Henkilöstöraportti 2016

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2016

2 JOKIOISTEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Jokioisten kuntastrategia 1 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2 3. Henkilötyövuosi 8 4. Työajan jakautuminen 9 5. Osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Henkilöstön palvelussuhteet ja vaihtuvuus Eläköityminen Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit 24

3 1 1. JOKIOISTEN KUNTASTRATEGIA Strategian otsikko on Jokioisilla elämä virtaa ja se on jaettu viiteen näkökulmaan, joiden kautta kunnan toimintaa arvioidaan. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka ja sen toimenpideosa vuoteen 2018 saakka. Hyvinvointi ja terveys Jokioinen luo hyvät edellytykset kuntalaisten hyvinvoinnille ja tukee terveellisiä elämäntapoja. Jokioisilla ennaltaehkäistään pahoinvointia ja puututaan varhain epäkohtiin. Asukkaille kunta tarjoaa viihtyisän ja luonnonläheisen asumisympäristön. Elinvoima ja kilpailukyky Valtatie 2:n kuntana Jokioinen hyödyntää logistiikassa ja muussa toiminnassa metropolialueen laajentumista, jotta se näkyisi seudun positiivisessa kehityksessä. Kunnan yritystoiminta kasvaa ja monipuolistuu erityisesti logistiikka-, energia-, tietotalous-, elintarvike- ja matkailualoilla. Palvelut ja tuottavuus Jokioinen on tunnettu hyvistä ja lähellä tarjotuista palveluistaan noin asukkaalleen. Jokioinen on aktiivinen muiden kanssa verkostoissa toimija ja järjestää palveluja myös yhdessä naapurikuntien kanssa. Talous ja henkilöstö Jokioinen on kestävän talouden kunta, joka varmistaa hyvällä talouden johtamisella talouden voimavarat tulevaisuudessakin. Jokioinen on vetovoimainen työnantaja osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölleen. Kunta kehittää esimiesosaamistaan ja työyhteisöjen toimivuutta. Osallistuminen ja demokratia Jokioinen on ihmisten yhteisö. Kunta lisää ja kehittää jatkuvasti uusia asukkaittensa vuorovaikutteisia ja monipuolisia vaikutuskanavia. Jokioinen on aloitteellinen ja aktiivinen kunnan toiminnan viestinnässä sekä tiedottaessa päätöksenteostaan ja sen valmistelusta.

4 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Henkilöstön määrä Jokioisten kunnassa oli yhteensä 258 työntekijää, joista toistaiseksi palkattuja oli 176 ja määräaikaisissa palvelussuhteissa 82 henkilöä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työntekijöitä oli 15 henkilöä vähemmän. Osastoittain tarkasteltuna sivistysosaston henkilöstön osuus koko kunnan henkilökunnasta on suurin eli 68 %. Toisena on tekninen osasto 18 %. Hallinto- ja talousosaston osuus on 14 %. Erilaisia osa-aikaisia palvelussuhteita oli tilanteen mukaan 23 vakituisella henkilöllä, joista osa-aikainen työ 18 henkilöllä (esim. koulunkäynninohjaajat). Osa-aika tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 6 henkilöä. Vakinaisista henkilöistä yksi oli sivutoiminen, joka työskenteli teknisen toimen alaisissa tehtävissä. Määräaikaisista henkilöistä sivutoimisia oli 39, pääosin kansalaisopiston tuntiopettajia. Osa-aikainen palvelussuhde oli 6 määräaikaisella henkilöllä. Työttömyyden hoitoa varten kuntaan on perustettu työpaja syksyllä Tilannepäivänä työpajalla työskenteli ohjaajina kolme määräaikaista henkilöä. Työpajan valmennusmenetelmät työttömille ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja palkkatukityö. Työllistämistuella palkattuja tilannepäivänä oli 3 henkilöä. Koko vuoden aikana heitä oli yhteensä kuusitoista. Sivistyshallinnon alaisissa töissä heistä oli kahdeksan, hallinto- ja talousosaston alaisissa töissä viisi ja teknisen osaston alaisissa töissä kolme henkilöä. Kesällä 2016 eri hallintokuntien palvelukseen työllistettiin 10 työpäiväksi 71 nuorta. Lisäksi vapaa-aikatoimessa työskenteli kesällä neljä nuorta lasten leireillä ja urheilukouluissa. Museorautatien oppaana työskenteli kesäaikana myös yksi nuori. Taulukko 1. Henkilöstö tilannepäivän mukaan vuosina Jokioisten kunta Muutos % Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä ed.vuodesta Vakinaiset ,3 Määräaikaiset ,9 -joista työllistettyjä Yhteensä ,5

