KOKEMUKSIA ALUEELLISEN LAATUJÄRJESTELMÄN PYSTYTTÄMISESTÄ. Lähtökohdat ja koulutuksen koordinointi

Samankaltaiset tiedostot
akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta?

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Akkreditointi menestyksen takeena

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

SAMKin laadunkehittämistyö

FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO, JOHON SISÄLTYY SAIRAALAKEMISTIN ERIKOISTUMISKOULUTUS, ERIKOISTUVAN LOKIKIRJA

Kaikki auditoinnin aikana tehtävät havainnot käsitellään luottamuksellisesti.

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

POC-suositus. - Laboratorionäkökulma

Tilatb hieman epämiellyttävät talvella, oli kylmää ja ilma ei aina ihan raikkaan tuoksuinen

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Tilat olivat asiallisen hyvät. Välinne AV nykyvaatimusten mukaiset. Aikataulut pitvät erinomaisesti.

Vieritestauksen laatutyökalut

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku

LaatuNet ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä ja YTH johtajat Outi Lepistö

Laatuvastaavien perehdytys

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana

Sisäinen ja ulkoinen kliininen auditointi

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kliinisen auditoinnin

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Mihin sairaalakemisti tarvitsee sisäistä laadunohjausta?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä. Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

Ilmanlaatumittausten henkilösertifiointi- ja koulutusmenettelyjen uudistaminen. Mittaajatapaaminen, Rauma, Katriina Kyllönen (IL)

Lääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

TAITAJA2016, Seinäjoki Lajivastaavakoulutus

Jyväskylän yliopiston laatutyö

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Prosessi LST Group Laatupolitiikka

Laatuvastaavien tapaaminen

Korkealla työskentelyn seminaari

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

Sikaterveydenhuolto ja Sikava

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa

Suomen GLP-ohjelma ja Fimean GLPtarkastukset. Pirkko Puranen, ylitarkastaja Lääkealan toimijoiden valvonta

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

Ilmanlaadun mittausverkkojen laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017 ja Uusi laatustandardi SFS-EN ISO 17025:2017

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku Pekka Salminen

MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari Kati Kastinen, LTK

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

Kolmannen osapuolen valvonta betonikiviainesten valmistuksessa

Tämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta.

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Syventävät auditoinnit - yleistä

Henkilösertifiointi näytteenottoon. Talous- ja uimavedet

AKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Työelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen , Helsinki

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Arviointi ja mittaaminen

Yliopistonlehtori Marja Raekallio Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

Opiskelijapalaute vuodelta 2017

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

Toteutuminen tällä hetkellä kuitenkin hyvin vaihtelevaa

Transkriptio:

KOKEMUKSIA ALUEELLISEN LAATUJÄRJESTELMÄN PYSTYTTÄMISESTÄ Lähtökohdat ja koulutuksen koordinointi Laaduntarkkailupäivät 9.-10.2.2006 Katja Viitala, sairaalakemisti

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 11.4.2002 terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi Kansallinen terveydenhuollon hanke Valtionapurahoitus EPSHP:lle Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon strategia -hanke Laboratorioyhteistyön kehittäminen ja fuusiot -osahanke

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätöksen asettamia tavoitteita mm. - Alueellisesti kattavan laatujärjestelmän rakentaminen - Testaustoiminnan pätevyydestä vastaaminen (akkreditointi) Koulutustarve

EPSHP:n ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) sosiaali- ja terveysalan yksikön yhteistyönä järjestämä koulutus

Koulutus oli suunnattu - Terveyskeskusten laboratorioiden henkilökunnalle - Muille laboratorion laatuasioista kiinnostuneille

Kouluttajat Pääkouluttaja: Linnéa Linko, Dos., FT, EurClinChem, laadunvarmistusyksikön johtaja, Turun yliopisto Muut kouluttajat: EPSHP:n kliinisen kemian laboratorion henkilökunnan edustajia

Koulutuksen laajuus kuusi koulutusiltapäivää + etätehtävät (1 ov) - neljällä ensimmäisellä kerralla aiheena laadunhallinnan perusteet, standardit, suositukset ja laatujärjestelmän rakentaminen - kahdella viimeisellä kerralla auditointikoulutus, jossa teoriajakso ja käytännön harjoittelu sisäisen auditoijan pätevyys

Ohjelma 22.10.2004 (1) Linnéa Linko, pääkouluttaja Aira Sorto, ylikemisti, laatupäällikkö Hilkka Viitanen, os.hoitaja Etätehtävä Laadunhallinnan perusteita Laboratoriotoimintoja ohjaavat standardit ja suositukset Laatujärjestelmä EPSHP:n kliinisen kemian laboratoriossa Seinäjoen terveyskeskuksen toimipisteen kokemukset laboratorion laatujärjestelmän rakentamisesta Arvioi laboratoriosi ohjeistuksen ja muun dokumentaation nykytilannetta. Mitä laatujärjestelmän elementtejä siellä on jo olemassa?

