Julkaisija: Karkkilan kaupunki Kuva: Huhdintie, Valokuvaaja: Henna Mitrunen Ulkoasu ja taitto: Karkkilan kaupunki. Henkilöstöraportti 2014

Transkriptio

1

2 Henkilöstöraportti 2014 Julkaisija: Karkkilan kaupunki Kuva: Huhdintie, Valokuvaaja: Henna Mitrunen Ulkoasu ja taitto: Karkkilan kaupunki 1 Henkilöstöraportti 2014

3 1 JOHDANTO KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA -RAKENNE Henkilöstö Sukupuolijakauma Henkilöstön vaihtuvuus Ikäjakauma ja keski-ikä Eläköityminen HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA Henkilötyövuodet Poissaolot Poissaolot oman sairauden vuoksi PALKAT JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET HENKILÖSTÖKOULUTUS REKRYTOINTI Täyttölupamenettely Hakumenettely TYÖHYVINVOINTI JA -SUOJELU TYHY -toiminta Työsuojelu Työterveyshuolto YHTEISTOIMINTA LIITTEET

4 1 JOHDANTO Suomen kuntia sekä kuntayhtymiä edustava KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt (JUKO ry, Kuntaalan unioni ry, KTN ry, Super ry) ovat tehneet vuonna 2013 suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämisestä. Vuoden 2014 Karkkilan kaupungin henkilöstöraportissa on huomioitu suosituksen vaatimukset ja kehitetty tilikaudelta esitettävää henkilöstöraportointia ja henkilöstötietojen esitystapaa yhdenmukaisemmaksi suosituksen kanssa. Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline. Raportin perusteella voidaan arvioida, miten kaupungin henkilöstöstrategia on toteutunut. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstön toimintaan ja talouteen. Karkkilan kaupungin henkilöstöpoliittiset linjaukset perustuvat kaupungin voimassa olevaan visioon, arvoihin ja strategiaan sekä kaupunginhallituksen tekemiin linjauksiin. Yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta vastaa kaupungin talous- ja henkilöstöjohtaja. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiassa korostetaan kaupungin menestystekijänä ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Tavoitteeksi vuodelle 2017 on asetettu, että Karkkilan kaupungissa on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja työkykyinen henkilökunta. Karkkilan kaupungin voimassa olevien palvelusuhteiden lukumäärä oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä 285 henkilöä, näistä 217 oli vakituisia ja 68 määräaikaisia. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä kaupungissa oli yhteensä 240,7 kpl. Henkilötyövuosien määrä väheni noin 9,8 prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin henkilöstöstä 67,86 prosenttia työskenteli sivistystoimialalla. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2014 oli euroa. Henkilöstökulut vähenivät edellisvuoteen nähden noin 5,3 prosenttia. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauman mukaan kaupungin palveluksessa olevista työntekijöistä naisia oli 77,9 prosenttia ja miehiä 22,1 prosenttia. Karkkilan kaupungin osalta koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,3 vuotta, kun vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Suurin ikäryhmä työntekijöistä kuului ikäryhmään vuotta. Vuosi 2014 oli Karkkilan kaupungissa muutosten aikaa. Kaupunki oli käynyt lävitse vuoden 2013 lopussa yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena leikattiin runsaat 20 henkilötyövuotta kaupungin henkilöstöstä. Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet olivat osa kaupungin tasapainotusohjelmaa, jolla tähdättiin kestävään taloudenpitoon Karkkilan kaupungissa. Jäljelle jäävälle henkilöstölle se tarkoitti muuttuneita tehtäväkuvia ja tehtävien uudelleenjärjestelyitä. Muutoksia lisäsi myös toimialajohtajien vaihtuminen vuonna Tehtyjen toimenpiteiden myötä kaupungin talous saatiin vuoden 2014 aikana oikealle kurssille. Henkilöstön muutosjohtaminen on kuitenkin kaupungissa vielä kesken. Vuoden 2014 aikana Karkkilan kaupungissa uusittiin hallintosääntö, laadittiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistyösopimus, yt-ryhmän aloitteen perusteella aloitettiin TVA-prosessin käynnistäminen sekä tehtiin henkilöstölle työhyvinvointikysely. Syksyllä 2014 kaupungissa käynnistettiin henkilöstölle ohjatut liikuntaryhmät ja perustettiin hyvinvointiryhmä, joka tarjosi osallistujille liikuntasuunnitelman, liikuntakokeiluja ja työterveyteen liittyviä luentoja. Vuonna 2014 tehtiin myös päätös nostaa henkilöstön tyhy-rahaa vuodelle Uusi yhteistyösopimus, tehtävien vaativuuden arviointi ja tehty työhyvinvointikysely muodostavat pohjan jatkossa kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin, yhteistyön ja tasa-arvon kehittämiselle. Työnantajan vuonna 2014 tekemät panostukset tyhy-rahaan ja liikuntaan kuvaavat hyvin tahtoa kehittää henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Vuoden 2014 aikana kaupungissa tehtiin hyvin ja vastuullisesti töitä koko henkilökunnan toimesta, vaikka vuosi oli täynnä muutoksia ja henkilöstöresurssit vähenivät edellisvuodesta. Suuri kiitos koko henkilökunnalle! Erkki Eerola talous- ja henkilöstöjohtaja 3 Henkilöstöraportti 2014

