Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035

Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 Selvitys Lahdentien (maantie 140) Kaskelan liittymän parantamisen vaikutuksista raskaan liikenteen reitteihin 24.8.2015

2 (29) SISÄLLYS 1 LIIKENNESELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Liikenneselvityksen tavoitteet... 3 1.2 Kytömaantien logistiikka-alueen yhteyksiä koskevat suunnitelmat... 3 1.3 Liikenneselvityksessä arvioidut vaihtoehdot... 5 2 LIITTYMIEN NYKYISET LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENNE-ENNUSTEET... 7 2.1 Kaskelan liittymän nykyinen liikenne... 7 2.2 Liikenne-ennusteet... 8 3 LAHDENTIEN JA SEN LIITTYMIEN LIIKENTEELLINEN VÄLITYSKYKY TULEVAISUUDESSA... 11 4 NYKYISTEN RASKAAN LIIKENTEEN REITTIEN TOIMINNALLINEN VERTAILU... 12 4.1 Vertailumenettely... 12 4.2 Reitti etelästä terminaaleihin... 13 4.3 Reitti terminaaleista etelään... 14 4.4 Reitti pohjoisesta terminaaleihin... 15 4.5 Reitti terminaaleista pohjoiseen... 16 5 TIEVERKON KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLINEN SIMULOINTI... 17 5.1 Simulointimenettely... 17 5.2 Nykytilanteen iltahuipputunnin ja vuoden 2035 liikenne-ennusteen iltahuipputunnin simulointien tulokset... 18 5.2.1 Ajoajat... 18 5.2.2 Liittymien jonoutuminen... 20 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 26

3 (29) 1 Liikenneselvityksen lähtökohdat 1.1 Liikenneselvityksen tavoitteet Tämä liikenneselvitys on tehty täydennyksenä Sito Oy:n Keravan kaupungille aikaisemmin laatimaan yleiskaavatyötä palvelevaan Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2035, joka valmistui vuoden 2014 lopulla. Liikenneselvityksen tavoitteena on ollut selvittää, voidaanko Keravan keskustassa Kytömaantien varrella sijaitsevan logistiikka-alueen yhteyksiä Lahdentien eli maantien 140 kautta päätieverkolle parantaa niin paljon sujuvammiksi, että tämä vähentäisi raskaan rekkaliikenteen läpiajotarvetta Keravan keskustan ja asuinalueiden läpi Porvoonkadun ja Sampolankadun kautta kulkevalta reitiltä. Logistiikka-alueella toimivat muun muassa Tukon ja Itellan terminaalit, joihin suuntautuu vilkas rekkaliikenne päätieverkolta. Tarkoituksena on ollut arvioida muun muassa, kuinka kaavailtu Lahdentien (mt 140) Kaskelan liittymän parantaminen kiertoliittymäksi voi vaikuttaa raskaan liikenteen ajoreitteihin. Reittiselvityksen tarkoituksena on myös arvioida, millaisia liikenteellisiä tarpeita on säilyttää Keravan yleiskaavassa esitetty tilavaraus Kytömaantien jatkamisesta etelään Ahjontielle asti vai onko Keravan keskustan raskaan läpiajoliikenteen rauhoittamiseksi tehtävissä muita liikenneratkaisuja. Kytömaantien jatkaminen Ahjontielle asti edellyttäisi muun muassa alikulun rakentamista Kerava-Sköldvik radalle ja on siksi kustannuksiltaan kallis katuratkaisu suhteessa saavutettaviin liikenteellisiin hyötyihin. Kerava Nikkilä-rataosuudelle on kaavailtu tulevaisuudessa myös henkilöliikennettä ja viimeistään siinä vaiheessa myös nykyinen Porvoontien rautatietasoristeys tulisi korvata eritasojärjestelyllä. Ilman Kytömaantien jatkamista riittäisi yksi eritaso, mutta jatke edellyttäisi myös toisen eritasojärjestelyn rakentamista. 1.2 Kytömaantien logistiikka-alueen yhteyksiä koskevat suunnitelmat Pitkällä aikavälillä Kytömaantien logistiikka-alueen liikenneyhteyksiin olisi saatavissa merkittävä parannus, jos Keravan yleiskaavassa esitetty uusi Kytömaan eritasoliittymä Lahden moottoritielle (vt 4) toteutuu. Uusi eritasoliittymä sijoittuisi noin 1,2 2,0 km etäisyydelle logistiikka-alueesta ja tarjoaisi hyvin nopean ja sujuvan yhteyden suoraan päätieverkolle. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015) liittyen on äskettäin tehty selvitys Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyksistä. Selvityksen perusteella Kytömaan alueelta länteen ja Tampereen suuntaan kulkeva liikenne tulisi tulevaisuudessa kulkemaan valtatietä 4 pohjoiseen Haarajoen liittymään, mistä on suunniteltu uusi poikittaisyhteys länteen valtatielle 3. Nykyisellään merkittävä osa kyseisestä raskaasta liikenteestä ajaa eli reittejä Keravan katuverkon ja Hyrylän kautta. Kuvassa 1 on esitetty Keravan yleiskaavassa esitetyt aluevaraukset uusille väylille mukaan lukien Kytömaantien eteläinen jatke sekä Lahden moottoritielle (vt 4) esitetty uusi Kytömaan eritasoliittymä. Tämän selvityksen lähtökohtana on ollut Sito Oy:ssa aiemmin laaditut luonnokset Lahdentien Kaskelan liittymän parantamisesta kiertoliittymänä, Keravan yleiskaavan

4 (29) liikenneselvitykset sekä selvitykset Sipoon Talman osayleiskaavan mukaisen maankäytön vaikutuksista Lahdentien Kaskelan (Porvoontien) ja Ahjontien liittymien toimivuuteen. Nykyinen Lahdentien Kaskelan liittymäjärjestely ja luonnos liittymän parantamisesta kiertoliittymäksi on esitetty kuvassa 2. Kuva 1. Keravan yleiskaavassa esitetty Kytömaantien eteläinen jatke, aluevaraukset muille uusille väylille sekä Lahden moottoritielle (vt 4) esitetyt uudet Kytömaan ja Kercan eritasoliittymät.