Ei vielä mietitty = 1 p. Jotain jo mietitty = 2 p. Jotain on jo tehty = 3 p. OK = 4 p. Ei koske meitä = 0 p. Dokumentaatiotilanne vastaajien laboratorioissa 19.11.2004 (Kaikki vastaajat) Ulkoinen laadunarviointi Laboratorion tietojärjestelmä Työohjeet Sisäinen laadunohjaus Käyttöohjeet Toimintakyvyn seuraaminen Tutkimusrekisteri Pätevyysvaatimukset Menetelmäkalibroinnit Raportointi, arkistointi, tietosuoja Kalibrointiohjelmat Kemikaalit, kaasut, reagenssit, elatusaineet Näytteenotto- ja käsittely Laiterekisteri Vertailumateriaali ja kalibroinnin jäljitettävyys Perehdyttämisjärjestelmä Henkilökortit 1.5 3.4 3.2 3.0 3.0 2.9 2.8 2.8 2.7 2.7 2.6 2.5 2.5 2.5 2.4 2.2 2.1 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 Pisteet, keskiarvo

Ei vielä mietitty = 1 p. Jotain jo mietitty = 2 p. Jotain on jo tehty = 3 p. OK = 4 p. Ei koske meitä = 0 p. Dokumentaatiotilanne vastaajien laboratorioissa 19.11.2004 (Terveyskeskukset) Ulkoinen laadunarviointi Laboratorion tietojärjestelmä Sisäinen laadunohjaus Työohjeet Käyttöohjeet Toimintakyvyn seuraaminen Raportointi, arkistointi, tietosuoja Tutkimusrekisteri Menetelmäkalibroinnit Pätevyysvaatimukset Näytteenotto- ja käsittely Kalibrointiohjelmat Laiterekisteri Vertailumateriaali ja kalibroinnin jäljitettävyys Kemikaalit, kaasut, reagenssit, elatusaineet Perehdyttämisjärjestelmä Henkilökortit 1.1 3.3 3.1 2.8 2.7 2.6 2.5 2.5 2.4 2.4 2.3 2.3 2.2 2.1 2.0 2.0 1.9 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 Pisteet, keskiarvo

Ohjelma 19.11.2004 (2) Linnéa Linko, pääkouluttaja Aira Sorto, ylikemisti, laatupäällikkö Tarja Nyrhilä, laatukoordinaattori, laboratoriohoitaja Etätehtävä Laatujärjestelmän rakentaminen, yleiskatsaus Laatujärjestelmän rakentaminen, mallit ja esimerkit dokumentointiin EPSHP:n Kliinisen kemian laatukäsikirja Näytteenottopisteen menettelytapa- ja työohjeet Seinäjoen keskussairaalassa; asiakirjamallien esittely Selvitä, mitä näytteenottoon ja -käsittelyyn liittyvää dokumentaatiota laboratoriossasi tarvitaan.

Ohjelma 10.12.2004 (3) Linnéa Linko, pääkouluttaja Markku Latva-Nevala, aluekemisti Erja Kajaala, laboratoriohoitaja Aira Sorto, ylikemisti, laatupääll. Ryhmätyö Standardien laatuvaatimukset henkilökunnan perehdyttämiselle, asiakaspalvelulle ja laitteistolle Laitteiden toimintakyvyn ylläpitäminen - aluekemistin terveisiä Laitteiden toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä lomakkeita Seinäjoen keskussairaalan laboratoriossa EPSHP:n Kliinisen kemian laatukäsikirja: Perehdytys ja tehtävän kuvaukset 1. (Terveyskeskus)laboratorioitten yhteistyömahdollisuudet laatujärjestelmän rakennustyössä 2. Millaisia kysymyksiä Laadunhallintajärjestelmäkoulutuksen myötä on herännyt? Mihin asioihin halutaan tarkennusta?

Ohjelma 18.2.2005 (4) Linnéa Linko, pääkouluttaja Kristina Eichholz, kemisti Katja Viitala, kemisti, proj.sihteeri Etätehtävä Testaustulosten laadun varmistaminen: standardien vaatimukset ja yleisiä periaatteita Standardien vaatimukset mittausten jäljitettävyydelle sekä korjaaville ja ehkäiseville toimenpiteille Laatujärjestelmän ylläpitäminen, yhteenveto Sisäinen laadunohjaus ja ulkoinen laadunarviointi Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian laboratoriossa EPSHP:n Kliinisen kemian laatukäsikirja: asiakirjojen valvonta Selvitä, miten laboratoriossasi toteutetaan ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä.

