PORMESTARIN KORTTELIN LIIKENNESUUNNITTELU Toimivuustarkastelut

Transkriptio

1 PORMESTARIN KORTTELIN LIIKENNESUUNNITTELU Toimivuustarkastelut MUISTIO

2 Lähtökohdat SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS VE0: Pormestarin P-laitos ja nykyinen katuverkko VE1: Pormestarin P-laitos, Kaivokatu katkaistu VE2: valo-ohjaus Armilan- ja Villimiehenkadun liittymissä VE3: Villimiehenkadun kiertoliittymä VE4: Villimiehen- ja Armilankadun kiertoliittymä YHTEENVETO 11 1

3 Lähtökohdat 1 LÄHTÖKOHDAT Työssä on tarkasteltu Lappeenkadun liittymien toimivuutta Pormestarin korttelin P-laitoksen toteuttamisen jälkeisessä tilanteessa. P-laitos on suunniteltu Villimiehenkadun ja Pormestarinkadun väliin. Sisäänajot ovat Villimiehenkadulle ja pohjoiseen Valtakadun suuntaan. Liikennesuunnittelussa keskityttiin Lappeenkadun liittymiin välillä Kirkkokatu Villimiehenkatu: Villimiehenkadun liittymän liittymätyyppi ja ohjaus: P-laitoksen saavutettavuuden kannalta tavoitteena vasemmalle kääntymisen salliminen Lappeenkadulta (muuten P-laitoksen saavutettavuus heikko varsinkin Hietalan- ja Armilankadun suunnilta). Armilankadun liittymätyyppi ja ohjaus Kaivokadun kävelykaduksi muuttamisen vaikutukset: aiheuttaa käytännössä tarpeita sallia Lappeenkadulta vasemmalle Villimiehenkadulle kääntyminen ja Villimiehenkadulta vasemmalle pohjoiseen kääntyminen Lappeenkadun tarkasteluosuuden liittymien toimivuus kokonaisuutena Tarkastelualue on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Toimivuustarkastelualue. 2

4 Lähtökohdat Toimivuustarkastelut laadittiin iltahuipputunnin nykyliikennemäärin lisättynä Pormestarin korttelin P-laitoksen lisäliikenteellä ja 2030 iltaruuhkatunnin ennusteella. Nykytilanteen tarkastelujen liikennemäärät Tarkasteluja varten kaupunki teki liikennevalokojelaskentoja toukokuussa Lisäksi käytiin laskemassa maastossa Armilankadun kiertoliittymän ja Villimiehenkadun liikennemäärät iltaruuhka-aikaan. Laskentatulokset sovitettiin yhteen tarkasteluliikennemääriksi (kombinaatio perjantain vilkkaimman iltaruuhkatunnin liikennevalokojelaskennoita ja torstain maastolaskennoista). Kuva 2. Liikennelaskentatuloksista kootut liittymäkohtaiset liikennemäärät, nykytila iltaruuhka. Pormestarinkorttelin liikenne arvioitiin seuraavin periaattein: Pormestarin P-laitoksen ap-määrä noin 540 Autopaikkojen käyttötarkoitus jakaantuu suurin piirtein tasan asumisen, työssäkäynnin ja kaupan kesken (180 ap /toiminto). Asumiskäytössä olevien paikkojen on oletettu tuottavan liikennettä siten, että 5 % paikoista tyhjenee (lähtevät ajoneuvot) ja 30 % täyttyy (saapuvat ajoneuvot) iltaruuhkatunnissa. Vastaavat oletukset työpaikkojen autopaikoista ovat 50 ja 5 % ja kaupan paikoista 80 % ja 90 %. Näillä oletuksilla Pormestarin P-laitoksen liikennemäärä on iltaruuhkatunnissa noin 250 poistuvaa ajoneuvoa ja 230 saapuvaa ajoneuvoa. Pormestarin korttelin liikenteen suuntautuminen on arvioitu tarkastelualueelle saapuvien liikennevirtojen ja sieltä poistuvien liikennevirtojen suhteessa. Lisäksi on oletettu, että pohjoiseen (koilliseen / luoteeseen) suuntautuva liikenne käyttää valtaosin (70 %) Valtakadun suunnan sisäänajoa. Suuri osa pohjoisen suunnan ajoneuvoista tulee siis tarkasteluliittymien ulkopuolelta. Em. oletuksin Villimiehenkadun sisäänajon kautta sisään ajaa noin 190 ajon/h ja ulos lähtee noin 210 ajon/h. 3

