SEINÄJOEN LYSEON OPETUSSUUNNITELMA 01/2014 1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET... 1 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS... 1 2.1. ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ... 1 2.2. TOIMINTA-AJATUS... 1 3. SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ... 2 3.1. TYÖRAUHA... 2 3.2. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 2 4. SEINÄJOEN LYSEON TUNTIJAKO... 2 4.1. TUNTIJAKO... 2 4.1.1. Tuntijako vuosiluokittain... 2 4.1.2. Seinäjoen lyseon valinnaisainerakenteet... 3 4.1.3. Urheiluakatemiatoiminta... 4 4.2. OPETUKSEN OSA-ALUEITA PAINOTTAVAT LUOKAT... 4 4.2.1. Musiikkiluokan opetussuunnitelma... 4 4.2.2. Osittain englanninkielinen opetus... 5 4.3. LISÄOPETUS... 6 4.3.1. Lisäopetuksen tavoitteet ja järjestelyt... 6 4.3.2. Lisäopetuksen painotus... 6 4.3.3. Lisäopetuksen arviointi... 7 5. ESI- JA ALKUOPETUS... 7 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 8 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 8 7.1 YLEINEN TUKI... 8 7.1.1 Pedagoginen arvio... 9 7.2 TEHOSTETTU TUKI... 9 7.2.1 Oppimissuunnitelma... 9 7.2.2 Pedagoginen selvitys... 10 7.3 ERITYINEN TUKI... 10 7.3.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 10 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT SEINÄJOEN LYSEOSSA... 11 8.1. OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI... 11 8.1.1. Tukiopetus... 11 8.1.2. Osa-aikainen erityisopetus... 11 8.1.3. Yksilöllistäminen... 11 8.1.4. Luokkamuotoinen erityisopetus... 11 8.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus... 12 8.1.6. Vuosiluokkiin sitomaton opetus... 12 8.2. OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI... 12 8.2.1. Kodin ja koulun yhteistyö... 12 8.2.2. Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen... 12 8.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut... 13 8.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta ja koulun yhteistyökumppanit... 13 8.3. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 14 8.3.1. Oppilashuolto... 14 8.3.2. Oppilashuollon järjestäminen... 15
8.3.3. Turvallisuuden edistäminen... 16 9. ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN... 17 10. ARVIOINTI... 17 10.1. OPPIMISTULOSTEN JA KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI... 17 10.1.1. Arvosanan antaminen... 18 10.1.2. Hylätyn suorituksen korottaminen... 18 10.1.3. Arvosanan korottaminen... 19 10.1.4. Valinnaisten oppiaineiden arviointi... 19 10.1.5. Todistukset... 19 10.1.6. Oppilaan itsearviointi... 19 10.2. SEINÄJOEN LYSEON TOIMINNAN ARVIOINTI... 20 11. TIETOSTRATEGIA SEINÄJOEN LYSEOSSA... 20 11.1. SEINÄJOEN LYSEON HALLINTOMALLI... 20 11.2. KOULUN TIEDOTUSKANAVAT... 21 11.3. VIESTINTÄPERIAATTEITA... 22 LIITE 1. KOULUN VIERAIDEN ISÄNNÖINTI JA TUTUSTUMISKÄYNNIT KOULUN ULKOPUOLELLE... 23 LIITE 2. SEINÄJOEN LYSEON VALINNAISAINEOPAS... 23 LIITE 3. OPPILAAN TUEN POLKU LYSEOSSA... 23 LIITE 4. TIETOSTRATEGIA... 27 LIITE 5. TOIMINTAOHJE PÄIHTEITÄ KÄYTTÄNEEN OPPILAAN OHJAAMISEKSI... 27 LIITE 6. SEINÄJOEN LYSEON KRIISISUUNNITELMA... 27 LIITE 7. POISTUMISSUUNNITELMA... 30 LIITE 8. TURVALLISUUSASIAKIRJA... 31
1. SEINÄJOEN LYSEON PERUSPERIAATTEET Seinäjoen lyseo noudattaa Seinäjoen koulutoimen perusperiaatteita. 2. SEINÄJOEN LYSEON ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 2.1. Arvopohja ja tehtävä Seinäjoen lyseon toiminnan pohjana ovat periaatteet, jotka on luotu vuosien saatossa. Koko opettajakunta pitää kiinni sovituista menettelytavoista ja ongelmia ratkaistaan yhteistyössä. Kaikki opettajat osallistuvat myös uusien opettajien perehdyttämiseen. Koulussa säilytetään hyvä yhteishenki muun muassa siten, että kaikki oppiaineet ovat tasavertaisessa asemassa. Oppituntijärjestelyihin vaikuttavista tapahtumista tiedotetaan mahdollisimman aikaisin. Työ suunnitellaan ja organisoidaan siten, että kaikki saavat osallistua koulun kehittämiseen. Opettajat vastaavat opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta. Oppilaat puolestaan vastaavat omien opiskelutavoitteidensa saavuttamisesta. Kannustamme oppilaita oma-aloitteisuuteen. Heillä on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen tekemällä aloitteita myönteisessä hengessä. Oppilailta edellytetään myös sitoutumista yhdessä laaditun suunnitelman toteuttamiseen. Koulunkäynti ja työnteko Seinäjoen lyseossa on turvallista. Oppilashuoltotyöhön osallistuvat kaikki koulun aikuiset ja asiat hoidetaan loppuun asti. Seinäjoen lyseon aikuiset ja nuoret kunnioittavat toisiaan ja pitävät yllä luottamuksen ilmapiiriä. Opettajat ja muu henkilökunta pitäytyvät aikuisen roolissa. Yhteisistä pelisäännöistä tiedotetaan kouluyhteisön jäsenille ja oppilaiden koteihin pidetään yhteyttä. Koulu toimii myös yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Tahdomme Seinäjoen lyseossa ohjata nuoria kantamaan vastuuta itsestään, läheisistään ja ympäristöstään. Toivommekin nuorten harjoittelevan jo koululaisina yhteisten asioiden hoitamista ja toimivan aktiivisesti erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarjoamme kaikille oppilaille elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Erityisesti ohjaamme oppilaita kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Toivomme, että lyseoaikana oppilaamme saavat onnistumisen elämyksiä, jotka innostavat heitä myöhemmin elämässään oppimaan jatkuvasti uutta. Nuorena omaksutut terveet elämäntavat luovat vankan pohjan tulevaisuuden haasteille, joten kannustamme nuoria huolehtimaan terveydestään. Ohjaamme nuoria suvaitsevaisuuteen ja lähimmäisen kunnioittamiseen. Koulutyö järjestetään siten, että jokainen saa opiskella mahdollisimman turvallisessa ympäristössä. Lyseossa noudatamme hyviä tapoja, minkä toivomme jatkuvan oppilaitten elämässä maailmalla. Ei koulua, vaan elämää varten. 2.2. Toiminta-ajatus Seinäjoen lyseon toiminta-ajatus voidaan kiteyttää lauseeseen: Oikea asenne on onnistumisen avain. Lyseossa ylläpidämme tervettä ja myönteistä asennetta oppimiseen ja yhteistoimintaan. Niin oppilaiden kuin opettajienkin työ on mahdollisimman tuloksellista, kun kaikki asennoituvat koulutyöhön ja toisiin ihmisiin myönteisesti; näin ylläpidetään lyseohenkeä. Oikea opiskeluasenne voidaan saavuttaa, kun työn tavoitteet ovat selvät ja oppilaat asettavat henkilökohtaisia tavoitteitaan, joiden saavuttamiseen heitä kannustetaan. Emme kuitenkaan korosta kilpailuhenkisyyttä. Oppilaan osaamistasoa vastaavat tehtävät ja aktivoivat opiskelumenetelmät auttavat oppilasta asennoitumaan myönteisesti koulutyöhön. Seinäjoen lyseon opetuksessa painotetaan vastuullista ja tavoitteellista opiskelua. Tällä tarkoitamme sitä, että oppilas oppii asettamaan omia opiskelutavoitteitaan ja vastaa itse siitä, että hän käy koulua säännöllisesti, saapuu ajoissa oppitunneille, työskentelee aktiivisesti oppitunneilla ja huolehtii läksyistään oma-aloitteisesti. Koulussa toimivat yleisopetuksen luokkien lisäksi kuusi pienluokkaa. Lisäksi kullakin vuosiluokalla on yksi osittain englanninkielisen opetuksen ryhmä sekä musiikkiluokka. Valinta musiikkiluokalle on suoritettu jo peruskoulun toisen luokan keväällä. 1
