (kalenteripv) Yleishallinto 494 530 Perusterveydenhuolto 2145 2173 Erikoissairaanhoito 3709 3622 Mielenterveys- ja päihdetyö 1203 721 Aikuissosiaalityö 2016 1864 Vanhuspalvelualue 10784 9938 Perhepalvelut 803 1174 9
Terveysperusteiset poissaolot ja palvelualueittain (kalenteripv) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Sitran rahoittaman ODUM-hyvinvointihankkeen toinen kysely toteutettiin vuonna. Vuonna jatkettiin myös vuoden kyselyn tulosten perusteella perustettuja perusliikuntaryhmiä. 8. Henkilöstön vaihtuvuus. Vuonna alkaneisiin palvelussuhteisiin sisältyy sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen ehdoin 1.1. kuntayhtymään. Vuoden henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti oli 8,63 % ja tulovaihtuvuusprosentti 8,53 %. Vakinaiset Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 519 84 8,53 Päättyneet palvelussuhteet 41 85 8,63 9. Eläköityminen Vuonna jäi eläkkeelle 21 henkilöä. Eläkelaji % koko henkilöstöstä Keski-ikä, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseläkkeet 16 21 2,13 64,1 67,74 Täysi työkyvyttömyyseläke 1 0,10 * 3,23 Täysi kuntoutustuki 7 4 0,41 50,4 12,90 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä 4 5 0,51 56,2 16,13 Yhteensä 27 31 61 100,00 Osa-aikaeläke 2 4 0,41 61,1 11,43 10
Eläköityminen Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Täysi kuntoutustuki Täysi työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläkkeet 0 5 10 15 20 25 Maksut 1000 euroa Varhemaksu 241 0,59 Eläkemenoperusteinen maksu 10212 - %-osuus palkkakustannuksista Kuntien eläkevakuutusyhtiön raportointitietokannasta ei edelleenkään saada koko kuntayhtymän eläkepoistumaennustetta tietojärjestelmämuutoksen johdosta. Kevan viimeisin ennuste perustuu terveydenhuollon kuntayhtymän aikaiseen ennusteeseen eikä kuvaa koko henkilöstön ennustetta. 10. Työvoimakustannukset Kuntayhtymä on maksanut palkkoja, palkkioita ja henkilösivukuluja: v. (milj. ) v. (milj ) Palkat ja palkkiot 41,1 41,0 Henkilösivukulut 11,1 11,4 Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä vuonna yhteensä 770 329 euroa. 11. Työhyvinvointi 11.1. Kannustevapaat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä otettiin 1.10. käyttöön kannustevapaat, joissa viiden päivän palkattomalla vapaalla ansaitsee yhden palkallisen vapaapäivän. Kannustevapaita käytettiin loppuvuoden aikana yhteensä 214 päivää. 11
11.2. Mielekäs-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna Mielekäs-ohjelman toisessa vaiheessa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän lääkekeskukselle tunnustuksen vetovoimaisesta työpaikasta. 11.3. Työhyvinvointitutkimus Hyvinvointikuntayhtymässä toteutettiin vuonna koko henkilöstölle kohdennettu työhyvinvointia koskeva kysely. Vastausprosentti kyselyyn oli erittäin hyvä, 83 % henkilöstöstä ja vastausprosentti oli 5 % edellisvuotta korkeampi. Jatkossa kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Joka neljäs vuosi kysely on laajempi ja niiden välillä kysely toteutetaan suppeampana. Seuraava kysely toteutetaan vuonna 2017. Työhyvinvointikyselyn tutkittavat aihealueet olivat työ, työyhteisö, johtaminen ja muutokset työssä. Kuntayhtymän tasolla tulokset olivat kaikilla osa-alueilla hyvät. Kehittämiskohteeksi tuloksissa nousee kehityskeskustelujen käynti. Vuoden kyselyssä kohderyhmänä oli koko nykyinen henkilöstö. Kysely toteutettiin syyskuussa. Työtyytyväisyys (mitä suurempi arvo sitä enemmän) 7 6 5 4 3 2 1 0 5,24 5,15 5,03 5,04 FSHKY Kaikki org 11.4. Virkistys- ja tyhy -toiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin vuonna yhteensä 35 361 euroa. Virkistysmäärärahoilla tuettiin sekä liikunta- että kulttuuritoimintaa. 2.9. otettiin käyttöön koko henkilökunnalle suunnattu sähköinen tyky-online liikunta-ja kulttuuriseteli. Liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöaste syys-joulukuun aikana oli 47,21 %. 24.9. viettiin perinteinen koko organisaation yhteinen Syyspäivä, missä jaettiin laatu-ja kehittämispalkinnot sekä Vuoden hyvä työyksikkö-palkinto. 12
Lamminkirmun virkistyspaikan käyttöaste oli kesäkuukausina lähes 100 prosenttia. Lisäksi työyhteisöt järjestivät omia työhyvinvointipäiviä. 12. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna 8 kertaa. Ryhmässä käsiteltiin säännöllisin väliajoin sote-tilannetta sekä hyvinvointikuntayhtymän tilannekatsausta. 13