Kauhavan kaupunki. Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa

Kh 21.11.2016 xx Kauhavan kaupunki Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa 19.12.2016 x

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut... 3 1.1. Kaupunkistrategia... 3 1.2. Kaupungin alue, väestö ja työpaikat... 4 1.3. Kaupungin taloudellinen tilanne... 8 1.4. Yleinen taloudellinen tilanne... 10 1.5. Talousarvion laadintaperusteet... 12 1.6. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus... 16 1.7. Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen... 16 1.8. Konsernin tavoitteet... 16 2. Käyttötalousosa... 21 2.1. Toimielintasoiset tavoitteet ja talousarviot... 23 2.1.1. Keskusvaalilautakunta... 23 2.1.2. Tarkastuslautakunta... 23 2.1.3. Kaupunginvaltuusto... 24 2.1.4. Kaupunginhallitus... 25 2.1.5. Perusturva... 32 2.1.6. Kasvatus- ja opetuslautakunta... 33 2.1.7. Vapaa-aikalautakunta... 42 2.1.8. Tekninen lautakunta... 46 2.1.9. Ympäristölautakunta... 49 2.2. Yhdistelmä käyttötalouden määrärahoista ja tuloarvioista... 50 2.3. Henkilöstö... 51 3. Tuloslaskelmaosa... 55 4. Investointiosa... 57 5. Rahoitusosa... 60 6. Taloussuunnitelma 2016 2018... 61 7. Liitteet... 63

3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia uudistetaan vuonna 2017. Strategiatyö aloitetaan vuoden alussa ja prosessi päättyy strategian valtuustokäsittelyyn syksyllä 2017. Talousarvioperustana käytetään kaupunginvaltuuston 25.11.2013 hyväksymää kaupunkistrategiaa Yhteistyöllä turvattuun tulevaisuuteen. Kauhava -konsernin arvot: Millaisia arvoja haluamme toiminnallamme edistää? Vastuullisuus ja yhteistoiminta Kannamme toiminnassamme kestävän kehityksen perustalta yhteistä vastuuta yhteisöstä, yksilöstä, ympäristöstä ja alueemme tulevaisuudesta. Kaupunkikonsernina toimimme yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kaupunkilaisille ja yhteisöille suunnattujen palvelujen laadukas ja tehokas järjestäminen. Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus Noudatamme päätöksenteossamme tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toimimme avoimesti ja johdonmukaisesti kuntalaistemme hyvinvoinnin tukena. Olemme uskottava yhteistyökumppani, joka on valmis aktiiviseen yhteistoimintaan samat päämäärät jakavan toimijan kanssa. Luovuus ja yrittäjyys Suhtaudumme avarakatseisesti uusiin asioihin ja ihmisiin. Uusiutuaksemme olemme valmiit kokeilemaan erilaisia tapoja toimia. Uskomme luovuuden, yhteistoiminnan ja yrittäjyyden merkitykseen kaupunkimme kehittymisen voimavarana. Terveys ja turvallisuus Edistämme toiminnassamme tervettä elämäntapaa ja kestävää ympäristöä. Tahdomme luoda asuin- ja elinympäristölle, työn tekemiselle ja vapaa-ajalle terveelliset, turvalliset ja viihtyisät puitteet. Kestävyys Edistämme uusiutuvien luonnonvarojen ja lähiruuan hyödyntämistä sekä ekologisesti tehokasta energiankäyttöä. Pidämme huolta taloutemme kestävyydestä ja osaamisemme tasosta palvelutoimintamme ja kehittymisemme perustana. Visio: Millaisen Kauhavan tahdomme tehdä? Kauhava on maaseutumainen ja vireästi kehittyvä kaupunki, joka toimii Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena.

4 Kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvän elämän puitteet viihtyisässä ja luonnonläheisessä asumis- ja elinympäristössä. Turvattu tulevaisuus Kauhavalla rakentuu yhteen hiileen puhaltavan yhteisöllisyyden ja monipuolisen palvelu-, työpaikka- ja vapaa-aikatarjonnan tuloksena. Painopisteet: Mihin panostamme erityisesti? Kehittämisessä on otettava erityisesti huomioon, että Kauhava toimii yhtenä kaupunkikokonaisuutena. Se ei ole liitoskuntien kaupunginosista muodostuva koonnos, vaan omaehtoisesti kehittyvä yhteisönsä, jonka kokonaisetu on paikkakunnan tulevaisuuden rakentamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Painopisteet määrittelevät, minkä asioiden varaan kaupungin kehittäminen rakennetaan ja mihin kaupungin omat panostukset erityisesti suunnataan. Painopisteiden yhteisenä tavoitteena on noin 20.000 asukkaan kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa lapsiperheiden ja työpaikkojen määrä lisääntyy ja elinkeinoelämä monipuolistuu 1. Hyvä yhteishenki, yhteistoiminta ja yhteisöllisyys aikaansaavat suotuisan kehittämisilmapiirin. 2. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyys luo vetovoimaa. 3. Uutta luova yrittäjyys rakentaa elinvoimaa. 4. Tasapainoinen talous turvaa kaupungin peruspalvelut ja kehityksen. 1.2. Kaupungin alue, väestö ja työpaikat Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan ja K8-kaupunkiseuturyhmään. Entinen Härmänmaan alue kuuluu kehitysalueen tukialuejaossa 2-alueeseen ja Järviseutu korkeimpaan 1- alueeseen, eli Kauhavan kaupunki kuuluu eri osiltaan eri tukialueille. Maakuntajaossa kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kaupungin alue on pinta-alaltaan 1.1.2016 tilanteen mukaan 1.313,41 km². Alue on suhteellisen harvaan asuttu väestötiheyden ollessa 12,78 henkilöä/km² (koko maa 18,06, Lapua 19,79). Asutuksesta noin 37 % on haja-asutusta. Väestön määrä ja rakenne 31.12.2010 alkaen 31.12.10 31.12.11 31.12.12 31.12.13 31.12.14 31.12.15 0-14 v. 2.920 2.915 2.917 2.871 2.818 2.788 15 64 v. 10.621 10.486 10.308 10.073 9.894 9.677 Yli 64 v. 3.767 3.864 3.977 4.121 4.208 4.319 yhteensä 17.308 17.265 17.202 17.065 16.920 16.784 Kaupungin väkiluku on vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2015 yhteensä 761 henkilöä ja väestömääräennuste on edelleen laskeva. Vuonna 2020 kaupungin väkiluku on tilastokeskuksen ennusteen mukaan 16.164 henkilöä. Eläkeläisten osuus Kauhavan väestöstä on jo lähes kolmannes. Alla oleva tilastokeskuksen viivadiagrammi osoittaa selkeästi eläkeläisten osuuden väestöstä kasvaneen tasaisesti. Tämä ei johdu

