Kärkikeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Isojoki

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 46/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/313/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kärkikeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Isojoki Pekka Uusi-Kilponen Lehonkankaantie 195 63700 Ähtäri Hakija on aluehallintovirastoon 17.5.2010 saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kärkikeitaan uudelle turvetuotantoalueelle. Tuotantoalueen pinta-ala on 70 ha, josta tuotanto-, auma- ja varastoalueita on 67 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,5 ha ja laskeutusaltaan 0,5 ha. Tuotantoalue sijaitsee Isojoen kunnan Heikkilän kylässä noin 10 km Isojoen keskustasta koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi tuotantoalue eikä toiminnalle ole ympäristölupaa. Toiminta sijoittuu hakijan omistamalle tilalle Kärkikallio RN:o 8:59. Kärkikeitaan alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole Kärkikeidasta koskevia merkintöjä. Kärkikeitaan etelä- ja itäpuolella noin 400 500 metrin päässä on luonnonsuojelualueeksi (SL-1) merkitty alue. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Maakuntakaavassa turvetuotannolle asetettujen valuma-aluekohtaisen määräysten mukaan Kärkikeidas sijaitsee vyöhykkeellä, jolla turvetuotannon suunnittelussa on vesistövaikutukset huomioitava siten, että kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään (suunnittelumääräys IV). Koko maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Toiminta Yleiskuva toiminnasta Turvetuotantoalueen pinta-ala on 70 ha, mistä varsinaisen tuotantoalueen pinta-ala on 65 ha, auma-alueiden 1,5 ha, tukikohta-alueen 0,5 ha, laskeutusaltaan 0,5 ha ja pintavalutuskentän 2,5 ha. Alueella tuotetaan jyrsinturvetta polttoaineeksi ja ympäristöturvetta. Turvetta tuotetaan vuosittain noin 26 000 m 3 ja koko tuotantoaikana noin 520 000 m 3. Tuotanto kestää arviolta 20 vuotta. Kuntoonpanotyöt aloitetaan suon kuivattamisella. Kuivumisaika on 1 4 vuotta. Alueelle rakennetaan muun muassa toiminnassa tarvittavat tiet ja auma-alueet sekä vesien käsittelyrakenteet. Hakija esittää yksityiskohtaisen suunnitelman jälkikäytöstä, kun turvetuotanto on päättymässä. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, kokoojaojien virtaamansäätöpadot, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Tuotantoalue ympäröidään eristysojilla. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla alueella. Kentän pinta-ala 2,5 ha on 3,7 % sen valuma-alueesta. Kentällä kasvaa rahkasammalta, isoja varpuja ja mäntyä. Vedet pumpataan sulan maan ajan pintavalutuskentälle. Pumppauksen jälkeen vesi jaetaan pintavalutuskentälle kampaojia pitkin. Niiltä kentän osilta kuin turvepaksuus on ilmoitettu, on turpeen paksuus 0,8 1 m. Karttatarkastelun mukaan pintavalutuskentän lounaisosa ei sijaitse turvepohjaisella alueella. Kärkikeitaan tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa keskimääräiset vuotuiset nettopäästöt vesistöön ovat 2,6 kg fosforia, 44,4 kg typpeä ja 264 kg kiintoainetta. Tuotantovaiheessa päästöt ovat 6,8 kg fosforia, 85 kg typpeä ja 273 kg kiintoainetta. Päästöarvioissa käytetty vesien käsittelyteho on ollut 59 68 %. Päästöt on arvioitu käyttämällä Kuivajoen yhteistarkkailun tuloksia sekä Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tuloksia käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailusta vuodelta 2008.

3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Hakijan mukaan kriittisin aika kuormituksen kannalta alapuolisiin vesistöihin on suon ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin vuosivalunta on noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Seuraavana vuonna vuosivalunta on noin kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhemmin valunta tasoittuu ja lähenee ennen ojitusta edeltävää tilaa. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikana syntyvää turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja jatkokuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölypäästöjä muodostuu lähinnä kesällä tuotantokauden aikana. Pölyävimpiä työvaiheita ovat kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus, koska tällöin kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Turvetuotannon ympäristövaikutusten arvioinnista annettujen ohjeiden mukaan pölylaskeuma yli 0,5 km:n päässä tuotantoalueesta ei ole enää merkittävää eikä se ole erotettavissa muusta pölylaskeumasta. Melua aiheutuu työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Tuotantoaikana, noin 30 50 päivänä vuodessa, melua voi aiheutua ympärivuorokauden. Myös turpeen kuljetuksista aiheutuu melua. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä sekä melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta ja säätilasta. Turve kuljetetaan metsäautotietä pitkin Mäkisalontielle ja sieltä Isojoen yleiselle tielle. Vuosittain kuljetuksia tehdään noin 170 rekallista sekä kesällä että talvella noin 1 2 kuukauden ajan. Lastauksia ja kuljetuksia tehdään tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Tuotantokauden aikana polttoainetta käytetään 30 000 litraa, voiteluöljyä noin 600 litraa ja muita voiteluaineita 25 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä varikkoalueella. Kerrallaan varastoidaan 1 500 3 000 litraa polttoainetta. Vuosittain muodostuu moottori- ja voiteluöljyjätettä 80 l, kiinteää öljyjätettä alle 20 kg, paristoja ja akkuja alle 5 kg, metallijätettä alle 5 kg, sekajätettä alle 1 m 3, aumamuovijätettä 1 000 kg, öljynsuodattimia 5 kpl ja voitelupatruunoita alle 10 kpl. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne järjestetään asianmukaiset säiliöt. Sekajätteen noutaa kunnallinen jätteenkerääjä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan koko toiminnan aikana kertyy kantoja ja muuta puuainesta 300 400 m 3, kiviä 250 m 3, pintamaita 2 800 m 3, mineraalimaita 900 m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 650 m 3. Pintamaat, kannot, muu puuaines ja laskeutusaltaiden lietteet käytetään energiana. Kivet upotetaan. Mineraalimaat käytetään nevatien rakentamisen pohja-aineena.