3. SEINÄJOEN LYSEON OPPIMISYMPÄRISTÖ Seinäjoen lyseossa opetusta annetaan kahdessa eri toimipaikassa (Kirkkokatu 7 ja 9), kaupungin liikuntapaikoissa sekä poikkeuksellisesti myös muualla (esim. tutustuttaessa työpaikkoihin, toisen asteen oppilaitoksiin, näyttelyihin, toteutettaessa opinto- ja luontoretkiä). Lähes kaikissa oppiaineissa toteutetaan ATK-avusteista opetusta aineen opetussuunnitelman mukaisesti. Työtavat ja opetusmenetelmät ovat kullekin oppiaineelle luonteenomaisia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään vaihtelevia ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Erityisesti pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaita asettamaan omia opiskelutavoitteitaan ja kantamaan vastuuta niiden saavuttamisesta. 3.1. Työrauha Jokaisella koulun työntekijällä ja oppilaalla on oikeus työrauhaan. Opetusta ei saa tarpeettomasti häiritä ja ongelmiin puututaan välittömästi. Työrauhan ylläpitämiseksi annetaan kollegiaalista tukea. Myös koulun palveluhenkilökunnan työrauha tulee turvata, eikä heidän työtään saa vaikeuttaa asiattomalla käytöksellä 3.2. Järjestyssäännöt Seinäjoen perusopetuksen järjestyssäännöt ovat voimassa koulussamme. Koulukohtaiset järjestyssääntöjen tarkennukset, lyseon toimintaohjeet, on sisällytetty koulun oppilastiedotteeseen. Tiedote jaetaan jokaisen oppilaan kotiin lukuvuoden alkaessa ja sen sisältöä kehitetään vuosittain yhteistyössä huoltajien ja oppilaiden kanssa. (Tiedote on luettavissa koulun kotisivuilta.) Liitteeseen 1 on kuvattu toimintaohjeet koulun vieraiden isännöintiin ja tutustumiskäynteihin koulun ulkopuolelle. 4. SEINÄJOEN LYSEON TUNTIJAKO 4.1. Tuntijako 4.1.1. Tuntijako vuosiluokittain YHTEISET OPPIAINEET 7. luokka 8. luokka 9. luokka Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus (AI) musiikkiluokka/muut oppilaat 2/3 3/3 4/3 9 A1-englanti (ENA) 2 3 3 8 A2-ruotsi (RUA) tai B1-ruotsi (RUB) 2 2 2 6 Uskonto/elämänkatsomustieto (UE/ET) 1 1 1 3 Historia (HI) 2 2 - Yhteiskuntaoppi (YH) - - 3 7 Matematiikka (MA) 3 3 4 10 Fysiikka ja kemia (FY ja KE) 2 3 2 7 Biologia ja maantieto (BG, BI, GE) 2 2 3 7 Terveystieto (TT) 0,5 2 0,5 3 Musiikki (MU) musiikkiluokka/muut oppilaat 3/1 3/- 3/- 9/1 Kuvataide (KU) 2 - - 2 Kotitalous (KO) 3 - - 3 Käsityö (TN, TS) 3 - - 3 Liikunta (LI) 2 2 2 6 Oppilaanohjaus (OP) 0,5 1 0,5 2 YHTEISET OPPIAINEET YHT. musiikkiluokka/muut oppilaat 30/29 27/24 28/24 85/77 VALINNAISET OPPIAINEET 7. luokka 8. luokka 9. luokka Yhteensä ei ole musiikkiluokalla, ei CLIL-ryhmässä eikä A2- *1 6 6 13 2
saksa-/ranskavalintoja: muut valinnat musiikkiluokan muut valinnat 0 2+*1 2 5 CLIL -ryhmän valinnat *1(**) 5+***1 5+***1 13 A2-saksa tai A2-ranska/ muut valinnat 2/0 2/3+*1 2/3 6/7 CLIL -ryhmässä ja A2-saksa tai A2-ranska/muut valinnat 2/*1 2/2+***1 2/2+***1 6/7 musiikkiluokalla ja A2-saksa taia2-ranska/muut valinnat 2/0 2/0 2/0 6/0 KAIKKI OPPIAINEET YHTEENSÄ 30 30 30 90 musiikkiluokalla ja opiskelee A2-saksaa taia2 ranskaa 32 29 30 91 CLIL -ryhmässä ja opiskelee A2-saksaa tai A2- ranskaa 32 29 29 90 opiskelee A2-saksaa tai A2-ranskaa 31 30 29 90 * 1 toteutetaan 1 vvt:n aihekokonaisuuskurssina ** Englannin keskustelukerho CLIL-ryhmällä, ei vaikuta kokonaistuntimäärään *** CLIL-ryhmällä 1 + 1 = 2 vvt toteutetaan International Cooking in English -kurssina Seinäjoen lyseossa oppilaille yhteiset aineet pyritään jaksottamaan. Käytämme nelijaksojärjestelmää. Oppilaan opiskelun tehostamiseksi englanti ja ruotsi pyritään sijoittamaan eri jaksoihin. 7. ja 8. luokalla biologiaa ja maantietoa opetetaan vain yhdessä jaksossa. Oppiaineiden opetussuunnitelmat löytyvät Seinäjoen kaupungin opetustoimen kotisivuilta. 4.1.2. Seinäjoen lyseon valinnaisainerakenteet Opetussuunnitelman mukaan oppilaalla on kolmen lukuvuoden aikana seuraava opiskeluohjelma: yhteiset aineet valinnaiset aineet 7.lk 29 vuosiviikkotuntia 1 vuosiviikkotunti 8.lk 24 vuosiviikkotuntia 6 vuosiviikkotuntia 9.lk 24 vuosiviikkotuntia 6 vuosiviikkotuntia Seitsemännen luokan valinnaisainerakenne Oppilas ei valitse valinnaiskursseja, vaan seitsemännen luokan valinnaiset opinnot suoritetaan aihekokonaisuuskurssina. Kurssilla käsitellään valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa mainittuja aihekokonaisuuksia eri oppiaineisiin liittyen ATK-avusteisesti. Oppilaalla, joka opiskelee A2-ranskaa tai -saksaa, ei ole muita valinnaisaineita 7. luokalla. Musiikkiluokalla opiskelevalla oppilaalla ei myöskään ole muita valinnaisaineita musiikin lisäksi 7. luokalla. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisainerakenne Oppilas voi valita joko kolme pitkää valinnaisainetta (2 + 2 vvt, eli ainetta opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia kahdeksannella luokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia yhdeksännellä luokalla) tai kaksi pitkää valinnaisainetta (2 + 2 vvt) ja kaksi puolipitkää valinnaisainetta (1 + 1 vvt, eli ainetta opiskellaan yksi vuosiviikkotunti kahdeksannella ja yksi vuosiviikkotunti yhdeksännellä luokalla). Oppilas, joka opiskelee A2 -ranskaa tai -saksaa, voi lisäksi valita yhden pitkän valinnaiskurssin (2 + 2 vvt) ja yhden puolipitkän valinnaiskurssin (1 + 1 vvt). Kahdeksannella luokalla hän opiskelee myös yhden vuosiviikkotunnin (1 vvt) pituisen aihekokonaisuuskurssin, jonka sisältö vastaa muiden 7. luokalla suorittamaa aihekokonaisuuskurssia. Oppilas, joka opiskelee musiikkiluokalla, voi vielä valita joko yhden pitkän valinnaisaineen (2 + 2 vvt) tai kaksi puolipitkää valinnaisainetta (1 +1vvt). Kahdeksannella luokalla hän opiskelee yhden vuosiviikkotunnin (1vvt) pituisen aihekokonaisuuskurssin, jonka sisältö vastaa muiden 7. luokalla suorittamaa aihekokonaisuuskurssia. Oppilas, joka on musiikkiluokalla ja opiskelee A2-ranskaa tai -saksaa, on jo alakoulussa tehnyt kaksi valintaa ja hänen valinnaistuntinsa kuluvat näihin. Hänelle tulee näistä aikaisemmin tehdyistä valinnoista ja yhteisistä aineista yläkoulun tuntikertymäksi 91 vvt. 3
Oppilaiden kokonaistuntimäärä eri opintovaihtoehtojen mukaan Normaali opinto-ohjelma 7.lk 30 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 30 vvt yht. 90 vvt Musiikkiluokan opinto-ohjelma 7.lk 30 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 30 vvt yht. 90 vvt Normaalin opinto-ohjelman mukaan opiskelevat oppilaat, jotka opiskelevat A2-ranskaa tai -saksaa 7.lk 31 vvt 8.lk 30 vvt 9.lk 29 vvt yht. 90 vvt Musiikkiluokan oppilaat, jotka opiskelevat A2-ranskaa tai -saksaa 7.lk 32 vvt 8.lk 29 vvt 9.lk 30 vvt yht. 91 vvt Seinäjoen lyseossa tarjottavat valinnaisaineet käyvät ilmi valinnaisaineoppaista, jotka päivitetään vuosittain. Liite 2. Valinnaisista oppiaineista osa on hajautettuja ja osa jaksotettuja. Hajautettuja ovat kahdeksannen ja yhdeksännen luokan ns. pitkät valinnaisaineet (2+2 vvt). 4.1.3. Urheiluakatemiatoiminta Seinäjoen kaupungin allekirjoittaman Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian puitesopimuksen mukaisesti urheiluakatemiaan valituilla 9. luokkien oppilailla on mahdollisuus osallistua urheiluakatemian harjoituksiin kouluaikana kerran viikossa (liikunnan valinnaiskurssi) Seinäjoen lyseon oppilaana. Oppilas suorittaa liikunnan valinnaiskurssin urheiluakatemiassa eriytettynä opiskeluna. Hän antaa arviointia varten liikunnanopettajalleen näytöt osaamisestaan ja toimittaa tälle harjoittelupäiväkirjan. Kurssi arvioidaan arvosanalla, mikäli opinnoista muodostuu vähintään kahden vuosiviikkotunnin kokonaisuus. 4.2. Opetuksen osa-alueita painottavat luokat 4.2.1. Musiikkiluokan opetussuunnitelma Seinäjoen lyseossa poiketaan yleisestä opetussuunnitelmasta musiikkiluokilla seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus musiikkiluokilla Erilaisen tuntijaon vuoksi musiikkiluokat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta 7. vuosiluokalla kaksi viikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 4 viikkotuntia. Koko oppimäärän suorittamisesta huolehtii ryhmän opettaja. Käytännössä hän kirjaa käsitellyt asiat, ja jos opettaja vaihtuu, toimittaa tiedon niistä ryhmän uudelle opettajalle. Musiikkiluokan musiikki Musiikkiluokkatoiminta jatkuu Seinäjoen lyseossa Marttilan koulun 3. 6. luokkien jälkeen. Musiikkiluokkalaisilla on musiikkia kolme tuntia viikossa 7. 9. vuosiluokalla, tämä koostuu 1 vvt:stä kaikille yhteisten tavoitteiden mukaista musiikkia ja 8 vvt:stä musiikkiluokan syventävien ja soveltavien tavoitteiden mukaista musiikkia. Musiikinopetusta ei ole jaksotettu, vaan tunnit jakaantuvat tasaisesti läpi lukuvuoden. Musiikinopetuksen tavoitteet peruskoulun musiikinopetuksen yleisten tavoitteiden lisäksi jatkuvan musiikinharrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen rohkaiseminen luovaan musiikilliseen toimintaan laulutaidon kehittäminen kuorolaulussa, lauluyhtyeessä ja yksinään solistisesti laulamisessa perustaitojen opettaminen kitaran-, rumpujen ja bassonsoitossa sekä perehdyttäminen bändisoittoon 4