Ohjelma 18.3.2005 (5) Linnéa Linko, pääkouluttaja Aira Sorto, ylikemisti, laatupäällikkö Auditointi - mitä ja miksi? Sisäisen auditoijan pätevyysvaatimukset sekä auditoinnin tuomat mahdollisuudet Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion auditointikäytännöt Ohjelma 22.4.2005 (6) Ryhmätyö Etätehtävä Harjoitusauditointi (ohjaajien johdolla) ja auditointimuistiinpanojen esittely Auditointiraportti harjoitusaudiotinnista

Kysely koulutuksen onnistumisesta, tammikuu 2006 Vastausten keskiarvot 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 Sisältö vastasi odotuksia Koulutuksen tarpeellisuus Laajuuden riittävyys Koulutuksessa jaetun tiedon tarve tulevaisuudessa Materiaalin riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus Laatu vastasi odotuksia Käsiteltyjen asioiden innostavuus Vastaajan osallistuminen laatujärjestelmän rakentamiseen Työtovereiden tutustuminen koulutusmateriaaliin Osallistumis-% koulutukseen/laboratorio 54 % 4.71 4.61 4.32 4.30 4.16 4.03 3.92 3.03 2.39 Vastaus kysymyksiin 1 Ei lainkaan 2 Melko vähän 3 Keskikertaisesti 4 Melko paljon 5 Erittäin paljon - Ei osaa sanoa

Kysely koulutuksen onnistumisesta, tammikuu 2006 Kommentteja ei-terveyskeskuslaboratorioista: Omaa laatukäsikirjaa tehdään toisen standardin mukaan. Hyötyä tästä koulutuksesta on ollut Koulutus painottui kemian laboratorion toimintoihin ja asioiden sovittaminen muunlaiseen ympäristöön vaati mielikuvitusta Koulutus oli suunnattu kemian laboratorion henkilökunnalle, oman työpaikan järjestelmä hivenen erilainen. Kurssi sopi hyvin aloitteleville laatujärjestelmää tekeville henkilöille ja akkreditoituvan laboratorion koulutukseksi

Kysely koulutuksen onnistumisesta, tammikuu 2006 Kommentteja/kehitysehdotuksia: Hyvä asia, mutta esitys pitäisi tiivistää lyhyempään muotoon Teoreettisuus häiritsi. Enemmän käytännön esimerkkejä olisi voinut olla. Liian pitkä jakso ajallisesti. Teoriaosuus oli abstraktia eikä liittynyt selkeästi käytäntöön. Riittävän konkreettisia esimerkkejä olisi pitänyt esittää laajemmin. Laadunhallinnan vaikuttavuutta/hyötyjä olisi myös voinut korostaa koulutuksessa enemmän. Esitystapa olisi saanut olla reippaampi.

Kysely koulutuksen onnistumisesta, tammikuu 2006 Kommentteja/kehitysehdotuksia: Jotkut asiat vaikeaselkoisia luennoilla, mutta auditointiharjoitus selvensi käsityksiä Esitys liian korkeatasoinen terveyskeskusten kannalta. Henkilökuntaa ei ole niin mittavan laatukäsikirjan tekemiseen kuin esitettiin. Odotettiin käytännönläheisempää koulutusta. Suuri osa luennoista liian vaikeaselkoisia. Tarve olisi ollut käytännönläheisemmälle koulutukselle

Kysely koulutuksen onnistumisesta, tammikuu 2006 Kommentteja/ plussaa : Hyvä! Hyvä "aloittelijalle Erittäin hyvä! Edistää myös yhteistyötä laboratorioiden välillä Erittäin korkeatasoinen, kuitenkin ymmärrettävä. Hyvin suunniteltu ja napakasti toteutettu Materiaalin saanti aluksi aika vähäistä, lopussa kiitettävää Erittäin tarpeellinen ja mielenkiintoinen Innostava ja erittäin mielenkiintoinen Laadukas ja hyvät luennoitsijat Pääkouluttaja erittäin pätevä ja kiinnostava

Mitä jäi käteen? Alueellisesti yhteneväisen laatujärjestelmän edellytyksenä yhteistyö Koulutustarve ilmeinen Resurssikysymykset rajoittavat, motivointi tärkeätä käytännön esimerkit, valmis materiaali toimivan järjestelmän vaatimukset ja saavutetut edut riittävyyden merkitys maltillisuus aikatauluissa kaiken työn tärkeyden ja myös työnil n muistaminen

Kiitos kiinnostuksestanne!