5 (29) Kuva 2. Nykyinen Lahdentien (maantie 140) Kaskelan liittymä ja luonnos liittymän parantamisesta kiertoliittymäksi. 1.3 Liikenneselvityksessä arvioidut vaihtoehdot Liikenneselvitykseen on sisältynyt seuraavia vaiheita ja vaihtoehtotarkasteluja: 1) Arviot Lahdentien, Porvoontien ja Kaskelan liittymän sekä lähialueen muun tieverkon nykyisistä liikennemääristä sekä liikennemäärien kehityksestä vuoteen 2035 mennessä. Liikennemäärien kehitystä on arvioitu Keravan liikennejärjes-

6 (29) telmäsuunnitelman sekä samanaikaisesti tehdyn Sipoon Talman osayleiskaavan liikenneselvitysten ja -ennusteiden perusteella. Ennusteissa on otettu huomioon Kaskelan liittymän liikenteeseen tulevaisuudessa vaikuttava maankäytön kehitys sekä Keravalla että Sipon puolella Talman alueella. Liikennemäärät on kuvattu keskimääräisenä vuorokausiliikenteenä sekä iltaruuhkan huipputunnin liikennetilanteessa, mutta toimivuustarkasteluissa on otettu huomioon myös aamuhuipputunnin liikennetilanteet. 2) Liikenteellinen simulointi logistiikkakeskuksen ja Lahdentien välisistä ajoreiteistä kolmessa vaihtoehtoisessa tieverkkoratkaisussa: a. Nykyinen tieverkko, jossa Kaskelan liittymä maantielle 140 on niin sanottu yksiramppinen perusverkon eritasoliittymä, jossa maantielle 140 liitytään valo-ohjaamattomassa T-liittymässä. Liittymäjärjestelystä tekee poikkeuksellisen se, että Kaskelantie (maantie 11695) liittyy eritasoliittymän ramppiin, joka osaltaan heikentää liittymän sujuvuutta. Vuoden 2035 liikenne-ennusteen tilanteessa nykyisen liittymäjärjestelyn välityskyky ei enää riitä, vaan liittymässä on tarpeen parantaminen kiertoliittymäksi tai vähintään liikennevalo-ohjaus. b. Tieverkolla, jossa Kaskelan liittymäjärjestelyä on parannettu kuvan 2 mukaisella kiertoliittymäjärjestelyllä. c. Tieverkolla, jossa Kytömaantie on jatkettu yleiskaavassa esitetyn mukaisesti Ahjontielle asti ja osa logistiikka-alueen liikenteestä voi käyttää Ahjontien/Ahjonkaarteen liittymää maantielle 140. Simuloinnissa on kiinnitetty erityisesti huomiota raskaiden ajoneuvojen liikenteen sujuvuuteen ja mahdollisiin viivytyksiin liityttäessä Lahdentielle. Liittymän sujuvuutta on arvioitu arkipäivien ruuhkatilanteissa nykyisillä liikennemäärillä sekä vuodelle 2035 ennustetuilla liikennemäärillä. Simuloinnin yhteydessä on tutkittu, olisiko Kaskelan liittymäkokonaisuudessa tarpeen tehdä kaavaillun kiertoliittymän lisäksi raskaan liikenteen sujuvuutta parantavia kaistajärjestelyjä tai muita toimenpiteitä. 3) Vertailu raskaan liikenteen ajoreittien pituudesta, sujuvuudesta ja ajoajoista logistiikka-alueelta Lahden moottoritielle etelän ja pohjoisen suuntiin kolmessa vaihtoehtoisessa tieverkkoratkaisussa: a. Nykyisellä tieverkolla Kaskelan liittymän ja maantien 140 kautta sekä Porvoonkatu Sampolankatu maantie 148 -reitin kautta. b. Tieverkolla, jossa Kaskelan liittymä on parannettu kiertoliittymäksi. c. Tieverkolla, jossa Kytömaantie on jatkettu Ahjontielle asti. 4) Johtopäätökset Kaskelantien liittymän parantamisen, Kytömaantien jatkeen ja mahdollisten muiden toimenpiteiden todennäköisistä vaikutuksista raskaan liikenteen käyttämiin ajoreitteihin.

7 (29) 2 Liittymien nykyiset liikennemäärät ja liikenne-ennusteet 2.1 Kaskelan liittymän nykyinen liikenne Lahdentie ja Porvoontie Kaskelan liittymästä Kytömaantielle ovat Uudenmaan ELYkeskuksen ylläpitämiä maantietä ja niiltä on saatavissa seuraavat liikennetiedot vuodelta 2014: Lahdentie (mt 140) maantien 148 liittymän ja Kaskelan liittymän välillä: - keskivuorokausiliikenne 6929 ajoneuvoa vuorokaudessa - raskaita ajoneuvoja 454 ajoneuvoa vuorokaudessa (6,6 %) - yhdistelmäajoneuvoja 182 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lahdentie (mt 140) Keravalta pohjoiseen: - keskivuorokausiliikenne 7640 ajoneuvoa vuorokaudessa - raskaita ajoneuvoja 413 ajoneuvoa vuorokaudessa (5,4 %) - yhdistelmäajoneuvoja 137 ajoneuvoa vuorokaudessa. Porvoontie (mt 140) Kytömaantien ja Kaskelan liittymän välillä: - keskivuorokausiliikenne 5954 ajoneuvoa vuorokaudessa - raskaita ajoneuvoja 344 ajoneuvoa vuorokaudessa (5,8 %) - yhdistelmäajoneuvoja 114 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyiset liikennemäärät Keravan ja Sipoon raja-alueella Kaskelan liittymän ympäristössä muulla tieverkolla on esitetty kuvassa 3. Kuvan luvut kuvaavat keskimääräistä arkipäivien liikennemäärää vuonna 2013, joten ne poikkeavat hieman edellä esitetyistä tiekohtaisista vuoden 2014 keskivuorokausiliikenteen määristä. Kuva 3. Arkipäivien keskivuorokausiliikenne vuonna 2013.

8 (29) 2.2 Liikenne-ennusteet Raskaan liikenteen reittien liikenteellistä toimivuutta on arvioitu nykyisillä liikennemäärillä sekä liikenne-ennusteilla, jotka perustuvat Keravan yleiskaavassa vuodelle 2035 arvioituja asukas- ja työpaikkamääriä vastaaviin liikenne-ennusteisiin. Keravan päätie- ja pääkatuverkon nykyiset liikennemäärät sekä yleiskaavan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käytetty ennuste vuoden 2035 liikennemääristä on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Keravan päätie- ja katuverkon nykyiset liikennemäärät (vasemmanpuoleinen kartta) ja yleiskaavassa käytetty liikenne-ennuste vuodelle 2035 (oikeanpuoleinen kartta). Lahdentien, Porvoontien ja Kaskelan liittymän liikenteeseen vaikuttaa tulevaisuudessa myös Sipoon puolella ja erityisesti Talman alueella odotettavissa oleva maankäytön kasvu. Talman osayleiskaavassa on varauduttu merkittävään maankäytön kasvuun, joka pohjautuu Kerava-Nikkilä välille kaavaillun lähijunaliikenteen tuomiin parempiin kulkuyhteyksiin. Edellä esitetyissä Keravan yleiskaavan liikenne-ennusteissa on oletettu, että Talman osayleiskaavan mukaisesta maankäytöstä on toteutunut noin puolet vuoteen 2035 mennessä. Kaskelan liittymän, Porvoontien ja Ahjontien liikennemäärät ovat tässä ennusteessa hieman pienemmät kuin ennusteissa, joissa Kerava Nikkilä-rata on oletettu olevan jo käytössä ja Talman alueelle suunniteltu maankäyttö on toteutunut kokonaisuudessaan. Kaskelan liittymän liikenneselvityksessä on siksi käytetty myös liikenne-ennusteita, jotka on laadittu suuremmille maankäyttöoletuksille Sipoon alueelle. Kuvassa 5 on esitetty liikennemäärät Keravan ja Sipoon raja-alueelle laaditussa vuoden 2035 perusennusteessa, jossa on oletettu toteutuneeksi Keravan yleiskaavan 2035 mukainen maankäyttö sekä Talman osayleiskaavassa esitetty maankäyttö kokonaisuudessaan. Lisäksi perusennusteessa on toteutunut Bastukärrin logistiikka-alueen maankäyttö kokonaisuudessaan (noin 600 000 kem 2 ) sekä Sipoon Nikkilän yleiskaavan mukainen maankäyttö.