musiikillisen esiintymistaidon kehittäminen rohkaiseminen esiintymään erilaisissa juhlissa ja konserteissa tarjoamalla esiintymistilanteita tutustuttaminen suomalaiseen ja ulkomaiseen iskelmämusiikkiin ja Suomi-popin ja ulkomaisen popmusiikin keskeisimpiin kappaleisiin perehdyttäminen länsimaisen musiikinhistorian keskeisimpiin säveltäjiin, teoksiin ja tyylikausiin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas on omaksunut opetetun asian hyvin ja osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn omaa myönteiset asenteet musiikinopiskeluun osaa laulaa melodian ja rytmin oikein ja kykenee laulamaan lisä-ääntä (esim. lauluyhtyeessä ja kuorossa) hallitsee opetuksessa käytettävien soittimien perustekniikan osaa toteuttaa yksin tai ryhmässä musiikillisen melodian, joka sisältää musiikin eri elementtejä (melodia, harmonia, rytmi, muoto, sointiväri ja dynamiikka) osaa keskittyä kuuntelemiseen ja ottaa huomioon muut esiintyjät osaa tehdä havaintoja kuulemastaan osaa kuunnella omaa ja muiden soittoa niin, että pystyy musisoimaan muiden kanssa tunnistaa ja erottaa keskeisiä musiikin tyylejä ja aikakausia tunnistaa erilaisia länsimaisia soittimia pystyy seuraamaan kirjoitettua musiikkia (esim. teksti, sointukulku, nuottikuva, tabulatuuri) ja osaa musiikin peruskäsitteitä musisoinnissa ja kuuntelussa tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja osaa useita suomalaisia lauluja. Mikäli oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista, voi joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen kompensoida muiden kriteerien ylittäminen. Musiikkiluokkalainen saa musiikista kaksi arvosanaa peruskoulun päättötodistukseen. Toisella arvosanalla mitataan perusoppimäärän tavoitteiden saavuttamista ja toisella musiikkiluokan erityistavoitteiden saavuttamista. 4.2.2. Osittain englanninkielinen opetus Johdanto Osittain englanninkielisen opetuksen tavoitteena on yhtäaikainen englannin kielen ja toisen oppiaineen oppiminen. Oppisisällöt perustuvat yleisopetuksen opetussuunnitelmaan, mutta opetusta annetaan myös englannin kielellä. Osittain englanninkielinen opetus vahvistaa lasten ja nuorten vapaa-ajalla kohtaaman englannin kielen (mm. uusmedia, tv ja matkailu) yhteyttä kielen opetukseen. Osittain englanninkielinen opetus tarjoaa oppijalle mahdollisuuden käyttää englannin kieltä ajattelun ja oppimisen välineenä, eikä vain oppimisen kohteena. Kasvatuksellisena kokemuksena menetelmän avulla pyritään vaikuttamaan positiivisesti oppijan itsetuntoon sekä englannin kielen että äidinkielen osaajana. Tavoitteena on myös kehittää oppijan identiteettiä monikielisenä ja kansainvälisenä toimijana. Englannin kieltä käytetään aktivoivien oppimistehtävien kielenä ja eri oppiaineiden rikastamiseen. Näin opitaan vieraan kielen soveltavaa käyttöä. Toteutus Seinäjoen lyseossa on yksi osittain englanninkielinen luokka kullakin luokka-asteella. He saavat osittain englanninkielistä opetusta kolmen vuoden aikana vähintään 30 % yläkoulun vuosiviikkotuntimäärästä. Osittain englanninkielisen opetuksen määrä vaihtelee eri vuosiluokilla. Oppitunneilla käytettävä materiaali voi olla suomen tai englanninkielistä. Osittain englanninkielistä opetusta tarjotaan resurssien mukaan seuraavissa oppiaineissa: fysiikka, historia, kemia, kotitalous, kuvataide, liikunta, matematiikka, musiikki, oppilaanohjaus, tekninen työ, terveystieto, uskonto ja elämänkatsomustieto. Osaa aineista voi opettaa natiivi opettaja. Opetuksen järjestämistapa vahvistetaan vuosittain koulun vuosisuunnitelmassa. Tälle luokalle oppilaat siirtyvät Marttilan koulun osittain englanninkielisen opetuksen luokilta. Yläkouluaikana tälle luokalle voidaan ottaa myös oppilas, jonka kotikielenä on englanti tai joka muusta pätevästä syystä sekä yleisen soveltuvuuden ja riittävän englanninkielen taidon osoitettuaan haluaa aloittaa osittain englanninkielisen opetuksen ohjelmassa. Tämä edellyttää huoltajan kirjallista anomusta, resurssien riittävyyttä ja oppilaan kielitaidon testaamista koulun kieltenopettajien toimesta. 5
Lyseon osittain englanninkieliseen opetusohjelmaan kuuluu 7. luokalla ylimääräisinä opintoina English Conversation -kokonaisuus, joka on laajuudeltaan 1vvt. Valinnaisaineena 8. ja 9. luokalla ohjelmaan kuuluu International Cooking In English, joka on laajuudeltaan 1+1vvt. Arviointi Oppilaiden oppiainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet ja niiden arviointi ovat yleisen opetussuunnitelman mukaiset. Englannin kielessä tavoitteena on vahva A1-tasoinen osaaminen. Tavoitteena on, että peruskoulun päätteeksi oppilaiden suullinen ja kirjallinen englannin kielen taso on sellainen, että he selviytyvät toisella asteella englanniksi opiskeltavista opintokokonaisuuksista. Oppilaan päättötodistukseen tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut osittain englanninkielisen opetuksen ryhmässä. Osittain englanninkielisen opetuksen laatua arvioidaan vuosittaisilla oppilaille, opettajille ja huoltajille suunnatulla kyselyllä. 4.3. Lisäopetus Seinäjoen lyseossa on mahdollista saada lisäopetusta erillisessä lisäopetusryhmässä. Lisäopetus on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai edellisenä vuonna suorittaneille nuorille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen koulutukseen tai tarvitsevat lisäaikaa urasuunnitteluunsa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee motivaatiota kartoittavan haastattelun perusteella rehtori. Mikäli lisäluokkaopetus ei sovellu oppilaalle, hänet ohjataan ammattistartille tai työelämäjaksolle. Lisäopetukseen hakijan ja hänen huoltajansa tulee sitoutua tässä opetussuunnitelmassa esitettyihin toimintamuotoihin ja ehtoihin. Lisäopetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan, vastuuopettajan, oppilaanohjaajan ja huoltajan kanssa. Rehtori vahvistaa suunnitelman päätöksellään. 4.3.1. Lisäopetuksen tavoitteet ja järjestelyt Lisäopetuksen tavoitteena on oppilaan itsetuntemusta lisäämällä motivoida häntä korottamaan perusopetuksen yhteisten oppiaineiden ja joidenkin valinnaisaineiden arvosanoja (jatkoopintovalmiudet), hahmottelemaan itselleen realistinen jatkokoulutus- ja työelämäsuunnitelma (uravalinta) sekä parantamaan ajankäytön hallintaa ja perustavia työelämän taitoja. Työviikko on viisipäiväinen, lisäopetuksen hyväksytty suoritus 1100 tuntia (eli noin 30 h/vko). Erillisessä ryhmässä opiskeltaessa opinto-ohjelma sisältää työharjoittelua, jonka määrä, järjestämistapa ja teoria- ja työharjoittelujaksojen jakautuminen ilmaistaan oppimissuunnitelmassa. Työharjoittelua kuuluu opintoihin vähintään yksi päivä viikossa ja harjoittelu voidaan haluttaessa jaksottaa. Lisäksi oppimissuunnitelmassa ilmaistaan oppiaineiden opiskelu- ja arviointiaikataulu. Oppilas hankkii työpaikan omatoimisesti jokaisen jakson alussa. Työpaikasta tiedon saatuaan koulu sopii työnantajan kanssa vastuukysymyksistä. Yhteen työpaikkaan ja oppilaitokseen tutustumiseen käytetään yksi jakso, joten oppilaalla on mahdollisuus tutustua jopa neljään työpaikkaan. Lisäopetus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan. Opetusta kehitetään saadun palautteen perusteella. 