5 3 Taulukko 2. Henkilöstö osastoittain vuosina Henkilöstö Hallinto- ja talousosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Hallinto- ja talousosasto: hallinto- ja taloustoimisto, ruokapalvelu, työpaja Veturi Sivistysosasto: sivistystoimisto, päiväkodit, perhepäivähoito, koulut, kansalaisopisto, kirjasto Tekninen osasto: tekninen toimisto, kiinteistö- ja tekninen henkilöstö Henkilöstö % 14 % 68 % KUVIO 1 Henkilöstö Hallinto ja talousosasto Sivistysosasto Tekninen osasto

6 4 Taulukko 3. Henkilöstön määrä työyksiköittäin tilannepäivän mukaan vakinaiset määräaikaiset yhteensä Ruokapalvelu Työpaja Veturi Hallinto- ja taloustoimisto Teerimäki Mäntypuisto Perhepäivähoito Sivistystoimisto Miinan koulu Kuuman koulu Paanan koulu Kansalaisopisto Kirjasto Tekninen toimisto Kiinteistöhenkilöstö Tekninen henkilöstö Yhteensä vakinaiset määräaikaiset KUVIO 2 Henkilöstön määrä työyksiköittäin

7 5 Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön määrä työyksiköittäin vuosina Ruokapalvelu Hallinto- ja taloustoimisto Teerimäki Mäntypuisto 6 6 Perhepäivähoito Sivistystoimisto 6 6 Miinan koulu Kuuman koulu 4 4 Paanan koulu Kansalaisopisto 3 3 Kirjasto 4 3 Tekninen toimisto Kiinteistöhenkilöstö Tekninen henkilöstö 5 5 Yhteensä KUVIO 3 Vakinainen henkilöstö vuosina

8 Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä tilanteen mukaan tarkasteltuna oli 48,4 vuotta. Miesten osalta keski-ikä oli 49,7 vuotta ja naisten osalta 48,1 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä kyseisen päivän mukaan oli miehillä 53 vuotta ja naisilla 49,2 vuotta. Tilanteeseen verrattuna vakinaisen henkilöstön keski-iät ovat hieman nousseet, tuolloin keski-ikä miehillä oli 48,9 vuotta ja naisilla 47,5 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä tuolloin oli 47,8 vuotta. Taulukko 5. Koko henkilöstön ikäjakauma tilannepäivän mukaan ja % osuus koko henkilöstömäärästä ikä vuosina lukumäärä % -osuus alle , , , , ,6 65 ja yli 8 3,1 Yhteensä % Keski-ikä 48,4 vuotta Henkilöstö ikäryhmittäin ,6 % 65 ja yli 3,1 % alle 30 5,0 % ,4 % ,9 % ,0 % KUVIO 4 Henkilöstön ikäjakauma tilannepäivän mukaan.

9 Sukupuolirakenne Suurin osa Jokioisten kunnan työntekijöistä on naisia. Tilanteen mukaan miehiä oli koko henkilökunnasta 54 ja naisia 204. Miesten osuus prosentteina koko henkilökunnasta oli 20,9 %. Vakinaisista 176 henkilöistä miehiä oli 37 ja naisia 139. Miesten osuus vakinaisista henkilöistä oli 21 %. Vuotta aiemmin kyseisenä päivänä miesten osuus koko henkilökunnasta oli 19,8 % ja vakinaisista henkilöistä 20,7 %. KUVIO 5 Sukupuolijakauma kaikista työntekijöistä vuosilta (Vakinaiset ja määräaikaiset). KUVIO 6 Sukupuolijakauma vakinaisista henkilöistä ikäryhmittäin tilanteen mukaan.