4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan tuotantoalueen vesien käsittely on normaalitasoa parempaa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Kasvillisuusselvityksen maastotyöt on tehty 8.7.2010. Alue on suurimmaksi osaksi ojitettua. Alueella on pääosin puustoista erilaista rämemuuttumaa ja rämettä. Pinta-alallisesti eniten on isovarpurämemuuttumaa, jossa kenttäkerroksessa vallitsevat rämevarvut. Luonnontilaisista suotyypeistä alueella esiintyy isovarpurämettä, keidasrämettä ja kanervarahkarämettä sekä oligotrofista ja mesotrofista lyhytkorsirämettä. Kasvillisuusselvityksessä ei havaittu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja eikä luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain perusteella suojeltavia luontotyyppejä. Uhanalaisista luontotyypeistä alueella on lyhytkorsirämettä, mutta se on jo osin menettänyt luonnontilansa. Maisema-, marjasato- ja virkistysarvoa on lähinnä alueen keskiosien ojittamattomilla alueilla. Kärkiluoman varrelta, noin 500 metrin päässä tuotantoalueelta, on todettu 13.5.2010 liito-oravan papanoita. Tuotantoalueelta ei ole todettu merkkejä liito-oravista. Linnustokartoitus on tehty 10.5.2010 ja 10.6.2010. Selvityksessä havaittiin 43 lintuparia. Lajisto oli pääosin metsien peruslintuja. Runsaslukuisimmat lajit olivat peippo ja metsäkirvinen. Ainoa varsinainen suolaji oli liro, joka on luokiteltu Pohjanmaalla alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi, ja lisäksi se on EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun vastuulaji. Alueella ei todettu lintujen muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita. Lähistöllä on muuta elinkeinotoimintaa kuten maa- ja metsätalouden harjoittamista. Turvetuotanto ei aiheuta muutosta nykytilanteeseen. Hakijan arvion mukaan hanke ei huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeinooloja. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 350 metriä lounaaseen tuotantoalueelta. Kiinteistötietojärjestelmän ilmakuvan perusteella asutuksen ja tuotantoalueen välinen alue on pääosin vähäpuustoista suota. Muualla tehtyjen pöly- ja meluhaittaselvitysten perusteella arvioituna merkittäviä pölylaskeumia tai ohjearvoja ylittäviä meluhaittoja ei ole odotettavissa 300 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta.

5 Suojelukohteet ja pohjavesi Lauhanvuoren Natura 2000 -alue (FI0800001) sijaitsee tuotantoalueen etelä- ja itäpuolella lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Lauhanvuoren hyvin vettä läpäisevillä rinteillä on poikkeuksellisen paljon lähteitä, joista saavat alkunsa muun muassa Isojoki ja Lapväärtinjoki. Alueen suoluonto on monipuolinen. Tyypillisiä ovat erityisesti pienehköt, hiekkapohjaiset keidassuot, joiden erikoisuutena ovat runsaana esiintyvät lähdepaikat. Vallitsevia suotyyppejä ovat karut nevat ja rämeet. Lauhanvuoren Natura-alue sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuiston alueella. Kansallispuiston etäisyys tuotantoalueesta on lähimmillään noin 300 metriä. Kärkiluoma ja sen alapuolinen Isojoki sisältyvät Lapväärtinjokilaakson Natura 2000 -alueeseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Natura-alueen vesistön meritaimenkanta on valtakunnallisesti arvokas. Natura-alueella esiintyy useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja esimerkiksi eräitä koskikorento- ja vesiperhoslajeja sekä nilviäisiä. Lisäksi Natura-alueella esiintyy alueellisesti uhanalaisista kalakannoista merikutuinen ja vaeltava harjuskanta. Sekä Lauhanvuoren että Lapväärtinjokilaakson Natura-alue on sisällytetty vesipuitedirektiivin artiklan 6 suojelualuerekisteriin (VPD Naturaalueet). Rekisteriin on sisällytetty ne elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen ovat tärkeitä tekijöitä alueiden suojelun kannalta. Lauhanvuoren VPD Natura-alueisiin sisällyttämisperuste on "pienvedet, muun muassa lähteiköt ja lähdepinnat". Lapväärtinjokilaakson sisällyttämisperuste on "jokireitti, jokihelmisimpukka, kalasto muun muassa meritaimen". Paattikankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sijaitsee noin 2 km länteen tuotantoalueelta. Pohjavesialue rajoittuu itäreunasta Kärkiluomaan, johon kuivatusvedet johdetaan Lähdesojaa pitkin. Hakijan arvion mukaan Kärkikeitaan turvetuotannosta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia Lauhanvuoren Natura 2000 -alueeseen, että Naturavaikutusarvion tekeminen olisi tarpeen. Kuivatusvesiä ei johdeta Lauhanvuoren Natura-alueelle. Kärkikeidas on jo ennestään ojitettu alue, joten pohjavesivaroissa ei ole odotettavissa merkittäviä laadun tai määrän muutoksia. Merkittäviä pölylaskeumia tai ohjearvoja ylittäviä meluhaittoja ei ole odotettavissa 300 500 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta.

6 Vesistötiedot Alapuolinen vesistö Kalasto ja kalastus Kärkikeidas sijaitsee Lapväärtinjoen vesistöalueella Heikkilänjoen valuma-alueella ja siellä Kärkiluoman valuma-alueella (37.054), jonka pintaala on 35,52 km 2. Siten tuotantoalueen pinta-ala on noin 2 % Kärkiluoman valuma-alueen pinta-alasta. Tuotantoalueen vedet johdetaan Lähdesojaa pitkin 650 metrin etäisyydellä sijaitsevaan Kärkiluomaan. Kärkiluoma laskee Hukanluomaan, joka muuttuu Heikkilänjoeksi ja laskee Isojokeen. Lähdesojan valuma-alueen pinta-ala kuivatusvesien laskukohdassa on noin 2,6 km 2 ja veden keskivirtaama 0,022 m 3 /s ja keskiylivirtaama 0,27 m 3 /s. Kärkiluoman valuma-alue Lähdesojan laskukohdassa on noin 20,4 km 2 sekä veden keskialivirtaama 0,002 m 3 /s, keskivirtaama 0,18 m 3 /s ja keskiylivirtaama 2,16 m 3 /s. Virtaamat on arvioitu käyttämällä Norrskogdiketin valuntahavaintoja. Kärkiluomasta Lähdesojan laskukohdan alapuolelta on veden laatutietoja vuosilta 1972 ja 1977. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 28 µg/l ja 58 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 120 µg/l ja 300 µg/l. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Heikkilänjoen veden laatua on viimeksi selvitetty näytepisteeltä Heikkilänjoki Forsby, mistä on otettu vesinäytteet vuosien 1999 2003 aikana kahdeksana ajankohtana. Vuosina 2002 ja 2003 veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 27 47 µg/l, kokonaistyppipitoisuus välillä 320 600 µg/l ja veden värin arvot välillä 50 150 mg Pt/l. Näytepiste Heikkilänjoki Forsby sijaitsee hieman yli 10 km:n etäisyydellä Kärkikeitaalta. Hakija on selvittänyt puhelimitse Kärkiluoman kalasto- ja kalastustietoja lähimmän asuinrakennuksen omistajalta. Kärkiluomassa on ennen esiintynyt pieniä määriä haukia ja madetta, mutta metsäojituksen myötä kyseiset kalalajit ovat hävinneet. Kärkiluomassa on liian vähän vettä, jotta kalat viihtyisivät siellä. Kärkiluomassa on jonkin verran alamittaista pientä purotaimenta. Kärkiluomassa ei juurikaan kalasteta, vaan kalastus tapahtuu vasta Heikkilänjoessa, jossa purotaimenetkin ovat jo hieman isompia. Isojoessa esiintyy 25 kalalajia, joista tärkeimmät ovat meri- ja purotaimen, harjus, hauki, made, ahven, lahna, siika ja nahkiainen. Isojoella ei ole ammattikalastajia, mutta joella on huomattava virkistyskalastusmerkitys. Vuonna 1998 Lapväärtin-Isojoen alueella kalastajien kokonaissaalis on ollut noin 7 000 kg. Yleisin saaliskala on ollut taimen, 26 % kokonaissaaliista. Käytetyimmät pyyntivälineet ovat olleet heittovapa, onkivapa ja perhovapa.