5 2 KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO 4

6 3 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA -RAKENNE 3.1 Henkilöstö Karkkilan kaupungin palveluksessa oli 217 vakinaista ja 68 määräaikaista henkilöä. Määräaikaisten lukumäärä sisältää myös oppisopimuskoulutuksella ja palkkatuella työskentelevät henkilöt. Kaupungissa oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä työllistettyjä yhteensä 9 henkilöä. Lisäksi työväenopistolla työskenteli 42 sivutoimista tuntiopettajaa. Kaupungin työntekijöistä 76,1 prosenttia oli vakituisia vuoden 2014 lopussa. Määräaikaisia työntekijöitä oli 20,7 prosenttia ja työllistettyjä 2,8 prosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä vakituisessa työsuhteessa oli 77,8 prosenttia, määräaikaisia 20,7 prosenttia sekä työllistettyjä 1,5 prosenttia. Koko kaupungin henkilöstöstä 76,49 prosenttia työskenteli sivistystoimialalla. Vastaava osuus vakinaisten osalta oli 71,9 prosenttia ja määräaikaisten osalta 85 prosenttia. Yleisin syy palveluksen määräaikaisuudelle oli Karkkilan kaupungissa työntekijän epäpätevyys tehtävään tai projektiluontoinen tehtävä. Muita syitä olivat työloman/virkavapaan sijaisuudet sekä työskentely oppisopimussuhteessa tai palkkatuella. Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Hallinto- ja talouspalvelut Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala Yhteensä % % Hallinto- ja talouspalvelut Sivistystoimiala % Tekninen ja ympäristötoimiala Kaupungin henkilöstön jakautuminen toimialoittain 5 Henkilöstöraportti 2014

7 3.2 Sukupuolijakauma Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä naisia oli 79 prosenttia. Karkkilan kaupungin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauman mukaan kaupungin palveluksessa olevista työntekijöistä naisia oli 77,9 prosenttia ja miehiä 22,1 prosenttia. Naisten prosentuaalinen osuus kaupungin vakituisesta henkilöstöstä on kasvanut edellisvuodesta, jolloin se oli 75,1 prosenttia. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2014 aikana Karkkilan kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa aloitti 14 uutta henkilöä. Vakinaisia työ- tai virkasuhteita päättyi 24, joista seitsemän eläköitymiseen. Osana 2013 ja 2014 tehtyjä säästötoimenpiteitä kaikkia päättyneitä palvelusuhteita ei täytetty, vaan toimintaa tehostettiin ja vain välttämättömät paikat täytettiin. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 14 6,1 Päättyneet palvelussuhteet 24 10,5 Vaikka päättyneitä palvelusuhteita olikin vuonna 2014 enemmän kuin 2013 (vakituisia työsuhteita päättyi 19), Karkkilan kaupungin henkilöstön työsuhteet ovat pitkäkestoisia. Henkilöstöstä 50,7 % oli ollut kaupungin palveluksessa yli 10 vuotta (v ,7 %). Yli 25 vuoden palvelusuhteiden osuus oli 17 % (v ,2 %). 6