5 eläkeläisten lukumäärän kasvusta vaan pikemminkin siitä, että muiden väestöryhmien lukumäärä on pienentynyt voimakkaasti, joten eläkeläisten suhteellinen osuus on kasvanut. Väestöllinen huoltosuhde oli Kauhavalla vuonna 2015 73,4 %, joka tarkoittaa, että sataa työikäistä kohden on 73,4 lasta ja ikääntynyttä. Väestöllinen huoltosuhde tunnusluku pohjautuu pelkästään väestön ikärakenteeseen eikä ota huomioon työllisyyttä. Väestörakennetta mitataan myös ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on työllisiä kohti. Kauhavan osalta tilastokeskuksella on viimeisin tieto vuodelta 2013, jolloin taloudellinen huoltosuhdeluku oli 147,6 (v. 2012 142,9). Tämä tarkoittaa, että sataa työllistä henkilöä kohden Kauhavalla on 147,6 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Työssäkäyvien määrä heijastuu suoraan kunnan maksukykyyn. Mitä enemmän kunnassa on työssäkäyviä, sitä enemmän kunta saa tuloveroa. Syntyvyys on ollut laskevaa Kauhavalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 syntyi 180 lasta ja vuonna 2015 163 lasta. Luonnollinen väestölisäys on ollut pitkään negatiivinen, mikä tarkoittaa, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Vuonna 2015 luonnollisen väestönlisäyksen määrä oli -27 henkilöä. Kaupungin väkilukuun vaikuttaa syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksi muuttoliike. Seuraavalla sivulla oleva pylväskaavio kuvaa Kauhavan nettomuuttoa ikäluokittain vuosina 2009 2015. Nettomuutto lasketaan vähentämällä kaupunkiin muuttaneiden lukumäärästä kaupungista pois muuttaneiden lukumäärä. Viime vuosien aikana nettomuutto on ollut miinusmerkkinen, mikä tarkoittaa, että kaupunki kärsii muuttotappiosta.

6 Muuttoliikettä tarkastellessa ilmeistä on, että nuoret, vastavalmistuneet ja perheettömät muuttavat hyvin joustavasti paikkakunnalta toiselle. Tutkimusten mukaan iän ja perheen karttuessa muuttohalukkuus pienenee ja useimmiten pendelöidään, mikäli työmatka on alle 100 km. Miesten työmatkat ovat pitempiä kuin naisten, josta voidaan päätellä perheen asuinpaikkakunnan olevan pääsääntöisesti siellä, missä perheen naisen työpaikka on. Tutkimusten mukaan muuttohalukkuus laskee iän myötä, mutta pendelöintialttius pysyy vakaana iästä huolimatta. Myöhemmällä iällä muuttosyyt liittyvät palveluiden saatavuuteen. Iän lisäksi henkilökohtaisista ominaisuuksista koulutustaso on keskeinen muuttamisen taustatekijä. Koulutustason kohoaminen lisää liikkuvuutta yleisesti, valintatilanteessa useimmiten valintana on pendelöinnin sijaan muutto. Kouluikäiset lapset puolestaan ankkuroivat useimmiten perheet paikkakunnalle. Muuttaminen on todennäköisempää perheillä, joilla on alle kouluikäiset lapset. Huomioitavaa on, että työttömyys ei välttämättä vaikuta muuttoon. Useimmiten työpaikansaanti aiheuttaa pendelöintiä, mutta ei muuttoa. Tähän voi vaikuttaa monet asiat, esim. määräaikainen työsuhde tai muut epävarmuustekijät. (Lähde: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2008; Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet.) Kauhavan suurimmat pendelöintikunnat vuonna 2013 Kauhavalle pendelöi huomattava määrä ihmisiä päivittäin. Viimeisin tilastokeskuksen tieto on vuodelta 2013, jolloin Kauhavalle pendelöiviä oli lähes 1.900 henkilöä. Suurin sisäänpendelöinti tapahtuu Seinäjoelta ja Lapualta. Kauhavalle suuntautuvaa pendelöintiä on tutkittu vuonna 2013. Tämän tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt muualla kuin Kauhavalla (vastaajien työssäkäyntipaikkakunta) asumiseen olivat omistusasuminen ja puolison työpaikka. Muita syitä olivat omien sosiaalisten verkostojen sijainti asuinpaikkakunnalla, Kauhavan houkuttelemattomuus asuinkuntana, harrastusmahdollisuudet, nykyisen asuinpaikkakunnan paremmuus ja Kauhavan palvelutarjonta. Osa

7 voisi harkitakin muuttoa, jos Kauhavalta löytyisi myös puolisolle töitä, hyvä ja edullinen koti tai kaupungissa tapahtuisi selkeää positiivista kehitystä. Tutkimuksen mukaan Kauhavan kaupunki voisi joitain tekijöitä kehittämällä edistää muuttoa alueelle. Näitä ovat mm. kaupungin ulkoisen yleiskuvan, vapaa-ajan tarjonnan, asumismahdollisuuksien ja ympäristön kehittäminen. (Lähde: Henna Matintupa, pro gradu 2013; Pendelöinti vai muutto? Kyselytutkimus pendelöinnistä Kauhavalle.) Muuttoliikettä tarkastellessa Seinäjoki ja Lapua ovat niin ikään selkeä kahden kärki sekä tulo- että lähtömuuton suhteen. Vuonna 2014 Kauhavalle muutti 100 henkilöä Seinäjoelta ja 52 henkilöä Lapualta. Kauhavalta puolestaan muutti Seinäjoelle 172 henkilöä ja Lapualle 74 henkilöä. Kauhavan ja muiden kuntien välinen muuttoliike vuonna 2014 (kahdeksan kärki) Kauhavalta poismuuttaneet muuttokunnan mukaan Seinäjoki 172 Lapua 74 Vaasa 47 Jyväskylä 41 Tampere 33 Helsinki 20 Oulu 16 Evijärvi 15 Kauhavalle muuttaneet lähtökunnan mukaan Seinäjoki 100 Lapua 52 Vaasa 34 Helsinki 33 Evijärvi 24 Tampere 20 Oulu 13 Vantaa 11 Kaupungin aikaisemmin varsin hyvä työllisyystilanne lähti heikkenemään vuodesta 2013 alkaen. Kesän 2016 jälkeen työttömyys on kuitenkin kääntynyt laskuun. Kauhavan työllisyystilanne oli Elykeskuksen syyskuun 2016 työllisyyskatsauksen mukaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi paras työttömyysasteen ollessa 7,5 prosenttia. Etelä-pohjanmaan työttömyysaste 30.9.2016 oli 9,5 prosenttia. Taulukko: Työttömien lukumäärä ja työttömyysaste vuosina 2010 2016 (31.12. tilanteen mukaan) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 30.9.2016 Työttömät (lkm) 497 459 481 571 635 733 550 Työttömyysaste (%) 7,3 5,3 5,2 7,7 8,4 9,8 7,5 TÄMÄ PÄIVITETÄÄN, KUN LOKAKUUN 2016 TIEDOT TULEVAT MARRASKUUN LOPUSSA! Lokakuun 2015 tilanteen mukaan työttömyyden rakenne oli seuraava: naisia 46,0 % (lokakuu 2014 40,0 %), yli vuoden työttömänä olleita 16,6 % (13,1 %), alle 25-vuotiaita 13,3 % (15,0 %) ja yli 50- vuotiaita 38,2 % (37,0 %). On kuitenkin muistettava, että kaikki työttömät eivät ole työvoimahallinnon tilastoissa. Valtio lisäsi kunnille 1.1.2015 alkaen korvausvastuuta pitkäaikaistyöttömistä siten, että kuntien työmarkkinatuen korvausvastuu alkaa jo 300 työttömyyspäivän jälkeen aiemman 500 työttömyyspäivän sijaan. 300 työttömyyspäivän jälkeen kunnat korvaavat 50 % työmarkkinatuesta, 1.000 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta kunta korvaa 70 %. Tämän uudistuksen ja pitkäaikaistyöttömien määrän selvän kasvun seurauksena kaupungin maksuosuus työmarkkinatukeen (ns. sakkomaksu) on kasvanut voimakkaasti. Työmarkkinatukeen ennustetaan vuonna 2016 tarvittavan noin 460 000 euroa, kun määrä vuonna 2014 oli 165.000 euroa ja vuonna 2015 350.000 euroa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vuoden 2017 talousarviossa on Kauhavan työmarkkinatukimaksuosuudeksi varattu 450.000 euroa.

