TAMMELAN TUPASUON ALUEEN LIIKENNESELVITYS LUONNOS 15.9.2008 Tammelan kunta Sito Oy
2 (2) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS ALKUSANAT Tämä liikenneselvitys liittyy Tammelan kunnassa sijaitsevan Tupasuon alueen asemakaavan laatimiseen. Samassa yhteydessä on tarkasteltu myös laajemmalla alueella vireillä olevan Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan liikenneverkkoa. Suunnitelma on tehty Tupasuon asemakaavan ollessa luonnosvaiheessa kesällä 2008. Tupasuon asemakaava-alue sijaitsee Somero-Forssa maantien 282 varressa Tammelan ja Forssan rajalla. Suunnitelmassa on tarkasteltu asemakaavan tieverkollisia ratkaisuja ja liittymäjärjestelyjä maantielle 282. Alkuvaiheessa merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ovat alueelle jo rakenteilla olevalla noin 4000 kerrosm 2 teollisuushallilla. Selvityksen yhteydessä on luonnosteltu asemakaava-alueen tieverkko- ja liittymäratkaisuista kolme periaatevaihtoehtoa, arviotiu niiden kustannus- ja muita vaikutuksia sekä esitetty ehdotus tieverkon vaiheittaisesta toteutuksesta. Selvityksen on teettänyt Tammelan kunta, mutta selvitystyöhön ovat osallistuneet aktiivisesti myös Hämeen tiepiirin sekä Forssan kaupungin edustajat. Tammelan kunnasta selvitystyötä ovat ohjanneet tekninen johtaja Hannu Jalava ja kaavoittaja Miika Tuki. Suunnitelma on tehty konsulttityönä Sito Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Teuvo Leskinen sekä ins. Tommi Eskelinen.
TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 3 (3) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 ALUEEN MAANKÄYTÖN JA TIEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAT... 5 2.1 Maankäytön kehittämissuunnitelmat... 5 Tupasuon alueen asemakaavaluonnos... 5 Forssan Kiimassuon osayleiskaava... 6 2.2 Nykyiset liikenneyhteydet... 7 3 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTEET... 9 3.1 Nykyinen liikenne... 9 3.2 Liikenne-ennusteet... 9 4 LIIKENNEJÄRJESTELYJEN VAIHTOEHDOT... 11 5 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 12 5.1 Uudet liittymät maantielle 282... 12 5.2 Kustannukset... 13 6 EHDOTUS ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYKSI JA ALUEVARAUKSIKSI... 14
4 (4) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 1 LÄHTÖKOHDAT Liikenneselvityksen tarve on lähtenyt liikkeelle maantien 282 varteen sijoittuvasta Kiinteistö Oy Teräsmiehen rakennushankkeesta. Hankkeen rakennustyöt ovat käynnissä vakuusmenettelyllä, vaikka tontin liikenneyhteyksien järjestäminen on vielä ratkaisematta. Rakennustyömaa on käyttänyt ilman Tiehallinnon lupaa tontin kohdalla olevaa maatalousliittymää. Tammelan kunta on käynnistänyt alueella Tupasuon asemakaavan sekä Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan laatimisen. Viranomaisneuvottelun yhteydessä sovittiin, että alueen liikenneverkkoa ja liittymiä maantielle 282 on tarpeen tarkastella laajemmalta alueelta myös Forssan puolelta. Suunnittelualue käsittää Tupasuon asemakaavan alueen ja sen liittymäjärjestelyt Somero- Forssa maantielle 282. Somerontien itäpuolelle sijoittuvan kaava-alueen laajuus on noin 16 ha. Tälle alueelle on sijoittumassa alkuvaiheessa edellä mainittu noin 4000 kerrosm 2 laajuinen teollisuushalli, joka on jo rakenteilla. Kaavaluonnos sallisi kiinteistön laajentumisen myöhemmin noin 8 000 kerrosm 2 laajuiseksi ja myös viereiselle tontille voidaan rakentaa noin 5000 kerrosm 2. Samassa yhteydessä on tarkasteltu Somerontien länsipuolella sijaitsevan noin 35 hehtaarin laajuisen alueen maankäyttöä ja liikenneyhteyksiä. Alueelle on esitetty kaavaluonnoksissa teollisuustoimintaa (TY-1). Liikenneselvityksen lähtötietoina on käytetty mm. seuraavaa aineistoa: - Tupasuon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.5.2005 (Arkkitehtitoimisto A+) - asemakaavaluonnokset - kaava-alueen numeerinen kartta-aineisto - Maantien 282 parantaminen välillä Sukula-Kassinmäki, tiesuunnitelma 15.2.4004 - Forssan kaupungin Kiimassuon osayleiskaava, luonnos 11.12.2006 - Forssan kaupunki, Peräkorpi I asemakaava 17.10.2006. - Tiehallinnon tierekisteri- ja liikennelaskentatiedot lähialueelta. Lähtötietoja on täydennetty Tammelan kunnan, Tiehallinnon sekä Forssan kaupungin edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa sekä maastokäynneillä.
TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 5 (5) 2 ALUEEN MAANKÄYTÖN JA TIEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 2.1 Maankäytön kehittämissuunnitelmat Tupasuon alueen asemakaavaluonnos Asemakaava-alue on nykyisin maa- ja metsätalousaluetta. Alueella ei ole asuin- tai muita rakennuksia lukuun ottamatta rakenteilla olevaa teollisuushallia. Asemakaavaluonnoksessa alueelle on esitetty uutena maankäyttönä teollisuusrakennusten korttelialueita, joille ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Tonttien rakennustehokkuus on 0,4. Kuva 1 Tupasuon asemakaava-alueen rajaus
6 (6) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS Kuva 2 Tupasuon asemakaavan luonnos. Rakenteilla oleva teollisuushalli sijaitsee kuvassa alempana olevalle harmaalle TY-1 alueelle. Pohjakartta on vanha, joten siinä ei näy maantien 282 tielinja, joka sijoittuu alueen länsireunaan LT-merkinnän kohdalle. Forssan Kiimassuon osayleiskaava Tupasuon alue rajautuu Forssa Kiimassuon osayleiskaavan alueeseen ja alueiden liikenneverkkoa on siksi tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Osayleiskaavan luonnoksen mukainen tie- ja katuverkko Forssan puolella on esitetty kuvassa 3. Kuva 3 Ote Forssan Kiimassuon osayleiskaavan luonnoksesta
TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 2.2 7 (7) Nykyiset liikenneyhteydet Asemakaava-alue sijaitsee maantien 282 varressa tien etelä ja pohjoispuolella. Maantie 282 on rakennettu äskettäin vuonna 2004 valmistuneen tiesuunnitelman mukaisesti. Maantie on suunniteltu seudullisen liikenteen tarpeisiin ja tien nopeusrajoitus on Tupasuon alueen kohdalla 80 km/h. Asemakaava-alueelle ei ole nykyisin yksityistie- tai katuliittymiä maantieltä 282. Rakenteilla olevan teollisuushallin työnaikaisena liittymänä on käytetty kiinteistölle johtavaa maa- ja metsätalousliittymää. Tieosuudelle tiesuunnitelmassa esitetyt yksityistie- ja katuliittymät on esitetty kuvassa 4. Asemakaavaluonnoksessa (kuva 2) alueelle on esitetty kulkuyhteys Teräsmiehentie nimisen kadun kautta, jolta olisi uusi katuliittymä suoraan maantielle 282 nykyisen maa- ja metsätalousliittymän kohdalla. Tiesuunnitelmaa on täydennetty erillisellä Ratastien liittymästä laaditulla tiesuunnitelmalla. Forssan kaupunki on rakentanut Ratastien ja sen liittymän Fenestran tehdaskiinteistön rakentamisen yhteydessä. Liittymäjärjestelyn viimeistelyt ja siihen liittyneet kevyen liikenteen järjestelyt valmistuivat kesällä 2008. Liittymä sijoittuu kuvassa 4 näkyvän voimalinjan viereen. Kuva 4 Maantien 292 tiesuunnitelman mukainen linjaus ja tiesuunnitelmassa esitetyt yksityistie- (Y) ja katuliittymät (K)
8 (8) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS Kuva 5 Maantie 282 kaava-alueen itäpuolella Fenestran liittymän kohdalla. Tiellä on tällä osuudella myös erillinen kevyen liikenteen väylä ja valaistus.
TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 9 (9) 3 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTEET 3.1 Nykyinen liikenne Maantien 282 liikennemäärä on asemakaava-alueen kohdalla tierekisterin liikennetietojen mukaan noin 1900 autoa/vrk (KVL 2007). Keskimääräinen arkipäivän liikenne on noin 1950 autoa/vrk, joista raskaita ajoneuvoja on noin 390 kpl/vrk (20 %). Tiellä kulkee suhteellisen paljon yhdistelmäajoneuvoja ( rekkoja ), joiden osuus on arkiliikenteessä 9 % ajoneuvoista. Maantie 282 on korvannut seudullisena yhteytenä vanhan Somerontien, jonka liikennemäärä on noin 1400 autoa/vrk (KVL). Kuva 6 Maanteiden liikennemäärät suunnittelualueella ja sen lähistöllä vuonna 2007 ajoneuvoina vuorokaudessa (Lähde: Hämeen tiepiirin liikennemääräkartta 2007) 3.2 Liikenne-ennusteet Maantie 292 on luokitukseltaan seututie. Tiehallinnon yleisen liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat Kanta-Hämeen seututeillä vuoteen 2030 mennessä noin 25 % (Tiehallinto, Tieliikenne-ennuste 2004 2040) eli maantien liikenne-ennuste olisi noin 2 500 autoa/vrk. Vanhalle tielle on jäänyt vielä suhteellisen paljon liikennettä (1400 autoa/vrk) ja voidaan olettaa, että Somero-Forssa maantien liikennemäärä voi kasvaa keskimääräistä kasvuennustetta voimakkaammin, kun alueen tieverkko ja maankäyttö kehittyvät jo tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Liikennejärjestelyjen mitoituksessa on syytä varautua ainakin noin 3000 ajoneuvon vuorokausiliikenteeseen. Asemakaava-alueen aiheuttamasta autoliikenteestä on tehty arviot asemakaavaluonnoksessa esitetyn kerrosalan ja sen edellyttämän pysäköintipaikkamäärän perusteella. Rakenteilla olevan teollisuushallin tontille on asemapiirroksen mukaisesti suunniteltu noin 50 pysäköintipaikkaa. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty autopaikkamitoitukseksi yksi autopaikka/2 työpaikkaa. Nyt rakenteilla oleva teollisuustontti voi aiheuttaa autoliikennettä arviolta 150 200 autoa/vrk, kun otetaan huomioon tuleva ja lähtevä työmatkaliikenne sekä yrityksen raskaat kuljetukset. Pitkällä aikavälillä on liikennejärjestelyissä varauduttava noin 500 auton vuorokausiliikenteeseen, jos kaavoitettavien tonttien koko rakennusoikeus
10 (10) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS käytetään vastaavalla tavalla. Alueen sijainnin perusteella liikenteen voi arvioida suuntautuvan pääasiassa Forssan ja Tammelan suuntiin. Ennustettu liikennemäärä (päätiellä noin 3000 ajon./vrk ja päätieltä sivutielle kääntyviä noin 250 autoa/vrk) edellyttää Tiehallinnon suunnitteluohjeiden mukaisesti liittymään vähintään väistötilaa, kun tien nopeusrajoitus on 80 km/h.
TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 11 (11) 4 LIIKENNEJÄRJESTELYJEN VAIHTOEHDOT Tupasuon alueen tieverkosta on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa, jotka on esitetty selvityksen liitteissä 1 3: Vaihtoehto 0 Tieverkkovaihtoehdossa 0 tieyhteys uusille Somerontien itäpuolisille tonteille on esitetty vanhan Somerontien kautta eli yhteytenä käytettäisiin sen kantatien tieyhteyksiä, josta teollisuustontti on lohkottu. Kulku Somerontien länsipuolisille tonteille olisi Forssan kaupungin puolelta Ratastien kautta. Maantielle 292 ei tule tässä tieverkkovaihtoehdossa lainkaan uusia liittymiä. Vaihtoehto A Tieverkkovaihtoehdossa A on esitetty uutta maantiehen 292 liittyvää asemakaavaluonnoksen mukaista katuyhteyttä (Teräsmiehentie) rakenteilla oleva teollisuustontin kohdalle. Somerontien länsipuolen tonteille olisi yhteys uudelta kokoojaväylältä, joka yhdistäisi Ratastien ja maantien 292. Maantielle 292 tulisi tässä tieverkkovaihtoehdossa kaksi uutta liittymää. Vaihtoehto B Tieverkkovaihtoehdossa B Somerontien itäpuolisten tonttien liikenneyhteys on esitetty maantien 292 rinnalla kulkevan kadun kautta. Katu palvelisi myös Forssan puolelle sijoittuvaa maankäyttöä. Somerontien länsipuolisten korttelien yhteys olisi Forssa puolelta Ratastien kautta. Maantielle 292 tulisi tässä tieverkkovaihtoehdossa vain yksi uusi liittymä, joka sijoittuu niin lähelle Ratastien liittymää, että ne muodostavat yhdessä porrastetun nelihaaraliittymän.
12 (12) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 5 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 5.1 Uudet liittymät maantielle 282 Tiehallinnon, Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan edustajien kesken käydyssä neuvottelussa tuli esille vaihtoehtojen liittymäjärjestelystä seuraavia näkökohtia: Forssan kaupunki on laatimassa viereiselle alueelle Kiimassuon osayleiskaavaa. Alueelle on toteutettu maantien 282 tiesuunnitelman 2004 mukaiset liittymäjärjestelyt ja niiden lisäksi Fenestran tehtaan kohdalle osayleiskaavaluonnoksessa ja erillisessä asemakaavassa esitetty uusi katuliittymä. Tiehallinto katsoo, että mahdolliset uudet liittymät maantielle 282 tulisi ratkaista laajempana kokonaisuutena eikä hanke kerrallaan. Tieverkkoluonnos B vastaa Tiehallinnon näkemystä, jonka mukaan uuden maankäytön liikenne tulisi keskittää nykyiseen Fenestran (Ratastien) liittymään ja yhteen uuteen liittymään, jotka muodostavat porrastetun nelihaaraliittymän. Forssan kaupunki katsoo, että maantien 282 itäpuoli tulisi säilyttää rakentamattomana eikä näe vaihtoehdon B mukaisen uuden tien sijoittamista alueelle toivottavana. Alue on jätetty osayleiskaavassa M- alueeksi luontoarvojen takia. Myöskään Häiviäntien kautta ei haluta johtaa uusia tieyhteyksiä maantien 282 itäpuolelle. Häiviäntien pohjoispuolisen alueen yhteydet perustuvat uuteen tiesuunnitelman mukaisesti toteutettuun katuliittymään maantielle 282. Forssan kaupunki hyväksyy liikenneverkkomallin, jossa kulkuyhteys maantien 282 länsipuolelle Tammelan kunnan puolella sijaitseville uusille tonteille on esitetty Ratastieltä Fenestran tehdasalueen takaa. Uudesta kadusta on hyötyä Forssan kaupungillekin, mutta kadun kustannusjaosta on sovittava erikseen. Samoin kadun tarkempi linjaus on selvitettävä jatkossa tarkemmin. Uuden tonttiliittymän muodostumista suoraan seututielle tämän tapaisella käytännöllä pidettiin sinänsä arveluttavana esimerkkinä ja ennakkotapauksena. Liittymäasia tulisi hoitaa kaavoituksen kautta.
TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 13 (13) 5.2 Kustannukset Verkkovaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu Rapal Oy:n kehittämällä infrahankkeiden kustannusarvio-ohjelmistolla. Vaihtoehtojen vertailukustannukset on esitetty oheisessa taulukossa. Katujen kustannukset on arvioitu normaalille kaksikaistaiselle kadulle ilman kevyen liikenteen väylää ja valaistusta. Jos esimerkiksi Somerontien (maantie 282) länsipuoliselle kokoojakadulle rakennetaan myös kevytliikenneväylä ja valaistus, nostaa se kadun kustannusarvioita noin 70 %. Ensivaiheessa toteutettavan maantien 282 itäpuolisen liikennejärjestelyn vertailukustannukset ovat yleiskustannuksineen seuraavat: Vaihtoehto 0 n. 385 000 Vaihtoehto A n. 333 000 Vaihtoehto B n. 414 000 VAIHTOEHTO 0 määrä (m) yks.hinta ( /m) kokonaishinta Somerontin itäpuoli: Uusi yksityistieyhteys vanhalta Somerontieltä 1250 275 343 750 Somerontien länsipuoli: Somerontien länsipuolinen kokoojakatu 1390 570 792 300 Yleiskustannukset (suunnittelu, rakennuttaminen) 140 000 Yhteensä 1 276 050 VAIHTOEHTO A määrä (m) yks.hinta ( /m) kokonaishinta Somerontin itäpuoli: Maantien 282 kevyen liikenteen väylän jatke 480 190 91200 Maantien 282 valaistuksen jatke 480 74 35520 Teräsmiehentie (uusi katu) 270 570 153 900 Teräsmiehentien kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16 000 16000 Somerontien länsipuoli: Somerontien länsipuolinen kokoojakatu 1840 570 1048 800 Kokoojakadun kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16000 16000 Yleiskustannukset (suunnittelu, rakennuttaminen) 165 000 Yhteensä 1 526 420 VAIHTOEHTO B määrä (m) yks.hinta ( /m) kokonaishinta Somerontin itäpuoli: Maantien 282 rinnakkaiskatu + Teräsmiehentie 840 420 352 800 Rinnakkaiskadun kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16 000 16000 Somerontien länsipuoli: Somerontien länsipuolinen kokoojakatu 1840 570 1048 800 Kokoojakadun kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16000 16000 Yleiskustannukset (suunnittelu, rakennuttaminen) 175 000 Yhteensä 1 608 600
14 (14) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 6 EHDOTUS ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYKSI JA ALUEVARAUKSIKSI Koska mikään tutkituista tieverkkovaihtoehdoista ei osoittautunut sellaisenaan toteutuskelpoiseksi, on päädytty esittämään asemakaavan tieverkkoratkaisuksi järjestelyä, jossa Somerontien itäpuoliset tieyhteydet toteutetaan vaihtoehdon A periaatteiden mukaan ja maantien länsipuolisen alueen tieyhteydet vaihtoehdon B periaatteiden mukaisena.