8 Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden kestot Ikäjakauma ja keski-ikä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lokakuun 2013 tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli kokonaisuudessaan 45,7 vuotta, josta pelkästään vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 47,8 vuotta. Karkkilan kaupungin ikäjakaumasta käy ilmi että kunnan henkilöstössä suurin ikäryhmä vuonna 2014 olivat vuotiaat. Vakinaisen henkilökunnan yhteenlaskettu keski-ikä oli 47,3 vuotta ( ,6 vuotta). Vakinaisten työntekijöiden ikäjakauma Henkilöstöraportti 2014

9 Kaaviossa on kuvattu vakinaisen henkilökunnan ikärakenne. Suurin osa henkilöstöstä kuuluu ikäryhmään vuotiaat (36 %). Toimialoittain tarkastellessa sivistystoimialan keski-ikä oli 46,4 vuotta, hallinto- ja talouspalveluiden keski-ikä 48,3 vuotta ja teknisen ja ympäristötoimialan keski-ikä 48,3 vuotta. Ikäjakauma ja keski-ikä toimialoittain Eläköityminen ELÄKKEESEEN OIKEUTTAVAN IÄN SAAVUTTANUT HENKILÖSTÖ Toimiala Hallinto- ja talouspalveluiden toimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala Yhteensä Vuosien henkilökohtaista eläkeiän täyttymistä kuvaava taulukko kuvaa henkilöstön sitä määrää, jotka ovat vuotiaita kunakin vuonna. Toisin sanoen se kuvaa henkilöitä, joilla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle kyseisenä vuonna, mutta joiden ei välttämättä tarvitse jäädä eläkkeelle. Henkilöiden tarkkaa eläkeikää on mahdoton arvioida johtuen eläkejärjestelmän joustavuudesta. Vuonna 2015 Karkkilan kaupungilla on 16 työntekijällä mahdollisuus jäädä eläkkeelle. 8

10 Kunta-alalla jäädään vanhuuseläkkeelle keskimääräisesti myöhemmin kuin yksityisellä sektorilla. Kuntatyönantajien tietojen mukaan vuonna 2013 keskimääräinen eläkeikä oli kunta-alalla 63,9 vuotta. Vanhuseläkkeelle jäävän henkilöstön keski-ikä on noussut yli kahdella vuodella vuodesta Arvioiden mukaan kuntien nykyisestä henkilöstöstä noin 58 prosenttia jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuseläkkeelle on mahdollisuus jäädä vuotiaana (muutamaan Karkkilan pitkäaikaiseen työntekijään sovelletaan vanhaa eläkesääntöä, jossa mahdollisuus jäädä eläkkeelle alle 63 vuotiaana). Karkkilan kaupungin palveluksesta jäi vuonna 2014 eläkkeelle yhteensä seitsemän työntekijää. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,3 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle jäämisiä ei tapahtunut. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä Karkkilan kaupungilla on noin 64 vuotta. Kevan tekemän kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan Karkkilan kaupungilta jää vuoteen 2030 mennessä 54,4 prosenttia työntekijöistä eläkkeelle. 9 Henkilöstöraportti 2014