4.3.2. Lisäopetuksen painotus Oppiaineiden kertaaminen on keskeinen tapa parantaa edellytyksiä menestyä jatko-opintosuunnitelmien toteuttamisessa sekä haku- että opiskeluvaiheessa. Kertaaminen järjestetään yksilö- ja pienryhmäohjauksessa ja se edellyttää oppilasaktiivisuutta ja omatoimisuutta. Opiskelumotivaatiota, jatko-opintovalmiutta ja urasuunnittelua kehitetään työharjoittelulla. Työympäristössä oppilas voi huomata oppiaineiden kautta harjoiteltavien taitojen tärkeyden työelämässä etenkin, jos oppilaan motivaatio oppiaineiden korotusta kohtaan muuten on heikko. Elämänhallintataitojen edistämisessä painotetaan työelämän tarpeisiin sopeutumista. Oppilaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan liittyvät hänen itse asettamat tavoitteet työskentelyn, asennoitumisen ja motivaation suhteen. Opintojakson lopussa oppilas arvioi, kuinka asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. 6
Lisäopetuksen oppilaanohjauksessa oppilas selvittelee itsetuntemus- ja itsearviointitehtävien avulla vahvuuksiaan jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta. Lisäksi mahdollinen toisen asteen koulutukseen tutustuminen tukee tätä tavoitetta. Kaiken työskentelyn lähtökohtana on oikea asenne ja ajankäytön hallinta. Tälle perustetaan vuorovaikutustaitojen, omatoimisuuden ja ryhmätyötaitojen harjoittelu. Oppilaan ajankäytön hallintaa seurataan lisäopetuksen alkamisesta lähtien. Mikäli oppilaan poissaolojen määrä ilman todistettua sairautta ylittää 20 % lisäopetuksen kokonaistuntimäärästä (1100h), katsotaan lisäopetuksen tavoitteiden jääneen saavuttamatta hyväksyttävässä laajuudessa ja lisäopetus keskeytetään. Myös jatkuvat motivaatio-ongelmat ja koulun sääntöjen noudattamattomuus voivat johtaa mahdolliseen lisäopetuksen keskeyttämiseen. 4.3.3. Lisäopetuksen arviointi Oppiaineiden arviointi tapahtuu samoin perustein kuin perusopetuksen päättöarviointi. Lisäopetuksen päävastuussa oleva opettaja vastaa opetuksen käytännön toteuttamisesta. Kaikkien peruskoulun yhteisten aineiden ja koulun tarjoamien valinnaisaineiden arviointi toteutetaan kuhunkin oppiaineeseen nimetyn aineenopettajan toimesta. Aineenopettaja sopii lisäluokan vastuuopettajan kanssa, mitä arviointitietoa ja missä aikataulussa hänen tulee saada, jotta hän voi suorittaa oppilasarvioinnin HOJKSin mukaisesti. Aineenopettaja antaa opintokriteerit lisäluokan opettajan ollessa vastuussa toteutuksesta. Opintoaikataulu laaditaan sellaiseksi, että oppilaalla on realistinen mahdollisuus korottaa arvosanoja. Opinnot voidaan jaksottaa siten, että yhden oppiaineen oppimäärä suoritetaan 1 2 jakson aikana. Joulu- ja kevättodistukseen kirjataan niiden oppiaineiden numerot, joiden oppimäärä on tullut suoritetuksi ja joita ei enää lisäopetuksen aikana opiskella. Lisäluokan oppilaalla on mahdollisuus yhdistää lisäopetusvuoteen puolen vuoden opiskelu koti- ja laitostalouden oppilaitoksessa tai työjakso Kaks kättä -työpajalla. Mikäli oppilas osallistuu lisäopetukseen vain osan vuotta, oppilas saa todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta, johon merkitään arvio kaikista lisäopetuksen aikana hyväksytysti suoritetuista opinnoista. Lukuvuoden päätteeksi oppilas saa todistuksen lisäopetuksen suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut lisäluokan opinnot hyväksyttävästi. Todistukseen merkitään kohta lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot, jossa mainitaan ne oppiaineet, joissa oppilas ei ole parantanut perusopetuksen päättöarvosanaa. Tällaiset oppiaineet arvioidaan merkinnällä hyväksytty. Ne oppiaineet, joissa oppilas on onnistunut parantamaan päättötodistuksen arvosanaa, arvioidaan numeroin ja merkitään todistuksen kohtaan perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Todistukseen voidaan tarvittaessa lisätä liite, jossa arvioidaan opiskelijan käyttäytymistä ja työskentelyä lisäopetuksen aikana. 5. ESI- JA ALKUOPETUS Seinäjoen lyseossa ei ole esi- ja alkuopetusluokkia. 7
6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmassa on jokaisen oppiaineen kohdalla selvitetty, kuinka aihekokonaisuudet toteutetaan ko. aineessa. Kehitämme aihekokonaisuuksien huomiointia opetuksessamme. Erityisesti huomioimme seuraavat koko koululle yhteiset teemat: 1. Ihmisenä kasvaminen Oppilailta edellytetään kohteliasta, toiset huomioon ottavaa käytöstä kaikissa tilanteissa. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Seinäjoen lyseo on perinnekoulu, jolla on ystävyyskouluja. Erityisesti perehdymme omaan kulttuuriin, mutta tutustumme myös muihin kulttuureihin. 3. Viestintä ja mediataito Tieto- ja viestintästrategian mukaisesti painotamme aktiivista yhteistyötä median kanssa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kaikissa oppiaineissa ja koulun koko toiminnassa korostetaan sisäistä yrittäjyyttä (= yritteliäisyys). Toimimme aktiivisessa yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulussa on myös Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Oppilaskuntatoiminnalla kasvatetaan osallistuvaan kansalaisuuteen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Pyrimme vähentämään jätteiden syntyä esim. monistamalla kaksipuoleisesti. Lajittelemme ja kierrätämme kaikessa työskentelyssä syntyvät jätteet siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Kehitämme koulun ja koulualueen viihtyisyyttä. Roskaaminen on kielletty. 6. Turvallisuus ja liikenne Yhteistyössä poliisin kanssa painotamme turvallista liikkumista liikenteessä. Pyrimme myös muuta turvallisuutta uhkaavien tekijöiden poistamiseen. 7. Ihminen ja teknologia Tieto- ja viestintästrategian mukaisesti perehdymme eri oppiaineissa alaan liittyviin teknologian sovelluksiin. 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Jokaisella lyseolaisella on oikeus saada laadukasta opetusta, ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Otamme huomioon oppilaiden yksilölliset tuen tarpeet. Tuen tarpeen määrittely perustuu arviointiin ja havainnointiin. Lyseon toimintatapoja ja - kulttuuria kehitetään siten, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Kukin opettaja vastaa opetusryhmänsä oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessaan. Kannustamme oppilaita ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan suunnittelun, tavoitteiden asettamisen ja itsearvioinnin avulla. Oppilaalle tarjotaan tukea suunnitelmallisesti ja joustavasti ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Oppilaiden kehittymistä seurataan ja tarvittaessa tuen määrää lisätään tai vähennetään. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakentuu valtakunnallisen, kolmiportaisen mallin mukaisesti yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. 7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyön li- 8