7 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakija on arvioinut, että tuotantovaiheessa Kärkikeitaan nettopäästöt nostavat keski- ja keskialivirtaamatilanteissa Lähdesojan laskupaikalla Kärkiluoman veden kokonaisfosforipitoisuutta 1,2 6,1 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 15,4 76,9 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 49,3 246,5 µg/l. Kärkiluoman alaosalla vastaavat arvot ovat kokonaisfosforin osalta 0,7 3,6 µg/l, kokonaistypen osalta 8,9 44,6 µg/l ja kiintoaineen osalta 28,6 142,9 µg/l. Kuntoonpanovaiheessa vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ovat hakijan mukaan pienempiä kuin tuotantovaiheessa. Hakijan arvion mukaan vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ja virkistyskäyttöön ovat vähäisiä. Myöskään kalatalouden säilymiselle tarpeellisten olosuhteiden heikentymistä ei tapahdu, vaan päinvastoin parantumista ottaen huomioon, että merkittävimmät kalavedet sijaitsevat verrattain etäällä tuotantoalueista ja ovat suhteellisen hyvässä tilassa jo nykyisellään. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Kärkikeidas sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Isojoen-Teuvanjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Heikkilänjoki ja Isojoki kuuluvat asiantuntija-arvion perusteella luokkaan hyvä. Isojoen ja Heikkilänjoen vesienhoidollisena tavoitteena on veden keskimääräinen fosforipitoisuustaso 40 µg/l, kun se toimenpideohjelman mukaan on 45 50 µg/l. Koko Lapväärtin-Isojoen alueen hyvän tilan saavuttamiseksi on asetettu tavoite vähentää ihmistoiminnasta aiheutuvaa ravinnekuormitusta 20 30 %:lla. Tilatavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia maa- ja metsätaloudessa, haja-asutuksessa, taajamien jätevedenpuhdistamoilla ja turvetuotannossa. Lapväärtin-Isojoki on Pohjanmaan parhaimmassa kunnossa olevia vesistöjä. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle laaditaan paloturvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paloviranomaiselle. Työkoneissa on hätäilmoitustarra, josta löytyy tarpeelliset ilmoitusohjeet. Tuotantoalueella on kahdeksan palokaivoa. Kovan tuulen aikana pyritään välttämään työskentelyä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö- ja päästötarkkailussa päiväkirjaan kirjataan tiedot ojituksista, kunnostuksista ja tuotannon etenemisestä sekä vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta, laskeutusaltaan tyhjennyksistä ja muista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta turvetuotantoalueelta purkautuvan veden määrään ja laatuun. Päästötarkkailua tehdään laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän alapuolelta. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Kuntoonpanovaihees-

8 sa näytteet otetaan kerran kuussa huhti-syyskuun välisenä aikana. Tuotantovaiheessa näytteet otetaan joka toinen vuosi kolme kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, heinäkuussa ja syys-lokakuussa. Tarkkailun välivuosina päästöt arvioidaan ominaiskuormituslukujen perusteella. Vesistötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa toukokuussa, heinäkuussa ja syyskuussa. Tuotantovaiheessa näytteet otetaan joka toinen vuosi kolme kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, heinäkuussa ja syyslokakuussa. Kalataloustarkkailusuunnitelma toimitetaan hyväksyttäväksi päätöksen lainvoimaan tulon jälkeen. Pöly- ja meluvaikutusten tarkkailu ei ole tarpeen, koska tuotantoalue sijaitsee syrjässä. Korvaukset Hakijan arvion mukaan tuotannon pölypäästöistä tai melusta ei aiheudu korvausvelvollisuutta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 8.11.2010 luontoselvityksellä ja 25.11.2010 muun muassa tarkistetuilla ja täydennetyillä tuotantopintaalatiedoilla, kuormitus- ja vesistövaikutusarvioilla, virtaama-, vedenlaatuja valuma-aluetiedoilla, asianosaistiedoilla, maankäyttötiedoilla sekä kalasto- ja kalastustiedoilla sekä suunnitelmapiirroksella ja luontoselvityksillä. Hakija on 2.12.2010 ja 8.2.2011 toimittanut pintavalutuskentän turvepaksuustietoja sekä aluetta koskevat korkeuskäyrät. Hakemusten täydennykset on selostettu edellä kertoelmassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Isojoen kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa 9.3. 7.4.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 9.3.2011 Suupohjan Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Isojoen kunnalta, Kauhajoen kaupungilta, Isojoen kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä.

