Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

2 1. Johdanto Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen Ikärakenne Terveysperusteiset poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen Työvoimakustannukset Työhyvinvointi Kannustevapaat Virkistys- ja tyhy -toiminta Työhyvinvointitutkimus Yhteistoimintaryhmä Kansikuva: Karoliina Kärkkäinen Kuvauspaikkana vuonna 2017 Intalankartanon palvelukeskus

3 1. Johdanto Henkilöstökustannukset muodostavat valtaosan kuntayhtymän oman toiminnan käyttömenoista. Taloudellisen ja tehokkaan päätöksenteon sekä muutoksen johtamisen välineenä voidaan käyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilöstötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu johdolle, esimiehille ja luottamushenkilöille henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen apuvälineeksi. Henkilöstöstä saadut tiedot antavat pohjan tehtäessä henkilöstörakennetta ja henkilöstön kehittämistä koskevia päätöksiä ja henkilöstörakenteen korjaussuunnitelmia. Raportin tietoja voidaan hyödyntää myös kuntayhtymän strategisen johtamisen suunnittelussa. Raportoinnissa on käytetty Kuntatyönantajien henkilöstöraportointia koskevan uusimman suosituksen mukaisia tunnuslukuja siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat määrälliset tunnusluvut mahdollistavat jatkossa kuntaorganisaatioiden välisen vertailun. Tiedot henkilöstöraporttiin on koottu palkkalaskennassa käytössä olevasta Populus -henkilö- ja palkkahallintojärjestelmästä. Lisäksi tietoja on kerätty kirjanpitojärjestelmästä. 2. Henkilöstömäärä Kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 1261 henkilöä. Heistä 986 oli vakituisessa ja 275 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kuntayhtymän henkilöstömäärä : Miehet Naiset Yhteensä Palvelussuhde Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä Yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna vakituisten lukumäärässä oli laskua -1,5 %, määräaikaisten lukumäärässä kasvua 24,43 % ja kokonaisuudessaan 0,058 %. 3

4 Palvelualueittain henkilöstömäärä jakaantui seuraavasti: Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Palvelussuhde Yhtymähallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Perhepalvelut Määrällisesti eniten vakinaista henkilöstöä on vanhuspalveluissa. Seuraavaksi eniten henkilöstöä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelualueilla. Vakituisen henkilökunnan määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna ja sijaisten määrä kasvanut. On huomioitava, että erityisesti vanhuspalveluissa joulunajan sijaisia otettiin huomattavan paljon omiin palvelussuhteisiin Seuturekry Oy:n sijaisvälityksen käytön sijaan. 3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna 2017 yhteensä 1124,54. Henkilötyövuosien jakaantuminen palvelualueittain: Palvelualue Henkilötyövuodet 2014 Henkilötyövuodet 2015 Henkilötyövuodet 2016 Henkilötyövuodet 2017 Yhtymähallinto 66,97 62,53 63,65 52,58 Perusterveydenhuolto 162,51 167,69 149,87 156,15 Erikoissairaanhoito 195,82 198,93 203,65 205,54 Mielenterveys-ja päihdetyö 61,61 61,5 61,45 64,48 Aikuissosiaalityö 74,97 78,87 83,69 90,01 Vanhuspalvelut 446,41 424,18 458,76 467,17 Perhepalvelut 82,86 86,41 83,13 88,61 Yhteensä 1091, , ,2 1124,54 4

