Osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi Hervantajärven osayleiskaava. Tampereen kaupunki

Osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi 21.5.2007 Hervantajärven osayleiskaava Tampereen kaupunki

HERVANTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hervantajärven osayleiskaava Tampereen kaupunki Yhdyskuntapalvelut Suunnittelupalvelut 13.4.2007

SISÄLLYS 1. JOHDANTO...4 2. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS...4 2.1. Vaihtoehto 0...5 2.2. Vaihtoehto A...6 2.3. Vaihtoehto B...7 2.4. Vaihtoehto C...8 3. VAIKUTUSALUE...9 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...9 4.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...9 4.2. Vaikutukset liikenteeseen...10 4.2.1. Arvioinnin lähtökohdat...10 4.2.2. Kaava-alueen liikenneverkko...11 4.2.3. Vaikutukset kaavan lähialueisiin ja yleiseen liikenneverkkoon...13 4.2.4. Vaikutukset kevyen liikenteen yhteyksiin ja saavutettavuuteen...14 4.2.5. Vaikutukset joukkoliikenteeseen...16 4.3. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen...19 4.3.1. Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset...19 4.3.2. Verotulot...20 4.3.3. Työpaikkakehitys...21 4.4. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin...21 4.4.1. Luonnonympäristö...21 4.4.2. Biologinen monimuotoisuus, kasvillisuus ja eläimistö...22 4.5. Vaikutukset vesistöihin...29 4.6. Luonnonvarojen käyttö...33 4.7. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön...33 4.8. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön...35 4.8.1. Vuorovaikutus ja osallistuminen...35 4.8.2. Virkistys- ja ulkoilukäyttö...36 4.8.3. Palvelut...43 5. SUHDE YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN (MRL 39 )...48 6. VAIHTOEHTOJEN MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET...49 7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN TAI LIEVENTÄMINEN...51 8. LÄHTEITÄ...53 LIITE 1. TOIMIVUUSTARKASTELUT...54

4 1. JOHDANTO Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) sekä -asetukseen (MRA). Vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa on säädetty MRL 9 :ssä ja MRA 1 :ssä. Lisäksi MRL 5 :ssä on kuvattu alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ja MRL 39 :ssä yleiskaavan sisältövaatimukset. Vaikutusten arvioinnin ja vertailun lähtöaineistona on käytetty osayleiskaavan perusselvityksiä ja kaavaluonnoksia sekä liikennemalleja. Tähän vaikutusten arviointiraporttiin on koottu kaavaluonnosvaihtoehtojen kaikki olennaiset vaikutukset, ja lisäksi on tuotu esiin merkittävimmät vaikutukset. Lopussa on esitetty haitallisten vaikutusten ehkäisemis- tai lieventämistoimenpiteitä. Vaikutusten arvioinnin on tehnyt konsulttityönä SITO. Työtä on ohjannut työryhmä, jonka työhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungilta yleiskaavapäällikkö Taru Hurme, arkkitehti Dani Kulonpää, arkkitehti Auli Heinävä, suunnitteluinsinööri Katri Jokela, ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen, suunnittelija Sisko Hiltunen, ympäristösuunnittelija Kari Korte ja ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki. Sito-yhtiöistä työhön ovat osallistuneet dipl.ins. Timo Huhtinen, Hall.maist./ins. Heljä Aarnikko, dipl.ins. Juha Mäkinen ja fil.maist. Seija Väre. 2. VAIHTOEHTOJEN KUVAUS Vaikutusten arviointi tehdään kolmesta eri osayleiskaavaluonnosvaihtoehdosta. Lisäksi tarkastellaan vertailuvaihtoehtona (0-vaihtoehto) tilannetta, jossa alueelle ei tehdä osayleiskaavaa, vaan siellä on voimassa nykyinen yleiskaava. Tarkasteluvuotena on 2030, jolloin kaavan mukaisen maankäytön ja myös ympäröiville alueille suunnitellun maankäytön oletetaan olevan toteutuneita. Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan muutosta nykytilanteeseen.