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 1 SUKULA-HÄIVIÄ OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS Luonnos 15.12.2008
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 2
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 3 1. YLEISTÄ Osayleiskaava-alue rajoittuu pohjoisessa Forssan kaupungin rajaan, idässä valtatie 2:een, etelässä Torronsuon Natura-alueeseen ja lännessä Tammelan kunnan rajaan. Osayleiskaava-alue on kooltaan 22.5 km2. Somerontien varrella on Tupasuon teollisuusalueen asemakaava laajennusosineen. Asemakaava-alueesta on tehty erillinen luontoselvitys. Pohjoisosassa on laaja yhtenäinen metsä- ja suoalue. Sukulan laaja peltoalue ulottuu porintieltä maantien 13554 vartta Murronkulmalle. Tien varrella on Häiviän ja Sukulan kyläalueet maatilarakennuksineen ja hevoslaitumineen. Eteläpuolella on Torronsuon kansallispuisto. 2. SUOJELUTIEDOT Osayleiskaava-alueen lounaisosassa on kapea, polveileva Syrjänharju. Alueella on Murronkulman 2. luokan pohjavesialue. Harjun antoisuudeksi on koepumppauksessa saatu 700 m 3 /d. Alueella ei ole pohjavedenottamoa, mutta asukkaat ottavat talousvetensä kaivoista. FI0344002 Torronsuon kansallispuisto 3093 ha kuuluu Natura 2000 -kohteisiin. Aluetyyppi SCI ja SPA. Torronsuo on Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykkeen luonnonsuojelullisesti arvokkain suokokonaisuus ja Etelä-Suomen suurin luonnontilainen suo. Etenkin suon itäosa on maisemallisesti kaunis ja säilyttänyt hyvin alkuperäisen erämaisen luonteensa. Etelälaidalla on näköalakallioita ja edustavia kalliojyrkänteitä, joiden suhteelliset korkeuserot ovat paikoin 15-20 metriä. Torronsuo on 5-6 keidassuon kompleksi. Suurimmassa osassa aluetta suorakenne on selvästi konsentrinen. Turvetta on keskimäärin 6 m. Suon keskustaa hallitsevat keidasrämeet ja allikkoalueet, laiteilla esiintyy nevoja ja nevakorpia sekä niiden luhtaisia variantteja kuten Talpianjärvi. Suon suurperhoslajisto on valtakunnallisestikin monipuolinen. Alueeseen kuuluva Talpianjärvi on vedenpinnan laskun seurauksena kehittynyt saraikko- ja pensaikkoniittyjen valtaamaksi luhdaksi, jonka luhtalinnusto on hyvin edustava. Järvi on kurjen pesimäaluetta ja muuton aikana siellä levähtävät ja ruokailevat myös joutsenet ja hanhet. Talpianjärven eteläpuolella on katajaketoja ja liito-oravan elinalue. Torronsuon aluetta käytetään ajoittain puolustusvoimien toimintaan. Sukulan kylä on syntynyt Hämeen härkätien varteen 1300 -luvulla. Kirjallisia dokumentteja kylästä on 1500 luvulta. Talpianjärven pohjoislaidalla Sukulan kylässä on Kylä- Tulokkaan hevoslaidun, joka on paikallinen perinnemaisema. Niitty ja metsälaidun alue on 4.05 ha suuruinen ja edelleen laidunnuskäytössä. 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kartan ja ilmakuvien perusteella tarkasteltiin aluetta kokonaisuutena ja arvioitiin kohteet, jotka vaativat maastossa tapahtuvaa inventointia. Maastotyöt tehtiin kesäkuun ja elokuun aikana yhteensä viitenä päivänä, jolloin havainnoitiin linnustoa ja kasvillisuutta. Luontoselvityksen laati FM Seija Väre SITO OY:stä.
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 4 4. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN KUVAUS Alue jakautuu luonnonoloiltaan kolmeen suureen osa-alueeseen: pohjoisosan metsäsuoalue, peltoalue ja sen pohjoisreunan asutus sekä Torronsuon reuna-alueet. Pohjoisosan metsäalue sijaitsee laajalla paikoin kivisellä moreenipatjalla. Metsätyyppi on yleisesti tuoretta kuusikkokangasta. Kuivemmilla hiekkaisilla mäillä kasvaa myös mäntykangasta. Moreenipainanteissa on laajahkoja suoalueita, Pieniä alueita lukuun ottamatta suot on ojitettu, kasvillisuus niillä on muuttunut puuston kasvaessa. Metsäalueen eteläreunalla itä-länsisuuntainen Kukkoharju kasvaa kuivaa mäntykangasta. Metsiä on hoidettu talousmetsinä ja alueella on runsaasti avohakkuita sekä taimikkovaiheen puustoa. Metsät ovat pääasiassa kuusikko kankaita, joissa valtapuuna ovat kuusi ja koivu sekapuusto tai mäntykankaita, jossa männyn lisäksi sekapuustona on koivu ja kuusi. Varttunutta metsää on pieninä erillisinä sirpaleina siellä täällä. Metsäalueen eteläreunalla, Sukulantien varrella on asutusta ja maatilakeskuksia. Kasvillisuus on kulttuurivaikutuksen vuoksi monipuolista. Sukulan kylä on rakennuskannaltaan vanhaa ja kyläalue on asuttu ja maanviljelyä harjoitettu satoja vuosia. Häiviän kylän eteläpuolella on suoalueesta kuivattu ja padottu peltoalue Rakennukset sijaitsevat viljeltyjen alavien alueiden reunoilla moreeni ja hiekkakumpareilla. Alueen erikoisuuksia ovat kolme 10-20 lomamökin aluetta. Yksittäisiä lomamökkejä on muuallakin alueella. Lähes jokaisen mökin pihaan on kaivettu yksi tai useampi lampi. Osayleiskaava-alue ja Sukulan kylän peltoalueet rajoittuvat Torronsuon Natura-alueeseen. Länsipäässä Syrjänharjun aluetta ympäröivät pellot. 4.1 Osa-alueet Osa-alueiden numerot 1-19 ja luonnon arvoalueiden kirjaintunnisteet A-G viittaavat liitekarttaan. 4.1.1 Raja-alueen metsä 1. Tarhamäen alueella metsiä on hoidettu talousmetsinä, joka näkyy eri-ikäisinä hakkuina ja taimikkoina. Topografia on lievästi kumpuilevaa ja mäillä kasvaa mänty-kuusi lehtipuu sekametsää. 2. Loukkokorven alueella kasvaa mustikkatyypin kangasta, joka moreenimäkien laella muuttuu puolukkatyypin kankaaksi. Painanteissa on soistutunutta kangasta ja ojitettuja korpijuotteja. Someron rajan tuntumassa on paikoin pieniä kuvioita varttunutta kuusikkokangasta. 3. Kiistonsuo-Vetelänsuon alue on ojitettua isovarpuista rämettä. Suon pohjoisreunalla on laajoja taimikkoalueita, mutta myös varttunutta kuivan kankaan männikköä aivan suon reunalla.