10 8 3. HENKILÖTYÖVUOSI Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. (Poikkeuksena karkausvuosi, kuten vuosi 2016 oli. Karkausvuonna kalenteripäivät ovat 366, jolloin palkalliset kalenteripäivät ovat 366/355, eli henkilötyövuoden arvoksi voi tulla enintään 1,0027.) Taulukko 6. Henkilötyövuosi Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Miehet Naiset Yhteensä muutos % ed.vuodesta ,53 192,78 245,31 3, ,26 197,52 249,78 1,82

11 9 4. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi seuraavalla sivulla olevissa taulukoissa on kuvattu sitä mihin työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Taulukoissa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä on vähennetty lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät. Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika vuosilomat terveysperusteiset poissaolot kaikki muut palkalliset poissaolot kaikki muut palkattomat poissaolot vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisä- ja ylityöt. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan etuja. Opetushenkilöstön työajan jakautuminen on kuvattu erikseen, koska opettajien teoreettista säännöllistä työaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä on lisäksi vähennetty koulutyön keskeytysaika, pois lukien opettajien laskennallinen vuosiloma-aika. Opetushenkilöstön jakaumaan ei ole laskettu mukaan kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Vuonna 2016 kunnan palveluksessa olleen henkilökunnan, opetushenkilöstöä lukuun ottamatta, teoreettinen säännöllinen työaika oli työpäivää. Vähentämällä tästä poissaolot ja lisäämällä rahana korvatut lisä- ja ylityöt, saadaan vuonna 2016 tehty vuosityöaika, joka oli työpäivää. Tämä oli noin 77 % teoreettisesta vuosityöajasta. Poissaoloajan osuus palkkakustannuksista oli 14 %. Opettajien teoreettinen säännöllinen vuosityöaika oli työpäivää. Vähentämällä poissaolot saadaan tehdyksi vuosityöajaksi työpäivää, joka on noin 78 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaolojen osuus palkkakustannuksista oli 13 %. Vuonna 2015 kunnan palveluksessa olevan henkilökunnan, opetushenkilöstö pois lukien, teoreettinen säännöllinen vuosityöaika oli työpäivää ja tehty vuosityöaika työpäivää, joka oli noin 76 % teoreettisesta vuosityöajasta. Poissaolojen osuus palkkakustannuksista vuonna 2015 oli 15 %. Opettajien teoreettinen säännöllinen vuosityöaika tuolloin oli työpäivää ja tehty vuosityöaika työpäivää, eli noin 79 % teoreettisesta vuosityöajasta. Poissaolojen osuus palkkakustannuksista oli 12 %.

12 10 Taulukko 7. Työajan jakautuminen (muut kuin opetushenkilöstö) Työajan jakautuminen työpäivät % teoreet.sään euroa % palkka- (muut kuin opettajat) vuosityöajasta kustannuksista *) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) ,0 Vähennetään työpäivinä: - Vuosi- ja muut lomat , ,4 - Terveysperusteiset poissolot , ,4 - Perhevapaat ,2 18 0,4 - Koulutus 471 1,0 40 0,8 - Muut palkalliset poissaolot 149 0,3 8 0,2 - Muut palkattomat poissaolot ,5 - Vapaana annetut työaikakorvaukset 726 1,5 + Rahana korvatut lisä - ja ylityöt 573 1,2 95 1,8 = Tehty vuosityöaika ,8 *) ei sisällä opetushenkilöstön palkkoja Taulukko 8. Työajan jakautuminen, opetushenkilöstö Työajan jakautuminen työpäivät % teoreet.sään euroa % palkka- Opetushenkilöstö vuosityöajasta kustannuksista *) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) ,0 Vähennetään työpäivinä: - Laskennallinen vuosiloma-aika , ,5 - Terveysperusteiset poissolot 414 3,1 52 2,3 - Perhevapaat 341 2,6 9 0,4 - Koulutus 148 1,1 19 0,9 - Muut palkalliset poissaolot 164 1,2 18 0,8 - Muut palkattomat poissaolot 419 3,2 = Tehty vuosityöaika ,2 *) palkkakustannukset sisältävät ainoastaan opetushenkilöstön palkat lukuun ottamatta kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia

13 11 5. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Jokioisten kunnan tavoitteena on tukea pitkiä työuria ja siten kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön osaamiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Ammattitaitoa ylläpitämällä varmistetaan henkilöstön osaaminen ja kyky kehittää toimintaa ja palveluita. Kunnilla on mahdollisuus saada osaamisen kehittämistoimiin taloudellista tukea, ns. koulutuskorvausta, jota haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta kalenterivuosittain jälkikäteen. Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista ja sitä maksetaan enintään kolmelta päivältä työntekijää kohti vuodessa. Koulutuskorvausta on voitu hakea ensimmäisen kerran vuoden 2015 koulutuksista. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on työnantajan laatima koulutussuunnitelma. Jokioisten kunnan koulutussuunnitelma on valmistunut vuonna 2015 ja se tarkistetaan vuosittain. Vuonna 2016 ammatillista henkilöstökoulutusta sai 161 henkilöä. Koulutuspäiviä kirjattiin 620 kpl, joka tekee 3,9 päivää osallistujaa kohti. Vuotta aiemmin koulutuspäiviä oli 441 kpl ja koulutusta sai 124 henkilöä. Näin ollen koulutuspäiviä vuonna 2015 oli 3,6 päivää/osallistuja. Palkkahallinnon järjestelmään kirjataan nykyisin koulutukset aiempaa tarkemmin. Myös koulutukset, jotka eivät ole kestäneet koko päivää, kirjataan järjestelmään. Tästä johtuen vuoden 2016 koulutuspäivät on pystytty laskemaan edellisvuotta tarkemmalla tasolla. Koulutuspäivän kesto on vähintään kuusi tuntia ja koulutuspäivä (6h) voi koostua myös useasta koulutusjaksosta, jotka ovat kestäneet yhtäjaksoisesti vähintään tunnin. Koulutuskorvausta vuonna 2016 kunta sai 5654 euroa. Korvaukseen oikeutettuja koulutuspäiviä oli 357 päivää. Vuoden 2015 koulutuskorvaus oli 4495 euroa ja korvaukseen oikeutettuja koulutuspäiviä oli 263 päivää. Ammattiin johtavia oppisopimuksia vuonna 2016 oli kolmella henkilöllä. Opintovapaalla ei ollut yhtään henkilöä. Koulutuskustannukset vuonna 2016 olivat euroa. Vuonna 2015 koulutukseen käytettiin euroa. Vuoden 2016 kustannuksissa on mukana myös koulutuksesta aiheutuneet matkakorvaukset sekä päivärahat. Vuonna 2015 tietoja ei ollut erikseen saatavilla. Koulutuskustannukset eivät sisällä koulutukseen käytetyn ajan palkkoja. Taulukko 9. Henkilöstön koulutus (vakinaiset ja määräaikaiset) Osaamisen kehittäminen Osallistujien yhteensä pv/osallistuja määrä kalenteripäivää Ammatillinen henkilöstökoulutus ,6 3,9 Opintovapaalla oleva henkilöstö ,5 0,0 yhteensä

14 12 6. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Tässä esitetyissä poissaoloissa on mukana koko henkilökunta, vakinaiset ja määräaikaiset, pois lukien kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat. Taulukko 10. Terveysperusteiset poissaolot 2016 Terveysperusteiset poissaolot 2016 Kalenteripäivät % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv 785 1,3 61 0, pv ,1 86 1, pv 186 0,3 3 0, pv 442 0,7 22 0, pv 93 0,2 4 0,1 yli 180 pv 0 0,0 0 0,0 Yhteensä , ,4 Keskimäärin/henkilötyövuosi 11,1 Em. Poissaoloista erikseen: - työtapaturmat 162 0,3 12,0 0,2 - ammattitaudit 0 Palkkakustannukset eivät sisällä sivukuluja eikä niihin ole laskettu mukaan kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Palkkakustannuksissa ei myöskään ole huomioitu kunnan saamia kela- ja muita korvauksia, joita vuonna 2016 kunta sai yhteensä euroa. Vuonna 2016 terveysperusteisia poissaoloja oli yhteensä 2760 kalenteripäivää, mikä oli keskimäärin 11,1 kalenteripäivää/henkilötyövuosi. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna terveysperusteiset poissaolot ovat nousseet 79 päivää. Poissaoloja vuonna 2015 oli 2681 päivää, keskimäärin 10,9 kalenteripäivää / henkilötyövuosi. Työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja vuonna 2016 oli 162 päivää, vuotta aiemmin luku oli 9 päivää. Työtapaturmista johtuvat poissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 153 kalenteripäivää. Työtapaturmia vuoden 2016 aikana sattui 12 kpl, työmatkatapaturmia ei yhtään. Vuonna 2015 työtapaturmia oli 11 kpl.