9 (29) Kuva 5. Keskivuorokausiliikennemäärät vuoden 2035 perusennusteessa, jossa Talman osayleiskaavan mukainen maankäyttö on mukana kokonaisuudessaan. Kytömaantien nykyinen liikennemäärä on noin 4 400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vuoden 2035 liikenne-ennuste on noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Porvoonkadun nykyinen liikennemäärä on noin 8 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2035 liikenne-ennuste on Keravan yleiskaavan mukaisessa ennusteessa noin 9 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tässä käytetyssä perusennusteessa 10 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yleiskaavan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti tavoitteena on Porvoonkadun liikenteen vähentäminen. Liittymien toimivuustarkasteluissa käytetyt arviot huipputuntien liikennemääristä ja liittymissä kääntyvistä liikennevirroista on esitetty kuvan 6 kaavioissa.

10 (29) Kuva 6. Arviot Kaskelan liittymän huipputunnin liikennemääristä kääntymissuunnittain nykytilanteessa (ylempi kavio) ja vuoden 2035 liikenne-ennusteen mukaan (alempi kaavio).

11 (29) 3 Lahdentien ja sen liittymien liikenteellinen välityskyky tulevaisuudessa Kytömaantien logistiikka-alueelta etelään suuntautuvan raskaan liikenteen toivotaan kulkevan Lahdentien (maantie 140) kautta. Liikenne joutuu tällöin kulkemaan kolmen vilkasliikenteisen liittymän kautta: - Kaskelan liittymä - Ahjontien liittymä - Maantien 148 liittymä. Seuraavassa on arvioitu lyhyesti näiden liittymien liikenteellistä toimivuutta nykytilanteessa ja ennustetilanteessa 2035. Kuvassa 7 on esitetty maantien 140 ja 148 liittymään suunnitellut parannukset. Kaskelan liittymä (nykymuodossaan tai liikennevalo-ohjattuna) Liittymässä on jonoutumista jo nykytilanteessa. Vuoden 2035 liikenne-ennusteella liittymäalueen toimivuus on erittäin huono. Lahdentien etelähaaraa lukuun ottamatta kaikki liittymäalueelle saapuvat kaistat tukkeutuvat. Jos kaikki liittymäalueen kolme liittymää varustetaan liikennevalo-ohjuksella, on kaikkien ajosuuntien palvelutaso vähintään tyydyttävä ja keskimääräiset odotusajat alle 35 sekuntia. Liittymien toimivuus on hyvä tai tyydyttävä. Kaskelantien liittymä toimisi paremmin ilman valoja kuin valo-ohjattuna. Lahdentien liittymän jonot voivat kuitenkin hetkittäin ulottua Kaskelantien liittymään asti. Ahjontien liittymä Vuoden 2035 liikenne-ennusteella kaikkien ajosuuntien palvelutaso on vähintään tyydyttävä ja liittymien toimivuus hyvä. Toimivuustarkastelussa on oletettu, että liittymää on parannettu rakentamalla Lahdentielle vasemmalle kääntyvälle liikenteelle asianmukainen ryhmittymiskaista. Maantien 148 liittymä Vanhan Lahdentien nykyinen liikennemäärä on maantien 148 liittymän pohjoispuolella 6 900 ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenne-ennuste vuodelle 2035 nykyisellä tieverkolla on noin 11 000 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liittymän parannushanke on juuri käynnistynyt, mutta liittymä tulee olemaan parannettunakin erittäin kuormitettu ja ruuhka-aikoina odotusajat liikennevaloissa muodostuvat pitkiksi. Lahdentielle on ennustettu hyvin suurta liikenteen kasvua muun muassa Talman ja Bastuskärrin alueiden maankäytön voimakkaan kasvun myötä. Lahden moottoritien liikenne-ennuste vuonna 2035 Keravalta etelään on noin 63 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa, että ruuhka-aikoina nelikaistaisen moottoritien välityskyky on jo täysin käytössä. Liikennettä siirtyy myös rinnakkaistienä toimivalle maantielle 140, jolla liikenne kulkee vielä toistaiseksi sujuvasti. Lahdentien liikenne-ennusteet vuodelle 2035 ovat maantien 148 liittymästä etelään 11 000-15 000 ajoneuvoa vuo-

12 (29) rokaudessa eli liikennemäärä on nykyiseen verrattuna yli kaksinkertainen. Kaksikaistaisella tiellä tämä tarkoittaa, että tien välityskyky on ruuhka-aikoina täysin käytössä. Kuva 7. Maantien 140 ja 148 liittymään suunnitellut parannukset (lähde: Maantien 148 Keravan kohdalla, tiesuunnitelma). 4 Nykyisten raskaan liikenteen reittien toiminnallinen vertailu 4.1 Vertailumenettely Seuraavassa on vertailtu nykyisiä yleisimpiä raskaan liikenteen reittivaihtoehtoja päätieverkolta Lahden moottoritieltä sekä etelästä että pohjoisesta Kytömaantien terminaaleihin. Vertailussa on arvioitu reittien pituuksia sekä suuntaa-antavia ajoaikoja GoogleMaps-reitinhakuohjelmistolla määriteltynä. Ajoajat on määritelty ilman muun liikenteen vaikutusta eli lähinnä reitin pituuden ja nopeusrajoitusten perusteella sekä ottamalla huomioon reitinhaku-ohjelmiston määrittelemä kello 16.00 ruuhkaliikenteestä aiheutuva lisäviive. Vertailussa on lisäksi otettu huomioon reitin sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten liikennevalo-ohjattujen liittymien määrä reitillä sekä liittymissä hitaat kääntymiset vasemmalle.