11 4 HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA 4.1 Henkilötyövuodet Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutettua henkilön työpanosta. Kokoaikaisen henkilön, joka on ollut palveluksessa koko kalenterivuoden, HTV on 1. Henkilötyövuosien määrään on laskettu koko vuoden 2014 kaikki Karkkilan kaupungin palvelussuhteet (paitsi työväenopiston sivutoimiset tuntiopettajat). Laskenta huomioi palvelussuhteen keston sekä työajan ja suhteuttaa ne kokoaikaisiksi. Tehty työaika saadaan vähentämällä poissaolot henkilötyövuosista koulutukseen käytettyä aikaa lukuun ottamatta. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä kaupungissa oli yhteensä 240,7 kpl. Henkilötyövuosien määrä väheni noin 9,8 prosenttia edellisvuodesta. Henkilötyövuodet ja tehty työaika vuonna Poissaolot Jäljempänä olevassa taulukossa on selvitetty Karkkilan henkilöstön vuosityöaikaa ja vuosityöaikaan sisältyviä henkilöstön poissaoloja. Näitä on tarkasteltu kalenteripäivinä sekä euroina. Kustannusten osalta on huomioitu pelkät palkkakustannukset. Vapaana annettujen työaikakorvausten määrää ei pystytä erittelemään. Koulutuspoissaoloihin sisältyvät sekä työnantajan määräämät palkalliset koulutusajat että palkattomat opintovapaat. Muut palkalliset vapaat koostuvat virka- ja työehtosopimusten mukaisista erityisvapaista (mm. työntekijän omat 50- ja 60-vuotispäivät), lastentarhanopettajien ns. VES -päivistä sekä perhepäivähoitajien ylityövapaista. 10

12 Vuonna 2014 poissaolopäivät ovat vähentyneet kokonaisuudessaan 6,2 prosenttia verrattuna vuoteen Poissaolopäivät eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia edellisvuoteen nähden henkilöstömäärän muututtua. työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta euroa % palkkakustannuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) , ,0 Vähennetään - Vuosilomat ja muut lomat , ,9 - Terveysperusteiset poissaolot , ,5 - Perhevapaat , ,6 - Koulutus 387 0, ,4 - Muut palkalliset poissaolot 242 0, ,2 - Muut palkattomat poissaolot ,4 - - Lisätään + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 165 0, ,2 = Tehty vuosityöaika , ,6 4.3 Poissaolot oman sairauden vuoksi Palkalliset ja palkattomat poissaolot toimialoittain 2014 Vuoden 2014 aikana Karkkilan kaupungin työntekijät olivat poissa töistä oman sairauden vuoksi päivää. Palkkaa maksettiin päivältä ja loput 155 olivat palkattomia. Sairauspäivien lukumäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 436 päivää eli 14,29 %. Kuvio ei huomioi työ- ja työmatkatapaturmia. 11 Henkilöstöraportti 2014

13 Alla olevassa taulukossa on eritelty kalenteripäivinä henkilöstöön kohdistuneiden sairauspoissaolojen jakautuminen pituuden mukaan eri jaksoihin. Ero raportissa ilmoitettujen vuoden 2014 terveysperusteisien poissaolojen määrään johtuu siitä, että tässä terveysperusteiset poissaolot on ilmoitettu kalenteripäivittäin, eikä työpäivittäin. Eniten terveysperustaisia poissaoloja on kertynyt poissaoloista, jotka ovat olleet pituudeltaan 4-29 päivää. Terveysperustaiset poissaolot ovat kohdistuneet yhteensä 227 henkilölle vuonna Kun tätä lukua verrataan vuoden lopun henkilöstömäärään, voidaan todeta että noin 20,4 prosenttia henkilöstöstä ei viettänyt terveysperusteisia poissaoloja vuonna Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta Lyhyet poissaolot alle 4 pv 824 0, pv , pv 290 0, pv 450 0, pv 315 0,3 Yli 180 pv 0 0,0 Yhteensä ,7 Keskimäärin / henkilötyövuosi 11,4 Em. poissaoloista erikseen - työtapaturmat 14 0,0 - työmatkatapaturmat 83 0,1 - ammattitaudit tai -epäilyt 0 0,0 Keskimäärin jokainen kaupungin työntekijä oli vuonna ,4 työpäivää sairauslomalla, kun työväenopiston tuntiopettajia ei huomioida laskennassa. Terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä laski edellisvuoteen verrattuna, jolloin se oli keskimäärin 10,2. Kun terveysperusteiset poissaolot suhteutetaan näitä pitäneiden henkilöiden lukumäärään (227 hlö), saadaan terveysperustaisten poissaolojen määräksi vuoden 2014 aikana 11,8 työpäivää. Vuonna 2013 astaava luku on ollut 13,2 työpäivää. Terveysperusteisten poissaolojen keskimääräinen pituus työpäivinä vuosina