5 Lähtökohdat Länteen (Helsingintie) ja etelään (Kauppakatu/Snellmaninkatu) suuntautuvan liikenteen on oletettu käyttävän sekä Villimiehenkatu Kirkkokatu -reittiä että Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liittymää. Pormestarin P-laitoksen ei oletettu korvaavan muita autopaikkoja nykytilaan nähden, eli lisäliikenne on lisätty nykytilalaskentoihin kokonaisuudessaan. Tämä voi yliarvioida liikennemääriä. Toisaalta tarkastelussa ei ole otettu erikseen huomioon mm. Iso Kristiina -keskuksen laajentumissuunnitelmia, ja käytetyt iltaruuhkan liikennemäärät ovat hieman pienemmät kuin viikon vilkkaimman perjantain huipputunnin. Ennustetilanteen tarkastelujen liikennemäärät Ennustetilanteen 2030 iltahuipputunnin liikennemäärät arvioitiin kaupungin EMMEliikennemallin perusteella. Tarkastelualueelle saapuvia liikennevirtoja kasvatettiin EMMEmallin mukaisella kasvukertoimella lukuun ottamatta Pormestarin korttelin P-laitoksen liikennettä. Ennustetilanteessa Pormestarin P-laitoksen liikennemäärä oletettiin samaksi kuin nykytilassa (paikkamäärä ei kasva). Kuva iltahuipputunnin liikennemääräarvioissa käytetyt kasvukertoimet. 4

6 Liikenteen toimivuus 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 2.1 VE0: Pormestarin P-laitos ja nykyinen katuverkko Liikenteen toimivuus on tyydyttävä nykyiltaruuhkan liikenteellä. Pormestarin parkin liikenne etelän / kaakon suunnalta joutuu kiertämään Kaivokadun kautta (Villimiehenkatu suuntaisliittymänä), mikä lisää Armilankadun kiertoliittymän vasemmalle kääntyvän liikenteen määrää. Tämä lisää jonkin verran Lappeenkadun pohjoisesta tulevan suunnan jonoutumista, mutta toimivuus on edelleen tyydyttävä. Villimiehenkadulla P-laitoksen ja Lappeenkadun välinen lyhyt liittymäväli jonoutuu ajoittain täyteen, mutta merkittäviä ongelmia ei ole. Lisäliikenne näkyy jonkin verran Lappeenkadun ja Hietalankadun liittymässä, jossa pohjoisesta vasemmalle kääntyvä liikenne jonoutuu aiempaa pidemmin. Jonot voivat ajoittain tukkia vasemmalle kääntyvän kaistan ja haitata suoraan menevää liikennettä sekä Armilankadun kiertoliittymän toimintaa. Lappeenkadun ja Kirkkokadun liittymässä lisäliikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta toimivuuteen. Pormestarin P-laitoksen saavutettavuus jää nykyisin järjestelyin huonoksi, kun Lappeenkadulta ei voida kääntyä etelästä Villimiehenkadulle. Lisäksi tavoitteena oleva Kaivokadun rauhoittaminen ei ole suositeltavaa, koska P-laitoksen liikenne kiertää sitä kautta. 2.2 VE1: Pormestarin P-laitos, Kaivokatu katkaistu Pormestarin P-laitos Armilankadun liittymä kiertoliittymänä, Kaivokadun haara katkaistu (kävelykatu) Villimiehenkatu normaaliliittymä (kaikki kääntymissuunnat) Pohjolankadun valo-ohjattu suojatie siirretään Villimiehenkadun yhteyteen Lappeenkadulta pohjoisesta 2 kaistaa etelään ennen Villimiehenkadun risteystä Kuva 4. Järjestelyt VE1. 5