5 2.1. Vaihtoehto 0 Kuva 2.1. Vaihtoehto 0, joka kuvaa voimassa olevan yleiskaavan mukaista tilannetta. Nollavaihtoehdon kuvaus - Alueella on toteutunut voimassa olevan Tampereen Kantakaupungin yleiskaavan 1998 mukainen maankäyttö lukuun ottamatta maankaatopaikkaa. Maankaatopaikan käyttö on päättynyt ja alue on kaava-alueen ulkopuolella. Sen tulevasta käytöstä ei ole tehty päätöksiä. - Yleiskaavan selvitysalue ja vahvistamatta jäänyt alue on merkitty virkistysalueiksi. - Virkistysalueeksi alueesta jää 82% - Alueella asuu 2000 asukasta, joista 1300 kerrostaloissa ja 700 pientaloissa. - Ruskontie on osa 2-kehää, joka jatkuu Kangasalle ja Lentolaan. - Ruskontie on 2+2-kaistainen Sääksjärveltä (valtatieltä 3) Hervannantielle ja kapenee tämän jälkeen 1+1-kaistaiseksi. Hervannan valtaväylän liittymässä on liikennevalot, samoin Ahvenisjärventien liittymässä ja mahdollisesti Hervannantien liittymässä. - Alueen sisäinen katuverkko perustuu pääkokoojakatuun ja liikenneverkko oletetaan vaihtoehdon C kaltaiseksi. - Ruskontien varressa on pieni päivittäistavarakauppa (alle 400 m2). - Alueella on mahdollisesti yksi yksityinen päiväkoti. - Kunnalliset palvelut sijaitsevat Hervannassa. - Vuoreksen maankäyttö on toteutunut - Huppionmäen maankäyttö on toteutunut (40 000 k-m2 työpaikkoja ja 800 asukasta). - Kevyelle liikenteelle on osoitettu yksi uusi kulkuyhteys Ruskontien poikki eritasoratkaisuna. Nykyiset kevyen liikenteen alikulut säilyvät. - Yleiskaavan A-1 alue on jaettu pien- ja kerrostaloalueisiin suhteessa 40/60%

6 2.2. Vaihtoehto A Kuva 2.2. Vaihtoehto A. Vaihtoehdon A kuvaus - Alueella asuu 2800 asukasta, joista 1600 pohjoisosan kerrostaloissa (AK), 800 pohjoisosan pientaloissa (AP) ja 400 eteläosan omakoti- ja rivitalovaltaisella pientaloalueella (AP). - Ruskontien varren työpaikka-alueen (TP) työpaikkojen määrä on noin 250 yritystoiminnan luonteesta riippuen. - Järven rannan loma-asuntoalueet (RA) säilyvät loma-asuntoalueina (ei viemäröintiä) - Virkistysalueita alueella on 154,1 ha eli 72,9 % maa-alasta. - Alueella on pieni päivittäistavarakauppa (alle 400 m2). - Alueella on mahdollisesti yksi yksityinen päiväkoti. - Kunnalliset palvelut sijaitsevat Hervannassa. - Ruskontie on osa 2-kehää, joka jatkuu Kangasalle ja Lentolaan. - Ruskontie on 2+2-kaistainen Sääksjärveltä (valtatieltä 3) Hervannantielle ja kapenee tämän jälkeen 1+1-kaistaiseksi. Hervannan valtaväylän liittymässä on liikennevalot, samoin Ahvenisjärventien liittymässä ja mahdollisesti Hervannantien liittymässä. - Alueen sisäinen katuverkko perustuu Ruskontien suuntaiseen pääkokoojakatuun. Etelästä pääkokoojakatuun liittyy alemman luokan kokoojakatu. - Vuoreksen maankäyttö on toteutunut. - Huppionmäen maankäyttö on toteutunut (40 000 k-m2 työpaikkoja ja 800 asukasta). - Kevyelle liikenteelle on osoitettu yksi uusi kulkuyhteys Ruskontien poikki eritasoratkaisuna. Nykyiset kevyen liikenteen alikulut säilyvät.

7 2.3. Vaihtoehto B Kuva 2.3. Vaihtoehto B. Vaihtoehdon B kuvaus - Alueella asuu 2200 asukasta, joista 450 pohjoisosan kerrostaloissa (AK), 1100 pohjoisosan AP-alueilla. Salinintien ranta-alueen omakotialueella asuu 100 asukasta. Osalla ranta-alueesta on omarantaisia omakotitontteja. - Loma-asutusta on vain Karjusaaressa sekä Neliapilan alueen kohdalla. - Virkistysalueita alueella on 158,5 ha eli 75,0 % maa-alasta. - Asuminen painottuu muita vaihtoehtoja etelämmäksi. - Alueella on pieni päivittäistavarakauppa (alle 400 m2). - Alueella on mahdollisesti yksi yksityinen päiväkoti. - Kunnalliset palvelut sijaitsevat Hervannassa. - Ruskontie on osa 2-kehää, joka jatkuu Kangasalle ja Lentolaan. - Ruskontie on 2+2-kaistainen Sääksjärveltä (valtatieltä 3) Hervannantielle ja kapenee tämän jälkeen 1+1-kaistaiseksi. Hervannan valtaväylän liittymässä on liikennevalot, samoin Ahvenisjärventien liittymässä ja mahdollisesti Hervannantien liittymässä. - Alueen sisäinen katuverkko perustuu pääkokoojakatuun, joka suuntautuu Ruskontieltä etelään kohti Hervantajärveä. Tähän katuun liittyy Ruskontien suuntainen saman luokan kokoojakatu. - Vuoreksen maankäyttö on toteutunut. - Huppionmäen maankäyttö on toteutunut (40 000 k-m2 työpaikkoja ja 800 asukasta). - Kevyelle liikenteelle on osoitettu yksi uusi kulkuyhteys Ruskontien poikki eritasoratkaisuna. Nykyiset kevyen liikenteen alikulut säilyvät.