14 5 PALKAT JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Karkkilan kaupungin henkilöstöön sovellettiin vuoden 2014 aikana seuraavia kunta-alan sopimuksia: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus sekä kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus. Sopimuskaudella alkaen kunta-alan virka- ja työehtosopimusratkaisun mukaisesti maksettiin yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Alla olevasta kuviosta selviää sopimuskohtaisesti palkkojen keskimääräinen rakenne kokonaisansioista sekä sopimuskohtaiset keskimääräiset kokonaisansiot. Keskimääräinen kokonaisansio Karkkilan kaupungissa oli 2014 yhteensä euroa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskimääräinen kokonaisansio kunta-alalla on ollut 2013 yhteensä euroa. Taulukossa olevaa kokonaisansiosta laskettua henkilökohtaisen lisän prosentuaalista osuutta, ei tule sekoittaa henkilökohtaisten lisien 1,3 prosenttiosuuteen, joka lasketaan tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Vastaavaa vertailua ei ole tehty vuonna KVTES OVTES TS TTES Tehtäväkohtainen palkka 92,6 % 73,3 % 89,2 % 78,9 % Palveluaikaan sidotut lisät 5,7 % 14,6 % 7,1 % 6,3 % Henkilökohtainen lisä 1,1 % 0,8 % 1,7 % 3,3 % Muut säännöllisen työajan lisät 0,4 % 11,3 % 2,0 % 3,8 % Lisä- ja ylityökorvaukset 0,2 % - - 7,7 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Kokonaisansio keskimäärin euroa/kk 2 458, , , ,42 Miesten keskiansio e/kk 3 949, , ,36 - Naisten keskiansio e/kk 2 311, , ,15 - Karkkilan kaupungin henkilöstökulut vähenivät kokonaisuudessaan 5,3 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Säästöjen taustalla oli vuoden 2013 lopulla olleet yt-neuvottelut ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä saadut säästöt. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Muutos % TP Palkat ja palkkiot ,61 % Henkilösivukulut ,75 % Eläkekulut ,17 % Muut henkilösivukulut ,07 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät ,33 % Yhteensä ,26 % Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen ,46 % Palkat ja palkkiot ,48 % Henkilösivukulut ,42 % Eläkekulut ,42 % HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ ,28 % 13 Henkilöstöraportti 2014

15 Toimialoittain tarkastellessa 67,86 prosenttia henkilöstökustannuksista kohdistuu sivistystoimialalle sekä 12,34 prosenttia tekniselle ja ympäristötoimialalle. Henkilöstökuluista 19,8 prosenttia kohdistuu hallintoja talouspalveluiden toimialalle. Hallinto- ja talouspalveluiden osuuteen sisältyy Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle kohdistetut henkilöstösivukulut, jotka muodostavat 7,2 prosenttia koko kaupungin henkilöstösivukuluista. Karviaiselle kohdistetut henkilöstösivukulut pitävät myös vuonna 2014 ensimmäisen kerran laskutetut Etevan eläkemenoperusteiset maksut ( euroa). Alla olevasta taulukosta ja graafisesta esityksestä näkee tarkemmin toimialojen välisen jakauman. htv htv % Kustannukset, TP 2014 Kustannukset % Hallinto- ja talouspalveluiden toimiala 36,2 12, ,60 Perusturvakuntayhtymä Karviainen 0,0 0, ,20 Sivistystoimiala 217,5 76, ,86 Tekninen ja ympäristötoimiala 31,4 11, ,34 Yhteensä 285,0 100, Henkilöstökulujen prosentuaalinen jakautuminen toimialoittain vuonna