9 Pintavalutuskentän turvepaksuudet on mitattu vain kentän pohjoispäästä. Karttamerkintöjen perusteella on oletettavaa, että kentän lounaiskulma on kivennäismaata eikä toimi pintavalutuskentälle ominaisella tavalla. Pintavalutuskentän alue on ojitettu, mikä lisää oikovirtausten mahdollisuutta. Vedet suunnitellaan pumpattavaksi kentälle vain sulan maan aikana. Kuitenkin suuri osa kuormituksesta syntyy talviaikana. Kasvillisuusselvityksen mukaan pieniä osia Kärkikeitaasta on säilynyt ojittamatta. Suotyypit ovat lähinnä muuttumia. Kärkikeitaan arvokkain osa on ojittamaton minerotrofinen lyhytkorsineva, jossa esiintyy oligotrofista ja mesotrofista kasvillisuutta. Minerotrofinen lyhytkorsineva on arvioitu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi. Varsinaisista suolajeista Kärkikeitaalla tavattiin pesivänä liro (1 pari). Liro on lintudirektiivissä tarkoitettu muuttava kosteikkolaji, ja jäsenmaiden on myös suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään kyseisten lajien elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen. EU-tuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaisesti jäsenmaa rikkoo lintudirektiiviä, mikäli jonkun lintulajin kanta laskee sen vuoksi, ettei jäsenmaa huolehdi elinympäristön ylläpidosta, suojelusta ja hoidosta. Turpeenotto uhkaa huonontaa merkittävän osan (n. 2 100 ha) lirolle soveltuvista esiintymäalueista Etelä-Pohjanmaan alueella, millä voi olla vaikutusta lajin levinneisyyteen ainakin alueellisella tasolla. Lintudirektiivin EU:n jäsenmaille asettaman elinympäristöjen pilaamisen ja huonontamisen estämistä koskevan velvoitteen nojalla Kärkikeitaalla ei tule aloittaa turpeenottoa. Soilla esiintyvissä perhosissa on useita uhanalaisia ja taantuneita lajeja. Hakemusta tulee täydentää perhoslajiston osalta siten, että selvitys kattaa suon ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosia voidaan tavata. Selvitystä tehtäessä tulee ottaa huomioon eri lajien lentoaikojen vaihtelu vuorokauden sisäisesti. Kärkikeidas laskee Kärkiluomaan, joka laskee vedenhankintaan soveltuvan Paattikankaan pohjavesialueen rajaa pitkin pohjoiseen. Paattikankaan pohjavesialueelle voi johtaa ojavesiä vain, jos Kärkiluoma on tiivis, eikä johtamisesta aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle. Hakemukseen on liitettävä Kärkiluoman maaperäselvitysten tulokset. Maaperäolosuhteita tutkittaessa ei saa puhkaista kivennäismaata. Ympäristölupahakemuksessa ja aluehallintoviraston täydennyspyynnössä ei ole huomioitu, että Kärkiluoma, Heikkilänjoki ja Lapväärtinjoki on sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan arvokkaan vesiluontonsa vuoksi. Lyhyen purkuetäisyyden ja turpeenotosta aiheutuvien vesistölle haitallisten päästöjen vuoksi hakijan tulee täydentää hakemustaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella Natura-vaikutusarvioinnilla.

10 Hakijan tekemä tarvearvio luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Naturaarvioinnin tarpeesta koskee Lauhanvuoren kansallispuistoa. Tarvearvion mukaan Natura-arvioinnille ei olisi tarvetta. Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee lähimmillään 300 m:n etäisyydellä suunnitellun Kärkikeitaan turpeenottoalueen eteläreunasta. Turpeenottoalueista aiheutuvat pölyhaitat ulottuvat ainakin 500 m:n etäisyydelle alueen reunasta ja saattavat tuulisuudesta riippuen ulottua kauemmas. Meluhaitat voivat olla merkittäviä vielä 300 m:n etäisyydellä turpeenottoalueesta. Meluhaittoja aiheutuu ympärivuotisesti: kesällä varsinaisesta turpeen nostosta, talvisin turpeen kuljettamisesta. Ajoittain melu on todennäköisesti ympärivuorokautista. Hakemusta tulee täydentää myös Lauhanvuoren kansallispuiston osalta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella Natura-arviolla. Hakemuksen tiedot alapuolisen vesistön kalastosta ovat puutteelliset ja harhaanjohtavat. Hakemuksessa on muun muassa mainittu, että "Kärkiluomassa on havaittavissa jonkin verran alamittaista, pientä purotaimenta. Heikkilänjoessa purotaimenet ovat jo hieman isompia." Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan välittömästi suunnitellun tuotantoalueen alapuolinen alue on purotaimenen lisääntymisaluetta, joka ylläpitää joen muuta purotaimenkantaa. Sähkökoekalastusten perusteella Kärkiluomasta saatiin kolmesta pisteestä purotaimentiheyksiksi 13,2, 13,5 ja 6,5 kpl/100 m 2. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren lähteistä ja puroista ja se on merkittävin lähes vapaana virtaava, Selkämereen laskeva jokivesistö. Joki kuuluu UNESCO:n hyväksymiin kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin ja jokiuoma kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan. Kärkikeidas sijaitsee Lapväärtinjoen vesistöalueen Kärkiluoman osaalueella. Turpeenotosta alapuolisille vesistöille aiheutuvat suurimmat ongelmat liittyvät kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen. Lisäksi ylivirtaamat saattavat lisääntyä aiheuttaen tulvien voimistumista, mistä seuraa eroosiota ja uoman hiekoittumista. Lapväärtinjoen vesistöalueen joissa ja puroissa tavataan erittäin merkittäviä luontoarvoja, joita edustavat mm. äärimmäisen uhanalainen meritaimen ja -harjus sekä erittäin uhanalainen purotaimen. Kärkiluomalla on suurta merkitystä ainakin purotaimenelle. Vesistössä tavataan lisäksi luontodirektiivin liitteissä II ja IV (a) mainittuja sekä luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltavia lajeja. Turpeenotto saattaisi heikentää esimerkiksi lohikalojen elinolosuhteita alapuolisissa vesistöissä liettämällä niiden kutua varten tarvitsemia sorapohjia sekä muuttamalla puron lämpö- ja valaistusolosuhteita. Epäsuora vaikutus lohikalojen populaatioille voi tapahtua esimerkiksi niiden merkittävien ravintokohteiden pohjaeläinten elinympäristöjen, kuten vesisammalkasvustojen, pilaamisen ja häviämisen seurauksena. Kokonaisuudessaan kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien kasvu alapuolisessa vesistössä tulisi muuttamaan merkittävästi vesistön nykyistä luonnetta, johon tuo erityispiirteensä voimakas pohjavesivaikutus.