5 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet 2014 Henkilötyövuodet 2015 Henkilötyövuodet 2016 Henkilötyövuodet 2017 Raportointiohjelma jakaa henkilötyövuodet palvelualueille kustannusten jaon mukaan. Vuonna 2017 varahenkilöstön palkkakustannukset ovat menneet yleishallinnosta (yhtymähallinto), minkä johdosta henkilötyövuodet ovat yleishallinnossa huomattavasti suuremmat kuin henkilömäärä. Huomioitavaa on kuitenkin, että ovat vähentyneet yhtymähallinnon osalta voimakkaasti, kun muilla palvelualuilla henkilötyövuodet ovat lisääntyneet. Tämä johtuu vakanssien täyttämättä jättämisestä vuoden 2017 aikana. Lisäksi kuntayhtymä on käyttänyt lääkäreiden ja hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa. Hoitohenkilöstön osalta lyhytaikaisiin (alle 3 kk) sijaisuuksiin hoitohenkilöstön työpanosta ostettiin Seuturekry Oy:ltä. Vuonna 2017 vuokratyövoimaa on hoitohenkilöstössä käytetty 43,05 henkilötyövuotta. Vuokratyövoimaa perus- ja erikoissairaanhoidon lääkäripäivystyksessä on käytetty 6 henkilötyövuotta. Kustannuksia työvoiman vuokrauksesta on aiheutunut yhteensä 2,45 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet palvelusuhteessa Henkilötyövuodet vuokratyövoima (hoitotyö) v v v v Muutos % ed. vuodesta 1091, , , ,54 1,81 54,79 72,82 44,38 43,05-3,00 Henkilötyövuosien määrä palvelussuhteessa on hienoisesti noussut verrattuna edellisvuoteen ja vuokratyövoiman käyttö vähentynyt. Lyhytaikaisia sijaisia on otettu edelleen jonkin verran suoraan palvelussuhteeseen. Myös vuoden 2017 säästötoimet ovat voineet vaikuttaa vuokratyövoiman käytön määrään. 5

6 4. Työajan jakautuminen Työajan jakautuminen kertoo, miten työntekoon käytettyä työaikaa todellisuudessa on käytetty. Teoreettinen säännöllinen työaika Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 100 Vähennetään: - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - muut palkattomat poissaolot % 5,2 % 2,5 % 0,7 % 0,1 % 4,1 % + rahana korvatut lisä- ja ylityöt ,4% Tehty vuosityöaika ,6 % 6

7 5. Ikärakenne Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöstä suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat. Seuraavaksi suurin ryhmä on vuotiaat. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,85 vuotta vuonna 2017 ja se on noussut vuodesta 2016 noin 3,5 kuukaudella Henkilöstön ikärakenne Alle yli Prosenttiosuus vakituisesta henkilökunnasta 0,7 % 6,5 % 37,9 % 13,7 % 18,7 % 22,5 % Alle 30 vuotiaat yli 65 7

8 Palvelualueittain ikärakenne ei poikkea merkittävästi koko organisaation ikärakenteesta. Huomattavaa on, että sekä perhepalveluissa että mielenterveys- ja päihdepalveluissa ikärakenne on muuttunut vähitellen tasaisemmaksi niin, että ikäryhmä vuotiaat ei ole enää selkeästi suurin. Ikäjakauma palvelualueittain Alle yli Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuonna 2017 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä on järjestetty koulutusta oheisen luettelon mukaisesti. Lisäksi eri palvelualueet ovat järjestäneet henkilöstölleen ammatillista koulutusta. Koulutukset 2017 Suonen sisäinen neste- ja lääkehoito Avanteen ja haavanhoidon koulutus Esimiesvalmennus Kivun hoito ja palliatiivinen hoito Excel-perusteet Hätäensiapu Titania-työsuorosuunnittelu Muistikoulutus Rafaela-hoitoisuusluokitus Rakenteinen kirjaaminen (HOKE) Hyvät hoitokäytännöt vanhustyössä Riskinarviointikoulutus Saattohoitokoulutus Eläkekoulutus Tietosuojakoulutus Vuorovaikutus muistipotilaan hoitotyön menetelmänä Toimiva lapsi ja perhe (TLP) Lääkeannostelijalla tapahtuva kivunhoito 8

9 Hyvinvointikuntayhtymän vakituinen ja määräaikainen henkilöstö osallistui koulutukseen 3033 päivää vuonna Työsuojelu järjesti henkilökunnalle henkilöturvallisuuskoulutusta (teoria ja käytäntö), kaasusumutinkoulutusta sekä koulutusta työsuojelun ajankohtaisiin teemoihin liittyen sekä esimiehille että työntekijöille. Henkilöstölle järjestettiin Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimesta palokoulutuksia ja sammutusharjoituksia. Osaamisen kehittämisen kustannuksissa on huomioitu kurssikustannukset, mutta ei matkakustannuksia tai mahdollisia päivärahoja. Osallistujien määrä Päiviä/osallistuja Kustannukset euroina Ammatillinen henkilöstökoulutus 817 3,

