Forssan kaupunki HENKILÖSTÖ- KERTOMUS. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Transkriptio

1 Forssan kaupungin HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2016 Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

2 Sisällys Henkilöstömäärä... 1 Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin... 1 Henkilöstön sukupuolijakauma... 2 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin... 2 Henkilötyövuosien vuosivertailu... 3 Henkilötyövuodet palvelualueittain... 3 Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin... 4 Koko- ja osa-aikaisuus... 4 Lähtövaihtuvuus... 5 Vanhuuseläkeiän (63 -vuotta) täyttävien henkilöiden lukumäärä... 5 Poissaolokustannukset... 6 Erimittaisten sairauspoissaolojen suht.osuus sairauspoissaolojen lukumäärästä... 7 Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palvelualueittain... 7 Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palveluyksiköittäin... 8 Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu päiväkodit... 8 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta... 9 Työterveyshuollon sairaanhoito... 9 Työtapaturmat vamman laadun mukaan Työmatkatapaturmat vamman laadun mukaan Henkilöstökulujen vuosivertailu Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisen maksun vuosivertailu Virkistysmäärärahan käyttö Henkilöstön tila Henkilöstötalous Seuranta... 14

3 Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä vuoden viimeisenä päivänä ilman vesihuoltoliikelaitosta on ollut 685 henkilöä, joista vakituisia on ollut 464 ja määräaikaisia 221. Vuoteen 2015 verrattuna henkilöstön määrä on vähentynyt ollen lähes samaa tasoa kuin vuonna Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin Vakituisia ja muita määräaikaisia työntekijöitä on vuoden viimeisenä päivänä ollut vähemmän kuin aikaisempina kolmena vuonna. Työllistettyjen määrä on tasaantunut noin 45 työntekijään. Sijaisten määrä on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Sijaisten lukumäärän lisääntymistä selittää osittain poissaolojen lukumäärän lisääntyminen, jonka vuoksi on jouduttu palkkaamaan sijaistyövoimaa.

4 Henkilöstön sukupuolijakauma Naisten lukumäärä on vuosina ollut noin 490 henkilöä. Miesten lukumäärän ollessa vastaavana aikana noin 190 henkilöä. Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin Sijaiset ovat vuosina olleet pääosin naisia. Työllistettyjen kohdalla miehiä on ollut vastaavina vuosina keskimäärin enemmän kuin naisia.

5 Henkilötyövuosien vuosivertailu Tavoitteena on ollut, että henkilötyövuodet eivät lisääntyisi vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2016 HTV1 luku (643) on 9 korkeampi kuin vuoden 2015 HTV1 luku (634). HTV3 luku, joka huomioi poissaolot on taas lähes sama molempina vuosina (527/528), samoin on HTV2 luku (608/611), joka ilmoittaa palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärän. Henkilötyövuodet palvelualueittain Eniten henkilötyövuosia on perusopetuksen palvelualueella ja toiseksi eniten varhaiskasvatuksen palvelualueella. Sen jälkeen tulevat työllisyyden hoidon palvelut ja Wahren keskuksen palvelualueet.

6 Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Suurin ikäryhmä on kuten aikaisimpinakin vuosina vuotiaat. Heitä on vuoden viimeisenä päivän ollut 233 henkilöä, joka on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Alle 30 vuotiaiden määrä on vuoteen 2014 verrattuna lisääntynyt ja pysynyt noin henkilön lukumäärässä vuosina Koko- ja osa-aikaisuus Kokoaikaisten määrä on kahtena viime vuonna ollut reilut 550 henkilöä. Osa-aikaisten virkojen tai toimien ja sivuvirkojen tai toimien määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna. Osa-aikaeläkeläisiä on vuosittain 6-10 henkilöä.

7 Lähtövaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista työntekijöistä eläkkeelle siirtyi vuonna 2016 yhteensä 18 työntekijää. Muun työnantajan palvelukseen tai muun syyn vuoksi siirtyneitä oli 7 työntekijää. Vanhuuseläkeiän (63 -vuotta) täyttävien henkilöiden lukumäärä Ennusteen mukaan vakituista henkilöstöä jää vanhuuseläkkeelle vuosina keskimäärin 18 henkilöä vuodessa. Kaupungin palveluksessa on vuoden viimeisenä päivänä ollut 23 vakituista työntekijää, jotka ovat jo täyttäneet 63- vuotta.