11 Virtaaman arviointiin saattaa sisältyä virheitä eri valuma-alueiden suuresti vaihtelevien ominaisuuksien vuoksi. Ominaiskuormitusluvut perustuvat Pohjois-Pohjanmaalla Pohjanmaan aapasuovyöhykkeellä sijaitsevan yhdeksän turpeenottoalueen yhden vuoden tarkkailun tuloksiin. Turpeenoton päästöt saattavat myös lisääntyä odottamattomalla tavalla turvekentän loppuvaiheessa turpeenoton kohdistuessa vanhimpiin ja pisimmälle maatuneisiin turvekerrostumiin. Ominaiskuormitusmenetelmän käyttö päästöjen arvioinnissa yhdistettynä mahdollisesti virheelliseen virtaama-arvioon muodostanee merkittäviäkin virheitä sisältävän kuvan Kärkikeitaalle suunnitellun turpeenoton alapuolisille vesistöille aiheuttamasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta. Kärkikeitaan pinta viettää hyvin voimakkaasti, mikä korostaa alapuolisille vesistöille mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Heikkilänjoki on arvioitu hyvään ekologiseen tilaan. Pintavesien hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Heikkilänjoen tapauksessa hyvän tilan tulee säilyä. Kärkikeitaalle suunniteltu turpeenottoalue muodostaa todennäköisen uhan tavoitteen saavuttamiselle. Edellä mainittujen epävarmuustekijöiden ja erityisten luonnonolosuhteiden vuoksi turpeenotosta Kärkikeitaalla todennäköisesti aiheutuisi alapuoliselle, valtakunnallisesti arvokkaalle, hyvässä tilassa olevalle vesistölle ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumista tai sen vaaraa. Kärkiluoman ja Heikkilänjoen muodostamaa systeemiä voidaan pitää kokonaisuudessaan valtakunnallisesti niin merkittävänä, että luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdan nojalla. Turpeenottoa ei voida harjoittaa Kärkikeitaalla Kärkiluomaan ja Heikkilänjokeen liittyviä erityisiä luonnonolosuhteita vaarantamatta. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Heikkilänjoen valuma-alueen typpikuormitus on vuoden aikana 44 000 kg ja fosforikuormitus 2 300 kg. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan mukaan Heikkilänjoen Forsbyn näytteenottopisteellä on veden laatu parantunut vuosien 1999 2003 aikana. Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen arvot ovat laskeneet ja ph-arvo on noussut. Kärkiluomasta on veden laadun tietoja saatavilla ainoastaan 1970-luvulta ja Lähdesojasta ei veden laadun tietoja ole lainkaan. Kärkiluomassa sähkökalastettiin vuonna 1991 kolmella eri pisteellä ja tiheyksiksi saatiin 13,2 6,5 purotaimenta/100 m 2. Myös Lähdesojassa sähkökalastettiin vuonna 1991 ja silloin sieltä saatiin 2,2 purotaimenta/100 m 2. Isojokeen nouseva alkuperäinen ja luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta nousee myös Heikkilänjokeen. Heikkilänjoessa sähkökalastettiin vuonna 1999 neljällä eri pisteellä ja saaliiksi saatiin taimenia, kivennuoliaisia, kivisimppuja, pikkunahkiaisia sekä hauki ja harjus. Tai-

12 mentiheydet vaihtelivat eri pyyntipisteillä 0,6 9,7 taimenta/aari ja mediaani oli 9 taimenta/aari. Heikkilänjoki ja Kärkiluoma ovat molemmat vesipuitedirektiivin mukaisia suojelualuerekisterikohteita. Heikkilänjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi ja hyvän tilan säilyttäminen vaatii edelleen panostusta vesiensuojelutyöhön. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan joen rehevöitymiskehitykseen ja tuotantoalueilta tuleva kuormitus ei saisi lisääntyä merkittävästi. Rahkaturve voi aiheuttaa hapanta kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Pintavalutuskenttä on ojitettu, mikä vähentää sen puhdistustehokkuutta. Kärkiluomassa ja Lähdesojassa esiintyy purotaimenia ja Heikkilänjoki on kalataloudellisesti tärkeä joki, jossa on arvokas kalakanta. Koska jokien latvavesistöt ovat viimeisimpiä paikkoja, missä edelleen Pohjanmaalla esiintyy luonnonvaraisia taimenkantoja, ovat Heikkilänjoen, Kärkiluoman ja Lähdesojan purotaimenkannat merkittäviä. Alin turvallinen ph-arvo kalan lisääntymiselle on 6,5. Vaikka kala kykenee kutemaan olosuhteissa, joissa ph-arvo on alhaisempi, heikentyy mädin laatu merkittävästi jo veden ph:n ollessa 6,0. Hakemuksen vedenlaatu- ja kalastotiedot ovat puutteellisia ja hakemusta tulee näiltä osin täydentää ajan tasalla olevilla tiedoilla. Hakemuksessa tulisi lisäksi esittää arvio tuotantotoiminnan vaikutuksista Kärkiluoman ja Lähdesojan ph-arvoon. Kalatalousryhmälle tulee antaa mahdollisuus antaa lausunto täydennetystä hakemuksesta. Jos hankkeelle myönnetään lupa käytettävissä olevien tietojen perusteella, on luvan saajan vuosittain maksettava 650 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalatalousryhmän täydennyslausunto Lähdesojan ja Kärkiluoman luonnontilaisesta purotaimenkannasta on saatu uutta tietoa, minkä takia kalatalousryhmä on täydentänyt aiemmin antamaansa lausuntoa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt 16.8.2011 sähkökalastuksia Lähdesojassa ja Kärkiluomassa. Lähdesojassa saatiin tiheydeksi 46,8 taimenta/100 m 2 ja Kärkiluomassa 20,2 taimenta/100 m 2. Lähdesojan ja Kärkiluoman luonnontilaisen purotaimenkannan tila on parantunut vuodesta 1991. Kalatalousryhmä katsoo, että Kärkikeitaan turvetuotantoalueelle ei tule antaa ympäristölupaa. Koska jokien latvavesistöt ovat viimeisimpiä paik-

13 koja, missä edelleen Pohjanmaalla esiintyy luonnonvaraisia taimenkantoja, ovat Kärkiluoman ja Lähdesojan purotaimenkannat erittäin merkittäviä. Kärkikeitaan turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet vaikuttaisivat ajan myötä huomattavasti Lähdesojan ja Kärkiluoman luonnontilaisiin purotaimenkantoihin. Todennäköisesti näiden kahden vesistön purotaimenkannat taantuisivat. 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Ympäristölupaa ei tule myöntää. Hakemuksessa ei ole juurikaan selvitetty melun leviämistä kansallispuiston alueelle. Luonnonsuojelualueelle voidaan soveltaa ohjearvoja, jotka ovat alhaisempia kuin asumiseen käytettävillä alueilla. Melun kokemiseen vaikuttavien tekijöiden merkitystä ei ole selvitetty. Lauhanvuoren kansallispuisto on suosittu retkeilykohde, jossa käy vuosittain noin 10 000 kävijää. Alue mielletään hyvin erämäiseksi alueeksi. Vesiensuojelun taso on riittämätön ja hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön on selvitetty puutteellisesti. Ei ole otettu huomioon, että laskuvesistö kuuluu Natura-suojeluohjelmaan. Etäisyys suojeltuun vesistöön on 650 metriä. Hakemuksen kuormitustiedot on arvioitu optimistisesti. Kärkiluoman kalastoa ei ole selvitetty. Haastattelun perusteella on saatu selville, että Kärkiluomassa on jonkin verran alamittaista pientä taimenta. Kärkiluoma saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteisiltä soilta, joten on oletettavaa, että lähdevaikutteisuus näkyy puroissa. Alueella ei ole ennestään laajoja turvetuotantoalueita, joten turvetuotantovesien johtaminen kirkasvetisiin lähdepuroihin huonontaa oleellisesti purojen ekologista tilaa ja heikentää muun muassa taimenen poikastuotantoa useiden tekijöiden kautta. Suon, vaikkakin jo osittain ojitetun, kuivattaminen muuttaa alueen vesitaloutta myös suon vesivaraston poistuttua. Tämä vaikuttaa suoraan alapuolisiin pienvesistöihin äärevöittäen niiden virtaaman vaihtelua. Turvetuotannolla ei saa heikentää uhanalaisen taimenkannan lisääntymistä Isojoen vesistöalueella. Taimenen lisääntymisalueiden säilyminen sivu- ja latvauomissa on koko taimenkannan säilymisen ja elinvoimaisena pysymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Sivu- ja latvapurojen hyvä poikastuotanto ylläpitää pääuoman taimenkantaa ja saa aikaan vaelluskäyttäytymisen. Turvetuotannon vesiensuojelutoimilla ja lupamääräyksillä ei voida riittävästi varmistua siitä, että peruuttamatonta vahinkoa herkässä purkuvesistössä ei tapahdu.