10 7. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisia poissaoloja ei ole lainkaan 258 henkilöllä. Terveyperusteiset poissaolot kalenteri päivät 2014 kalenteri päivät 2015 kalenteri päivät 2016 kalenteri päivät 2017 % työajasta 2014 % työajasta 2015 % työajasta 2016 % työajasta 2017 Lyhyet poissaolot alle 4 pv ,08 1,08 1,17 1, pv ,04 1,87 1,87 1, pv ,77 0,76 0,71 0, pv ,38 0,47 0,47 0, pv ,67 0,56 0,68 0,61 yli 180 pv ,13 0,06 0,07 0,14 Yhteensä ,07 4,80 4,96 5,04 Terveysperusteiset poissaolot ovat lisääntyneet 542 kalenteripäivää eli 2,5 % edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset olivat , joka vastasi 3,77 % kaikista palkkakustannuksista. Terveysperusteisia poissaolomääriä verrataan henkilötyövuosiin, jotta luvut ovat vertailukelpoiset vuosien välillä, vaikka tehdyn työn määrä vaihtelisi. Terveysperusteiset keskimäärin/ keskimäärin/ keskimäärin/ keskimäärin/ poissaolot HTV 2014 HTV 2015 HTV 2016 HTV 2017 Lyhyet poissaolot alle 4 pv 3,54 3,61 3,91 3, pv 7,99 7,30 7,34 7, pv 3,04 3,14 2,91 2, pv 1,56 1,93 1,94 2, pv 2,73 2,31 2,81 2,45 yli 180 pv 0,53 0,25 0,28 0,58 Yhteensä 19,39 18,54 19,19 19,32 Terveysperusteisten poissaolojen määrä (kalenteripäivä) on pienentynyt huomattavasti vanhuspalvelualueella, joka on henkilöstömäärältään suurin palvelualue, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Muilla palvelualueilla terveysperusteiset poissaolot ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna. 10

11 Terveysperusteiset poissaolot palvelualueittain (kalenteripv) Yleishallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelualue Perhepalvelut Terveysperusteiset poissaolot palvelualueittain (kalenteripv) Henkilöstön vaihtuvuus. Vuonna 2014 alkaneisiin palvelussuhteisiin sisältyy sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen ehdoin kuntayhtymään. Vuoden 2017 henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti oli 8,94 % ja tulovaihtuvuusprosentti 6,65 %. Vakinaiset Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet ,65 Päättyneet palvelussuhteet ,94 11

12 9. Eläköityminen Vuonna 2016 jäi eläkkeelle 41 henkilöä. % Osuus % koko henkilöstöstä Keskiikä, kaikista eläkkeelle Eläkelaji v. siirtyneistä Vanhuuseläkkeet ,64 % 63,7 63,4 Täysi työkyvyttömyyseläke ,20 % * 4,9 Täysi kuntoutustuki ,41 % 44,7 9,8 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä ,91 % 57,7 22 Yhteensä ,16 % 60,3 100 Osa-aikaeläke ,20 % * 2,2 *ei voida raportoida vähäisen määrän vuoksi Eläköityminen Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Täysi kuntoutustuki Täysi työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläkkeet Maksut 1000 euroa Varhemaksu 214 0,5 Eläkemenoperusteinen maksu %-osuus palkkakustannuksista Eläköitysmisennusteen avulla voidaan ennakoida tulevaa työvoiman tarvetta. Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan laatima ennuste perustuu vuoden 2016 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatiotilanteeseen 12

13 Ennusteessa kuvataan arvioitu eläköityminen suurimmissa ammattiryhmissä. Huomioitavaa on, että terveydenhoitajien, osastonhoitajien ja bioanalyytikoiden osalta eläköitymisprosentti on suuri seuraavan viiden vuoden aikana. Eläköitymisennuste % suurimmissa ammattiryhmissä 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Vuosittaisesta eläköitymisennusteesta on havaittavissa eläköityvien määrän kasvu vuodesta 2021 alkaen lukuunottamatta vuotta 2024, jolloin eläköitymisiä ennustetaan olevan huomattavasti keskimääräistä vähemmän. Eläköitymisennuste Vanhuuseläkkeet, henk Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. H e n k i l ö ä Vuosi 13