16 6 HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstön kehittämisellä tarkoitetaan niitä, toimenpiteitä joiden tarkoituksena on yksilön, työyhteisön tai organisaation tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin parantaminen. Näiden henkilöstöjohtamisen toimintoihin kuuluvat tavallisesti henkilökohtainen ja tiimin koulutus ja kehitystyö, organisaation ja työyhteisön kehittäminen sekä urakehitys ja urapolut. Henkilöstön kehittämisen lähtökohtana on yksilön osaamisen ja työtehtävien yhteensopivuus ja tavoitteena hyvä työsuoritus. Kuntatyönantajat ja kunnalliset keskusjärjestöt ovat laatineet kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevan koulutussuosituksen. Suosituksen mukaisesti kehittämistoimintaan tulisi käyttää 1 % henkilöstön palkkasummasta. Karkkilan kaupungissa käytettiin henkilöstön kehittämistoimintaan yhteensä euroa vuonna 2014, mikä on 0,68 prosenttia palkkasummasta. Koulutus ja opintovapaa Työpäivät Palkkakustannukset Muut kustannukset Kustannukset yhteensä Hallinto- talouspalveluiden toimiala Sivistystoimiala Tekninen ja ympäristötoimiala Yhteensä Koulutuspäivien jakautuminen toimialoittain Henkilöstöraportti 2014

17 7 REKRYTOINTI 7.1 Täyttölupamenettely Karkkilan kaupungissa on ollut käytössä kaupunginhallituksen päättämä täyttölupamenettely, jolla on ollut tarkoituksena tehostaa talouden ja toiminnan seurantaa sekä ohjausta. Hallitus on päätöksessään linjannut, että kaikkien virkojen ja tehtävien vakinainen täyttäminen edellyttää kaupunginhallituksen täyttölupaa. Lisäksi on todettu, että yli kahden viikon määräaikaisten tehtävien täytöt edellyttävät kaupunginjohtajan lupaa, ellei ratkaisuvalta kuulu kaupunginhallituksen tai -valtuuston toimivaltaan. Kaupunginhallituksen tekemää päätöstä on tarkennettu vuoden 2013 ja 2014 talousarvioissa siten, että yli kolmen kuukauden määräaikaiset virkojen ja tehtävien täytöt edellyttävät kaupungin johtoryhmän myöntämää lupaa, ellei ratkaisuvalta kuulu kaupunginhallituksen tai valtuuston toimivaltaan. Vuoden 2014 aikana kaupunginhallitus on myöntänyt 23 vakituista täyttölupaa. Täyttöluvista 4 on kohdistunut hallinto- ja talouspalvelujen toimialalle sekä 19 sivistystoimialalle. 7.2 Hakumenettely Avoimet virat tai tehtävät voidaan täyttää Karkkilan kaupungissa sisäisen tai ulkoisen haun kautta - valtaosa tehtävistä ja viroista täytetään kuitenkin ulkoisen haun kautta. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti henkilöhakuilmoitusten osalta menettelytavoista päättää tapauskohtaisesti viran tai työsuhteen aukijulkistava viranomainen. Lähtökohtaisesti avoimet työpaikat julkaistaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, työvoimatoimiston Internet-sivuilla ja Karkkilan kaupungin kotisivuilla. Hakuilmoituksia on mahdollista julkaista myös muissa tiedotusvälineissä, kuten eri lehdissä. Kaupunginhallituksen myöntämät täyttöluvat vuonna