sääminen, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimiseen ja koulunkäyntiin edellä mainituin keinoin. Oppilas voi tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä opiskelunsa tueksi. Opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä. Jos opettaja havainnoi, että yleisen tuen keinot eivät riitä, hän laatii pedagogisen arvion tehostettuun tukeen siirtymiseksi. Luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan ja erityisopettajan kanssa ja laatii pedagogisen arvion, johon hän pyytää aineenopettajilta oppilaan tarpeen mukaiset oppiainekohtaiset liitteet (luku 7.1.1). Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää vai siirrytäänkö tehostettuun tukeen. 7.1.1 Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion laatii luokanohjaaja. Yksittäisen oppiaineen oppimisen haasteet pedagogiseen arvioon kuvaa kyseisen aineen opettaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hyvinvointiin ja kehitykseen liittyviä ongelmia. Arvio tehdään huoltajaa kuullen. Pedagoginen arvio perustuu opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnan havaintoihin ja keskusteluihin sekä yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. 7.2 Tehostettu tuki Oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen arvion ja päättää mahdollisesta siirtymisestä tehostetun tuen piiriin. Tehostettu tuki on yleistä tukea pitkäjänteisempää, säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tällöin yleisiä tukikäytänteitä tehostetaan suunnitelmallisesti sekä määrällisesti että laadullisesti. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvaminen ja kasautuminen. Opetuksen tukimuodot perustuvat opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 7.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanohjaaja. Yksittäisen aineen oppimissuunnitelman laatii aineenopettaja, ja luokanohjaaja liittää sen oppilaan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei yksilöllistetä. Tehostettu tuki muodostuu osa-aikaisesta erityisopetuksesta, oppimisen ja opintojen yksilöllisestä ohjauksesta, joustavien oppilasryhmien käytöstä sekä kodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Oppilaan oppimista, koulunkäyntiä, kasvua ja kehitystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja oppilasta ohjataan itsearviointiin perustuvaan oppimiseen. Oppimissuunnitelman toteutumista arvioidaan oppilashuoltoryhmässä ja arvion perusteella voidaan siirtyä yleiseen tukeen tai lisätä tehostetun tuen keinoja. Mikäli oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys (luku 7.2.2) moniammatillisena yhteistyönä oppilaan luokanohjaaja johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin. 7.2.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta tehostettuun tukeen siirryttäessä se on laadittava. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan luokanohjaaja yhteistyössä aineenopettajien, oppilashuoltohenkilökunnan, mahdollisesti koulunkäynninohjaajan ja huoltajan kanssa. Myös oppilas voi osallistua suunnitelman laadintaan. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 9
oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt. 7.2.2 Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään, kun oppilaan opinnot eivät etene riittävän hyvin tehostetun tuen avulla. Luokanohjaaja kokoaa pedagogisen selvityksen yhdessä oppilaan opetuksesta vastaavien opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnan kanssa. Pedagogista selvitystä tehtäessä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Pedagogisen selvityksen perusteella oppilas voidaan sijoittaa osa- tai kokoaikaisesti opiskelemaan pienryhmään ja yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi ja vaikka tehostetun tuen vaiheessa oppimissuunnitelmassa on määritelty erityiset painoalueet kyseiseen aineeseen. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori pedagogisen selvityksen perusteella. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tarkistetaan 2. ja 6. luokalla tai silloin, kun tuen tarve muuttuu. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja vaikeammin sairaat oppilaat kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea, jotta hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Näin mahdollistetaan oppilaan siirtyminen jatko-opintoihin. Erityisen tuen tarve tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai oppilashuoltoryhmän esityksestä erityisopetuksen rehtori tekee erityisen tuen lopettamispäätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin. Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan HOJKS (luku 7.3.1). Erityisen tuen aikana käytetään erityisopetuksen lisäksi muita perusopetuksen tukimuotoja. Tarpeen mukaan myös oppilashuoltotyötä tehostetaan ja muuta moniammatillista yhteistyötä lisätään, esimerkiksi erilaisia kuntoutus- tai muita asiantuntijapalveluita voidaan hyödyntää. 7.3.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Siinä kuvataan yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavien oppiaineiden tavoitteet ja oppisisällöt sekä niiden arviointitapa. Luokanohjaaja tai erityisluokanopettaja kokoaa HOJKSin yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, oppilasta opettavat opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Oppilaan tuen polku Seinäjoen lyseossa on kuvattu liitteessä 3. 10
8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT SEINÄJOEN LYSEOSSA 8.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 8.1.1. Tukiopetus Tukiopetusta annetaan oppilaalle, jolla on joko sairaudesta tai muusta syystä johtuvia tilapäisiä oppimisvaikeuksia. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Opettaja voi tarjota tukiopetusta oppilaalle, mutta myös oppilas tai oppilaan huoltaja voivat pyytää sitä. Tukiopetusta antaa pääsääntöisesti oppilasta kyseenomaisessa oppiaineessa opettava opettaja. Tukiopetusta annetaan oppilaan oppituntien ulkopuolella tai poikkeustapauksessa oppituntien aikana, mikäli opetusjärjestelyt sen sallivat. Tukiopetusta voidaan järjestää myös jakamalla opetusryhmä tilapäisesti kahtia ja käyttämällä resurssiopettajaa. Resurssiopettaja voi toimia myös samanaikaisopettajana. Mikäli oppimisvaikeudet johtuvat kouluaikana suoritetusta lomamatkasta, tukiopetuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa oppilaan huoltaja. 8.1.2. Osa-aikainen erityisopetus Seinäjoen lyseossa osa-aikainen erityisopetus on kiinteä osa peruskoulun 7. - 9. luokkien yleistä toimintaa. Se toimii suunnitelmallisesti erityispedagogisin keinoin yleisopetuksen tehokkaana tukena. Oppilaalla, jolla on lieviä tai ajoittaisia oppimis-, sopeutumis- tai motivaatiovaikeuksia tai joka muun opetuksen yhteydessä tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksien parantamiseen, on mahdollisuus saada osa-aikaista erityisopetusta. Tavoitteena on tukea oppilasta yleisopetuksen oppimäärän saavuttamisessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena pienryhmässä tai yksilöllisesti oppilaalle laaditun suunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan yhdessä aineenopettajan kanssa. Oppilas voi yhdessä oppiaineessa saada osa-aikaista erityisopetusta 1-3 tuntia viikossa ja se voi kestää muutamasta tunnista koko lukuvuoteen. 8.1.3. Yksilöllistäminen Mikäli opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä, eikä oppimäärää voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos oppi-aineita ja opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. 