14 4) Isojoen kunta Muistutukset ja mielipiteet Isojoen kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Hankkeesta ei aiheudu haittoja kulttuurimaisemallisesti, esteettisesti eikä se vaikeuta kaavoittamista. 1) AA (Lähteenranta RN:o 8:64) Muistuttajat vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Kärkiluoma kulkee muistuttajien tilan kautta. Kärkiluomassa on luontainen purotaimenkanta, millä on merkitystä tilan virkistyskäytölle. Jos turvetuotanto toteutetaan, niin taimenkanta todennäköisesti tuhoutuu. Syynä ovat happamoituneet ja humuspitoiset kiintoaineet ja valumavedet sekä vedenpinnan lasku. Kärkikeitaan kuivatuksella ja turpeennostolla on vaikutusta myös pohjaveden korkeuteen, mikä heikentää talousmetsien kasvua. Turvetuotantoalue on pieni ja siitä saatava hyöty on mitätön verrattuna ympäröivälle luonnolle ja ekosysteemille aiheutuviin haittoihin. 2) Metsähallitus Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee välittömästi tuotantoalueen itä- ja eteläpuolella, lähimmillään noin 320 metrin päässä. Kansallispuisto muodostaa samannimisen Natura-alueen. Turvetuotantoalueen sijoittuminen näin lähelle saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kansallispuiston ja samalla Natura-alueen luonnolle. Pölyn kulkeutumisen riski on ilmeinen. Turpeennosto ja -käsittely aiheuttavat melua. Kansallispuiston länsiosassa, lähinnä tuotantoaluetta Navettakangas ja Majaletto ovat erämäistä, luonnontilaista aluetta. Pöly- ja meluvaikutukset tulee selvittää tarkemmin. Kansallispuiston harjualueilta saa alkunsa joukko puroja, jotka yhdistyvät suuremmiksi puiston ulkopuolella. Näissä puroissa (esimerkiksi Kärkiluoman latvavedet) ja myös puiston ulkopuolella elää elinvoimainen taimenkanta. Taimenen sisävesimuodot on arvioitu erittäin uhanalaisiksi. Latvapuroissa elävät purotaimenet siirtyvät talveksi pois pienistä ja kuivumisvaarassa olevista puroista alajuoksun suuntaan. Siellä purotaimenet talvehtivat Kärkiluomassa, jonne on tarkoitus johtaa turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. Sen verran tiedetään, että tavanomaiset kuivatusvedet happamoittavat purojen ja jokien vesiä niin paljon, että lohikalat siitä kärsivät. Lisäksi turvetuotantoalueilla esiintyy yleisesti tulvien ja rankkasateiden seurauksena ylivirtaamia, jotka ovat herkille kaloille kohtalokkaita. Turpeenoton vaikutus muun muassa Majaletolla esiintyviin riekkokantoihin tulee selvittää. Hakemus ei sisällä luonnonsuojelulain 65 66 :n tar-

15 koittamaa Natura-vaikutusarviota, vaikka näitä vaikutuksia todennäköisesti tulee esiintymään. Metsähallitus pyytää saada tiedokseen lausuntoa varten Natura-arvioinnin, kun se on käytettävissä. 3) Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry Kärkikeitaan turvetuotannolle ei tule myöntää ympäristölupaa. Tuotantoalueesta on ojittamatonta 40 %. Alue sijoittuu erittäin harvaan asutun erämaisen alueen länsilaidalle, jossa hiljaisuus ja luonnonrauha ovat omaleimainen osa aluetta. Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee lähimmillään 300 metrin etäisyydellä. Isojoen yläosalla ei ole yhtään luvanvaraista turpeenottoaluetta Karijoen haaran yläpuolisella alueella eikä Heikkilänjoen alueella. Erityisesti Isojoen valuma-alueen yläosan pienet jokialueet, joiden luontoarvot ovat merkittäviä, ovat säilyneet turpeenoton ulkopuolella. Isojoki ja Kärkiluoma ovat Natura-aluetta. Pintavalutuskenttä on ojitettua rämettä, paikka ei ole pintavalutuskentäksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustava paikka. Kärkikeitaalta laskevan lähdeojan luonnontilaa ei ole selvitetty. Alaosastaan se on ainakin luonnontilaisen kaltaista. Pohjavedenpinnan korkeutta tai sen mahdollista purkautumista suo-ojiin ei ole selvitetty. Alueella on paineellisen pohjaveden purkautumisen riski muun muassa mineraalimaahan kaivettaessa. Esitetyt tarkkailut ovat riittämättömiä vesistön luonteeseen nähden. Hakemuksen veden laatutiedoista ei voida päätellä vesien nykyistä laatua. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Isojoen-Lapväärtinjoen vesistöaluetta koskevan suunnittelumääräyksen IV mukaan valuma-alueen kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Turpeentuotantoa ei tämän perusteella voida lisätä. Virtaama- ja kuormitusarviot on laskettu täysin teoreettiselta pohjalta. Muun muassa Kärkiluoman alueella on poikkeuksellisen paljon pohjavesipurkaumia, muuttaen valuma-alueen virtaamia pelkästään pintavesivaikutteisiin puroihin. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 30 % alapuolisen Lähdeojan valumaalueesta ja yli 2 % Kärkiluoman valuma-alueesta. Tämä on pienelle vesistöalueelle sen kuormituksen ja ekologisen kestävyyden osalta merkittävän suuri osuus. Lauhanvuoren alueella elää maakotka. Lajin mahdollista pesäpaikkaa ei ole kyetty selvittämään. Linnustoa ei ole selvitetty hankkeen vaikutusalueelta. Linnustoselvitys on varsin vähäinen. Kasvillisuuskartoitus on tehty helteillä, jolloin mahdolliset kausikosteikot ovat kuivuneet.