18 8 TYÖHYVINVOINTI JA -SUOJELU 8.1 TYHY -toiminta Karkkilan kaupungin työntekijöillä oli mahdollisuus suunnitella ja järjestää TYHY -tapahtuma, jonka tarkoituksena on yhteisen ajan viettäminen työtovereiden kanssa ja samalla oman työyksikön kehittäminen. Työaikaa tapahtumaan sai käyttää puoli työpäivää ja työnantaja osallistui kustannuksiin 30 eurolla osallistujaa kohden. Kustannukset vuonna 2014 olivat tyhy-toiminnasta olivat Karkkilan kaupungille euroa (vuonna 2013 yhteensä euroa). Vuoden 2014 aikana kaupungin yt-ryhmä teki päätöksen nostaa vuodelle 2015 tyhy-rahaa 50 euroon. Yhtenä työhyvinvoinnin lisäämiskeinona Karkkila on tukenut työntekijöidensä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia alkaen. Tuen suuruus on ollut 100 euroa/henkilö vuodessa ja siihen oli oikeus päätoimisella työntekijällä, jolla oli yhdenjaksoinen vähintään 3 kk kestävä palvelussuhde. Etu toteutetaan Sporttipassi -palvelulla, joka veloittaa työnantajalta ainoastaan todellisen käytetyn tuen ja jonka käyttöalueeseen kuuluvat kaikki verottoman edun alaiset liikunta- ja kulttuuripalvelut. Vuonna 2014 Sporttipassia käytti 157 työntekijää ja kustannukset olivat Karkkilan kaupungille ,24 euroa. Useiden muiden kuntatyönantajien tapaan Karkkilan kaupunki tukee työntekijöidensä tupakoinnin lopettamista ja ryhtyi savuttomaksi työnantajaksi alkaen. Tämän jälkeen tupakointi ei ole ollut sallittua kaupungin kiinteistöjen yhteydessä eikä työaikana. Työnantaja osallistuu tupakoinnin lopettajien vieroitushoitoon maksamalla 50 % lääke- tai nikotiinivalmisteista kolmen kuukauden ajalta. Syksyllä 2014 kaupungissa käynnistettiin henkilöstölle ohjatut liikuntaryhmät, säännölliset taukojumpat kaupungintalolla sekä hyvinvointiryhmä, joka tarjosi osallistujille liikuntasuunnitelman, liikuntakokeiluja ja työterveyteen liittyviä luentoja. Nämä toteutettiin Etelä-Suomen aluevirastolta saadulla hankerahoituksella. Karkkilan kaupungin henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua taukojumppiin sekä yhteen liikuntatuntiin viikossa työajalla. Vuonna 2014 kaupungin Tyhy-ryhmä kokoontui yhteensä kolme kertaa. Työhyvinvoinnin osalta suoritettiin työhyvinvointikysely. Kysely valmistui joulukuussa 2014 ja kyselyyn vastasi yhteensä 60,8 prosenttia kaupungin työntekijöistä. Kyselytuloksien avulla on tarkoitus kehittää kaupungin työhyvinvointia vuonna Työhyvinvointikyselyn tulokset ja vertailu vuoteen 2012 on henkilöstöraportin liitteenä. 8.2 Työsuojelu Vuonna 2014 työsuojeluorganisaatio on tehnyt suunnitelmallisia ja pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä työpisteisiin, antanut ohjeita ja neuvoja työolojen parantamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Työsuojelun osaamista on varmistettu vuonna 2014 työsuojeluntoimijoiden osalta osallistumalla työsuojelupäällikön koulutuspäivään, Work goes happy-tapahtumaan, OAJ:n Työelämän seminaariin sekä alueellisiin ja työsuojelun neuvottelupäiviin. Myös TTK:n työsuojelun tietoiskuun osallistuttiin vuonna Työpaikkakäynnit on suoritettu suunnitelman mukaan / pyyntöperusteisena käynteinä ja ne on toteutettu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpaikkakäynneillä on kiinnitetty huomiota työympäristön turvallisuuteen, fyysiseen ja psyykkiseen kuormittavuuteen, riskienarviointiin ja työssä jaksamiseen. Suunnitelmalliset työpaikkakäynnit vuonna 2014 kohdistuivat Haapalan päiväkotiin, Högforsin päiväkotiin ja Toivikkeen päiväkotiiin. Päiväkotien lisäksi tehtiin Ahmoon koulun, Haukkamäen koulun, Nyhkälän 17 Henkilöstöraportti 2014