8 2.4. Vaihtoehto C Kuva 2.4. Vaihtoehto C. Vaihtoehdon C kuvaus - Alueella asuu 3000 asukasta, joista 1600 kerrostaloissa (AK) ja 1400 pientaloissa (AP). - Virkistysalueita alueella on 165,0 ha eli 78,1 % maa-alasta. - Nykyisiä loma-asuntoja saa pitää yllä, mutta uusia loma-asuntoja ei saa rakentaa. - Vaihtoehdossa on laaja virkistys- ja urheilualue (VU) rannassa. - Asuminen painottuu Ruskontien varteen myös Salmenkalliontien länsipuolella. - Alueella on pieni päivittäistavarakauppa (alle 400 m2). - Alueella on mahdollisesti yksi yksityinen päiväkoti. - Kunnalliset palvelut sijaitsevat Hervannassa. - Kevyelle liikenteelle on osoitettu kaksi uutta kulkuyhteyttä Ruskontien poikki eritasoratkaisuna. Nykyiset kevyen liikenteen alikulut säilyvät. - Ruskontie on osa 2-kehää, joka päättyy jo Huppionmäen kohdalle. Myöhemmin kehä jatkuu Kangasalalle, mahdollisesti Lentolaan. - Ruskontie on 2+2-kaistainen Hervannan valtatielle asti ja kapenee tämän jälkeen 1+1-kaistaiseksi. - Alueen sisäinen katuverkko perustuu pääkokoojakatuun, joka suuntautuu Ruskontien suuntaisena Huppionmäen suuntaan. Eteläisimmän asuinalueen läpi kiertää alemman luokan kokoojakatu, joka liittyy kahdesta kohtaa pääkokoojakatuun. - Vuoreksen maankäyttö on toteutunut. - Huppionmäen maankäyttö on toteutunut (40 000 k-m2 työpaikkoja ja 800 asukasta).

9 3. VAIKUTUSALUE Luontoon kohdistuvat suorat vaikutukset ovat paikallisia, mutta välilliset vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle. Virkistyskäytössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat niihin ihmisiin, jotka käyttävät aluetta, jolloin vaikutusalue ulottuu näiden ihmisten asuinalueille saakka. Alueen toteuttamisella on vaikutuksia niillä alueilla, jotka käyttävät Hervannan palveluita. Vaikutukset vesiolosuhteisiin kohdistuvat Hervantajärven pienvaluma-alueille sekä voivat kohdistua jonkin matkaa järven alapuoliseen vesistöön asti. Liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat lähialueen tieverkon lisäksi Hervantajärven ja keskustan välille sekä 2-kehän varteen. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Hervantajärven alue Kuva 4.1. Ote maakuntakaavaehdotuksen kartasta, johon on lisätty Hervantajärven aluetta osoittava viiva ja teksti. Valtioneuvosto vahvisti kaavan 29.3.2007. Vahvistuspäätöksestä on valitettu. Maakuntakaavassa on esitetty seudun tavoiteltava yhdyskuntarakenne. Hervantajärven aluetta koskevat seuraavat merkinnät: A (taajamatoimintojen alue), V (virkistysalue), se (selvitysalue), uusi tie ja eritasoliittymä Ruskontiellä (punainen viiva ja pallo), kk1, ruskea viiva (Tampereen seudun kehä-ii kehittämiskäytävä) sekä ge2 (valtakunnallisesti arvokas kallioalue). Hervantajärven alue tukeutuu Hervannan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja oleviin palveluihin. Teknisen huollon verkot sekä liikenne- ja joukkoliikenneverkko sijaitsevat Ruskontien varressa tai sen läheisyydessä, joten niiden jatkaminen Hervantajärven alueelle ei edellytä pitkien siirtoviemäreiden tai katujen rakentamista. Korkeuserojen takia alueelle tarvitaan kuitenkin jäteveden pumppaamoja.