8 1.3. Kaupungin taloudellinen tilanne Kauhavan kaupungin avaavassa taseessa 1.1.2016 on kertynyttä ylijäämää noin 10,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla on oman pääoman alaisina rahastoina Kortesjärven ja Ylihärmän alueen ylijäämärahastot (pääoma 1.1.2016 810.000 euroa). Kaupunginvaltuusto on 16.11.2015 jatkanut rahastojen käyttöaikaa vuoden 2020 loppuun saakka. Rahastoa käytetään Kortesjärven ja Ylihärmän entisten kuntien alueella toteutettaviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin, joista ei jatkossa aiheudu käyttökustannuksia. Kaupungilla on myös pääomaltaan enintään 150.000 euron henkilökuntarahasto. Vuoden 2016 talousarvio oli laadittu noin 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti 2.5.2016, että Kauhavan koulukeskushanke toteutetaan uudisrakennushankkeena 750 oppilaalle ja kaupunginhallitus päätti rakennuksen purkamisesta 27.6.2016. Päätöksistä seurasi koulukeskuksen noin miljoonan euron tasearvon alaskirjaus kertapoistona, mikä rasittaa vastaavalla määrällä vuoden 2016 tulosta. Maatalouslomituspalveluiden kysynnän vähenemisen seurauksena toiminnasta aiheutuvat menot tulevat alittamaan budjetoidun. Koska kuluihin saadaan Melalta täysimääräinen korvaus, alittuvat tulot vastaavasti. Vuoden 2016 kunnallisveron tilitykset tulevat jäämään noin 0,3 miljoonaa euroa budjetoidusta, mutta yhteisöveroa saadaan ennakoitua enemmän. Kokonaisuutena verotulot jäänevät noin 0,1 miljoonaa euroa budjetoidusta. Korkokulut toteutuvat ennakoitua pienempinä johtuen alhaisesta korkotasosta sekä uuden lainan noston ajoittumisesta vasta aivan loppuvuoteen. Myös poistot toteutuvat budjetoitua pienempinä, koska useat hankkeet valmistuvat ennakoitua myöhemmin. Vuoden 2016 tulos onkin hyvin riippuvainen käyttötalousmenojen toteutumisesta. Kaupungin oman toiminnan lisäksi merkittävä vaikutus on Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuudella, johon yhtymän oman toiminnan lisäksi vaikuttaa myös erikoissairaanhoidon käyttö. Mikäli käyttötalousmenot toteutuvat enintään budjetoidun mukaisina, muodostunee vuoden 2016 tulos lähelle nollaa. Mikäli Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuus ylittää budjetoidun, on tulos vaarassa painua alijäämäiseksi. Tase tulee kuitenkin pysymään selvästi ylijäämäisenä. Valtionosuuksista tehtävät leikkaukset jatkuvat vuonna 2017, vaikka toisaalta valtio kompensoi valtionosuuksien kautta veroperustemuutosten vaikutuksia kunnille. Myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset huomioidaan valtionosuuksissa, eli niitä leikataan kuntien saamia, laskennallisia säästöjä vastaava määrä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista kuntien rahoitusosuutta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pienennetään vuonna 2017 noin 35 eurolla / asukas, mikä vaikuttaa suotuisasti valtionosuuksien määrään. Kokonaisuutena vuoden 2017 valtionosuusrahoituksen arvioidaan jäävän 0,5 prosenttia vuoden 2016 tasoa alhaisemmaksi. Verotuloja kertyy vuonna 2017 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Asiaa on selvitetty kohdassa Verotulot. Käyttötalousmenot pienenevät vuonna 2017 noin 1,2 prosentilla, mikä selittyy henkilöstömenojen pienenemisellä peräti 4,1 prosentilla. Myös toimintatulot pienenevät vuoteen 2016 verrattuna. Toimintakate paranee lähes 0,5 miljoonalla eurolla. Poistojen määrä kasvaa nopeasti, mutta vuosikate riittää poistoihin vielä vuonna 2017. Kaupungin talous näyttääkin käyttötalouden osalta olevan tasapainossa. Kaupungin taloudellista tilannetta tulee kuitenkin arvioida myös rahoituksen kannalta. Kuntatalouden tasapainoa tarkastellaankin aikaisemman tilikauden yli-/alijäämän lisäksi myös tulorahoitusjäämän kautta. Tulorahoitusjäämä kertoo vuosikatteen ja poistonalaisten investointien omahankintamenon erotuksen. Lähes vastaava tarkastelu voidaan tehdä rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran avulla. Kauhavan ao. tunnusluku on ollut vuosia selvästi negatiivinen, mikä tarkoittaa, että tulorahoitus ei riitä investointeihin, vaan ne rahoitetaan käytännössä lainalla. Taloudellista tilaa tarkastellessa tulee seurata myös lainamäärän kehitystä. Mikäli lainakanta kasvaa kaupungin taloudelliseen kantokykyyn nähden liian raskaaksi, joudutaan lainojen takaisin maksun

9 mahdollistamiseksi lisäämään tuloja eli korottamaan veroja ja leikkaamaan käyttötalousmenoja. Edellä selostetulla tarkastelutavalla arvioiden Kauhavan kaupungin talous tulee heikkenemään. Kauhavan kestävän talouden haasteena on kantokykyyn nähden liian korkea investointitaso ja lainakannan nopea kasvaminen. Tilannetta kuvataan alla olevassa taulukossa. 1 000 TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintatulot 12 722 12 524 11 737 11 796 11 855 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot -108 852-111 386-110 105-110 876-111 652 Siitä: Henkilöstökulut -33 725-34 524-33 121-33 353-33 586 Palvelujen ostot -68 363-70 066-69 882-70 371-70 864 Toimintakate -96 130-98 862-98 368-99 080-99 797 Verotulot 56 605 54 964 55 130 55 075 56 562 Valtionosuudet 45 568 49 179 48 951 49 294 59 639 Vuosikate 6 099 4 733 5 132 4 507 5 322 Poistot ja arvonalentumiset -3 942-5 004-5 301-5 501-5 801 Investointimenot -9 637-10 336-7 041-15 430-11 660 Rahoitusosuudet investointimenoihin 200 Investointihyödykkeiden luovutustulot 646 100 50 50 50 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 697-5 503-1 859-10 845-6 260 Lainakanta 38 553 41 237 42 953 53 706 59 908 Tuloveroprosentti 21,75 % 21,75 % 21,75 % 21,75 % 21,75 % Vakituisen henkilöstön määrä 615 615 621 617 618 Haastetta kaupungin taloudelle tuo myös vuonna 2019 tuleva sote- ja maakuntauudistus. Kaupungin tuloveroprosentti on tällä hetkellä selvästi Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa korkeampi. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät ja rahoitusjärjestelmä tulevat muuttumaan merkittävästi. Kunnallista tuloveroprosenttia esitetään laskettavaksi 12,3 prosenttiyksiköllä kaikissa kunnissa. Myös valtionosuusjärjestelmä tullaan uudistamaan. Jotta kaupunki selviää jäljellä jäävistä tehtävistään ja olemassa olevien lainojen takaisinmaksusta jäävillä verotuloillaan, täytyy toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kauhavan pitää pystyä tuottamaan palvelut Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä kustannusta edullisemmin. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää kuntien päätoimialaksi muodostuvan sivistystoimen palveluihin. Niiden tulee olla laadukkaita, mutta taloudellisesti tuotettuja. Vapaa-ajanpalvelujen laatu ja saatavuus vaikuttavat merkittävästi asuinpaikan valintaan. Talouden haasteeseen vastaaminen helpottuu, mikäli väestökehitys saadaan käännettyä positiiviseksi. Vähenevällä rahoituksella on siis saatava jatkossa enemmän aikaan.