19 koulun ja Tuorilan koulun teknisen käsityön tiloihin sekä kaupungin Varikkolle työpaikkakäynti. Vuonna 2014 suoritettiin myös pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä (työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö). Työpaikkakäynneillä ilmenneitä epäkohtia on korjattu työpaikoilla mahdollisuuksien mukaan. Tätä seurantaa on suorittanut työsuojeluvaltuutettu tuoden tiedon työsuojelupäällikölle ja työsuojelutoimikunnalle sekä sisäilmaryhmälle. Tekniselle toimialalle suunnattiin vuonna 2014 myös erillinen Työhyvinvointi teknisellätyöhyvinvointiihanke, joka sisälsi työhyvinvoinnin erialueista luentoja, työnkuormituksen ja ergonomian ohjausta sekä kuntosalitoimintaa. Työpaikkakäyntien lisäksi Aluehallintovirasto suoritti viranomaistarkastuksen Karkkilassa Varikolle lokakuussa Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut Karkkilan kaupungille on alkaen tuottanut Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Toiminnan tavoitteina ovat työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työstä johtuvien terveysvaarojen ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy. Karkkilan kaupungin henkilöstön työterveyshuoltopalveluihin kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä kolme erikoislääkärin konsultaatiota. Lisäksi henkilökunta saa työterveyshuollon kautta psykologin palvelut. Perusturvayhtymä Työterveyshuollon kustannukset vuodelta 2014 olivat ,30 euroa. Kela korvaa työnantajalle % työterveyshuollon kustannuksista. Kelalta voidaan anoa työterveyshuollon kustannuksien lisäksi korvauksia esimerkiksi työpaikan ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä tai muista hankituista asiantuntijapalveluista, jotka työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat nähneet tarpeelliseksi. 18

20 9 YHTEISTOIMINTA Karkkilan kaupungin yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna 2014 seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: YT-menettelyn 2013 toimeenpanon seuranta työhyvinvointisuunnitelma henkilöstöorganisaation uudistus hallintosäännön uudistaminen henkilöstöjärjestöjen aloite tulospalkkiosta tilinpäätös ja henkilöstöraportti 2013 talousarvio 2015 menettelyohjeet vuosiloman siirtämiseksi työkyvyttömyyden vuoksi YT sopimuksen sisällön suunnittelu henkilöstöjärjestöjen kannanotto palkkausjärjestelmän tarkistamiseksi työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun selvityspyyntö työturvallisuudesta työhyvinvointikyselyn tulokset Alkuvuodesta tehtiin vuosisuunnitelma ja vuoden viimeisessä kokouksessa käytiin arviointi- ja palautekeskustelu vuoden tuloksista ja yhteistoiminnasta sekä laadittiin vuosikello Yt-ryhmälle. Karkkilan kaupunki linjasi loppuvuodesta 2010, että vuoden 2011 alusta niin pääluottamusmiehet kuin työsuojeluvaltuutetut ovat Karkkilan kaupungin omasta organisaatiosta. Työsuojelupäällikkö- ja eläkeasiamiespalvelut ostettiin v perustuskuntayhtymä Karviaisesta. YT -ryhmään kuuluivat vuonna 2014: Majalahti Juha, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja Johansson Jaana, henkilöstösihteeri, sihteeri Laiho Paula, seudullinen työsuojelupäällikkö (Karviainen) Laine Seija, Jyty, pääluottamusmies Napari Matti, KTN, pääluottamusmies alkaen JUKO Pitkä Mervi, Super, paikallisosaston puheenjohtaja Setälä Kari, tekninen johtaja Suomi Matti, JHL, pääluottamusmies Tikkanen Markku, JUKO, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Silvennoinen Silja, sivistystoimenjohtaja Muurinen Anne, talous- ja henkilöstöjohtaja asti Eerola Erkki, talous- ja henkilöstöjohtaja alkaen 19 Henkilöstöraportti 2014

21 LIITTEET Erillisenä liitteenä työhyvinvointikyselyn tulokset vuodelta 2014 sekä vertailu vuoden 2012 kyselyn tuloksiin. 20

22 21 Henkilöstöraportti 2014