15 13 KUVIO 7 Terveysperusteisten poissaolojen jakauma 2016 Taulukko 11. Terveysperusteisten poissaolotapausten lukumäärä Terveysperusteiset poissaolot kalenteripv tapausten määrä % tapausten määrä % 1-3 pv , , pv , , pv 9 1,7 4 0, pv 2 0,4 6 1, pv 3 0,6 1 0, pv 0 0,0 0 0,0 yhteensä , ,0 Vuonna 2016 terveysperusteisia poissaolokertoja oli yhteensä 582. Vuonna 2015 kertoja oli 513. Poissaolokertojen määrä on edellisvuodesta noussut 69 päivää. Selvästi eniten molempina vuosina on ollut lyhyitä 1 3 päivän poissaolokertoja. Vuonna 2016 kaikista terveysperusteisista poissaoloista 76,5 %, vuotta aiemmin 74,7 %. Pitkiä, yli 181 päivän poissaolokertoja ei ole kumpanakaan vuonna ollut yhtään.

16 14 7. HENKILÖSTÖN PALVELUSSUHTEET JA VAIHTUVUUS 7.1. Henkilöstön palvelussuhteet Taulukko 12. Vakinaisen henkilöstön yhtäjaksoinen työsuhteen kesto työyksiköittäin tilanteen mukaan Työyksikkö Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Ruokapalvelu Hallinto- ja taloustoimisto Teerimäki Mäntypuisto Perhepäivähoito Sivistystoimisto Miinan koulu Kuuman koulu Paanan koulu Jokiläänin kansalaisopisto Kirjasto Tekninen toimisto Kiinteistöhenkilöstö Tekninen henkilöstö Yhteensä Eniten kunnassa oli 5 9 vuotta kestäneitä palvelussuhteita, joita oli 32 kpl. Seuraavaksi eniten oli palvelussuhteita, joiden kesto oli v. Näitä oli 29 kpl. Vähiten oli alle 2 vuotta kestäneitä palvelussuhteita, joita oli 4. Yli 30 vuotta kestäneitä palvelussuhteita oli 34 ja niitä oli eniten hallinto- ja taloustoimistossa sekä teknisessä toimistossa Henkilöstön vaihtuvuus Taulukko 13. Vakinaisen henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet ja tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentti. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 11 6,0 1 0,5 Päättyneet palvelussuhteet 10 5,5 9 4,9 - joista eläkkeelle 8 7

17 15 8. ELÄKÖITYMINEN 8.1. Eläkkeelle siirtyneet ja eläköitymisennuste Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja -ennusteita ja yhdistämällä tiedot organisaation palvelustrategiaan, kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläkepoistumaennusteen avulla kunta voi ennakoida tulevaa työvoimatarvetta. Taulukko 14. Vuosina eläkkeelle siirtyneet ja siirtyneiden keski-ikä Eläköityminen 2015 Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 8 63,3 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 0 Eläköityminen 2016 Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 6 63,3 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 3 60,3 Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2016 aikana kuusi henkilöä keski-iän ollessa 63,3 vuotta.

18 16 Taulukko 15. Vakuutettujen eläköitymisennuste Vuosi Vanhuus eläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2015 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,2 3, ,9 3, ,0 3, ,2 2, ,5 3, ,9 3, ,1 3, ,3 2, ,1 3, ,7 3, ,5 3, ,8 3, ,1 3, ,7 3, ,7 2, ,5 2, ,2 2, ,3 2, ,6 2, ,4 2,2 Yhteensä ,0 59,0 Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukana portaittain.

19 17 KUVIO 8 Eläköitymisennuste KUVIO 9 Eläköitymisennuste prosentteina

20 Eläkemaksut Taulukko 16. KuEL-palkkasumma ja eläkemaksut vuosittain euroissa Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu Maksut yhteensä Yhteensä Tilastot kuvaavat organisaation maksamien palkkojen ja eläkemaksujen euromääräisiä summia. Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Tilastovuodet sisältävät myös Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymälle siirtyneen henkilöstön. KUVIO 10 KuEl eläkemaksut vuosittain euroissa

21 19 Taulukko 17. Varhe- ja eläkemenoperusteinen maksu Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 51 0,8 67 1,1 Eäkemenoperusteinen maksu Eläkevastuut säilyvät Jokioisten kunnalla myös palvelujen ulkoistamisen, siirtämisen tai yhtiöittämisen jälkeenkin siltä osin kun työntekijä on ollut kunnan palveluksessa ja seuraavat kuntaa työntekijän loppuiän ajan.