13 (29) 4.2 Reitti etelästä terminaaleihin Etelästä saavuttaessa lyhin reitti on katuverkon kautta Alikeravantietä kulkeva reitti (kuvan 8 reitti 02), joka on 0,7 km lyhyempi kuin Lahdentien reitti (01). Ajo-aika on Lahdentien kautta kulkevalla reitillä kuitenkin sama ja ruuhka-aikana hieman lyhempikin. Lahdentien reitillä sujuvuutta haittaa eniten maantien 148 liittymän ruuhkautuminen, joka helpottuu maantien 148 parannustöiden valmistuttua. Kolmas vaihtoehtoinen reitti olisi Ahjontien liittymän kautta eli vt 4 mt 148 Lahdentie Ahjontie Porvoontie Kytömaantie, mutta se on nykyisellä katuverkolla lähes kilometrin pidempi ja minuutin - kaksi hitaampi. Reitit on esitetty kuvassa 8 ja niiden ajoajat sekä muut tiedot taulukossa 1. Taulukko 1. Ajoajat reiteille 01 ja 02 Reitti nro 01 Vt 4 etelästä - Kytömaantie 17 Vt 4 - mt 148 - Lahdentie - Kaskelantie Pituus km Ajoaika (min) klo 16:00 liikenne 4,7 5-7 6 Ajoaika Huomioitavaa reitissä (min) ei liikennettä Vasemmalle kääntyminen ruuhkaisessa Lahdentie - mt 148 -liittymässä (valo-ohjaus, parannus tulossa) 02 Vt 4 - mt 148 - Alikeravantie - Sibeliuksentie - Porvoonkatu 4,0 6-8 6 Raskaille ajoneuvoille ahtaat katuosuudet, neljä valo-ohjattua liittymää Kuva 8. Reitit etelästä: 01 Lahdentietä (vasemmanpuoleinen) ja 02 katuverkon kautta (oikeanpuoleinen).

14 (29) 4.3 Reitti terminaaleista etelään Terminaaleista etelään Lahden moottoritielle kuljettaessa katuverkon kautta kulkeva reitti (20) on 1,5 km lyhyempi, mutta ajo-ajat ovat samat kuin Lahdentien kautta kulkevalla reitillä. Lahdentien reitillä sujuvuutta haittaavat vasemmalle kääntymiset Kaskelan liittymässä, Lahdentien ja maantien 148 liittymän ruuhkautuminen ja vasemmalle kääntyminen moottoritien rampille. Sujuvuus viimemainituissa liittymissä paranee maantien 148 parannustöiden valmistuttua. Tämän suunnan liikenne hyötyisi Kaskelan liittymän parantamisesta kiertoliittymäksi. Reitit on esitetty kuvassa 9 ja niiden ajoajat sekä muut tiedot taulukossa 2. Taulukko 2. Ajoajat reiteille 10 ja 20 Reitti nro 10 Kytömaantie 17 - vt 4 etelään Porvoontie - Kaskelan liitymä - Lahdentie - mt 148 - vt 4 Pituus km Ajoaika (min) klo 16:00 liikenne 5,3 6-8 6 Ajoaika Huomioitavaa reitissä (min) ei liikennettä Kaskelantie - Lahdentie -liittymässä kaksi kääntymistä vasemmalle; Lahdentie - 148 - liittymä ruuhkainen (valo-ohjaus, parannus tulossa) 20 Porvoonkatu-Sibeliuksentie- Alikeravantie - mt 148 - vt 4 3,8 6-8 6 Raskaille ajoneuvoille ahtaat katuosuudet, kolme valo-ohjattua liittymää Kuva 9. Reitit etelään: 10 Lahdentietä (vasemmanpuoleinen) ja 20 katuverkon kautta (oikeanpuoleinen).

15 (29) 4.4 Reitti pohjoisesta terminaaleihin Pohjoisesta saavuttaessa lyhin reitti terminaaleihin kulkee Koivulantien ja Kytömaantien kautta. Kaskelan liittymän kautta kulkeva reitti (05) on 1,1 km pidempi ja ajoajaltaan minuutin kaksi hitaampi. Reitit on esitetty kuvassa 10 ja niiden ajoajat sekä muut tiedot taulukossa 3. Taulukko 3. Ajoajat reiteille 04 ja 05 Reitti nro Vt 4 pohjoisesta - Kytömaantie 17 Pituus km Ajoaika (min) klo 16:00 liikenne Ajoaika Huomioitavaa reitissä (min) ei liikennettä 04 Vt 4 - Lahdentie - Koivulantie - Kytömaantie 6,3 7 6 Ei valo-ohjauksia 05 Vt 4 - Lahdentie - Kaskelantien liittymä - Porvoontie - Kytömaantie 7,4 8 7 Lahdentieltä Kaskelantielle kääntyminen vasemmalle, ei ryhmittymiskaistaa, ei valoohjauksia Kuva 10. Reitit pohjoisesta: 04 Koivulantien kautta (vasemmanpuoleinen) ja 05 Kaskelan liittymän kautta (oikeanpuoleinen).

16 (29) 4.5 Reitti terminaaleista pohjoiseen Terminaaleista pohjoiseen lyhin reitti kulkee Kytömaantien Koivulantien kautta Lahdentielle ja siltä Järvenpään liittymässä moottoritielle. Kaskelan liittymän kautta kulkeva reitti (50) on 1,2 km pidempi ja ajoajaltaan minuutin-kaksi hitaampi. Reitit on esitetty kuvassa 11 ja niiden ajoajat sekä muut tiedot taulukossa 4. Taulukko 4. Ajoajat reiteille 40 ja 50 Reitti nro 40 Kytömaantie 17 - vt 4 pohjoiseen Kytömaantie - Koivulantie - Lahdentie - vt 4 Pituus km Ajoaika (min) klo 16:00 liikenne 6,0 7 5 Ajoaika Huomioitavaa reitissä (min) ei liikennettä Ei valo-ohjauksia, kääntyminen vasemmalle Koivulantie-Lahdentie -liittymässä ja Lahdentie- Pohjoisväylä -liittymässä 50 Porvoontie - Kaskelan liittymä - Lahdentie - vt 4 7,2 8 7 Kaskelantieltä Lahdentielle liittymässä kääntyminen oikealle, ei valo-ohjauksia Kuva 11. Reitit pohjoiseen: 40 Koivulantien kautta (vasemmanpuoleinen) ja 50 Kaskelantien liittymän kautta (oikeanpuoleinen).