16 Meritaimen nousee Heikkilänjokeen saakka lisääntymisalueille, ja laji on tavattu Isojoen Möykystä saakka, joka on aivan Kärkiluoman haaran alapuolisella alueella. Heikkilänjoessa, Uuronluomassa ja sen sivuhaaroissa sekä Kärkiluomassa on yläosiin saakka voimakas luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, joka on paikallinen, mutta geneettisesti meritaimenen kanssa samaa perimää omaava kanta. Paikalliset taimenpopulaatiot toimivat geenipankkina uhanalaisen meritaimenen säilymiseksi ja ovat merkittävä osa vaeltavan meritaimenen säilymistä. Kärkiluoma soveltuu erinomaisesti taimenen lisääntymis- ja elinalueeksi. Kärkiluoman alaosassa ja Lähdeojan alapuolisella alueella on virtaalueita, jotka toimivat taimenen lisääntymisalueina. Alue on myös luonnontilainen. Luonnontilainen puro on uhanalainen luontotyyppi. Kärkiluomasta on löydetty reliktinä säilynyttä purokatkaa. Kärkiluoman pohjavesien osuus virtaamasta mahdollistaa vaateliaiden lajien menestymisen alueella. Kärkiluomaa voidaan pitää herkkänä ja maakunnallisesti merkittävänä pienvetenä, jonka luonnontilaa ei pidä vaarantaa. Heikkilänjoessa on muun muassa jokihelmisimpukkaa. Arvio Natura-arvioinnin tarpeesta on riittämätön. Mahdollinen meluhäiriö muuttaa kansallispuiston luonnetta. Natura-alueella on melurajana 40 db yöaikaan, joten raja saattaa ylittyä varsin herkästi. Hakemuksen luontoselvitys on riittämätön. Ei voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista. Lähin asuttu rakennus on alle 400 metrin päässä. Suurimpana haittana ovat melu, pöly sekä liikennerasitus. Hakemus on laadittu vääriin, puutteellisiin tai vanhoihin ja vajavaisiin tietoihin pohjautuen. Alueen todellista tilaa ei ole selvitetty lupapäätöksen tekemistä edellyttävällä tavalla. 4) BB (Koivula RN:o 8:33) Ympäristölupaa ei pitäisi myöntää. Kuivatusvesien johtaminen Lähdesojaa pitkin Kärkiluomaan olisi erityisen haitallista siinä olevalle, suojelua vaativalle taimenkannalle. Kesällä Kärkiluoman virtaama on vähäinen, joten pienetkin haitalliset valumat vaikuttavat veden laatuun. Jos liikennöintiin käytetään sorapintaista Leppikylän kylätietä, niin sitä aiheutuisi melu- ja pölyhaittoja. Turvetuotantoalue ei sovi kansallispuiston ja Natura-alueen naapuriksi.

17 5) CC Ympäristölupaa ei tule myöntää. Kärkiluomassa elävä melko vahva luontainen taimenkanta tulisi tuhoutumaan. Pohjaan jäävä humus tuhoaisi ainakin taimenten kutupaikat. Taimenkannan romahtaminen vaikuttaisi myös Heikkilänjoen virkistyskalastukseen sekä sitä myötä koko Isojoki- Lapväärtinjokeen. Olisi erikoista tuhota tällainen taimenkanta kun toisaalla laitetaan paljon rahaa samanlaisten kantojen elvytysyrityksiin. Kärkiluomassa elää myös muun muassa saukkoja, jotka ovat riippuvaisia puroissa elävistä taimenista. 6) DD Turpeennosto vaikuttaa haitallisesti kalakantoihin Kärkiluomassa, Heikkilänjoessa ja Isojoessa. Isojoki on meritaimenen luontainen lisääntymisjoki, jossa on alkuperäinen ja erittäin uhanalainen kanta. Turvetuotannosta aiheutuvaa lisäkuormitusta vesistöön tulisi välttää ja evätä lupa. Turpeen kuljetuksesta aiheutuisi haittaa tiestölle, asukkaille ja ympäristölle. Hakijan vastine Hakija on täydentänyt 7.7.2011 vastineen lähetteessä kalastotietoja seuraavasti: Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa 2010 meritaimenen luonnonkantojen tila on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi. Selkämeren rannikkojoista alkuperäinen luontainen meritaimenkanta on nykyisin jäljellä vain Isojoen vesistössä. Isojoen pääuoman ohella myös sivujoet ja purot eli luomat ovat meritaimenen kannalta tärkeitä muun muassa taimenkannan geneettisten ominaisuuksien säilymisen ja vesistön ravinne- ja kiintoainekuormituksen kannalta. 1990-luvun alkupuolella tehtyjen selvitysten mukaan Kärkiluoma sivupuroineen kuuluu Heikkilänjoen alueella poikastiheyksien perusteella tärkeimpiin taimenen esiintymisalueisiin. Samalla se edustaa myös tärkeää osaa koko Isojoen taimenkannan geneettisestä pohjasta. Taimenkannan uhanalaisuuden ja geneettisten riskien vuoksi Isojoen vesistössä ei tulisi sallia tai toteuttaa mitään sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät taimenen elinolosuhteita tai vaarantavat taimenen säilymistä Isojoen vesistön puroissa, sivujoissa tai pääuomassa. Kalastotietojen täydennyksen on laatinut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hakija on toimittanut 7.7.2011 aluehallintovirastoon myös tuotantoalueen vaaitustietoja, joista on toimitettu 20.7.2011 selkeämpi kartta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Hakija on tehnyt aluehallintoviraston täydennyspyyntökirjeessä edellytetyt luontoselvitykset. Perhostutkimusta ei ole pyydetty tekemään. Hakijan mukaan luontoselvitys on riittävä.