7 Liikenteen toimivuus Valo-ohjaamattomana Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liittymässä tulee jonkin verran ongelmia etelästä Lappeenkadulta vasemmalle kääntyvälle suunnalle sekä Villimiehenkadun tulosuunalle, kun Kaivokadun liikenne siirtyy kokonaisuudessaan liittymään yhdessä Pormestarin parkin liikenteen kanssa. Liittymän välityskyky on nykyiltaruuhkassa kuitenkin riittävä, vaikka toimivuus on ajoittain heikko. Arvioitua kasvua liittymä ei kuitenkaan kestä ilman valo-ohjausta. Villimiehenkadun ja Lappeenkadun liittymä on syytä ohjata valoin, jos kaikki kääntymissuunnat sallitaan. Valoohjauksen lisäksi Villimiehenkadun tulohaaralle kannattaa toteuttaa lyhyt ryhmittymiskaista alkaen Pormestarin parkin sisäänajoliittymästä. Valo-ohjauksen toteuttamisen yhteydessä Pohjolankadun suojatie kannattaa siirtää Villimiehenkadun liittymän yhteyteen, jos tämä sopii kaupungin kevyen liikenteen reitteihin, eikä nykysijainti ole ehdottoman tärkeä nykyisten kulkureittien kannalta. Käytännössä suojatien vihreä tarjoaa samalla ilmaiseksi mahdollisuuden näyttää vihreää Villimiehenkadulta vasemmalle kääntyville. Valo-ohjattuna Villimiehenkadun liittymän toimivuus on tyydyttävä nykyiltaruuhkassa Pormestarin P-lisälaitoksen lisäliikenteellä. Ajoittain syntyy ongelmallisia tilanteita, kun Villimiehenkadun punaisten valojen tai sekavaiheessa vasemmalle kääntyvien aiheuttamat jonot yltävät Armilankadun kiertoliittymän kiertotilaan. Myös Villimiehenkadulla valoissa seisova jono voi ajoittain tukkia Pormestarin P-laitoksen sisäänajon. Molemmat tilanteet purkautuvat kuitenkin nopeasti, eikä merkittäviä häiriöitä synny. Muilta osin Lappeenkadun liittymien toimivuus on vähintään tyydyttävä ja vastaa VE0:a. Iltaruuhkan 2030 ennustetilanteessa Villimiehenkadun liittymän ja Armilankadun kiertoliittymän välityskyky on edelleen riittävä, ja toimivuus säilyy tyydyttävänä tai välttävänä. Edellä mainitut tilanteet, joissa Villimiehenkadun valojen jonot häiritsevät edeltäviä liittymiä, yleistyvät, mutta eivät vielä laajene pidemmälle Lappeenkadulle. P-laitoksen ramppi jonoutuu ajoittain laitoksen sisälle, kun liikenne ei mahdu kääntymään Villimiehenkadulle. Jonoutuminen purkautuu kuitenkin seuraavan vihreän aikana. Hietalankadun liittymässä Lappeenkadulta pohjoisesta vasemmalle kääntyvän suunnan välityskyky alkaa olla kokonaan käytössä, ja vasemmalle kääntyvän kaistan jonot yltävät usein kiertoliittymään. Myös lännestä oikealle kääntyvä suunta jonoutuu, joten valo-ohjauksen säädöin välityskykyä ei juuri voida kasvattaa (lisäkaistojen tarve). Myös Kirkkokadun liittymässä jonoutuminen lisääntyy selvästi. Yhteenveto VE1 + Kaikkien ajosuuntien salliminen selkiyttää yhteyksiä Pormestarin P-laitokseen ja yleensä Villimiehenkadulle sekä antaa paremmat mahdollisuudet Kaivokadun rauhoittamiselle + Nykyinen valo-ohjattu suojatie voidaan yhdistää Villimiehenkadun valo-ohjaukseen, mikä samalla tuo automaattisesti vihreän vaiheen Villimiehenkadulta vasemmalle kääntyville + Toimivuus tyydyttävä + Vähäiset katutyöt Lyhyet liittymävälit aiheuttavat tilanteita, joissa Villimiehenkadun / Hietalankadun valoohjauksen jonot yltävät edelliseen liittymään (riskialtista erityisesti Armilankadun kiertoliittymässä) 6