5 Tieverkon kehittämisvaihtoehtojen liikenteellinen simulointi 5.1 Simulointimenettely 17 (29) Kaskelan liittymän parantamisen ja muiden tieverkkoratkaisujen liikenteellisten vaikutusten arvioimiseksi tehtiin Paramics-ohjelmistolla liikenteellinen simulointi luvussa 1.3 kuvatulle kolmelle liikenneverkkovaihtoehdolle (a c) sekä nykytilanteen että ennustevuoden 2035 iltahuipputuntiliikenteellä. Simulointiajoja tehtiin kullekin verkolle ja tarkasteluvuodelle yhteensä neljä kappaletta, käyttäen keskenään vertailukelpoisia siemenlukuja. Simuloinnissa käytetyt eri reittien liikennemääriä kuvaavat liikennevirtamatriisit muodostettiin luvussa 2 kuvattujen nykyisten ja ennustevuoden liikennemäärien pohjalta. Ajoneuvotyyppeinä käytettiin henkilöautoja, kuormaautoja ja puoliperävaunuyhdistelmiä. Raskas liikenne simuloitiin olettaen ajoneuvot täyteen lastatuiksi eli kuorma-autojen kokonaispainona käytettiin 25 tonnia ja puoliperävaunuyhdistelmillä 38 tonnia. Kiihtyvyys- ja hidastuvuusarvoina käytettiin kuorma-autoille 0,7 m/s 2 ja 3,2 m/s 2 ja puoliperävaunuyhdistelmille 0,55 m/s 2 ja 3,0 m/s 2. Simuloinnin tuloksina esitetään seuraavassa kullekin verkolle ja tarkasteluvuodelle: - Kytömaantien ja Lahdentien mittauspisteiden (esitetty kuvassa 12) väliset ajoajat suunnittain (taulukko 5) - Liittymien jonopituudet, jotka eivät ylity 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa (kuvat 13 18). 1 2 Kuva 12. Simuloinnissa tarkasteltujen Kytömaantien ja Lahdentien eteläsuunnan välisten ajoaikojen mittauspisteet.

18 (29) 5.2 Nykytilanteen iltahuipputunnin ja vuoden 2035 liikenne-ennusteen iltahuipputunnin simulointien tulokset 5.2.1 Ajoajat Simuloinnin antamissa ajoajoissa on varsin suurta satunnaisvaihtelua riippuen esimerkiksi siitä, kuinka monta liikennevaloissa pysähtymistä ajoon sattuu osumaan. Oheiset tulokset eri reittivaihtoehtojen ajoajoista suunnittain on esitetty kolmen simulointiajon keskiarvona. Simulointiajoja tehtiin neljä kappaletta, mutta keskiarvoista jätettiin pois se ajo, jolla satunnaisvaihtelu oli suurinta. Simulointiajojen tulokset on esitetty taulukossa 5. Nykyisillä liikennemäärillä tehdyssä simuloinnissa liikenneverkkovaihtoehtojen sujuvuudessa havaittiin seuraavat erot: - Nykyisellä tieverkolla simulointien keskimääräinen ajoaika oli suunnasta riippuen 2 min 32 s 2 min 41 s. Ruuhkautuminen aiheuttaa ajoaikoihin suurta vaihtelua. Nopeimman ja hitaimman ajan ero on 27 s ja hitain ajoaika on 2 min 56 s. - Tieverkolla, jolla Kaskelan liittymä on parannettu kiertoliittymäksi, keskimääräinen ajo-aika on suunnasta riippuen 2 min 37 s 2 min 39 s. Liittymä toimii sujuvammin kuin nykyinen järjestely ja vaihtelu ajoajoissa eri suuntiin on pienempi. Nopeimman ja hitaimman ajan ero on 17 s ja hitain ajoaika on 2 min 49 s. - Tieverkolla, jolla Kytömaantien olisi jatkettu Ahjontielle ja osa liikenteestä käyttäisi Ahjontien ja Lahdentien liittymää, keskimääräinen ajo-aika on molempiin suuntiin noin 2 min 20 s. Liikenne kulkee sujuvammin kuin nykytilanteessa ja vaihtelu ajoajoissa eri suuntiin pienempi. Nopeimman ja hitaimman ajan ero on 21 s ja hitain ajoaika on 2 min 31 s. Nykytilanteessa Kaskelan liittymän kiertoliittymävaihtoehdossa keskimääräiset matka-ajat ovat suunnilleen samat kuin nykyisellä tieverkolla, mutta satunnaisen ruuhkautumisen aiheuttamat matka-ajan vaihtelut ovat vähäisempiä. Kytömaantien jatkeen verkkovaihtoehdossa ajoajat olisivat nykyverkkoon verrattuna keskimäärin 10 20 s lyhyemmät. Vuoden 2035 ennusteliikennemäärillä liikenneverkkovaihtoehtojen sujuvuudessa on havaittavissa suuremmat erot: - Nykyisellä tieverkolla simulointien keskimääräinen ajoaika oli suunnasta riippuen 2 min 52 s 3 min 15 s. Liittymien ruuhkautuminen aiheuttaa ajoaikoihin suurta vaihtelua. Nopeimman ja hitaimman ajan ero on 47 s. Hitain ajoaika on 3 min 32 s eli minuutin nykytilanteen nopeimpia aikoja hitaampi. Liikenne hidastuu erityisesti terminaalilta Lahdentien suuntaan ajettaessa eli liikennettä ohjautuisi mahdollisesti lisää katuverkon kautta kulkevalle reitille. - Tieverkolla, jolla Kaskelan liittymä on parannettu kiertoliittymäksi, keskimääräinen ajo-aika on suunnasta riippuen 2 min 54 s 3 min 02 s. Liittymä toimii sujuvammin kuin nykyinen järjestely ja vaihtelu ajoajoissa eri suuntiin on pienempi. Nopeimman ja hitaimman ajan ero on 15 s ja hitain ajoaika on 3 min 3 s.