18 Luvan hakijaa ei voida ympäristöluvan hakuvaiheessa velvoittaa tekemään koekalastuksia tai veden laadun mittauksia. Jos ympäristölupa myönnetään, niin sen jälkeen kyseiset tarkkailut tehdään. Virtaamalaskelmien tekeminen on edellyttänyt virtaama-arvioiden käyttämistä. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen: Metsätalouden vaikutukset kaloihin ja kalatalouteen osahankkeiden vuosien 1990 1992 tuloksien mukaan useita Isojoen alueen puroja on perattu metsäojitusten yhteydessä. Lisäksi raportissa on muun muassa, että puron perkausten on havaittu heikentävän sähkökalastamalla saatua taimenen yksikkösaalista. Alueittain tarkastellen taimen kasvoi parhaiten Isojoen pääuoman ala- ja keskijuoksulle laskevissa puroissa ja heikoimmin pääuoman yläosan ja Heikkilänjoen puroissa. Suunniteltu tuotantoalue on pääosin metsäojitettua ja rajoittuu pääosin metsäojitettuihin maihin. Pintavalutuskentällä olevat muutamat ojat tukitaan. Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Päästönäytteet otettaisiin ennen kuntoonpanovaihetta sekä kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen aikana. Luvan hakija voi teettää vesistötarkkailua Lähdeojasta ja Kärkiluomasta ennen kuntoonpanovaihetta. Luvan hakijalla ei ole huomautettavaa kalatalousmaksuun. Vastine kalatalousviranomaisen täydennyslausunnosta: Hakemus on laadittu vuonna 2010 käytettävissä olevien kalastotietojen perusteella. Hakija ei ole tiennyt, että riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus tekee vuonna 2011 sähkökoekalastuksia alueella. Pintavalutuskentällä olevat ojat tukitaan. Kalataloutta tarkkaillaan sähkökalastuksella esimerkiksi Kärkiluomasta ja Heikkilänjoesta ja tarvittaessa Lähdesojastakin joka toinen vuosi. Yksittäistä suhteellisen pientä turvetuotantoaluetta ei voida pitää yksistään mahdollisena negatiivisena vaikuttimena purotaimenkantaan. Lähdesojaa ja Kärkiluomaa kuormittavat myös maatalous, metsätalous sekä haja- ja loma-asutus. Tarvittaessa luvan hakija voi selvittää Lähdesojan ja Kärkiluoman veden laatua ennen kuntoonpanovaihetta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena sekä Metsähallitus, BB, CC, Markku Rintamäki ja DD: Kärkikeitaalla yksittäisenä hankkeena ei ole valtavan suurta kalataloudellista vaikutusta. Käytännössä turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, ku-

19 ten maa- ja metsätalous, muut suot ja asutus. Käytännössä Kärkiluomassa ei voi erottaa Kärkikeitaan turvetuotannon vaikutuksia. Kärkikeitaan hankkeessa vesistökuormitus ei kohdistu Lauhanvuoren suojelualueella sijaitseviin vesistöihin. Kyseessä on ennestään metsäojitettu alue, joten pohjavesivaroissakaan ei ole odotettavissa merkittäviä määrän tai laadun muutoksia. Vaskiluodon Voima Oy:n turvetuotantoalueilla 2000-luvulla tehtyjen pöly- ja meluhaittaselvitysten perusteella arvioituna merkittäviä pölylaskeumia tai ohjearvoja ylittäviä meluhaittoja ei ole odotettavissa 300 500 metrin etäisyydellä Kärkikeitaan turvetuotantoalueesta. Tästä syystä erillisen Natura-vaikutusarvioinnin tekeminen Lauhanvuoren osalta ei ole tarpeen. Noin 300 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi yksinään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 km:n päässä tuotantoalueesta. Pölyäminen on tuotantotoiminnan luonteen vuoksi ajoittaista. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta voi maksimissaan pölyn leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa avoimessa maastossa ulottua noin 500 metrin etäisyydelle. Eri työvaiheiden toimintatunnin PM 10 -pölypitoisuudet alittavat 50 µg/m 3 tason avoimessa maastossa yli 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta pääosalla työvaiheista. Pölymäärät lastauksessa ovat silminnähden hyvin suuria, mutta pöly ei leviä kauas. Altistuminen turvepölylle lastauspaikkaa (aumaa) ympäröivän 0,5 km:n säteisen alueen ulkopuolella on vähäistä. Lähimmätkin asuinrakennukset ovat niin kaukana, ettei turvetuotanto aiheuta niissä pölyhaittaa. Jyrsinturvetuotannon melutaso ylittää alle 150 metrin etäisyydellä ja kunnostukseen liittyvät työvaiheet alle 350 metrin etäisyydellä 55 db(a) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Tuotantoalue rajoittuu pääosin ojitettuihin alueisiin sekä itäreunassa kovaan metsämaahan. Ympärillä olevat alueet ovat puustoisia ja siten pidättävät pölyn ja melun leviämistä Lauhanvuoren kansallispuiston alueelle. Hakija voi tehdä pölymittauksia 2 keruupisteellä sekä havainnoida maastotarkastelulla turvepölyn vaikutuksia. Alueelle voidaan tarvittaessa rakentaa dieselpumppaamo ja sen avulla toimia ympärivuotisena pumppaamona. Isojoen kunta: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnosta. Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry: Hakija on tehnyt aluehallintoviraston täydennyspyyntökirjeessä edellyttämät luontoselvitykset. Perhostutkimusta ei ole pyydetty tekemään.

20 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU RATKAISUN PERUSTELUT Luontoselvitys on riittävä. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet sateisia, joten mahdolliset allikot olisi luontoselvityksen aikana havaittu. Päästötarkkailussa näytteet otetaan pintavalutuskentän alapuolelta kuntoonpanovaiheessa touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Tuotantoaikana tehon tarkkailua tehdään pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta huhti-toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa kahtena vuonna tuotannon alettua ja ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Kunnostusvaiheessa vesistötarkkailun näytteet otetaan huhtitoukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa kuivatusvesien laskukohdan ylä- ja alapuolelta. Tuotantoaikana vesistötarkkailun näytteet otetaan huhti-toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa kahtena vuonna ja ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Hakija voi tehdä pölymittauksia 2 keruupisteellä sekä havainnoida maastotarkastelulla turvepölyn vaikutuksia. Tuotantoalue on noin 26 ha:n ojittamatonta keskiosaa lukuun ottamatta ojitettua puustoista rämesuota. Alueella ei ole erityistä merkitystä linnuston kannalta eikä uhanalaisia kasvilajeja ole todettu. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Suunnitellulla tuotantoalueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan Isojen valuma-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen IV mukaan valuma-alueella on pyrittävä vähentämään turvetuotannon vesistökuormitusta. Suunniteltu tuotantoalue on suurimmaksi osaksi ojitettua, mutta alueella on myös ojittamattomia alueita. Kärkikeitaan luonnonsuojelullisesti merkittävin suotyyppi on alueen kaakkoisosassa oleva lyhytkorsiräme, joka on luokiteltu Etelä-Suomessa uhanalaiseksi suotyypiksi.