8.1.4. Luokkamuotoinen erityisopetus Opetuksen pääsääntöinen järjestämistapa kirjataan oppilaan erityisen tuen päätökseen. Oppilas voi opiskella pienryhmässä toistaiseksi tai määräaikaisesti tai osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmässä. Luokkamuotoiseen erityisopetukseen pääseminen edellyttää erityisopetuksen rehtorin tekemää erityisen tuen päätöstä, joka on pedagogiseen selvitykseen perustuva hallintopäätös. Siirtäminen tehdään huoltajan kanssa yhteistyössä silloin, kun oppilas ei kykene opiskelemaan yleisopetuksen ryhmän mukana. Oppilas voidaan siirtää pysyvästi tai määräajaksi pienryhmään. Luokkamuotoinen erityisopetus on kuntouttavaa toimintaa, jonka yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, kuraattori, psykologit sekä puheterapeutit. Pienryhmän koko on oppilaiden tarpeiden ja lain mukainen ja ryhmää opettaa pääsääntöisesti yksi opettaja. Tarvittaessa opiskelun tukena käytetään koulunkäynninohjaajia. Pienluokan oppilasta tuetaan saavuttamaan HOJKSiin laaditut tavoitteet. Osa pienluokkien oppilaista opiskelee joidenkin oppiaineiden tunneilla integroituina perusopetuksen ryhmiin. Toteutamme myös samanaikais- ja rinnakkaisopetusta sekä joustavaa ryhmittelyä jonkin yleisopetuksen luokan ja pienluokan kanssa, mikäli se vastaa oppilaiden tarpeita ja koulun resurssit sen mahdollistavat. Erityisesti taitotaideaineissa lyseossa käytetään samanaikaisopetusta. 11
8.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden suhteen Seinäjoen lyseossa toimitaan kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti. 8.1.6. Vuosiluokkiin sitomaton opetus Päätös oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan etenevästä vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta voidaan tehdä erityisen painavista syistä oppilashuoltoryhmän esityksestä tehostetun- tai erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle. Hallinnollisen päätöksen tekee tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle rehtori ja erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle erityisopetuksen rehtori. Kunkin oppiaineen tavoitteet ovat kaikille yhteisissä aineissa peruskoulun yleisen oppimäärän mukaiset ja valinnaisissa oppiaineissa koulun opetussuunnitelman mukaiset. Oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa kuvataan opintokokonaisuuksien suorittamistapa. Kunkin oppiaineen arvioinnit yhden vuosiluokan oppimäärän suorittamisesta kirjataan arviointiohjelmaan, kun oppimäärä on tullut suoritetuksi. Oppilas siirretään seuraavalle vuosiluokalle, kun oppilaan kokonaistilanteen kannalta hänellä on riittävä määrä opintosuorituksia kussakin oppiaineessa. Keskeneräisiä opintosuorituksia oppilas täydentää seuraavana lukuvuonna. Yhdeksännelle luokalle siirretty oppilas luetaan asianomaisen luokan oppilaaksi niin kauan kuin oppilas saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta. 8.2. Ohjauksellinen ja muu tuki 8.2.1. Kodin ja koulun yhteistyö Seinäjoen lyseo toimii aktiivisessa yhteistyössä oppilaiden kotien kanssa, jotta nuoren kasvulle ja oppimiselle muodostuisi vahva tuki. Kaikille luokka-asteille pidetään vanhempainillat syyslukukauden aikana: 7.-luokkalaisten huoltajille aiheena on siirtyminen yläkouluun, 8.-luokkalaisten huoltajille avataan murrosikään ja koulun toimintatapoihin liittyviä asioita ja 9.-luokkalaisten vanhemmille selvitetään yhteisvalintaan ja toiselle asteelle siirtymiseen liittyviä asioita. Kuudesluokkalaisten huoltajille pidetään vanhempainilta kuudennen luokan keväällä. Kuudes-, seitsemäsja kahdeksasluokkalaisten vanhemmat kutsutaan myös lyseomessuille tammi-helmikuun vaihteessa. Lisäksi voidaan järjestää teemavanhempainiltoja (esim. terveys- ja turvallisuuskasvatuksesta). Vanhempainiltojen lisäksi koteihin pidetään yhteyttä yksittäistä oppilasta koskevissa asioissa puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostin välityksellä. Huoltajat voivat seurata oppilaan säännöllisen koulutyön toteutumista Akkunaoppimisympäristön välityksellä. Oppilaiden huoltajille järjestetään vanhempainvartteja 7. luokalla. Vanhemmille järjestetään henkilökohtainen tapaaminen koululla tarvittaessa myös 8. ja 9. luokalla ja muulloinkin. Oppilaille ja huoltajille jaetaan vuosittain oppilastiedote, johon on koottuna monia tärkeitä tietoja koulun toimintatavoista. Tiedotteessa on tietoa muun muassa arvioinnista, tietotekniikan hyödyntämisestä, oppilaan ohjauksesta, oppimisen tukitoimista, yhteistyötahoista ja koulun järjestämistä kerhoista. Tiedotteen lopusta löytyvät kaupungin ja koulun järjestyssäännöt sekä lukuvuoden tapahtumakalenteri. Vanhemmilla on tilaisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen vastaamalla kaupungin arviointikyselyihin sekä osallistumalla esimerkiksi LYSKEn (Seinäjoen lyseo -seuran kehittämisjaosto) toimintaan. Opetus on avointa, ja vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan koulutyöhön; erityisesti vanhempia kutsutaan osallistumaan joulu- ja kevätkirkkoon, konsertteihin sekä 9. luokkien kevätjuhlaan. 8.2.2. Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen Perusopetukseen kuuluu työelämään tutustumista (TET). Seinäjoen lyseossa varsinainen TET järjestetään vuosiluokilla 7 ja 9. Kahdeksasluokkalaiset tutustuvat Seinäjoen II asteen oppilaitoksiin. Seitsemännet luokat tutustuvat yhteen työpaikkaan oppilaanohjauksen oppitunnilla sekä ruokalatyöhön osallistumalla ruokala-tetiin. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat sekä syys- että kevätlukukaudella johonkin työpaikkaan. Osa tästä ajasta voidaan käyttää ammatin opiskeluun tutustumiseen. Seinäjoen lyseossa TET-toiminnan organisoinnista vastaavat oppilaanohjaajat. Oppilaita kannustetaan hakemaan TET-paikkoja omatoimisesti. Tarvittaessa oppilaanohjaajat auttavat työpaikkojen hankinnassa. Työelämään tutustuttamiseksi voidaan järjestää myös työnantajien edustajien vierailuja oppitunneilla ja erilaisia projekteja yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. 12
Pienluokkien oppilaiden TET toteutetaan tutustumalla eri työpaikkoihin ja oppilaitoksiin. Heille voidaan myös tarpeen mukaan järjestää tutustumisjaksoja (1 5 päivää lukukaudessa). Jokaiselle pienluokan 9. ja 10. luokan oppilaalle järjestetään 1 5 viikon TET-jaksoja joillakin sopivilla ja mieluisilla työpaikoilla Seinäjoella tai oppilaan omalla kotipaikkakunnalla. 8.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Oppilaalla on oikeus saada henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja, mikäli lääkäri arvioi sen oppilaan terveydentila huomioon ottaen tarpeelliseksi, esim. liikuntarajoitteisuus. Oppimisvaikeuksien vuoksi ei voi saada avustajaa, vaan tällöin oppimista tuetaan tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen keinoin. Pienluokilla käytetään opiskelun tueksi tarvittaessa koulunkäynnin ohjaajia ja henkilökohtaisia avustajia. 8.