19 (29) - Tieverkolla, jolla Kytömaantien olisi jatkettu Ahjontielle, osa liikenteestä käyttäisi Ahjontien ja Lahdentien liittymää. Keskimääräinen ajo-aika on suunnasta riippuen 2 min 46 s 3 min 31 s. Vaihtelu ajoajoissa on hyvin suuri eri suuntiin ajettaessa. Nopeimman ja hitaimman ajan ero on 1 minuutti 20 s ja hitain ajoaika on 3 min 56 s. Liikenne on hieman nykyverkkoa sujuvampaa terminaalilta Lahdentien suuntaan ajettaessa, mutta Lahdentieltä terminaaleille päin ajettaessa ajoajat ovat nykyverkkoa hitaammat. Vuoden 2035 tilanteessa raskaan liikenteen reitit olisivat simuloinnin perusteella sujuvimmat kiertoliittymävaihtoehdossa. Liikenne kulkee molempiin suuntiin ilman pitkiä viivytyksiä, matka-aika on hyvin ennakoitavissa ja matka-ajat eivät huonoimmillaankaan kasva niin pitkiksi kuin muissa verkkovaihtoehdoissa. Kytömaantien jatkeen reitillä matka-ajat vaihtelevat paljon enemmän. Reitti voi olla etelän suuntaan ajettaessa parhaimmillaan 10 20 sekuntia nopeampi, mutta pohjoiseen ajettaessa se voi olla lähes minuutin hitaampikin. Ajoaikojen keskiarvoja vertailtaessa on syytä huomata myös suuri satunnaisvaihtelu. Esimerkiksi Kytömaantien jatkeen simuloinnissa vuoden 2035 liikennemäärällä hitaimman ja nopeimman simulointiajon ero on 50 57 sekuntia. Kiertoliittymävaihtoehdossa tämä ero on vain 7 17 sekuntia. Taulukko 5. Simulointiajojen antamat ajoaikatulokset suunnittain 1 ---> 2 ajoaika Ajoajat (h:mm:ss) Kytömaantien (alue 1) ja Lahdentien (alue 2) mittauspisteiden välillä Kytömaantien Kytömaantien Nykyinen verkko Kiertoliittymä IHT jatke jatke 2035 IHT IHT 2035 IHT Nykyinen verkko IHT 2--->1 ajoaika 1 ---> 2 ajoaika 2--->1 ajoaika 1 ---> 2 ajoaika 2--->1 ajoaika 1 ---> 2 ajoaika SIMULOINTIAJO 2 2--->1 ajoaika 1 ---> 2 ajoaika 2--->1 ajoaika 1 ---> 2 ajoaika 2--->1 ajoaika 0:02:38 0:02:35 0:03:32 0:02:50 0:02:23 0:02:21 0:02:36 0:03:56 0:02:36 0:02:33 0:03:01 0:02:55 SIMULOINTIAJO 3 0:02:56 0:02:29 0:03:01 0:02:45 0:02:31 0:02:22 0:02:38 0:02:59 0:02:49 0:02:38 0:03:01 0:03:00 SIMULOINTIAJO 4 0:02:29 0:02:32 0:03:13 0:03:00 0:02:10 0:02:17 0:03:03 0:03:38 0:02:32 0:02:40 0:03:03 0:02:48 KESKIARVOT, AJOT 2-4 Kiertoliittymä 2035 IHT 0:02:41 0:02:32 0:03:15 0:02:52 0:02:21 0:02:20 0:02:46 0:03:31 0:02:39 0:02:37 0:03:02 0:02:54

20 (29) 5.2.2 Liittymien jonoutuminen Kuvissa 13 18 on esitetty keltaisella viivalla eri liittymiin muodostuvien jonojen pituudet eri tieverkkovaihtoehdoissa nykyisellä liikennemäärällä sekä vuoden 2035 liikenne-ennusteen tilanteessa. Viivat kuvaavat jonopituuden mediaania eli pituutta, joka ei ylittynyt 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa simulointiajossa 2. Simuloinneissa havaittiin, että vuoden 2035 iltahuipputuntiliikenteellä Kaskelantien nykyinen liittymä on oltava valo-ohjattu sekä Kytömaantien jatkeen kanssa että ilman sitä. Huomattakoon, ettei Lahden moottoritietä ole rakennettu simulointiverkkoihin, joten se ei näy jonokuvissa Lahdentien länsipuolella. Jonoutuminen nykyisillä liikennemäärillä Kuvista 13 15 nähdään, että nykyisellä liikenteellä kaikki liikenneverkkovaihtoehdot toimivat jonoutumisen osalta hyvin ja jonot ovat vain muutaman ajoneuvon pituisia. Kytömaantie Porvoontie Ahjontie Kuva 13. Nykyinen verkko (liikenneverkkovaihtoehto a) ja nykytilanteen iltahuipputunnin liikenne; jonopituudet, jotka eivät ylity 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa.

21 (29) Kytömaantie Porvoontie Ahjontie Kuva 14. Kiertoliittymä (liikenneverkkovaihtoehto b) ja nykytilanteen iltahuipputunnin liikenne; jonopituudet, jotka eivät ylity 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa.

22 (29) Kytömaantie Porvoontie Kytömaantien jatke Ahjontie Kuva 15. Kytömaantien jatke (liikenneverkkovaihtoehto c) ja nykytilanteen iltahuipputunnin liikenne; jonopituudet, jotka eivät ylity 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa. Jonoutuminen vuoden 2035 liikenne-ennusteen tilanteessa Kaskelantien liittymä on mallinnettu tässä vuoden 2035 liikennemäärillä tehdyssä simuloinnissa nykyisillä järjestelyillä ilman liikennevaloja, mutta käytännössä liittymään tarvitaan tuolloin liikennevalo-ohjaus muutoin heikoksi jäävän palvelutason takia. Vuoden 2035 liikennemäärillä Kaskelantien liittymä toimii kiertoliittymänä selvästi paremmin kuin nykyinen valo-ohjaamaton liittymä (kuvat 16 18). Nelihaaraisessa kiertoliittymässä jonoutuminen jakautuu kaikille tulosuunnille tasapainoisemmin. Verrattaessa keskenään liikenneverkkovaihtoehtoja a ja b, joissa Kytömaantietä ei ole jatkettu (kuvat 16 ja 17), nähdään, että valo-ohjaamattomassa liittymässä Porvoontien ramppi jonoutuu koko pituudeltaan. Syynä on se, että oikealle (Lahdentielle) kääntyvät ajoneuvot ovat väistämisvelvollisia Lahdentien liikenteeseen nähden. Kiertoliittymässä puolestaan Lahdentieltä pohjoisesta Porvoontien rampille käänty-

23 (29) vät ajoneuvot katkaisevat Lahdentietä etelästä pohjoiseen kulkevaa jonoa, jolloin Porvoontien rampilta oikealle (Lahdentielle) kääntyminen helpottuu. Vaikka Kytömaantien jatke toteutettaisiin, ei se täysin poista Kaskelan liittymän ruuhkautumisongelmia vuoden 2035 liikenteellä. Liittymään jää suhteellisen pitkät jonot ja liittymää on parannettava vähintään liikennevalo-ohjauksella tai kiertoliittymäksi. Kytömaantie Porvoontie Ahjontie Kuva 16. Nykyinen verkko (liikenneverkkovaihtoehto a) ja vuoden 2035 iltahuipputunnin liikenne; jonopituudet, jotka eivät ylity 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa.

24 (29) Kytömaantie Porvoontie Ahjontie Kuva 17. Kiertoliittymä (liikenneverkkovaihtoehto b) ja vuoden 2035 iltahuipputunnin liikenne 2035 IHT; jonopituudet, jotka eivät ylity 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa. Liikenneverkkovaihtoehdossa c, jossa Kytömaantie on jatkettu Ahjontielle (kuva 18), Ahjontieltä Lahdentielle liittyvän rampin jonoutuminen on selvästi pahempaa kuin verkkovaihtoehdoissa a ja b (kuvat 16 ja 17). Syynä on rampin vasemmalle kääntyvien ajoneuvojen määrän kasvu Kytömaantien jatkeen mahdollistaman lyhyemmän ja yhden liittymän vähemmän sisältävän reitin takia.

25 (29) Kytömaantie Porvoontie Kytömaantien jatke Ahjontie Kuva 18. Kytömaantien jatke (liikenneverkkovaihtoehto c) ja vuoden 2035 iltahuipputunnin liikenne; jonopituudet, jotka eivät ylity 50 prosentissa simuloidun huipputunnin jonoutumistilanteissa.