10 Hervantajärven alueen virkistysalueet ovat osa Tampereen viherverkkoa, joka mm. ympäröi Hervannan nykyisiä korttelialueita. Alue toimii kaupunkirakenteen ja kaupungin kaakkoispuolen seudullisten virkistysalueiden välisenä porttina ja tukikohtana, josta pääsee seudullisille virkistysreiteille. Viherverkko toimii parhaiten vaihtoehdossa 0. Vaihtoehdoissa A ja C rakentaminen Ruskontien ja Hervantajärven väliin kaventaa viheryhteyttä, vaikka kohtuullinen viheryhteys säilyykin järven rannassa. C on A:ta parempi Makkarajärven ja Hervantajärven välissä jättämällä yhtenäisen laajan virkistysalueen. B on viherverkon kannalta haitallisin, koska viheryhteys katkeaa katuun ja rannalla sijaitsevaan pientaloalueeseen. Rakentaminen mahdollistaa osaltaan uusien asuntojen tarjonnan Tampereella, jossa asuntoja tarvitaan asumisväljyyden kasvun ja väestön kasvun takia. Alueen rakentaminen hillitsee osaltaan seudun yhdyskuntarakenteen hajautumista, joka aiheuttaa haitallisia vaikutuksia liikenteeseen ja palveluiden saavutettavuuteen. Alueen toteuttamisella on merkittäviä myönteisiä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa liikenteen määrään, verkostojen pituuksiin, nykyisten palveluiden hyödyntämiseen ja tukemiseen, joukkoliikenteen järjestämiseen ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Vaikutukset ovat kaikkein myönteisimpiä vaihtoehdoissa C ja 0, joissa rakentaminen liittyy kiinteimmin Hervannan nykyiseen rakennettuun alueeseen ja Hervannan palveluihin. Maakuntakaavan 2-kehän kehittämiskäytävä -merkintä suosittelee hyödyntämään liikennekäytävää tutkimus- ja yritystoiminnan sijoittumisalueena. Varsinainen yritystoiminnan alue sijaitsee Hervantajärven koillispuolella Huppionmäen alueella Ruskontien pohjoispuolella. Vaihtoehdossa A on osoitettu työpaikka-alue Ruskontien varteen, muissa vaihtoehdoissa ei ole työpaikka-alueita. Tämä työpaikka-alue kytkeytyy melko huonosti koillispuolen laajaan työpaikka-alueeseen. Vaihtoehdon A työpaikka-alue toimii osin reservialueena, jonne yritystoiminta voi sijoittua, jos Huppionmäen ja sen itäpuolen työpaikka-alue Ruskontien pohjoispuolella tulee täyteen. Toisaalta A:ssa esitetty työpaikka-alue on toimistovaltainen, kuin taas alueen koillispuolen laajalle työpaikkaalueelle on kaavailtu perinteisempää teollisuutta. A:ssa Hervantajärven työpaikka-alueelta on lyhyt matka Hervannan palveluihin. Alue sijaitsee myös virkistysalueen vieressä lähellä järven rantaa. Näistä syistä alue sopii hyvin asumiseen. Ruskontieltä tulee kuitenkin liikenteen melua, joka edellyttää Ruskontien varren asutuksen suojaamista melulta joko rakenteellisin ratkaisuin tai jättämällä riittävä välimatka tien ja asutuksen väliin. Kapea työpaikkarakennusten muuri liikennemelua vastaan voisi olla yksi ratkaisu. Yhdyskuntarakenteen kannalta on järkevää muodostaa korttelialueita Ruskontien varteen myös sisääntulotien liittymän länsipuolelle (vaihtoehdot A ja C). Hyvän sijainnin takia (etäisyydet palveluihin ja virkistysalueille) kortteleihin kannattaa sijoittaa ensisijaisesti asumista, jos asuminen pystytään suojaamaan liikenteen melulta. Alue on hyvien yhteyksiensä ja näkyvyytensä takia houkutteleva myös työpaikoille. Työpaikkaalueena se on kuitenkin melko pieni. Yrityksille ei tule silloin sellaisia synergiaetuja kuin isolla työpaikka-alueella esimerkiksi Huppionmäessä Ruskontien pohjoispuolella. 4.2. Vaikutukset liikenteeseen 4.2.1. Arvioinnin lähtökohdat Hervantajärven osayleiskaava-alue sijoittuu tulevan Tampereen 2-kehän varteen Hervannan eteläpuolella. Alue kytkeytyy suoraan ajoneuvoliikenteen seudulliseen pääreittiin, josta on nopeat yhteydet eri ilmansuuntiin. Ruskontie (mt 309) johtaa län-