10 1.4. Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2015 Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden, 2012 2014, jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Vuonna 2016 BKT:n ennustetaan kasvavan hieman. Kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Teollisuustuotannon lasku jatkuu edelleen. Syyskuussa 2016 julkaistuissa ennusteissa Valtionvarainministeriö ja PT arvioivat BKT:n vuosimuutoksen olevan +1,1 prosenttia. PTT arvioi BKT:n kasvavan 1,2 prosentti ja ETLA 1,1 1,2 prosenttia. Danske Bank ennustaa muutokseksi +0,8 prosenttia, Handelsbanken +0,9 1,2 prosenttia ja Nordea +1,0 prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan 0,9 prosenttia vuonna 2017. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen vaisua. Vienti kasvaa hieman tuontia nopeammin. Teollisuustuotannon ennustetaan kääntyvän nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Palvelujen tuotannossa ei ole merkkejä kasvun alkamisesta. Vuodelle 2018 VM arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi 1,1 prosenttia. Kokonaiskuva vuosista 2016 2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on viennin heikko kehitys. Lyhyellä aikavälillä kotimaisen kysynnän kehitys ylläpitää kasvua, mutta pienen avoimen talouden kohdalla se ei kuitenkaan riitä luomaan edellytyksiä nopeammalle kasvulle. Ennusteen mukaan vuoden 2016 2018 kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin ja BKT:n määrä jää noin kolme prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2008. Suomen taloudellinen tilanne on siis edelleen heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Suomen julkinen talous pysyy sopeutustoimista huolimatta ennustejaksolla alijäämäisenä. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Hidas kasvu ei tuota riittävästi verotuloja menojen rahoittamiseen ja väestön ikääntynen lisää julkisia menoja. Kilpailukykysopimuksen seurauksena veroaste alenee merkittävästi. Julkinen velan suhde BKT:hen kasvaa vuosikymmenen loppuun saakka. Työttömyysasteen arvioidaan vuonna 2016 olevan 9,0 prosenttia ja 8,8 prosenttia vuonna 2017. Vuoden 2018 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,5 prosenttia. Vuoden 2015 työttömyysaste oli 9,4 prosenttia. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin VM arvioi vuonna 2016 kohoavan 1,2 prosenttia palkkasumman kasvaessa 1,7 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen seurauksena ansiotason kasvun ennustetaan hidastuvan ja olevan 0,8 prosenttia vuonna 2017 ja 1,2 prosenttia vuonna 2018. Palkkasumman ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2017 ja 1,7 prosenttia vuonna 2018. Korkotason odotetaan pysyvän maltillisena. Lyhyiden korkojen ennustetaan pysyvän negatiivisina koko ennustejakson ajan. Kolmen kuukauden euribor-koron arvioidaan olevan -0,3 prosenttia vuosina 2016 ja 2018 ja -0,1 prosenttia vuonna 2018. 10 vuoden keskimääräinen korko on 0,3 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2017 10 vuoden koron arvioidaan olevan 0,4 prosenttia ja vuonna 2018 1,0 prosenttia. Lähde: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus. Syksy 2016. VM:n julkaisu 31a/2016.

11 Kuntien talous vuosina 2016 2018 Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalouden näkymät vuosille 2016 2020 ovat aikaisempaa myönteisemmät, sillä tilikauden tulos jopa hieman vahvistuu vuosina 2016 2017. Koko ennustejaksolla investoinnit tulorahoituksen jälkeen huomioiva rahoitusjäämä pysyy vähintään ennallaan, eikä heikkene aikaisempien ennusteiden tapaan. Muutos näkyy myös velan kasvuarviossa; kuntien velkaantuminen jatkuu, mutta ei enää nouse suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menojen arvioidaan kehittyvät historiaan nähden vaimeampina. Menojen kasvua hidastaa mm. kilpailukykysopimuksen päätökset, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus ja perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelaan sekä kuntien tehtävien karsiminen. Kunta-alan henkilötön määrän arvioidaan laskevan vuoden 2015 tasosta noin 7000 hengellä vuoteen 2020. Edellä todetusta huolimatta kuntatalouden näkymät ovat yhä hyvin haastavat. Talouskasvu pysyy laimeana ja väestö ikääntyy. Rakennusten korjausvelka näkyy investointipaineena. Myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista saattaa syntyä yllättäviä menopaineita. Kilpailukykysopimus leikkaa vuonna 2017 kunta-alan palkkoja keskimäärin 1,46 prosentilla, kun lomarahaa leikataan 30 prosentilla. Myös työnantajan maksamia palkkojen sosiaalivakuutusmaksuja alennetaan ja siirretään osittain palkansaajan vastattavaksi. Työajan pidentäminen 30 minuutilla viikossa lisää työpanosta ja laskennallisesti vähentää tarvittavan henkilöstön määrää. Kilpailukykysopimus siis vaikuttaa kuntien menoihin pienentävästi. Tämän seurauksena kuntien valtionosuuksia pienennetään laskennallista vaikutusta vastaavasti. Kilpailukykysopimuksen positiivinen kokonaisvaikutus kuntatalouteen tulee näkymään vasta vuodesta 2019 eteenpäin. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2016 noin 1,2 prosenttia (1,3 % vuonna 2015). Palkkasumma kasvaa 1,7 prosenttia. Vuonna 2017 kunta-alan ansiotaso-indeksi kohonnee 0,8 prosenttia. Palkkasumman arvioidaan kasvavan 0,8 prosenttia. Kilpailukykysopimukseen perustuen palkkoihin ei tule sopimuskorotukia vuonna 2017. Vuonna 2018 sekä palkkasumma että ansiotasoindeksi kasvavat 1,7 prosenttia. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 0,6 prosenttia. Vuonna 2016 kustannustason kasvun arvioidaan olevan 1,0 prosenttia, vuonna 2017-0,7 prosenttia ja vuonna 2018 0,7 prosenttia. Kuntien verotulot kasvavat vuonna 2016 noin 0,9 prosenttia. Vuonna 2017 verotulot kokonaisuutena pienenevät noin 0,7 prosenttia. Vuonna 2018 verotulojen ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi vuonna 2016 0,04 prosenttiyksikköä ollen 19,87 prosenttia. Kunnallisen tuloveron tilitykset kohoavat vuonna 2016 noin 1,4 prosentilla edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 kunnallisveron tilitysten arvioidaan pienenevän noin 0,5 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa mm. kilpailukykysopimuksen mukaiset seikat ml. palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen korotus, mikä kasvattaa tuloverosta tehtävien vähennysten määrää merkittävästi sekä muut muutokset tuloverotuksessa huomioitavissa vähennyksissä. Vuonna 2018 kunnallisverotilitysten arvioidaan kasvavan noin 2,1 prosentilla. Yhteisöveron tilitykset pienenevät vuonna 2016 noin 7,0 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu suurelta osin yhteisöveron kuntien jakoosuuden tilapäisen viiden prosenttiyksikön korotuksen poistumisesta. Vuonna 2017 tilitysten arvioidaan kasvavan 1,6 prosentilla. Vuonna 2018 yhteisöveron tuoton odotetaan kasvavan 4,7 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat 3,2 prosenttia vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2017 kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 6,9 prosentilla ja vuonna 2018 3,6 prosentilla. Vuoden 2017 kasvua selittää kiinteistöveroprosenttien rajoihin, erityisesti alarajoihin tulleet tarkistukset.