8 Liikenteen toimivuus 2.3 VE2: valo-ohjaus Armilan- ja Villimiehenkadun liittymissä Pormestarin P-laitos Armilankadun liittymä valo-ohjattu, Kaivokadun haara katkaistu (kävelykatu) Armilankadulla ryhmittymiskaistat Villimiehenkadun liittymä valo-ohjattuna (kaikki kääntymissuunnat) + Pohjolankadun suojatien siirto Lappeenkadulta pohjoisesta 2 kaistaa etelään ennen Villimiehenkadun risteystä (Paluu vanhaan tilanteeseen?) Kuva 5. Järjestelyt VE2. Lappeenkadun liittymien Hietalankatu Villimiehenkatu valo-ohjaukset on kytkettävä yhteen. Yhteenkytkentä on melko hyvin toteutettavissa, jos käytetään melko pitkää kiertoaikaa. Pitkä kiertoaika kuitenkin tuottaa pidemmät jonot lyhyille liittymäväleille. Nykyiltaruuhkassa toimivuus Hietalankatu Villimiehenkatu -liittymissä on tyydyttävä. Vasemmalle kääntyvät sekavaiheet jonoutuvat melko helposti ja häiritsevät suoraan menevää liikennettä. Jälkivihreillä liittymävälit saadaan kuitenkin tyhjättyä ennen seuraavaa kiertoa. Järjestelyn tehostamiseksi olisi hyvä saada vasemmalle kääntyvät kaistat Lappeenkadulta pohjoisesta Armilankadulle ja etelästä Villimiehenkadulle, mutta nämä kaistat eivät katutilaan mahdu. Myös VE2:ssa syntyy ajoittain tilanteita, joissa Villimiehenkadun valoissa syntyvät jonot estävät P-laitoksen sisäänajoliittymän toimintaa. Muilta osin Lappeenkadun liittymien toimivuus on vähintään tyydyttävä. Iltaruuhkan 2030 ennustetilanteessa edellä kuvatut ongelmat pahenevat jonkin verran, mutta kokonaisuudessa liittymävälin Hietalankatu Villimiehenkatu toimivuus ei merkittävästi heikkene. Hietalankadun ja Kirkkokadun liittymissä jonoutuminen on voimakasta ja toimivuus vastaa VE1:stä. 7

9 Liikenteen toimivuus Yhteenveto VE2 + Toimivuus VE1 tasolla + Liittymävälien jonoutuminen helpommin hallittavissa kuin kiertoliittymävaihtoehdoissa + Valo-ohjauksen tarkemmassa suunnittelussa voi löytyä tehokkaampiakin tapoja estää sekavaiheiden synnyttämä jonoutuminen (esim. vihreä ajosuunta kerrallaan Armilan- ja Villimiehenkadun liittymissä) + Vähäinen tilantarve ja turvalliset suojatiejärjestelyt Lyhyet liittymävälit, sekakaistat ja -vaiheet sekä yhteenkytkentä (pääsuunnan autot aina samaan aikaan liikkeellä) aiheuttavat yhdessä usein tilanteita, joissa vasemmalle kääntyminen on vaikeaa ja vasen kaista Lappeenkadulla jonoutuu välillä Armilankatu Villimiehenkatu. Vaikutukset nykyisiin valo-ohjelmiin (esim. Hietalankadun yhteenkytkentä Mutkakadun tai Taipalsaarentien liittymän kanssa, vaikutukset Hietalankatu Villimiehenkatu - ajoitusmahdollisuuksiin?) 2.4 VE3: Villimiehenkadun kiertoliittymä Pormestarin P-laitos Armilankadun liittymä valo-ohjattu, Kaivokadun haara katkaistu (kävelykatu) Armilankadulla ryhmittymiskaistat Villimiehenkatu kiertoliittymänä Pohjolankadun suojatie nykyisellään Kuva 6. Järjestelyt VE3. 8