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 5 Kuva 1 Nuoret metsät ja avohakkuut ovat hallitsevina 4. Hallinkorven Käkisuon alueella kasvaa mustikkatyypin kangasta pieniä suolaikkuja ja ojitettua korpea. Puusto on vaihtelevan ikäistä ja avohakkuita sekä taimikkovaiheen metsiä on paljon. Metsäautotien varrella on varttuneen mustikkatyypin metsän alue, jossa on laavu ja nuotiopaikka.
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 6 Kuva 2 Eri-ikäinen mustikkatyypin kangas on paikoin tyypillistä 5. Sinipäänsuo on ojitettua räme- ja korpimuuttumaa. Harvennushakkuita ja taimikkoa on runsaasti länsiosassa. 6. Sinipäänsuon itäisimmässä osassa on (A) luonnontilainen isovarpuisen rämeen alue ja puuton rahkaneva. Kuva 3 Sinipäänsuon ojitettua ja harvennettua eteläosaa 7. Metsäpirtin alue on mäntyvoittoista metsää, pienissä suojuoteissa on korpi- ja rämesois-
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 7 tumia. Alueella on osayleiskaavan korkein kohta 143.5 metriä merenpinnan yläpuolella. 8. Kaakkosuo (B) on suurimmalta osin ojittamaton ja luonnontilainen rahkaräme. Kuivemmilla osilla on tupasvilla- ja isovarpuista rämettä. Valtapuuna on paikoin kitukasvuisena kasvava mänty ja aluskasvillisuudessa vallitsevat paikoin varvut, vaivaiskoivu, suopursu, juolukka, variksenmarja tai tupasvilla, tupasluikka ja jouhisara. Itäreunalla on metsälain 10 mitat täyttävä vähäpuustoinen rahkaneva. Suolla kasvaa karpaloa, suokukkaa rahkasammalta. Suon länsipuolella on mäntyvaltaista paikoin varttunutta mustikkakangasta, sekapuustona kuusta ja koivua.itäpuolella varttuneen metsän ja taimikkovaiheen metsäkuviot vaihtelevat. Forssan rajaa vasten on pieni alue lehtomaista ja mustikkatyypin kangasta. Itäpäässä on laajoja avohakkuita. Kuva 4 Kaakkosuo on länsi- ja etelä osaltaan ojittamaton, itäkulmassa on avosuo. 9. Tupasuon asemakaava-alueella Tupasuon pyöreä suopainanne (C) on metsälain 10
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 8 mukainen arvokas elinympäristö. Muutamalla mättäällä kasvaa kituvia kuusia ja hieskoivuja. Suon ympärillä on noin kymmenen metrin levyinen kuusikkoinen korpilaide. Eteläpuolella on ojitettu sekapuustoinen korpipainanne. Rajalla sijaitsee pieni, arvokas luonnontilainen pienvesikokonaisuus (D), metsälain 10 mukainen suoreunainen metsälampi. Kuva 5 Metsälampi sijaitsee Forssan ja Tammelan rajalla 10. Kukkoharjun läntisin osa on hakattu, itäosassa kasvaa paikoin varttunutta männikköä alarinteillä pellon reunoilla on paikoin lehtomaista kangasta. Länsi- ja Itäpäässä on tuoreita avohakkuualoja ja taimikoita. Sukulan kylän päässä on Antintalon korkea metsäinen kalliojyrkänne (E). Harjulta on hieno maisemanäkymä avoimelle peltoalueelle.