12 Kuntien yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan vuonna 2016 muodostuvan noin 0,68 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2017 ylijäämätasoksi arvioidaan noin 0,86 mrd. euroa ja vuonna 2018 noin 0,41 mrd. euroa. Kuntatalouden tasapainoa tarkastellaan myös rahoitusjäämän eli tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotuksen kautta. Vuonna 2016 kuntien yhteenlasketun rahoitusjäämän määrä arvioidaan olevan -0,56 mrd. euroa. Vuonna 2017 rahoitusjäämän ennustetaan olevan -0,44 mrd. euroa ja vuonna 2018 +0,42 mrd. euroa. Investointien määrän ennustetaan vuonna 2016 olevan noin 3,45 mrd. euroa. Vuoden 2017 investointitasoksi arvioidaan 3,57 mdr. euroa ja vuoden 2018 tasoksi 3,62 mrd. euroa. Lainakannan arvioidaan nousevan siten, että vuonna 2016 lainakanta on 18,01 mrd. euroa, vuonna 2017 18,50 mrd. euroa ja vuonna 2018 18,96 mrd. euroa. Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016, Kuntaliiton laskelmat sekä Kuntaliiton julkaisu 4.11.2016 Kuntatalouden tila on yhä haastava. 1.5. Talousarvion laadintaperusteet Käyttötalouden osalta talousarvio on valtuustoon nähden sitova toimielintasolla ja kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin nähden tehtävä tai osatehtävä tasolla. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankeryhmittäin toimielintasolla kuitenkin siten, että mikäli yksittäisen investointihankkeen arvo on yli 500.000 euroa, käsitellään se erillisenä hankkeena, jolle myönnetään oma määräraha. Ylijäämärahasto- ja yhdistymisavustusinvestointien määrärahat myönnetään yksilöidyille hankkeille. Kaupunginhallitus on vahvistanut Kauhavan kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi 3 vuotta. Kaupungin hallinnoimat hankkeet on budjetoitu sille tehtäväalueelle, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hankkeiden kuntarahaosuuksiin on vuodelle 2017 varattu yhteensä 390.370 euroa. Palkat on budjetoitu vakanssirakenteen mukaisena. Kilpailukykysopimukseen perustuen palkkoihin ei ole varattu sopimuskorotuksia vuodelle 2017 ja lomarahojen määrää on leikattu 30 prosentilla. Palkkoja ja henkilöstömenoja tarkastellaan lähemmin luvussa 2.3 Henkilöstö. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Perusturvan järjestäminen on vuoden 2009 alusta lukien siirretty Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle, johon kuuluvat Kauhavan kaupungin lisäksi Lappajärven ja Evijärven kunnat. Kansalaisopistopalvelut ostetaan Järvilakeuden kansalaisopistolta. Ympäristöterveydenhuollon palvelut hankitaan Seinäjoen kaupungilta. Seinäjoen kaupungilta / Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ostetaan palo- ja pelastustoimen palvelut. Näin ollen merkittävin menoryhmä kaupungin talousarviossa on palvelujen ostot. Velkaneuvontapalvelut ostetaan Lappajärven kunnalta. Kauhavan kaupunki tuottaa Evijärven ja Lappajärven kunnille maaseututoimen viranomaispalvelut sekä maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut sekä varhaiskasvatuspalvelut. Lappajärven kunnalle myydään musiikkiopistopalvelut.

13 Kaupungin käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Siitä: 58.856.190 euroa - Kuntayhtymä Kaksineuvoisen oma toiminta 336.911.900 euroa - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20.889.000 euroa - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 1.055.290 euroa - Esh:n ostot yksityisiltä palveluntuottajilta 180.000 euroa Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Järviseudun ammatti-instituutin kuntayhtymä Seinäjoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Seinäjoen kaupunki, palo- ja pelastustoimi Järvilakeuden kansalaisopisto 238.050 euroa 0 euroa 0 euroa 429.800 euroa 1.496.030 euroa 185.000 euroa Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjämallin mukaan kotikunnille ei määrätä erillistä maksuosuutta, vaan kunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen rahoitukseen niiltä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta perittävällä asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Jäsenkuntien mahdollinen suoritusvelvollisuus kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa tai erillisillä päätöksillä. Avustusmäärärahat Avustusmäärärahat perustuvat osittain sopimuksiin ja aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Muilta osin avustuskäytännöt on yhtenäistetty kaupungin taloudellisiin ja toiminnallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Asukaslautakunnat päättävät kaupunginosien alueella toimivien kyläyhdistysten ym. paikallisten toimijoiden avustamisesta. Kaupunginhallitus ei myönnä vuosittaisia toiminta-avustuksia. Toimielimien käytössä olevat avustusmäärärahat on ilmoitettu luvussa 2 Käyttötalousosa kunkin toimielimen kohdalla. Verotulot Kaupungin tuloveroprosentiksi vuodelle 2017 on määrätty 21,75. Veroprosentti on ollut sama vuodesta 2014 alkaen. Vuodelta 2015 toimitetussa verotuksessa Kauhavan kaupunki sai kunnallista tuloveroa 48,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2014 verrattuna tuloveron määrä väheni 2,1 prosenttia, kun valtakunnallisesti kunnallisen tuloveron määrä kasvoi 1,6 prosenttia. Kauhavan osalta heikohkoa kehitystä selittää työllisyystilanteen heikkeneminen, väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä osin myös Lentosotakoulun lakkauttaminen. Vuoden 2016 alkuvuoden aikana kunnallisveron tilitykset ovat olleet vuotta 2015 alhaisemmat, ja marraskuulle osuva edellisen vuoden maksuunpanotilitys ja joulukuulle kohdistuva vuoden 2016 kuntakohtaisen jako-osuuden tarkistus huomioiden kunnallisen tuloveron tilitykset tulevat jäämään jopa 1,2 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia vuoden 2015 tilityksiä alhaisemmaksi. Vuonna 2017 kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 47,6 miljoonaa euroa, missä kasvua vuoden 2016 tuottoon on 0,2 prosenttia.