14 10. Työvoimakustannukset Kuntayhtymä on maksanut palkkoja, palkkioita ja henkilösivukuluja: v (milj. ) v.2015 (milj ) v.2016 (milj ) v.2017 (milj ) Palkat ja palkkiot 41,1 41,0 41,3 42,4 Henkilösivukulut 11,1 11,4 11,6 11,0 Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä vuonna 2017 yhteensä euroa. 11. Työhyvinvointi Kannustevapaat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä otettiin käyttöön kannustevapaat, joissa viiden päivän palkattomalla vapaalla ansaitsee yhden palkallisen vapaapäivän. Kannustevapaita käytettiin vuoden 2017 aikana 1081 kalenteripäivää, mikä oli 274 päivää vähemmän kuin vuonna Virkistys- ja tyhy -toiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2017 yhteensä euroa. Virkistysmäärärahoilla tuettiin sekä liikunta- että kulttuuritoimintaa. Liikunta- ja kulttuurietuuden määrä nousi vuoden 2017 alusta 52 eurosta 100 euroon vuodessa. Omaehtoiseen liikuntaan ja kulttuuriin tarkoitetun Tyky-Online -maksuvälineen vuoden 2017 etuuden käyttöaste on ollut 48,8 %. Käyttöaste on laskenut 7 prosentilla vuodesta Koko kuntayhtymän henkilöstölle suunnattua syyspäivää vietettiin urheilutalo Feeniksissä. Tällöin palkittiin henkilökuntaa 30- vuoden kunnallisesta palvelusta sekä 20- vuoden yhtenäisestä palvelusta kuntayhtymässä. Vuoden hyvänä työyhteisönä palkittiin lastensuojelun perhetyö, Heikanrinteen asumisyksikkö Pioni sekä vammaispalvelutoimiston tiimi. I laatupalkinto myönnettiin työlle Heikanrinteen asukkaiden lääkityksen optimointi (vastaava henkilö farmaseutti Nina Ranttila), II laatupalkinto työlle Neuvoja omahoitoon (vastaava henkilö osastonhoitaja Sirpa Jaakkola) ja III laatupalkinto työlle Kotisaattohuoneiston perustaminen ja toiminnan selkiyttäminen (vastaava henkilö hoitaja Arja Hyvärinen). Lamminkirmun virkistyspaikan käyttöaste oli kesäkuukausina lähes 100 prosenttia. Lisäksi työyhteisöt järjestivät omia työhyvinvointipäiviä. 14

15 11.3. Työhyvinvointitutkimus Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä toteutettiin syksyllä 2017 koko henkilöstölle, sekä määräaikaisille että vakituisille, kohdennettu työhyvinvointikysely. Kyselyn vastausprosentti oli 84 %. Kysely toteutettiin samanaikaisesti neljässä muussa organisaatiossa ja ainoastaan FSHKY:ssä vastausprosentti ylitti 80 %. Koko FSHKY:n tasolla tulokset olivat kaikilla osa-alueilla hyvät. Erityisesti työyhteisötaidot (tavoitteellisuus, yhteistyö, innovatiivisuus, kehittäminen ja tuki esimiehelle) näyttäytyvät tulosten valossa FSHKY:n vahvuutena. Kuten kaikissa muissakin työhyvinvointitutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa, myös FSHKY:ssä työn palkitsevuuden koettiin vähentyneen ja työmäärän lisääntyneen. Kokonaissijoituksen osalta FSHKY sijoittui keskimääräistä korkeammalle Henkilöstön hyvinvointi -tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden joukossa. Jatkossa kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Joka neljäs vuosi kysely on laajempi ja niiden välillä kysely toteutetaan suppeampana. Seuraava kysely toteutetaan vuonna Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna kertaa. Yhteistoimintaryhmän kokouksista kokous käsitteli työvoiman käytön vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät maaliskuussa Yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin säännöllisin väliajoin sote-tilannetta sekä yhteisyrityksen kilpailuttamista. 15