26 (29) 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Liikenneselvityksen lähtökohdat Kytömaantien logistiikka-alueella toimivat muun muassa Tukon ja Itellan tavaraterminaalit, joihin suuntautuu vilkas päivittäinen kuorma-autoliikenne Lahdentieltä eli maantieltä 140 ja muulta päätieverkolta. Osa logistiikka-alueen raskaasta liikenteestä kulkee Keravan keskustan kautta Porvoonkadun ja Sampolankadun kautta kulkevaa reittiä maantielle 148 aiheuttaen asuinalueiden läpi kulkiessaan muun muassa turvallisuus-, melu- ja ympäristöhaittoja. Osasyy raskaan liikenteen ohjautumiselle keskustan katuverkolle se, että tietyillä ajosuunnilla katuverkon kautta kulkeva reitti on noin kilometrin lyhyempi kuin raskaille ajoneuvoille suositeltavampi Lahdentien kautta kulkeva reitti. Ajo-aika on normaalisti molempien reittien kautta suunnilleen yhtä pitkä, mutta katuverkon kautta kulkeva reitti voi olla ruuhka-aikoina nopeampi, kun Lahdentien (maantie 140) ja Keravantien (mt 148) liittymät ruuhkautuvat ja aiheuttavat kuorma-autoliikenteelle ylimääräistä viivästystä. Esimerkiksi kuorma-autojen pääsy Kaskelan liittymästä Lahdentielle on ruuhka-aikana hidasta. Tässä liikenneselvityksessä on arvioitu, kuinka Kytömaantien logistiikka-alueen yhteyksiä Lahdentielle ja muulle päätieverkolle voitaisiin parantaa siten, että raskaan rekkaliikenteen läpiajotarve ja haitat keskustan katuverkolla vähenisivät. Selvitykseen on sisältynyt: Arviot logistiikka-alueelle johtavien tie- ja katuyhteyksien nykyisistä liikennemääristä sekä liikennemäärien kehittymisestä Keravan ja Sipoon maankäyttösuunnitelmien perusteella laadittujen liikenne-ennusteiden mukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Vertailu logistiikka-alueelle nykyisin johtavien raskaan liikenteen reittien pituuksista, ajoajoista ja sujuvuudesta eri ajosuunnilla. Yhteenveto logistiikka-alueen tieyhteyksien kehittämisvaihtoehdoista pitkällä aikavälillä. Liikenteellinen simulointi siitä, kuinka Kaskelan liittymän parantaminen kiertoliittymäksi tai vaihtoehtoisesti yleiskaavan mukaisen Kytömaantien eteläisen jatkeen rakentaminen vaikuttaisivat liittymien jonoutumiseen ja raskaan liikenteen reittien ajo-aikoihin nykytilanteen liikenteellä sekä vuodelle 2035 ennustetuilla liikennemäärillä. Logistiikka-alueen yhteyksien kehittämisvaihtoehdot Logistiikka-alueen yhteyksien kehittämiseksi Lahdentielle ja päätieverkolle on seuraavia vaihtoehtoja: 1) Kytömaantieltä ja Porvoontieltä Lahdentielle johtavan Kaskelan ramppiliittymän liikennejärjestelyä parannetaan nykyistä sujuvammaksi. Vaihtoehtoina on tutkittu muun muassa nykyisten Lahdentien ja Kaskelantien liittymien parantamista lii-

27 (29) kennevalo-ohjatuiksi liittymiksi tai liittymien yhdistämistä yhdeksi kiertoliittymäksi. Kun lisäksi parhaillaan käynnissä oleva maantien 148 liittymien parannus valmistuu, voidaan olettaa Lahdentien kautta kulkevien raskaan liikenteen reittien sujuvuuden paranevan siten, että läpiajotarve keskustan kautta vähenee. 2) Toinen vaihtoehto on toteuttaa yleiskaavassa esitetty katuverkkoratkaisu, jossa Kytömaantietä jatketaan etelään Ahjontielle asti. Tällöin logistiikka-alueelle olisi käytettävissä uudet vaihtoehtoiset reitit Lahdentieltä Ahjontien liittymän kautta tai Keravantieltä (maantie 148) Alikeravantien ja Ahjontien kautta. Kytömaantien jatkeella tarvittavien rautatiealikulkujen takia tämä katuverkkoratkaisu on toteutuskustannuksiltaan hyvin kallis. Selvityksessä on arvioitu tämän katuverkkovaihtoehdon liikenteellistä toimivuutta verrattuna Kaskelan liittymän parantamiseen kiertoliittymänä. 3) Uuden yleiskaavan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on esitetty pitkän aikavälin ratkaisuna raskaan liikenteen vähentämiseen Keravan keskustassa logistiikkaalueen lähelle sijoittuvan uuden Kytömaan eritasoliittymän rakentaminen Lahden moottoritielle (vt 4). Seutukaavatasolla on selvitetty myös Lahden moottoritien ja valtatien 3 välille Järvenpään pohjoispuolelle uutta poikittaisyhteyttä, joka myös vähentää raskaan liikenteen läpikulkutarvetta Keravalla. Nämä mahdolliset hankkeet sijoittuvat kuitenkin niin pitkälle tulevaisuuteen, että niitä ennen joudutaan tekemään Kaskelan liittymään parannuksia kasvavan liikenteen aiheuttamien ruuhkautumisongelmien takia. Nykyiset raskaan liikenteen reittivaihtoehdot Raskaan liikenteen reittivaihtoehtojen pituuksien ja matka-aikojen vertailun perusteella voi todeta seuraavaa: Lahden moottoritieltä tai maantieltä 148 etelästä Kytömaantien terminaaleille ajettaessa katuverkon kautta Alikeravantietä kulkeva reitti on 0,7 km lyhyempi kuin Lahdentien reitti, mutta ajoaika on katuverkon matalampien nopeusrajoitusten takia käytännössä sama. Jotta raskasta liikennettä ei ohjaudu katuverkolle, tulisi Lahdentien kautta kulkevan reitin pysyä ajoajaltaan nopeampana. Nykyisin pullonkaulana on Keravantien ja Lahdentien liittymä, jonka jonoutuminen aiheuttaa ruuhka-aikana merkittävän hidastuksen. Liittymän välityskykyä ja sujuvuutta ollaan parantamassa. Nykyinen Kaskelantien liittymä hidastaa tässä ajosuunnassa vähemmän, koska liittymässä käännytään vain oikealle ja väistettävää liikennettä on vähemmän. Terminaaleilta etelään Lahden moottoritielle kuljettaessa katuverkon kautta kulkeva reitti on jopa 1,5 km lyhyempi ja lisäksi useimmissa liittymissä käännytään sujuvasti oikealle. Lahdentien reitillä raskaan liikenteen sujuvuutta haittaavat lukuisat vasemmalle kääntymiset, ruuhka-aikana vilkkaan liikenteen väistäminen Lahdentielle liityttäessä, Lahdentien ja Keravantien liittymän ruuhkautuminen ja kääntyminen Keravantieltä vasemmalle moottoritien rampille. Maantien 148 korjaustyöt parantavat sujuvuutta osaltaan. Erityisesti tässä ajosuunnassa Kaskelantien liittymän parantaminen kiertoliittymäksi parantaisi sujuvuutta merkittävästi.