14 Yhteisöveron tuotto oli lokakuun 2016 lopussa noin 0,3 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa alhaisempi. Muutos johtuu kuntien jako-osuuden määräaikaisen viiden prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen poistumisesta vuoden 2016 alussa. Vuonna 2017 kaupungin saaman yhteisöveron määrän arvioidaan euromääräisesti olevan lähes vuoden 2016 tasossa, ja kertymäksi on budjetoitu 3,6 miljoonaa euroa. Prosentteina mitattuna yhteisöveroa arvioidaan vuonna 2017 saatavan 2,2 prosenttia vuotta 2016 enemmän. Kiinteistöveron tuotto on budjetoitu kiinteistöjen verotusarvoihin perustuen. Kauhavan kaupungille on määrätty seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,95 % Vakituinen asuinrakennus 0,55 % Muu asuinrakennus 1,10 % Voimalaitokset 3,00 % Rakentamattomat rakennuspaikat 2,00 %. Verotulojen määräksi on arvioitu: Tulovero (kunnallisvero) Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot, euroa/asukas 47.587.000 euroa 3.593.000 euroa 3.950.000 euroa 55.130.000 euroa 3.307 euroa Valtionosuudet Valtionosuuksiin on budjetoitu valtiovarainministeriön peruspalveluihin maksama ns. yhden putken valtionosuus sekä sen ulkopuolelle jäävät, opetus- ja kulttuuriministeriön päätettävät valtionosuudet. OKM:n valtionosuudessa on huomioitu turvapaikanhakijoiden perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmääräksi vuositasolla 12. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset (menot ja tulot) on budjetoitu käyttötalouteen. Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Valtionosuudet, euroa/asukas 49.474.000 euroa -523.000 euroa 48.951.000 euroa 2.936 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen korvaus lomitustoiminnan kustannuksista on budjetoitu toimintatuottoihin. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vuokraa kaupungilta toimintaansa tarvitsemia tiloja. Kaupunki vastaa omistamiensa tilojen kunnossapitokustannuksista sekä pääosin siivouksesta. Kuntayhtymä maksaa perussopimuksen mukaisesti vuonna 2016 käyttövuokraa 3,40 euroa/m² ja korvaa siivouksesta siivousintensiteetin mukaisesti perushinnasta 5,37 euroa/m² viikoittaisen siivouskertojen mukaisesti johdetut kulut. Lisäksi kuntayhtymä maksaa pääomavuokrana kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kaupunki myy Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle myös ateriapalveluita. Kauhavan Vesi Oy vuokraa toimintaansa tarvitsemat, kaupungin omistuksessa olevan vesihuoltoja jätevesihuolto-omaisuuden. Omaisuuden siirtoa yhtiön omistukseen selvitetään vuoden 2017

15 aikana kun yhtiö saa omaisuuden siirrosta seuraavasta varainsiirtoveron määrästä verottajan ennakkopäätöksen. Kauhavan Vesi Oy ostaa toistaiseksi kaupungilta taloushallintopalvelut. Valtionosuuksien yhteydessä maksettavat perusoppilaiden kotikuntakorvaukset on budjetoitu toimintatuottoihin. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Pitkäaikaista lainaa otetaan kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisenä päätöksenä hyväksymä enimmäismäärä vuodessa. Talousarvion rahoitusosassa määritelty pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksista määrätään hallintosäännössä. Lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen tasoa pyritään lähentämään. Lainakanta pidetään lainakustannusriskien minimoimiseksi mahdollisimman monipuolisena ja korkoriskeiltä voidaan suojautua eri instrumentteja käyttäen. Talousarviolainojen lisäksi kaupunki voi käyttää lyhytaikaisia rahoitusinstrumentteja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on sopimukset kuntatodistusohjelmista Danske Bank Oyj:n, Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Lyhytaikaisen luoton nostovaltuuksista em. sopimusten rajoissa määrätään hallintosäännössä. Taloussuunnitelma Sote- ja maakuntauudistusta ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa, koska uudistus on vasta valmistelu- ja lakiluonnosvaiheessa. Veroprosentit pidetään taloussuunnitelmakaudella vuoden 2016 tasolla. Tuloveroprosentti on jonkin verran Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa korkeampi ja kiinteistöveroprosenteista yleinen kiinteistöveroprosentti Etelä-Pohjanmaan keskiarvon alapuolella sekä muilta osin lähes Etelä- Pohjanmaan keskiarvossa. Menokehityksen arvioidaan pysyvän suunnitelmavuosina maltillisena. Maltillisesta menokehityksestä huolimatta talous painuu alijäämäiseksi vuonna 2018, koska verotulojen arvioidaan jäävän 0,1 prosenttia vuotta 2017 alhaisemmiksi. Verotulojen arvioidaan kääntyvän kasvuun vuonna 2019. Myös poistojen määrän lisääntyminen raskaan investointiohjelman seurauksena ja korkomenojen kasvu lainakannan kasvaessa rasittaa talouden tasapainoa. Suunnitelmakauden aikana on kiinnitettävä erityistä huomioita tuottavuuden parantamiseen ja toimintatapojen tehostamiseen. Henkilöstölisäyksiin on suhtauduttava kriittisesti. Tulossa olevalla sote- ja maakuntahallintouudistuksella on vaikutuksia myös kaupungin henkilöstöön. Mikäli uudistus toteutuu suunnitellun mukaisesti, maaseutu- ja lomatoimen henkilöstö siirtyvät maakunnan palvelukseen vuonna 2019. Uusituksella on mahdollisesti vaikutusta myös kaupungin tukipalveluhenkilöstöön ruokahuollossa ja puhtauspalveluissa sekä palkanlaskennassa. Poistoja lisäävät investoinnit tulee suunnitelmakauden jälkeen laskea suunnitelmapoistojen tason alapuolella, jotta kaupungin velkaantuminen saadaan taitettua laskuun. Investointitaso on ollut kaupungin taloudelliseen kestokykyyn nähden selvästi liian korkea vuodesta 2013 alkaen. Lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella peräti 18,7 miljoonalla eurolla johtuen korkeasta investointitasosta ja siitä, että investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella. Jotta rahoitus muilta osin olisi tasapainossa, pitäisi lainojen lyhennysten jäädä vuosikatteen määrää pienemmiksi. Suunnitelmavuosina tavoitteeseen ei päästä. Lainojen lyhennyksiä joudutaan siis osittain maksamaan uutta lainaa ottamalla.