22 Eläkevakuutetut Taulukko 18. Vakuutettujen määrä Ikäryhmä Määrä , henkilöä Määrä ed. vuonna , henkilöä Määrä vuoden aikana, henkilöä Alle 25-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ikäryhmittäin vuoden lopussa ja vuoden aikana. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin. KUVIO 11 Vakuutettujen määrä ikäryhmittäin 2015

23 21 Taulukko 19. Vakuutettujen määrä ja keski-ikä 2015 Ammattiluokka Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Määrä henkilöä Määrä ed. vuonna henkilöä Keski-ikä vuotta Keski-ikä ed. vuonna vuotta Määrä vuoden aikana henkilöä ,6 46,2 61 Perhepäivähoitajat ,9 50,0 36 Toimistosiivoojat ym ,1 49,1 24 Luokanopettajat ,0 44,2 34 Koulunkäyntiavustajat ,3 40,5 23 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym ,5 47,8 20 Lastentarhanopettajat ,9 47,9 14 Avustavat keittiötyöntekijät ,0 45,9 11 Kiinteistöhuollon työntekijät ,3 53,3 10 Yleissihteerit ,1 52,1 6 Johdon sihteerit ja osastosihteerit ,0 54,0 5 Kokit, keittäjät ja kylmäköt ,7 52,7 6 Taito- ja taideaineiden opettajat ,9 * 5 Kirjastotyöntekijät ,7 * 4 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät ,0 50,0 4 Erityisopettajat 3 2 * * 4 Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitosten prosessinhoitajat Maa- ja vesirakentamisen asiantuntijat Maa- ja vesirakentamisen erityisasiantuntijat Muut yhteiskunnan palvelujen johtajat 3 3 * * * * * * * * * * 2 Nuorisotyön ohjaajat (ei srk.) 2 3 * * 3 Opetusalan johtajat 2 2 * * 2 Palkanlaskijat 2 2 * * 2 Putkiasentajat 2 2 * * 2 Muut ammattiluokat yhteensä ,9 53,8 40 Yhteensä ,2 48,2 327 Raportilla esitetään työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen määrä ja keski-ikä vuoden lopussa ja määrä vuoden aikana. Tiedot on jaoteltu ammattiluokittain ja tietoja vertaillaan edelliseen vuoteen. Jos henkilö on usean työnantajan palveluksessa, hänet tilastoidaan vain pääasiallisen työnantajan tilastoihin.

24 22 KUVIO 12 Vakuutettujen määrä KUVIO 13 Vakuutettujen keski-ikä

25 23 Taulukko 20. Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana Vuosi Määrä, henkilöä Keski-ikä, vuotta , , , , , , , , , , , , , ,2 KUVIO 14 Vakuutettujen määrä ja keski-ikä aikasarjana

26 24 9. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 9.1. Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Taulukko 21. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset 1000 euroa muutos % ed.vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä ,4 josta 1. Palkat yhteensä *) ,8 josta - vuosiloma-ajan palkat ,1 - terveysperusteisten poissaolojen ,9 palkat, netto *) - perhevapaiden palkat, netto *) ,3 - muiden poissaolojen palkat ,0 2. Työnantajan eläke- ja muut ,3 sosiaalivakuutusmaksut 3. Muut - rekrytointikustannukset vuokratyövoiman kustannukset Henkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto ,5 - koulutus ja muu kehittäminen kuntoutus muut yhteensä ,5 *) palkoista vähennetty Kela- korvaukset Vuosiloma-ajan palkat eivät sisällä opettajien laskennallisen vuosiloma-ajan palkkoja. Työterveyshuollon menoista on vähennetty kelalta saadut korvaukset. Vuoden 2015 koulutuskustannukset eivät sisällä päivärahoja eivätkä matkakustannuksia, mutta vuoden 2016 koulutuskustannuksiin päivärahat ja matkakustannukset on saatu laskettua mukaan. Tästä syystä muutosprosenttia ei ole koulutuskohtaan laskettu. Muita kustannuksia (kohta 4) ovat: luontaisedut, suojavaatetus, henkilökunnan ruokailun tuki ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (tyky) kulut.