28 (29) Lahden moottoritieltä pohjoisesta saavuttaessa tai pohjoiseen lähdettäessä lyhin reitti terminaaleihin kulkee Koivulantien ja Kytömaantien kautta. Kaskelan liittymän kautta Lahdentielle kulkevat reitit ovat 1,1 1,2 km pidempiä ja ajoajaltaan minuutin kaksi hitaampia. Kaskelan liittymän parantaminen kiertoliittymäksi parantaa Lahdentien reitin sujuvuutta, mutta Koivulantien reitti pysyy silti nopeampana. Tieverkon kehittämisvaihtoehtojen vaikutukset Liikenteellinen simulointi tehtiin kolmelle erilaiselle tieverkkovaihtoehdolle: 1) Kaskelantien liittymä nykyisen kaltaisena, 2) Kaskelantien liittymä parannettuna kiertoliittymäksi sekä 3) Kaskelantien liittymä nykyisen kaltaisena ja Kytömaantie jatkettuna yleiskaavan mukaisesti Ahjontielle. Simuloinnit tehtiin iltahuipputunnin liikennemäärillä nykytilanteessa sekä vuodelle 2035 ennustetuilla liikennemäärillä. Simuloinnissa arvioitiin vaikutuksia ajoaikoihin Kytömaantien terminaaleilta etelän suuntaan sekä liittymien jonoutumista. Simulointien tulokset olivat ajoaikojen vertailussa lyhyesti seuraavat: Nykyisillä liikennemäärillä Kaskelan kiertoliittymävaihtoehdossa keskimääräiset matka-ajat ovat suunnilleen samat kuin nykyisellä tieverkolla, mutta satunnaisen ruuhkautumisen aiheuttamat matka-ajan vaihtelut ovat vähäisempiä. Tämä todennäköisesti vähentäisi ajoa katuverkon kautta. Vuoden 2035 liikennemäärillä arvioituna raskaan liikenteen reitit olisivat simuloinnin perusteella sujuvimmat kiertoliittymävaihtoehdossa. Liikenne kulkee molempiin suuntiin ilman pitkiä viivytyksiä, matka-aika on hyvin ennakoitavissa ja matka-ajat eivät huonoimmillaankaan kasva niin pitkiksi kuin muissa verkkovaihtoehdoissa. Kytömaantien jatkeen verkkovaihtoehdossa ajoajat olisivat nykyisillä liikennemäärillä nykyverkkoon verrattuna keskimäärin 10 20 s lyhyemmät, kun liikenne Lahdentielle kulkee osin myös Ahjontien liittymän kautta. Vuoden 2035 liikenne-ennusteen tilanteessa Kytömaantien jatkeen verkkovaihtoehdossa matka-ajat vaihtelevat kuitenkin paljon enemmän. Reitti voi olla etelän suuntaan ajettaessa parhaimmillaan 10 20 sekuntia nopeampi, mutta pohjoiseen ajettaessa se voi olla lähes minuutin hitaampikin. Ajoaikojen keskiarvon ohella on syytä huomata ajoaikojen vaihtelu. Kytömaantien jatkeen verkkovaihtoehdossa hitaimman ja nopeimman simulointiajon ero on 50 57 sekuntia, kun Kaskelan kiertoliittymävaihtoehdossa tämä ero on vain 7 17 sekuntia. Kiertoliittymävaihtoehdossa ajoaika on täten paljon paremmin ennakoitavissa. Liittymien jonoutumisen osalta simulointien tulokset olivat seuraavat:

29 (29) Nykyisillä liikennemäärillä kaikki liikenneverkkovaihtoehdot toimivat, mutta liittymiin muodostuu ruuhka-aikana jonoja. Kaskelan liittymässä kiertoliittymävaihtoehto sekä Kytömaantien jatke etelään vähentävät jonoutumista samaan tapaan. Vuoden 2035 liikennemäärillä Kaskelantien liittymä toimii selvästi paremmin kiertoliittymänä kuin nykyisen kaltaisena valo-ohjaamattomana liittymänä. Valo-ohjaamattomassa liittymässä Porvoontien ramppi jonoutuisi selvästi muita suuntia enemmän ja jonoutumisongelma ei poistu liikennevaloohjauksella. Nelihaaraisessa kiertoliittymässä liikennekuormitus jakautuu kaikille tulosuunnille tasaisemmin siten, että jonoutuminen on samankaltaista kaikilla suunnilla. Päätiellä liikenne joutuu hidastamaan ja ajoin myös pysähtymään kiertoliittymään saavuttaessa, mutta toisaalta pääsy sivusuunnalta päätielle nopeutuu merkittävästi ja sivusuunnan jonot ovat lyhyemmät. Kytömaantien jatkeen liikenneverkkovaihtoehdossa Ahjontien ramppi Lahdentielle ruuhkautuu vuoden 2035 liikennemäärillä nykyistä pahemmin. Syynä on rampilta vasemmalle Helsingin suuntaan kääntyvien ajoneuvojen määrän kasvu Kytömaantien jatkeen mahdollistaman lyhyemmän reitin takia. Jonoutuminen edellyttäisi todennäköisesti liikennevalojen rakentamista myös tähän liittymään. Vaikka Kytömaantien jatke toteutettaisiin, ei se täysin poistaisi Kaskelan liittymän ruuhkautumisongelmia vuoden 2035 liikenteellä. Liittymään jää suhteellisen pitkät jonot. Tällöin liittymään olisi toteutettava joka tapauksessa vähintään liikennevalo-ohjaus. Yhteenvetona voi todeta, että Kaskelan liittymän parantaminen kiertoliittymäksi on tieverkollisesti toimiva ratkaisu ja parantaa Kytömaantien logistiikka-alueen yhteyksiä erityisesti etelän suuntaan. Tämä yhdessä maantien 148 parannusten kanssa vähentää raskaan liikenteen läpiajotarvetta katuverkolla. Kytömaantien jatkaminen etelään Ahjontielle asti ei tuo merkittävää lisähyötyä logistiikka-alueen yhteyksiin. Vaikka jatke rakennettaisiin, joudutaan Lahdentien Kaskelan liittymä ja todennäköisesti myös Ahjontien liittymä parantamaan liikennevaloohjatuiksi liittymiksi. Kokonaisinvestointi on tällöin selvästi Kaskelan kiertoliittymää suurempi.