16 Suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätöksen mukainen 10,3 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä. Vuoden 2013 tulokseksi on huomioitu alkuperäisen talousarvion mukainen 0,235 miljoonan euron ylijäämä. Vuoden 2017 tuloksen arvioidaan muodostuvan 0,370 euroa ylijäämäiseksi. Vuosi 2017 muodostuu 0,589 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta vuonna 2019 päästään nollatulokseen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä suunnitelmakaudella. 1.6. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kaupunginvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2017) talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2018 2019 ohjeellisena noudatettavaksi. Valtuusto päättää ulkoiset määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet toimielimittäin, paitsi perusturvan osalta, jolle päätetään oma määräraha toimiala-tasoisena. Investointimäärärahat myönnetään toimielimille hankkeittain. Talousarvio on siis kaupunginvaltuustoon nähden sitova bruttomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta toimielintasolla ja investointien osalta toimielintasolla hankkeittain tai hankeryhmittäin. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova siten, että se osoittaa talousarviopäätöksellä otettavan uuden lainan enimmäismäärän. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat tilivelvolliset viranhaltijat ja ao. toimielimet. Tilivelvolliset viranhaltijat on mainittu toimielinkohtaisten tavoitteiden yhteydessä. Perusturvan osalta tilivelvollinen on kaupunginjohtaja, tuloslaskelman erien sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksen osalta hallintojohtaja. Teknisen toimialan investoinneista tilivelvollinen on tekninen johtaja, sivistystoimialan investoinneista sivistysjohtaja ja kaupunginhallituksen investoinneista kaupunginjohtaja. 1.7. Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen Kuntalaki edellyttää, että kunnan talouden on oltava tasapainossa. Kauhavan kaupungin taseessa 1.1.2016 on kertynyttä ylijäämää 10.272.000 euroa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä myös taloussuunnitelmakauden ajan. Näin ollen kuntalain edellyttämä talouden tasapainovaatimus toteutuu, eikä erillistä toimenpideohjelmaa tarvita. 1.8. Konsernin tavoitteet Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kuntalain uudistuksessa on kiinnitetty huomioita konsernitasoiseen tarkasteluun ja omistajaohjaukseen. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kauhavan kaupungin konserniohje on päivitetty kaupunginvaltuustossa 18.5.2015. Siinä annetaan toimintaohjeet ja periaatteet Kauhava-konserniin kuuluville tytäryhteisöille ja soveltuvin osin kuntayhtymille ja osakkuusyhteisöille. Kaupunkistrategiassa on asetettu myös konsernia koskevia tavoitteita. Yhdeksi kaupunkistrategian painopisteeksi on määrätty tasapainoinen talous. Tavoitteena on varmistaa kaupungin ja sen konserniyksiköiden talouden tasapaino jatkuvalla tuottavuustyöllä, tulopohjan kehittämisellä ja aktiivi-

17 sella omistajaohjauksella. Tavoitetta mitataan tytäryhtiöiden osalta taloudellisella tuloksella, jonka on oltava kaikkien tytäryhtiöiden osalta vähintään lievästi voitollinen. Vuokrataloyhtiöt Ryhmään kuuluvat Kauhavan Vuokra-asunnot Oy ja sen tytäryhtiöt As Oy Kauhavan Jokihovi sekä As Oy Tilhentupa 1 ja 2. Koy Sakunkoto fuusioidaan Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön. Vuokra-asunnot Oy ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Tilikauden tulos: lievästi positiivinen yhtiöillä ei ole velvollisuutta maksaa osinkoa kaupungille Yhtiön vakavaraisuus paranee: omavaraisuusaste yli 12 % vuonna 2020 Yhtiöiden maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun tavoitearvo vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos vähintään nolla Vieraan pääoman määrä: enintään 500 euroa / vuokrattu m² Toiminnalliset tavoitteet: Asukkaille tarjotaan viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö: asukasvaihtuvuus enintään 30 % / vuosi Tilojen käyttöaste: vähintään 92 %:ssa tiloista on vuokralaiset Päätöksen saaminen asuntohakemukseen: enintään 7 päivää hakemuksen jättämisestä Vuokrasaamiset: saamisten määrä enintään 3 % liikevaihdosta Poistot vastaavat lainojen lyhennyksiä yhtiö tekee EVL:n mukaiset maksimipoistot lainoja lyhennetään vuosittain vähintään poistojen verran Yhtiö voi toimia asuntomarkkinatilanteen edellyttäessä kaupunkistrategian mukaisesti kiinteistöjä hankkivana ja asuntoja rakennuttavana operaattorina Muut kiinteistöyhtiöt ja yhtiöt Ryhmään kuuluvat Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökeskus, Kiinteistö Oy Riihi, Kiinteistö Oy Ylihärmän liikekeskus VT19, Kiinteistö Oy Tietotalo ja Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy, josta on muodostettu kaupungin koko alueen kattava yritystiloja hallinnoiva ja rakennuttava yhtiö. Elinkeinotoiminnan edellytyksiin liittyvien yhtiöiden toimitusjohtajuudet keskitetään samalle henkilölle ja taloushallinnot siirretään kaupungin taloustoimiston vastattavaksi. Konsernirakennetta tiivistetään fuusioimalla soveltuvat yhtiöt Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:öön.

18 Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: vähintään nollatulos. yhtiöillä ei ole osingonmaksuvelvollisuutta kaupungille Yhtiön vakavaraisuus paranee: omavaraisuusaste yli 15 % vuoteen 2020 mennessä Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos vähintään nolla Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman täysimääräisesti: käyttöaste vähintään 90 % Vuokrasaamisten määrä: enintään 3 % liikevaihdosta Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle on mahdollista Kauhavan Vesi Oy Kauhavan Vesi Oy tuottaa talous- ja jätevesihuoltoa Kauhavan kaupungin asukkaille ja alueen teollisuudelle. Yhtiön tavoitteena on tarjota alueelle korkealaatuinen ja varma palvelutaso nyt ja tulevaisuudessa. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöisyys, suunnitelmallisuus ja kestävän kehityksen periaatteet. Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: voitollinen/positiivinen tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle: 2 % Yhtiön vakavaraisuus: omavaraisuusaste yli 25 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 current ratio tunnusluvun arvo vähintään 1,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos positiivinen Investoinnit: tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. merkittävät toiminnan laajennus-, laitos- yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla, jolle kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen Toiminnalliset tavoitteet: Toimintavarmuus: yksittäisen vedenjakelukatkoksen enimmäispituus 12 tuntia Veden laatu: talousvesi täyttää talousvesiasetuksen (461/2000) mukaiset terveysperusteiset sekä laatusuosituksien mukaiset laatuvaatimukset Jätevedenpuhdistamojen toiminta: puhdistettu jätevesi täyttää viranomaisten ja lupaehtojen vaatimukset

19 Vuotovesien määrää pyritään vähentämään: jätevesiverkostoja saneerataan Kauhavan ja Kortesjärven alueella vuotovesimäärän pienentämiseksi Voltin puhdistamon käsittelypiirissä olevat verkostot, vuotovesien määrä enintään 20 % laskuttamattoman talousveden määrä alle 20 % (Suomessa keskimäärin 18,4 %) Kauhavan Kaukolämpö Oy Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: voitollinen/positiivinen tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle: 2 % Yhtiön vakavaraisuus: omavaraisuusaste yli 25 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 current ratio tunnusluvun arvo vähintään 2,0 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos positiivinen Investoinnit: tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella merkittävät toiminnan laajennus-, laitos- yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla, jolle kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen Toiminnalliset tavoitteet: Lämmönjakelun turvaaminen kaikissa olosuhteissa: toimitusvarmuus asiakasjakelussa 99,9 % Asiakkaiden / Liittymien määrä: uusia liittyjiä otetaan, mikäli se on mahdollista nykyinen verkosto kannattavasti hyödyntäen ja sitä kustannustehokkaasti laajentaen Lämmöntuotannossa hyödynnetään kannattavuustavoitteesta tinkimättä mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaraaka-ainetta: uusiutuvan energiaraaka-aineen osuus vähintään 95 % Lämpöhävikin määrän minimointi: verkoston hyötysuhde vähintään 86 % Kauhavan Jäähalli Oy Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: vähintään nollatulos Käyttötuntihinta: hoitokustannukset kattava Kaupunki tukee yhtiötä vuonna 2017 taloudellisesti vain yhtiön pääomakulujen kannalta välttämättömällä määrällä Yhtiön vakavaraisuus vahvistuu: omavaraisuusaste vähintään 20 % vuonna 2020