10 Liikenteen toimivuus Villimiehenkadun kiertoliittymän kaistamäärät on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä, jotta tilantarve olisi mahdollisimman vähäinen. Periaatteessa kiertoliittymään voisi lisätä toisen suoraan pohjoisesta etelään menevän kaistan, mutta tämä lyhentäisi entisestään Pormestarin P- laitoksen rampin ja Lappeenkadun liittymäväliä. Villimiehenkadun kiertoliittymä toimisi esitetyllä kaistajärjestelyllä yksinään hyvin. Vaihtoehdon ongelmana on Armilankadun valo-ohjaus ja lyhyt liittymäväli. Lappeenkadulta pohjoisesta sekavaiheessa vasemmalle kääntyvien jono ja normaali punaisissa seisova jono venyvät helposti kiertoliittymään, mikä pahimmillaan estää koko kiertoliittymän toimintaa. Ongelmaksi voi koitua myös se, että liittymäväli Lappeenkadulta Pormestarin P-laitokseen lyhenee myös. Nykyiltaruuhkan simuloinneissa edellä kuvattu riski ei kuitenkaan merkittävällä tavalla näy. Toimivuus vastaa muita vaihtoehtoja: liittymävälit tukkeutuvat ajoittain, mutta myös purkautuvat aiheuttamatta pidempikestoisia ongelmia. Pohjolankadun valo-ohjattu suojatie voi aiheuttaa jonoja, jotka yltävät kiertoliittymään. Vaikutukset toimivuuteen riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon suojatiellä on käyttäjiä ja kuinka usein suojatie on vihreänä. Ennustetilanteessa 2030 Villimiehenkatu Armilankatu -väli tukkeutuu jonkin verran vaihtoehtoja 1 ja 2 herkemmin. Tämä näkyy Villimiehenkadun ja osittain Lappeenkadun pohjoisen tulosuunnan jonoutumisena läpi kiertoliittymän. Villimiehenkadun jonoutuminen johtaa siihen, että Pormestarin P-laitoksen sisään kertyy jonoa. Jonot purkautuvat edelleen jonkin ajan jälkeen, eli välityskyky on riittävä. Toimivuus jää kuitenkin heikoksi. Yhteenveto VE3 + Villimiehenkadun kiertoliittymä toimii hyvin hiljaisempina aikoina (vähäiset viivytykset). Myös nykyliikennemäärin toimivuus vastaa muita vaihtoehtoja, ja Villimiehenkadulla toimivuus on jopa parempi. + Pohjolankadun suojatie nykyisellään, sopii tilanteeseen, jos suojatietä ei voida siirtää Liikennemäärien kasvaessa toimivuus heikompi kuin muissa vaihtoehdoissa: Villimiehenkatu Armilankatu -väli jonoutuu muita vaihtoehtoja helpommin kiertoliittymään (sujuvuus- ja turvallisuusriskit). Suurempi tilantarve ja lyhyemmät liittymävälit Lappeenkadulla ja Lappeenkadulta Pormestarin P-laitokseen Vaatii eniten katutöitä 2.5 VE4: Villimiehen- ja Armilankadun kiertoliittymä Pormestarin P-laitos Armilankadun ja Villimiehenkadun kiertoliittymät Kaivokadun haara katkaistu (kävelykatu) Pohjolankadun suojatie nykyisellään 9

11 Liikenteen toimivuus Kuva 7. Järjestelyt VE4. Nykyiltaruuhkassa kiertoliittymien toimivuus on hyvä. Kiertoliittymien väli ei simuloinneissa jonoudu häiritsevästi. Kahden lähekkäisen kiertoliittymän ratkaisussa on kuitenkin riski laajempiin häiriöihin, jos jonot esim. juhlapyhien kaupan erityisen vilkkaina ruuhka-aikoina yltävät yhtä aikaa molempien liittymien kiertotilaan. Kiertoliittymät ovat kuitenkin kolmihaaraisia ja molemmissa suunnissa muodostuu vapaa suora -tyyppinen tilanne, mikä vähentää riskiä. Pohjolankadun suojatievaloista voi yltää jonoja Villimiehenkadun kiertoliittymään ja vastaavasti Hietalankadun liittymästä Armilankadun liittymään. Häiriöt ovat kuitenkin lyhytkestoisia (riippuen Pohjolankadun suojatien käyttäjämääristä). Ennustetilanteessa 2030 toimivuus säilyy tyydyttävänä. Kiertoliittymiä seuraavista valoohjatuista liittymistä yltää kiertoliittymiin aiempaa useammin jonoja, mutta tilanteet purkautuvat edelleen kohtuullisen nopeasti. Pohjolankadun suojatien vilkkaudesta riippuen Lappeenkadun pohjoinen tulosuunta voi myös jonoutua välillä pitkästi. Muiden liittymien toimivuus vastaa edellisiä vaihtoehtoja. Yhteenveto VE4 + Kiertoliittymät toimivat hyvin, eikä niiden väliin juuri muodostu jonoja. + Armilankadun ja Villimiehenkadun liittymien osalta vaihtoehtojen paras toimivuus. + Pohjolankadun suojatie nykyisellään: sopii tilanteeseen, jos suojatietä ei voida siirtää Erityisen vilkkaina aikoina voi olla laajempien häiriöiden riski (ei mahdollisuuksia kontrolloida ongelmasuuntia) Suurempi tilantarve ja lyhyemmät liittymävälit Lappeenkadulla ja Lappeenkadulta Pormestarin P-laitokseen Suojatiejärjestelyt? 10