8 Poissaolokustannukset Vuosilomakustannukset ovat suurin poissaolokustannusryhmä. Sairauspoissaolot ovat seuraavaksi suurin kustannuksia aiheuttava poissaoloryhmä. Sairauspoissaolokustannukset ovat kohonneet edelliseen vuoteen verrattuna Työtapaturmakustannukset ovat kohonneet Työtapaturmakustannukset ovat lisääntyneet eniten prosentuaalisesti (418 %)

9 Erimittaisten sairauspoissaolojen suht.osuus sairauspoissaolojen lukumäärästä Pitkien sairauspoissaolojen kalenteripäivien lukumäärät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyiden sairauspoissaolojen kalenteripäivien lukumäärät ovat vähentyneet. Kaiken kaikkiaan sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet 13,7 päivästä 16,6 päivään henkilötyövuotta kohden laskettuna. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palvelualueittain Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolokalenteripäivät ovat vähentyneet keskushallinnossa, lukiokoulutuksessa ja Wahren keskuksessa. Muilla palvelualueilla sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet.

10 Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palveluyksiköittäin Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu päiväkodit Sairauspoissaolokalenteripäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Axelin esiopetuksessa, Vasikkahaan päiväkodissa ja Kurjenpesän päiväkodissa

11 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta Työpaikkaselvitykseen on käytetty vuonna tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ryhmän neuvontaan ja ohjaukseen käytetyt tunnit ovat vähentyneet yhdellä tunnilla edelliseen vuoteen verrattuna. Yksilön neuvonnan ja ohjauksen kappalemäärät ovat nousseet 15 kpl. Muiden terveystarkastusten kappalemäärä on lisääntynyt 67 kpl. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta Muutos Työpaikkaselvitykset (t) Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) Yksilön neuvonta ja ohjaus (kpl) Terveystark. erit. sair.vaara (kpl) Muut terveystarkastukset (kpl) Työterveyshuollon sairaanhoito Vuonna 2016 lääkärillä käyntejä on yhteensä 1018, mikä on 282 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Terveydenhoitajalla käyntejä on 670, mikä on 88 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työterveyshuollon sairaanhoito Lääkäri Terv.h. Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Muutos ed.vuoteen

12 Työtapaturmat vamman laadun mukaan Työtapaturmia on vuonna 2016 sattunut 40kpl, mikä on 16kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Laadultaan vammat ovat useimmiten sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä, joita on 12kpl. Korvauksien yhteismäärä vuonna 2016 on 93655, joista luunmurtumista on aiheutunut eniten (44561 ) korvauksia. Työtapaturmat vamman laadun mukaan Vahinkoja Sairaspäivät Korvaus Haavat ja pinnalliset vammat Luunmurtumat Sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset Tärähdykset ja sisäiset vammat, ruhjevammat Palovammat, syöpymiset ja paleltumat Muut, yllä luokittelemattomat vammat Tuntematon tilastointiarvo Työmatkatapaturmat vamman laadun mukaan Työmatkatapaturmia on vuonna 2016 sattunut 7 kpl, mikä on 2 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Korvauksien yhteismäärä vuonna 2016 on 72707, joista tuntemattomasta tilastointiarvosta on aiheutunut (47386 ) eniten kustannuksia. Työmatkatapaturmat vamman laadun mukaan Vahinkoja Sairaspäivät Korvaus Haavat ja pinnalliset vammat Luunmurtumat Sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset Tärähdykset ja sisäiset vammat, ruhjevammat Tuntematon tilastointiarvo

13 Henkilöstökulujen vuosivertailu Palkkoja/palkkioita on maksettu vuonna 2016 noin 160 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkekulut ovat vähentyneet noin 270 tuhatta euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Muut henkilösivukulut ovat kasvaneet noin 130 tuhatta euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökorvauksia on tullut enemmän kuin edellisenä vuonna. Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisen maksun vuosivertailu Varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet 10 tuhannella eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkemenoperusteiset maksut ovat vähentyneet 140 tuhatta euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