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta ja koulun yhteistyökumppanit Koulun kasvatus- ja opetustoiminnan tukemiseksi Seinäjoen lyseossa järjestetään kerhotoimintaa, joka tukee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen oppilaiden osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen oppilaiden kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Vuosittain tehtävässä koulun työsuunnitelmassa päätetään tarkemmin, mitä kerhoja koulussa järjestetään. Seinäjoen lyseossa on tarjolla parkkitoimintaa, jossa koulunkäynninohjaajan tai muun opetuksen tukihenkilön avulla järjestetään eriyttävä opiskelumahdollisuus tuntitilanteen rauhoittamiseksi tai esimerkiksi rästikokeiden suorittamiseksi. Oppituntien jälkeen oppilailla on mahdollisuus tehdä läksyjä ja kerrata kokeeseen ohjatusti läksykerhossa. Mikäli oppilas saa varoituksen hylätyn arvosanan saamisesta, hänet ohjataan kertaamaan kyseisen aineen oppisisältöjä läksykerhossa. Seinäjoen lyseo toimii aktiivisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Oppilaiden opintopolun helpottamiseksi tehdään yhteistyötä ala-, ylä- sekä toisen asteen koulujen kanssa esim. järjestämällä opettajille yhteisiä tilaisuuksia ja oppilaille tutustumiskäyntejä. Yhteistyökumppaneita ovat myös Seinäjoen seurakunta, poliisi, palokunta, Seinäjoen kaupungin eri toimialat (esim. nuoriso- ja kulttuuritoimi) sekä erilaiset koulun toiminnalle läheiset yritykset ja yhdistykset, (esim. Torikeskus, Seinäjoen Yrittäjät, Selmu ry ja Foodwest). Yhteistoiminnan avulla pyritään laajentamaan oppimisympäristöä yhteiskuntaan ja tarjoamaan oppilaille mahdollisuus oppia nyky-yhteiskunnan toimintatapoja. Tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia tulevaisuuden työelämää varten. Koulu osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainväliseen toimintaan laaditaan vuosittain oma suunnitelma ja toiminta rahoitetaan pääosin ulkopuolisin projektivaroin 13
8.3. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 8.3.1. Oppilashuolto 8.3.1.1. Oppilashuoltotyö Oppilashuolto on oppilaiden oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tukea annetaan sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon osallistuvat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät sekä oppilashuoltopalveluista vastaavat viranomaiset. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyö on luottamuksellista, ja sitä toteutettaessa kunnioitetaan oppilaita ja heidän huoltajiaan. Työtä ohjaavat eri osapuolten tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuolto on moniammatillista yhteistyötä, jota toteuttavat koulun henkilökunnan lisäksi sosiaali- ja terveystoimi sekä muut yhteistyökumppanit, kuten seurakunta, kaupungin nuorisotoimi ja poliisi. Yhteistyö on sekä oppilaskohtaista että yhteisöllistä: yhteisiä koulutuksia, teemapäiviä ja -viikkoja, projekteja ja yksilöllistä ohjausta. Teematilaisuuksia järjestetään myös huoltajille. 8.3.1.2. Oppilashuoltoryhmä Seinäjoen lyseon oppilashuoltoryhmään kuuluvat vakinaisesti rehtori, apulaisrehtori, oppilaanohjaajat, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja. Lisäksi ryhmä kutsuu tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmän toiminnan tarkoituksena on selvitellä koulunkäynti- tai muista vaikeuksista kärsivien oppilaiden tilannetta ja suunnitella toimenpiteitä heidän auttamisekseen, etsiä oppimista ja hyvinvointia edistäviä, ennaltaehkäiseviä ratkaisuja sekä kehittää koulun toimintaa oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Kokouksista tehdään muistio. 8.3.1.3. Koulukuraattori Koulukuraattori työskentelee oppilaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi kouluyhteisössä ja tukee siten oppilaan koulutyötä ja jatko-opintoihin selviytymistä. Kuraattori työskentelee tarvittaessa oppilaan asiassa yhteistyössä opettajien ja eri viranomaisten kanssa. Koulukuraattoriin voivat ottaa yhteyttä niin oppilaat, opettajat kuin huoltajatkin mm. koulutyöhön, ihmisten välisiin suhteisiin ja kotitilanteisiin liittyvissä asioissa. Käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. 8.3.1.4. Kouluterveydenhuolto Seinäjoen lyseossa terveydenhoitaja on tavattavissa maanantaista perjantaihin klo 10.30-11.30. Muina aikoina hän suorittaa luokkakohtaisia, jokaista oppilasta koskevia, terveystarkastuksia. Kiireelliset tapaukset hoidetaan heti. Lääkäri on koulussa erillisen sopimuksen mukaan. Hän tekee pääasiassa luokkakohtaisia terveystarkastuksia. Koulun terveydellisten olojen valvonta on osa kouluterveydenhuoltoa. Koulutilojen sopivuus ja kunto, lämmön, valon ja ilman riittävyys, kalustuksen tarkoituksenmukaisuus ja fyysinen turvallisuus ovat seurattavia asioita, samoin kuin kouluruokailun sujuminen ja yleinen hygieniataso. 8.3.1.5. Poissaolojen ja myöhästymisten seuranta Seinäjoen lyseossa opettajat lakisääteisesti kontrolloivat oppilaiden läsnäolon oppitunneilla ja myös muissa kouluun liittyvissä tapahtumissa. Poissaolijat ja myöhästyneet merkitään hallinto-ohjelmaan. Mikäli ohjelma jostain syystä ei ole käytettävissä, opettaja ilmoittaa mahdollisimman pian poissaolijat ja myöhästyneet luokanohjaajalle. Oppilaan sairastuessa huoltajan tulee viipymättä ilmoittaa poissaolon syy luokanohjaajalle. Jollei ilmoitusta tule, luokanohjaajan on otettava selvää poissaolon syystä. Jollei syy ole pätevä, luokanohjaaja siirtää asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. 14
Jakson päättyessä poissaolotunnit ja myöhästymiskerrat tulostuvat jaksotodistukseen. Jos poissaolotunteja on kertynyt 30 tai enemmän, luokanohjaaja selvittää oppilashuoltoryhmälle poissaolojen syyn. Tarvittaessa tehdään jatkoselvityksiä. Mikäli oppilas on jakson aikana myöhästynyt oppitunneilta viisi kertaa, luokanohjaaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti oppilaan huoltajalle, ja oppilaalle annetaan korvaavia tehtäviä. Ilmoitus voidaan tehdä myös sähköpostin välityksellä. 8.3.1.6. Ongelmien hoito Pääsääntö ongelmien hoidossa on, että opettaja keskustelee oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja sopii sovittelumenettelystä. Mikäli oppilaalle joudutaan antamaan jälki-istuntoa, asiasta lähetetään kirjallinen ilmoitus kotiin ja oppilas palauttaa ilmoituksen huoltajan allekirjoittamana ennen jälki-istunnon suorittamista. Luokanohjaajalle toimitetaan kopio jälki-istuntokirjeestä ja ko. kopioon merkitään, milloin huoltajaan on oltu yhteydessä. Opettajat kirjaavat muut yhteydenotot huoltajiin (asia, päivänmäärä) omiin arkistoihinsa. Tiedot säilytetään oppilaan yläkoulun ajan. Ongelman havaitsijana: keskustele oppilaan ja muiden mahdollisten asianosaisten kanssa. tarpeen vaatiessa soita oppilaan/oppilaiden huoltajille tai lähetä oppilaan mukana soittopyynnön, johon merkitset puhelinnumeron ja ajan, jolloin toivot huoltajan soittavan. raportoi tarvittaessa toimenpiteistäsi luokanohjaajalle (sähköpostiin tai viesti opettajan kaappiin). Luokanohjaajana: tarkista luokkasi tilanne säännöllisesti (poissaolot ja myöhästymiset hallinto-ohjelmasta). seuraa, joutuuko oppilas toistuvasti ojennetuksi samasta asiasta. Jos toteat näin tapahtuvan, keskustele tilanteesta oppilasta ojentaneiden opettajien kanssa. keskusteltuasi oppilaan kanssa ota yhteys kotiin ja päätä mahdollisesta sovittelumenettelystä tai rangaistuksesta ja siitä, otatko asiassa yhteyttä kuraattoriin tai apulaisrehtoriin. huolehdi, että sovittelumenettely tai jälki-istunto tulee suoritetuiksi. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen on etukäteen selvitettävä, että ongelmat, kuten epäsäännöllinen koulunkäynti, vaikuttavat myös arviointiin. Mikäli kodin ja koulun yhteiset toimenpiteet eivät riitä, asia siirretään kirjallisesti sille taholle, jonka vastuualueeseen ko. asiat Seinäjoen kaupungissa kuuluvat. 8.3.2. Oppilashuollon järjestäminen 8.3.2.1. Kouluruokailu Oppilaille tarjotaan jokaisena koulupäivänä päättäjäispäivää lukuun ottamatta lämmin, ravitsemussuositusten mukainen ateria. Ruokailusta pyritään tekemään kiireetön ja rauhallinen tapahtuma, johon varataan aikaa vähintään 30 minuuttia. Ruokailutilojen viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Seinäjoen lyseossa ruokailu järjestetään kahdessa vuorossa ja lisäksi porrastetusti alkaen klo 10.30 ja 11.30. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat ruokailevat heille määrätyssä vuorossa. Kouluruokailuun osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista, joskin heitä kannustetaan lämpimän, terveellisen aterian nauttimiseen. Erityisruokavaliota tarvitsevat oppilaat saavat oman dieettinsä mukaista ruokaa. Aterioiden laatua valvotaan ruokapalveluhenkilöstön toimesta päivittäisellä havainnoinnilla sekä erilaisilla kyselyillä ja mittauksilla. Koulussa toimii ruokalatoimikunta, jonka kautta ruokailijat voivat tehdä aloitteita ruokalatoiminnan kehittämiseksi. 8.3.2.2. Koulumatkat Oppilaan huoltajan tehtävänä on järjestää oppilaalle mahdollisimman turvallinen tapa koulumatkojen suorittamiseksi. Jos oppilaalla on koulumatkaa yli neljä kilometriä lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin, Seinäjoen kaupunki kus- 15