12 Yhteenveto 3 YHTEENVETO Pormestarin P-laitoksen saavutettavuuden ja keskustakorttelien yhteyksien varmistamisen vuoksi Villimiehenkadun liittymässä kannattaa pyrkiä täydelliseen, kaikki ajosuunnat sallivaan ratkaisuun erityisesti Kaivokadun muuttuessa kävelypainotteiseksi kaduksi. Muussa tapauksessa uuden P-laitoksen yhteydet varsinkin Armilan- ja Hietalankadun suuntiin jäävät hankaliksi. Jos Kaivokatu muutetaan kävelykaduksi (tai halutaan vähintään rauhoittaa) eikä Villimiehenkadulta sallita vasemmalle kääntymistä, jää Kirkkokatu käytännössä ainoaksi Kirkkokadun länsipuolisten korttelien yhteydeksi myös pohjoisen ja lännen suuntaan muiden suuntien lisäksi. Jos Villimiehenkatu toteutetaan valo-ohjattuna liittymänä (VE1 ja VE2), kannattaa Pohjolankadun valo-ohjattu suojatie siirtää mahdollisuuksien mukaan Villimiehenkadun liittymän yhteyteen. Vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole merkittäviä toimivuuseroja: VE2 (Armilan- ja Villimiehenkadun liittymät valo-ohjattuja) on vähäriskisempi, mutta vaihtoehto 1 on toteuttamiskustannuksiltaan halvin (liikennevalot Villimiehenkadun liittymään, Armilankatu nykyisellään + Kaivokadun haaran katkaisu). Jos Pohjolankadun suojatie halutaan säilyttää nykyisellään, VE4 (Armilan- ja Villimiehenkadun liittymät kiertoliittymiä) on suositeltavin vaihtoehto. VE4:ssä autoliikenteen sujuvuus on vaihtoehdoista paras. Ongelmaksi voi tulla Villimiehenkadun kiertoliittymän tilantarve. Kaksi lähekkäin olevaa kiertoliittymää voi myös poikkeuksellisen vilkkaissa liikennetilanteissa aiheuttaa laajempia häiriöitä verkolla. VE3:a (Villimiehenkadun kiertoliittymä, Armilankadun valoohjaus) ei suositella, koska se kestää liikenteen kasvua heikoiten, kärsii VE4:a vastaavista tilaongelmista ja vaatii eniten toimenpiteitä. Johtopäätökset: VE4 on liikenteen sujuvuuden kannalta paras vaihtoehto. Jos Villimiehenkadun liittymään ei mahdu riittävät mitoituskriteerit täyttävää kiertoliittymää huomioiden myös Pormestarin P-laitoksen rampin etäisyys liittymästä, voidaan valita joko VE1 tai VE2 kustannusten, kaupunkikuvan, turvallisuuden ja nykykokemusten perusteella. VE1:ssä ja VE2:ssa Pohjolankadun suojatie kannattaa siirtää Villimiehenkadun liittymän yhteyteen. Jos suojatie jää nykypaikalle, sen valo-ohjaukseen on rakennettava yhteenkytkentä tai linkitys, eikä saavuteta synergiahyötyjä suojatien ja vasemmalle kääntyvien ohjauksessa. Jatkossa kannattaa tutkia mahdollisuudet toteuttaa Lappeenkadulta oikealle Hietalankadulle kääntyvä ryhmittymiskaista (+ 2-aukkoinen opastin). Työssä pohdittiin alustavasti myös Lappeenkadun kaistoituksen muutoksia Hietalankadusta pohjoiseen. Suoraan meneville liikennemäärille riittäisi periaatteessa vaihtoehdosta riippuen yksi kaista, mikä vapauttasi tilaa esim. ryhmittymiskaistoille. Käytännössä kuitenkin oikean puoleisen kaistan katkaisu (esim. Armilankadulle) johtaisi Lappeenkadun kaistojen epäjatkuvuuteen ja vasemman puoleisen kaistan katkaisu (esim. Villimiehenkadulle) jo valmiiksi kuormittuneen oikean puoleisen kaistan lisärasitukseen. Jos Kaivokadun yhteys säilytetään ja/tai Pohjolankadun suojatietä ei voida siirtää, voidaan tutkia lisävaihtoehtona seuraavaa: Villimiehenkadulta kielletään vasemmalle kääntyminen (ei niin tärkeä kuin etelästä Villimiehenkadulle kääntyminen Pormestarin P-laitoksen yhteyksien kannalta) Lappeenkadulla 2+2, kääntyminen sekakaistoilta Alkuvaiheessa saattaa toimia ilman valo-ohjausta Heikkoutena valo-ohjauksen tarve liikenteen kasvaessa: tällöin syntyy erikoinen järjestely Lappeenkadulle (Pohjolankadun suojatie vs. ikivihreä valo Villimiehenkadun liittymässä pohjoiseen, mahdollinen nuolivalon tarve). 11