27 Palkkaus Kunnan palkkauksessa sovelletaan KVTES:a, OVTES:a ja Teknisten sopimusta. KVTES:n ( ) ja teknisten sopimuksen (TS-14) sopimuskauden toisella jaksolla viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin lukien yleiskorotuksella seuraavasti: - Tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka oli vähintään 3 404,26 euroa. - Jos tehtäväkohtainen palkka oli alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 16,00 eurolla kuukaudessa. KVTES:ssa henkilökohtaista lisää korotettiin 0,47 prosentilla lukien. Teknisten sopimuksessa henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotettiin lukien 0,47 prosentilla. Yleiskorotus koski myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia. OVTES:ssa palkantarkistukset toteutettiin 0,4prosentin yleiskorotuksena lukien. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Vastaavalla prosentilla korotettiin henkilökohtaista lisää sekä palkkaliitteen mukaisia euromääräisiä lisiä sekä tuntipalkkioita. Taulukko 22. Palkkauksen rakenne (%-osuudet kokonaisansioista) ja keskiansiot Palkkauksen rakenne %-osuus kokonaisansiosta KVTES Opetusala Tekniset Tehtäväkohtainen palkka 86,2 69,1 73,8 Lisät 8,7 30,9 21,1 Lisä- ja ylityökorvaukset 5,1 0,0 5,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio keskim.euroa/kk Keskiansiot on laskettu joulukuussa maksetuista palkoista ja mukana on vain kokoaikaisten koko kuukauden täyttä palkkaa saaneiden ansiot. Kokonaisansiot sisältävät säännöllisen työajan ansiot sekä kaikki lisä- ja ylityöajan korvaukset, mutta ei lomarahaa eikä lomakorvausta.

28 Työkyvyn ylläpito ja työsuojelu Jokioisten kunta ostaa työntekijöiden lakisääteisen työterveyshuollon palvelut Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän työterveyshuollolta. Lisäksi kunta ostaa henkilökunnalleen vapaaehtoisen sairaan- ja terveydenhoidon työterveyshuollon kautta. Työterveyshuollon kanssa tehdään toimintasuunnitelma, jossa määritellään tehtävät terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkykyä ylläpitävä toiminta sekä yhteistyö muissa työntekijöiden terveyteen tai työkykyyn liittyvissä asioissa. Toimintasuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään kokonaisvaltaisesti 3 4 vuoden välein ja väliaikana tehdään tarvittaessa pienempiä tarkistuksia. Kerran vuodessa käydään työterveyshuollon kanssa vuosineuvottelu, jossa tarkastellaan mennyttä vuotta sekä katsotaan tulevaa. Työterveyshuolto edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja toimintaympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä. Kunnan työsuojelupäällikkönä toimii kunnanpuutarhuri Jukka Suonpää. Työsuojeluvaltuutettuina toimivat putkimestari Markku Malin sekä rehtori Juha Mäkelä. Kunnassa on käytössä jokaisessa työyksikössä varhaisen puuttumisen malli, joka tukee työyksiköitä ja työntekijää sekä helpottaa mahdollisten ongelmatilanteiden rakentavaa käsittelyä. Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa esimiesten toimesta. Lisäksi erilaisissa työpaikka- ja henkilöstöpalavereissa huolehditaan tiedotuksesta ja kunkin työpaikan ajankohtaisten asioiden käsittelystä. Työkykyä ylläpitävää, ns. tyky-toimintaa on järjestetty kattavasti vuoden aikana. Kaikki vakinaiset ja puoli vuotta kunnan palveluksessa olevat ovat saaneet tyky-seteleitä, jotka käyvät maksuiksi n. 25 lajiin/kohteeseen. Tämän lisäksi käytössä on ollut tuki Vesihelmen uintilippuihin. Henkilökunta on myös saanut alennuksen Jokioisten kuntokeskuksen kuntosalikortteihin. Edelleen on järjestetty teematapahtumia mm. uusien lajien ja henkisen virkistyksen, kuten kulttuurin parissa. Kaikkiaan tyky-toimintaan käytettiin vuonna 2016 noin euroa Ansiomerkit Jokioisten kunta on vuosittain huomioinut henkilökuntaansa ansiomerkein. Kuntaliiton ansiomerkkejä on haettu 10, 20 ja 30 vuoden palveluksesta Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä on haettu työntekijöille, jotka ovat jo saaneet Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta tai jotka ovat työskennelleet sekä kunnallisissa että yksityisissä palvelussuhteissa Vuonna 2016 henkilökunnalle myönnettiin seitsemän Kuntaliiton kultaista ansiomerkkiä 30 vuoden palveluksesta, viisi hopeista ansiomerkkiä 20 vuoden palveluksesta ja kolme pronssista ansiomerkkiä 10 vuoden palveluksesta. Lisäksi myönnettiin yksi Keskuskauppakamarin kultainen ansiomerkki 40 vuoden palveluksesta Jokioisten kunnalla.