tantaa oppilaalle linja-auto- tai sen puuttuessa taksikuljetuksen. Liikuntarajoitteinen oppilas saa taksikuljetuksen. Pienluokkien oppilaiden koulukuljetuksista tehdään oppilaskohtaisesti erillinen päätös. Jos oppilaan koulumatka Seinäjoen lyseoon on yli neljä kilometriä, mutta se olisi toiseen Seinäjoen yläkouluun tämän alle, oppilas ei saa kaupungin kustantamaa kuljetusta. Tämä ei kuitenkaan koske niitä oppilaita, jotka opiskelevat musiikkiluokilla tai osittain englanninkielisessä ryhmässä. Jotta oppilaat voisivat tehdä koulumatkansa mahdollisimman turvallisesti, heille annetaan liikennekasvatusta. 8.3.2.3. Oppilaskunta Seinäjoen lyseon oppilaskuntaan kuuluvat kaikki oppilaat. Oppilaskunnan hallitus johtaa ja organisoi oppilasaktiivista toimintaa koululle. Hallituksen tavoitteena on yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa kasvattaa aktiiviseen toimintaan. 8.3.2.4. Luottamusoppilaat Jokaiselle luokalle valitaan vuosittain kaksi luottamusoppilasta. Luottamusoppilaat ovat hyviä kuuntelijoita. He pyrkivät synnyttämään positiivista ja kaikille turvallista luokkahenkeä. Luokan oppilaat valitsevat luottamusoppilaat. 8.3.2.5. Tukioppilaat Oppilaskunnan hallituksen ja luottamusoppilaiden lisäksi Seinäjoen lyseon oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat merkittävällä panoksella tukioppilaat. Tukioppilaan tehtävä edellyttää luottamuksellisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä sekä oppilastovereihin että koulun henkilökuntaan. Tukioppilaaksi valitaan seuraavaa lukuvuotta varten kahdeksannen luokan oppilaita oppilastovereiden ja opettajien suosituksella. Tukioppilaat koulutetaan 8. luokan kevään aikana seuraavan vuoden tehtäviin, joista yksi on uusien 7.- luokkalaisten perehdyttäminen koulun toimintaan. Heillä on omat kummiluokkansa, joille he pitävät lukuvuoden aikana oppitunteja. Tukioppilaat pyrkivät edistämään miellyttävän, toiset huomioon ottavan ja turvallisen ilmapiirin luomista kouluun. Näin heidän puoleensa voivat hyvin kääntyä muutkin kuin Lyseon aloittavat oppilaat. Heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat tarvittaessa luottamuksellisia. 8.3.3. Turvallisuuden edistäminen 8.3.3.1. Kiusaamista ehkäisevä työ Koulukiusaamiseksi voidaan tulkita tapahtuma, jossa joku (tai jotkut) toistuvasti alistavat toista (tai toisia) psyykkisesti tai fyysisesti, epäsuoraan tai suoraan, sanoin tai elein. Paras keino kiusaamisen välttämiseksi on pyrkiä järjestämään kouluun turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Selkeät rajat ja sovittuihin arjen käytänteisiin sitoutuminen ehkäisevät ristiriitojen syntyä. Toimiva välituntivalvonta, aktiivinen tukioppilastoiminta ja koulun aikuisten puuttuminen vääränlaiseen käytökseen tuoreeltaan ehkäisevät kiusaamista. Jokaisella Seinäjoen lyseon oppilaalla on oikeus käydä koulua joutumatta kiusaamisen kohteeksi. Jos kiusaamista ilmenee, se pyritään lopettamaan ja kiusaamiseen johtaneet tapahtumat selvitellään oppilaiden kanssa. Jokaiseen ilmitulleeseen tapaukseen puututaan ja asiaan suhtaudutaan vakavasti. Kiusaamiseen on helpompi puuttua, kun kiusaamishavainnot saatetaan jonkun koulun aikuisen tietoon. Jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti. Kiusaamistapaus voi tulla tietoon esimerkiksi oppilaalta, huoltajalta tai opettajalta. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat kaikille koulun aikuisille. Jos aikuinen on paikalla kiusaamistapauksessa, hän puuttuu asiaan puhuttelemalla ao. oppilaita heti ja kertoo tapahtuneesta luokanohjaajille. Ilmoittavan tahon kanssa sovitaan jatkotoimenpiteistä ja aikataulusta. Luokanohjaaja tai kuraattori keskustelee osapuolten kanssa. Kiusaajat joutuvat vastaamaan tekemisistään ja sovittavat tekonsa kulloisessakin tilanteessa parhaaksi katsotulla tavalla. Asiasta ilmoitetaan myös huoltajille. Mikäli kiusaaja jatkaa asiatonta käytöstään, huoltajat voidaan kutsua koululle keskustelemaan ja asian vakavuudesta riippuen käsittelyyn voidaan ottaa mukaan myös koulun ulkopuolisia tahoja (lastensuojeluviranomaiset, polii- 16
sin sosiaalityöntekijä tms.). Oppilaan huoltajaa kehotetaan aina tekemään rikosilmoitus, mikäli kyseessä on pahoinpitelyksi luokiteltava teko. Tarvittaessa sovittelu järjestetään molempien osapuolten holhoojien läsnä ollessa. Koulun aikuiset seuraavat toimenpiteiden vaikutusta ja tapahtuneessa mukana olleiden kesken pidetään seurantapalaveri. Kiusaaja voidaan rehtorin päätöksellä siirtää toiseen opetusryhmään tai hänet voidaan väliaikaisesti siirtää työskentelemään koulunkäynninohjaajan kanssa tai toistaiseksi pienluokkaan. Äärimmäisessä tapauksessa kiusaajan opetus järjestetään oppilaan kotona erityisopettajan toimesta. Tällöin oppilas käy 1 2 kertaa viikossa näyttämässä tehdyt tehtävät ja saa mukaansa uusia tehtäviä. Koulun keinoja kiusaamistapausten selvittelyssä ovat: kiusaamisessa mukana olevien oppilaiden puhuttelu, luokanohjaajan keskustelu huoltajien kanssa, sovittelu kiusaajan, kiusatun ja kahden aikuisen läsnä ollessa. Ellei tilanne parane, asia siirtyy oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Hyvä keino aloittaa selvittely on osapuolten kirjoittamalla laaditut kertomukset omasta osuudestaan ja kokemastaan tapahtumien kulusta. 8.3.3.2. Nettiturvallisuus Koulun tietoturvaohjeet on kirjattuina tietostrategiaan. Liite 4. 8.3.3.3. Päihdestrategia Seinäjoen lyseon päihdestrategian lähtökohtana on oppilaiden hyvinvointi sekä turvallisen ja terveellisen kasvun tukeminen. Kaikkiin päihteisiin suhtaudutaan kielteisesti ja koulussa annetaan päihteisiin liittyvää ennaltaehkäisevää kasvatusta ja ohjausta. Liitteestä 5 käy ilmi toimintatavat, jos oppilas käyttää päihteitä. 8.3.3.4. Kriisisuunnitelma Liitteeseen 6 on koottu koulun toimintaohjeet erilaisissa kriisitilanteissa. 8.3.3.5. Palo- ja pelastussuunnitelma Hyväksytty palo- ja pelastussuunnitelma löytyy koululta opettajainhuoneesta. Liitteessä 7 on poistumissuunnitelma hätätilanteita varten. Kaikista kokopäivän retkistä ja leirikouluista pitää vastuullisen opettajan laatia turvallisuusasiakirja (liite 8), jossa kuvataan, miten mahdolliset riskit on huomioitu retkisuunnittelussa. 9. ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN Vieraskielisen oppilaan opetuksessa noudatetaan kaupungin opetussuunnitelmaa. 10. ARVIOINTI 10.1. Oppimistulosten ja käyttäytymisen arviointi Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla vertailukelpoista, tasapuolista ja se perustuu lukuvuoden viimeiseen arvosanaan. Päättöarviointia varten laaditut kriteerit on esitetty oppiaineittain Seinäjoen kaupungin koululaitoksen perusopetuksen opetussuunnitelmassa luvussa 12. Seinäjoen lyseossa noudatetaan lisäksi seuraavia ohjeita: 17