14 Virkistysmäärärahan käyttö Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2016 yhteensä euroa, mikä on 1920 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrärahasta on kulunut liikuntaseteleihin. Liikuntaseteleitä käytetään eniten Kutomon liikuntatoimintoihin. Liikuntasetelien käyttömäärä on vähentynyt 508 kpl edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä liikuntasetelejä on käytetty 4888 kpl vuonna Muuta suosittua virkistystoimintaa on Vesihelmessä (2441 kpl) sekä elokuvissa (614 kpl) käynnit. Virkistysmäärärahan käyttö Virkistykseen käytetyt määrärahat Seteleitä käytetty, kappaletta Henkilöä hakenut seteleitä/lkm Keskiarvo, seteliä/henkilö Määrärahan käyttö liik.seteleihin Koko virkistysmäärärahasta % Liikuntaseteleiden yhteistyötahot: Vanhan Kutomon fysioterapia Yleisjumppa Päivi Salminen KKI/Liikuntatoimen ryhmät mm. vesihelm KuntoForssa Tanssiurheiluseura Fortus L-H Rasti, suunnistus Ote Sali Oy; kahvakuula Wahren opisto, eri ryhmät Leenafit-kuntosali Keilaus Miian liikuntapalvelut Kuntoutumisasema OTE Meelin vesijumppa Rentoutuskeskus Kehrä Katin MP Pilates Mirja Luuppala, jooga Mini Golf Puttaamo Yhteensä Muuta virkistystoimintaa: Vesihelmen uinnit (4 ), käyntiä/vuosi Elokuvalipun tukeminen 4 /hlö/kk Suvi-iltatapahtuma TYKY-ryhmät, hlöitä yht Henkilökuntajuhla osallistujat Forssan Teatteri Konsertit, lippuja/hlöitä Nice Run, osallistujat

15 Henkilöstön tila Tavoitteen mukaiset saavutukset + Lähtövaihtuvuus on melko pieni + Palkalliset palveluksessaolopäivät eivät ole lisääntyneet + Alle 30 -vuotiaiden lukumäärä on lisääntynyt + Osa-aikaisten tehtävien määrä on vähentynyt + Eläkemenoperusteiset maksut ovat vähentyneet Kehittämiskohteet - Tapaturmat ja tapaturmakustannukset ovat lisääntyneet - Sairauspoissaolot ja sairauspoissaolokustannukset ovat lisääntyneet - Liikuntaseteleiden käyttö on vähentynyt Henkilöstötalous Yhteenvetotaulukossa esitetään Forssan kaupungin henkilöstöä koskevat keskeiset luvut. Taulukosta voi seurata henkilöstötalouden kehittymistä edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstötalous Henkilötyövuodet Htv Htv2 (palkalliset poissaolot) Htv3 (vähennetty poissaolot) Henkilöstön lukumäärä joista naisia, % joista miehiä, % Vakinainen henkilöstö,lkm prosenttia % Määräaikainen henkilöstö, lkm prosenttia % joista työllistettyjä Työtapaturmat, kpl Työmatkatapaturmat, kpl Varhaiseläkemaksut (1000 ) Eläkepoistuma (hlöä) Lähtövaihtuvuus % Henkilöstön keski-ikä (v) 46,8 46,1 46,9 Sairauspoissaolot kal.pvä/hlö/v 13,9 12,5 15,6 Palkat ja palkkiot (milj. ) 20,8 21,4 21,5 Sairauspoissaolokust. (1000 )

16 Seuranta Yhteistoimintamenettely käsitellään Forssan kaupungin yhteistoimintaryhmässä. käsitellään myös kaupunginhallituksessa ja lähetetään valtuustolle tiedoksi. Yhteistoimintaryhmä antaa kannanottonsa henkilöstökertomuksesta ja toimenpiteistä, joihin henkilöstökertomuksen johdosta on syytä ryhtyä. Yhteistoimintaryhmässä keskustellaan siitä, mitä henkilöstökertomus kertoo henkilöstöasioiden tilasta Forssan kaupungissa tällä hetkellä, miten asioiden pitäisi olla ja miten siihen päästään. Yhteistoimintaryhmässä pohditaan, miten vahvistetaan henkilöstökertomuksen osoittamia vahvuuksia ja kehitetään tai käännetään parempaan kehityssuuntaan ne asiat, joissa henkilöstökertomuksen mukaan on ongelmia tai kehittämisen varaa. Henkilöstökertomuksesta tiedottaminen 2016 on nähtävissä kaupungin intranet sivuilla eli Vornetissa ja kaupungin internet sivuilla osoitteessa käsitellään työpaikkakokouksessa yhdessä henkilöstön kanssa. kehittämistyössä Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään kaupungin strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena. Henkilöstökertomuksen hyödyntämisen tavoitteena on ennen kaikkea tarjota organisaation johdolle riittävän kattava ja selkeä tietopohja päätöksenteon tueksi. Toinen tavoite on kuntatyönantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimintamenettelyssä yhteinen arvio henkilöstöasioiden tilasta kunnassa.