20 Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo vähintään 0,5. Toiminnalliset tavoitteet: Käyttötunnit: vähintään 1500 tuntia Kesäaikaisen käytön kehittäminen Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: voitollinen/positiivinen Yhtiön vakavaraisuus: omavaraisuusaste yli 50 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: rahoitustulos positiivinen Toiminnalliset tavoitteet Suomen Yrittäjäopiston päätoimipaikka ja hallinto sijaitsevat Kauhavalla Suomen Yrittäjäopistolla on valtakunnallisesti tunnustettu asema yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana vuonna 2016. Selvitetään edellytykset muodostaa Yrittäjäopiston korttelista toimitilojen, kustannusten ja markkinoinnin kannalta jäsentynyt ja tehokas sekä omistajuudeltaan yhtenäinen kokonaisuus. Yrittäjyyslukiotoiminnan kehittäminen yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Kuntayhtymän päätehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) asukkaille perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Yhtymä tuottaa perusturvapalvelut kaupungin asettaman rahoituskehyksen puitteissa ja koordinoi erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen käyttöä. Kauhavan alueella on normaalien terveyskeskuspalvelujen lisäksi lääkärin iltavastaanottoja viikonlopun kiirevastaanotto sekä tarvittava osastohoito. Tarvittavat sosiaali- ja ikäihmisten palvelut on saatavissa Kauhavan kaupungin alueella. Perusturva on järjestettävä kustannustehokkaasti. Palvelutuotantoa kehitetään kaikilla tulosalueilla kohti valtakunnallisia laatusuosituksia. Kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisellä kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtajan raportoinnilla kaupungille. Sote-uudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti tavoitteena Kauhavan kaupungin alueen muodostuminen Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen sote-palveluja tarjoavaksi keskukseksi. Kuntayhtymän perussopimusta tarkistetaan tarvittaessa vuonna 2017 siten, että se täyttää uuden kuntalain vaatimukset.

21 2. KÄYTTÖTALOUSOSA Ulkoisten toimintatuottojen määräksi arvioidaan 11.736.840 euroa, mikä on 787.210 euroa (-6,3 %) vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Myyntituottoja on arvioitu kertyvän 6.670.470 euroa. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna myyntituotot vähenevät 5,3 prosenttia. Myyntituottojen pieneneminen johtuu maatalouslomituksen kysynnän vähenemisestä seuraavasta lomitusmaksujen ja Melan korvauksen pienenemisestä. Maksutuotoiksi on budjetoitu 2.002.620 euroa, missä on vuoteen 2016 verrattuna vähennystä 11,2 prosenttia. Muutosta selittää päivähoitomaksujen budjetoidussa määrässä tapahtunut muutos. Päivähoitomaksuihin ei tehty 1.8.2016 ennakoitua korotusta, minkä seurauksena vuodelle 2016 budjetoitu määrä ei todennäköisesti täyty. Tukien ja avustusten määrä pienenee 24,0 prosentilla ollen 425.050 euroa. Muutos johtuu mm. kaupungin hallinnoimien hankkeiden vähenemisestä, jolloin hankkeiden rahoitukseen saatava euromäärä pienenee. Muita toimintatuottaja arvioidaan kertyvän 2.638.700 euroa, mikä on 1,1 prosenttia vuodelle 2016 budjetoitua vähemmän. Kaupungin käyttötalouden ulkoiset menot vuodelle 2017 ovat talousarvion mukaan 110.104.650 euroa. Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousmenoihin verrattuna vuoden 2017 menot ovat 1.281.290 euroa (-1,2 %) pienemmät. Vuodelle 2017 budjetoidut henkilöstökulut ovat 33.121.250 euroa. Henkilöstömenot pienenevät 1.402.380 euroa eli peräti 4,1 prosenttia vuoden 2016 budjetoituun verrattuna. Muutosta selittää kilpailukykysopimuksesta seuraavan lomarahaleikkauksen ja sosiaalivakuutusmaksujen pienenemisen lisäksi maatalouslomituksen väheneminen ja varhaiskasvatuksen rakennemuutos. Vuonna 2017 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Kueleläkemenoperusteinen maksu pienenee siten, että maksun taso on noin 80 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Palvelujen ostoihin osoitetaan 69.882.040 euroa, mikä on 184.170 euroa (-0,3 %) vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän menoihin on budjetoitu 4.143.590 euroa, missä on 0,3 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Avustuksiin on budjetoitu 1.593.250 euroa. missä on kasvua 4,9 prosenttia vuoden 2016 tasoon verrattuna. Muutosta selittää mm. lasten kotihoidon tuen lisääntynyt käyttö. Muihin toimintakuluihin on varattu 1.364.520, mikä on 17,4 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Muutos selittyy mm. vuokramenojen lisääntymisellä, kun esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä luottamushenkilökäyttöön tulevat tietotekniset laitteet liisataan. Myös väistötiloista aiheutuvat vuokrat nostavat vuokramenoja. Talousarvio ei kuitenkaan ole sitova tiliryhmätasolla. Toimielimet voivat käyttösuunnitelman hyväksyessään kohdistaa valtuuston myöntämän määrärahan uudelleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Käyttötalousosa on valtuustoon nähden sitova ulkoisten toimintakulujen ja tuottojen osalta (käyttötaloustulot ja menot) toimielimittäin. Sisäiset ja ulkoiset erät on eriteltynä tehtävittäin tavoitteiden yhteydessä. Sisäiset erät käsitellään informatiivisia. Toimielinten määrärahat eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia vuoden 2015 tilinpäätökseen ja vuoden 2016 talousarvioon. Liikunta-alueiden hoitoon osoitettu määräraha on siirretty vuoden 2017 talousarviossa vapaa-aikalautakunnalta tekniselle lautakunnalle. Muutos pienentää vapaaaikalautakunnan menoja 125.000 eurolla ja lisää teknisen lautakunnan menoja vastaavalla määrällä. Myös Kuel-eläkemenoperusteisten maksujen kirjaamiskäytäntöä on muutettu. Kun maksut aikaisemmin on pyritty kohdistamaan aiheuttamisperiaatteella, kohdistetaan ne vuodesta 2017 alkaen perusturvaa, palo- ja pelastustoimea, kansalaisopistoa ja lomatoimea lukuun ottamatta eri kustannuspaikoille palkkasumman suhteessa. Tietoteknisten laitteiden hankinnassa siirrytään kaupungin omistukseen hankkimisesta liisaukseen. Hankinnat on aikaisemmin käsitelty investointina, ja hankinta on kirjattu laitteen käyttöaikana kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. Leasingvuokrat käsitellään toimintakuluina (käyttötalousmenoina),