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 9 Kuva 6 Kukkoharjun komeaa männikköä Kukkoharjun eteläpäässä Peräpellon pohjoispuolelle on vanha asuinpaikka. Metsän keskellä on kymmeniä metrejä pitkiä 1-1.20 metrin korkuisia ladottuja kiviaitoja tien pohjia ja mahdollisia rakennusten perustuksia. Puuston koosta päätellen ne on rakennettu 1900 luvun alkupuolella Kuva 7 Metsässä on pitkiä kiviaitoja
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 10 4.1.2 Häiviän kylä 11. Metsäalueella keskiosassa on paikoin pieniä avokallioita, jotka kasvavat varttunutta mäntyä ja eteläosassa on mustikkatyypin sekametsää. Metsän eteläosa on lehtipuuvaltainen koivua ja raitaa kasvaa pellon reunalla. Kuva 8 Häiviän kylän peltoja 12. Häiviän kylässä rakennuskanta on kerroksellista. Vanhat piha-alueet ja maatilakeskukset levittäytyvät tien molemmin puolin. Uutta rakentamista on muodostunut tiiviiksi rykelmiksi teiden varsille. Piha alueet ovat lehtipuuvaltaisia ja istutettuja jalopuita sekä luontaisesti levinnyttä vaahteraa on runsaasti. Pellot on viljeltyjä. Kalliojärven peltojen länsilaidalla on pieni, ojitettu ja kuivahtanut raämemuuttuma. 13. Peltoalueiden keskellä on Taipaleen metsäsaarekkeet. Siellä on kaksi maatilakeskusta ja tiheä omakoti- tai lomamökkialue Somerontien varrella. Vihtaniemessä on toimivia maatilakeskuksia. Torronsuon reunalla on kapea mäntyvaltainen harjujakso. 14. Vehkaniemenmäki - Vihtaniemen alue rajoittuu Torronsuon kansallispuistoon. Alueella on toimivia maatilarakennuksia ja viljeltyjä peltoja. Kansallispuiston rajan tuntumassa metsäkuviot ovat avohakattuja tai kasvavat taimikkoa. Harjun päällä on mäntykangasta. Harjulla on useita pieniä sorakuoppia kotitarvesoranottoa varten. 4.1.3 Sukulan kylä 15. Sukulan kylän talot sijaitsevat metsäalueen eteläreunalla. Maanviljelyllä on pitkät perinteet ja edelleenkin jatkuva laidunnus on muotoillut metsänreunoja, pihojen laiteita ja metsäsaarekkeita hakamaiseksi. Kyläalueen pellot rajoittuvat Talpianjärveen, joka on vedenpinnan laskun seurauksena kehittynyt saraikko- ja pensaikkoniittyjen valtaamaksi luhdaksi. Kylä-Tulokkaan perinnemaisema sijaitsee myös Talpian järven pohjoisrannalla.
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 11 Kuva 9 Sukulan kylä Kuva 10 Kylä-Tulokkaan laidun ja haka-alue Kuva 11 Talpianjärven luhta kuuluu Torronsuon kansallispuistoon
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 12 16. Sukulantien länsipuolella Taidelammintien, Lomatien ja Ruuskantien alueella on erikoinen noin 30 lomamökkiä käsittävä alue. Rakennukset ovat hyväkuntoisia ja pihat ovat hoidettuja. Pihat ovat hyvin hoidettuja. Usealla pihalla on kaivettu lampi. Kuva 12 Loma-asunto puutarhoineen ja lampineen 17. Peltoalueet on viljelty, tilakeskukset sijaitsevat kumpareilla. Torronsuon reunalla on turvetuotantoalue, joka muuttuu turpeennoston jälkeen pelloksi. Myllyojan purolaakso on lehtomainen ja varsin luonnontilainen. Kuva 13 Turvetuotantoalue muuttuu pelloksi 18. Syrjänharju sijaitsee länsiosastaan peltojen keskellä, itäosa päättyy Torronsuohon. Harju on paikoin vain 100 metrin levyinen, polveileva ja 15-25 metriä ympäristöään korkeammalla. Harjun ja Talpianjärven kainalossa on turvetuotantoalue. Kasvillisuus on kuivan, valoisan kankaan lajistoa mänty on valtapuuna, sekapuuna kuusta ja reuna-alueilla koivua, haapaa ja leppää. Aluskasvillisuutena on mustikkaa, puolukkaa, kanervaa. Leveimmällä kohdalla on 3-5 metrin syvyisiä suppakuoppia. Itäpäässä on Vatisuo, noin 3 hehtaarin kokoinen suppakuoppaan syntynyt rämesuo. Suo on luonnontilainen ja ympäröivine metsäalueineen säilyttämisen arvoinen kohde. Vatisuo on metsälain mukainen kohde
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 13 ja Syrjänharjun itäpää suppineen harvinainen tällä alueella. Torronsuon alueen läheisyys mahdollistaisi alueen liittämisen Natura-alueeseen. Kuva 14 Vatisuo sijaitsee Syrjänharjun eteläpuolella 19. Takametsä on pääasiassa kuivaa mäntykangasta. Hakkuita on runsaasti, mutta metsäalueen keskellä on myös varttunutta metsää. Kuva 15 Takametsän mäntykangasta
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 14 5. OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO Lintudirektiivin liitteen I lajit Uhanalaisuus luokitus VU= vaarantunut, SI= silmälläpidettävä, LinDir I= lintudirektiivin liitteen I laji er= luonnonsuojeluasetuksen mukainen erityissuojeltu laji Ampuhaukka (VU), Käenpiika (VU), kottarainen (SI), pikkulepinkäinen (LinDirI), kivitasku (SI), tiltaltti, (VU), peltosirkku (VU), helmipöllö (LinDir I) harmaapäätikka (LinDir I), palokärki (LinDir I), pikkutikka (LinDir I) ruisrääkkä (er), kottarainen (NT), metso (SI), pyy (LinDir I), käenpiika (VU), käki (SI), Kanahaukka Huuhkaja Viirupöllö Pikkukuovi Kurki Lehtokurppa Harmaasieppo Hernekerttu Kivitasku Teeri Töyhtötiainen Tikli Hemppo Sepelkyyhky Korppi Närhi Varpunen Punatulkku Leppälintu Metsäkirvinen Tiltaltti Sirittäjä Puukiipijä Satakieli Rautiainen Kuusitiainen Pyy Hippiäinen Käpytikka Vihervarpunen Palokärki Naakka Kiuru Viherpeippo 6. MUU ELÄIMISTÖ 6.1 Metsäeläimistö Luontodirektiivin liitteen IV liitteen lajit Luontodirktiivin liitteen lajit ovat tiukasti suojeltuja. Luonnonsuojelualain 49 mukaan niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää. Liito-orava (Pteromys volans) Vaikka Hirvensalo on luonnonympäristönsä puolesta erittäin sopiva liito-oravalle, Turun kaupungin teettämässä liito-orava selvityksessä sekä alueelta tehdyissä lukuisissa luontoselvityksissä sieltä ei koskaan ole tehty havaintoja lajista. Todennäköisesti salmet saaren ympärillä ovat lajille leviämiseste. Viitasammakko ( Rana arvalis) Viitasammakko on havaittu kutuaikana Kulkkilanlahden ja Illoistenjärven alueilla. Lepakot (Chiroptera)
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 15 Hirvensalon alue on voimakkaasti kulttuurin leimaamaa ja rakennuskanta on osittain vanhaa. Lisäksi alueella on makeavetinen järvi ja pienenmpiä lampia. Alue luo siten erinomaiset olosuhteet lepakoiden esiintymiselle. Hirvensalon alueelta tehdyissä erillisissä selvityksissä on havaittu seuraavia luontodirektiivin liitteen IV lepakkolajeja: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, kimolepakko, korvayökkö. Metsissä on niukasti luontoarvoja, mutta merkittävintä onkin metsäalueen suuri koko ja liittyminen Forssan puolella lähes samankokoiseen metsäalueeseen. Yhtenäinen metsäalue tarjoaa erityisen hyvän alueen kaikenlaisille eläimille ja linnuille laajuutensa ansiosta. Alueella on tavattu ainakin susi, karhu, ilves, hirvi, valkohäntäkauris, metsäkauris, metso, teeri, pyy, sepelkyyhky, kurki, 6.2 Liito-oravat Torronsuon alueella on 6.3 Lepakot ja viitasammakko Kaikki lepakot ja viitasammakko ovat luontodirektiivin liitteen IV mukaisesti luonnonsuojelulain 49 nojalla suojeltuja. Somerontien varrella sekä tien loma-asutus alueella on runsaasti pieniä lampia. Pihaalueilla ja lampien ympärillä on lehtipuuvaltaista metsää. Monipuolinen mosaiikkimainen alue ja vesialueet tarjoavat lepakoille suotuisan ympäristön. Tarkempaa lepakkoselvitystä ei tehty, mutta biotooppien puolesta pohjanlepakko ja vesisiippa esiintyvät todennäköisesti alueella. Lammet tarjoavat myös hyvän elinalueen viitasammakolle sekä vesiliskolle, jotka viihtyvät tämäntyyppisissä laskuojattomissa lammissa. 7. TORRONSUO Torronsuon suurin osa metsähallituksen hallinnassa olevaa kansallispuiston aluetta. Alue kuuluu myös kansainväliseen soidensuojeluohjelmaan Project Telmaan ja ehdotetaan liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon Ramsar -kohteeksi. Hämeen seutukaavassa Torronsuo on SL1-merkinnällä. Tavoitteena on suojella suo luonnonsuojelulailla. Luontodirektiivin luontotyypit (%) *Keidassuot 81
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 16 Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot 4 Vaihettumissuot ja rantasuot 9 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 0 *Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät 0 Boreaaliset lehdot 0 *Puustoiset suot 2 Kuva 16 Torronsuon kansallispuisto
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 17 Kuva 17 Reuna-alueilla suokasvillisuus on isovarpuista rämettä Luontodirektiivin liitteen II lajit: liito-orava ilves Lintudirektiivin liitteen I linnut: harmaapäätikka peltosirkku huuhkaja pikkulepinkäinen kaakkuri pikkusieppo kalatiira kurki pohjantikka palokärki kangaskiuru pyy kapustarinta ruisrääkkä sinisuohaukka ruskosuohaukka liro suokukko luhtahuitti suopöllö metso laulujoutsen Uhanalainen laji varpuspöllö viirupöllö Muita huomionarvoisia lajeja: pikkutikka mustapyrstökuiri nuolihaukka idänuunilintu riekko punajalkaviklo jouhisorsa lännenmunuaisjäkälä suovalkku rahkahopeatäplä
Sukula-Häiviä osayleiskaava 19.12.2008 18 hoikkavilla 7.1 Natura tarvearviointi Torronsuon Natura 2000 alueen rajalle ei osoiteta uutta rakentamista. Osayleiskaavassa merkitty uusi rakentaminen sijoittuu nykyisen asutuksen yhteyteen Sukulantien varrelle Sukulan ja Häiviän kylien alueelle. Kaavan toteuttaminen ei oletettavasti aiheuta merkittäviä suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura alueeseen.