11 nessä Vuoreksen alueelle sekä valtatielle 3, joka on osa valtakunnallista runkoverkkoa. Hervannan valtaväylä kytkee alueen Tampereen nykyiseen rakenteeseen ja toimii yhteytenä Hervannan ja Tampereen keskustoihin. Kaava-alueen rakenne rajautuu Ruskontiehen ja kytkeytyy liikenteellisesti siihen nykyisen Hervannan valtaväylän liittymässä, Ahvenisjärventien liittymässä ja maankaatopaikalta Hervannantien kohdalla. Nykytilanteessa kaava-alueella on vähäliikenteisiä yksityisteitä. Kesäisin eniten liikennettä synnyttää Hervantajärven uimaranta, jonne kuljetaan Salmenkalliontien kautta. Tulevaisuudessa Ruskontielle tulee uusi katuyhteys kaava-alueen itäpuolelta Huppionmäen kohdalta. Nykyisin Ruskontie (mt 309) on 2-kaistainen seudullinen pääväylä, jonka liikennemäärä Hervannan valtaväylän länsipuolella on 4400 ajon./vrk ja itäpuolella 1900 ajon./vrk. Hervannan valtaväylän eteläosassa liikennemäärä on 4600 ajon./vrk. Nopeusrajoitus Ruskontiellä Hervannan kohdalla on 60 km/h ja kaikki liittymät ovat valoohjaamattomia tasoliittymiä. 2003 Laaditussa Tampereen kaupunkiseudun 2-kehän kehittämisselvityksessä on esitetty, että vuonna 2030 Ruskontie on osa Tampereen seudun 2-kehätietä, joka valmistuessaan yhdistää Tampere-Pirkkalan lentoaseman Kangasalan Lentolaan. Kehittämisselvityksessä ehdotetaan, että Ruskontietä kehitetään Sääksjärven ja Ruskon välillä seututievaihtoehdon mukaisena, jossa väylän päätehtävänä on kaupunkiseudun osakeskusten välisen liikenteen välittäminen. Tien luonne on Hervannan kohdalla pääkatumainen, jossa liittymät ovat valo-ohjattuja tasoliittymiä. (Tampereen kaupunkiseudun 2-kehä, 2003) Hervantajärven alueen valmistuttua oletetaan, että Ruskontie on Sääksjärveltä (vt 3) Hervannantiehen asti 2+2-kaistainen ja kapenee tämän jälkeen 1+1-kaistaiseksi. Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymässä on valo-ohjaus. Liikenne-ennuste perustuu Tampereen teknillisen yliopiston TALLI 2005 mallilla tehtyyn erilliseen raporttiin (Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, 2007). Se on laadittu vuoden 2030 ns. perusennusteen pohjalle, jossa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän todennäköinen kehittyminen vuoteen 2030 mennessä. Ennusteessa seudun väestön määrä on arvioitu kasvavan nykyisestä noin 315 000 asukkaasta noin 383 000 asukkaaseen. 4.2.2. Kaava-alueen liikenneverkko Alueen sisäinen katuverkko perustuu kaikissa vaihtoehdoissa pääkokoojakatuun, joka kulkee kortteleiden välissä Ruskontien suuntaisena ja liittyy Ruskontiehen Hervannan valtaväylän kohdalla ja Huppionmäessä kaava-alueen itäpuolella. Alueen sisällä yksityistiet muuttuvat kaduiksi niiltä osin, kun ne korvautuvat uusilla yhteyksillä tai jäävät maankäytön rakenteen alle. Lähellä järveä sijaitsevat yksityistiet säilyvät yksityisteinä, mutta niidenkin linjauksia joudutaan mahdollisesti muuttamaan asemakaavavaiheessa, jolloin selviää myös tarkemmin nykyisten kesäasuntojen käyttäjien liikenneyhteyksien muutokset. Nykyinen yhteys (Salmenkalliontie) uimarannalle ja läheisille kesäasunnoille on merkitty kaavassa kevyen liikenteen väyläksi. Yhteys näihin säilyy, mutta se määritetään tarkemmin vasta asemakaavassa. Vaihtoehto 0 Vaihtoehdon 0 liikenneverkkoa ei ole tarkasti määritetty, mutta sen oletetaan olevan VE C:n kaltainen. Liikennehierarkia on toimiva ja vaikuttaa vähiten ranta-alueiden yksityisteihin. Hervantajärven länsiosa säilyy nykyisellään, kesäasuntojen yhteys Ruskontiehen Vanhan Hervannantien kautta säilyy ja liikenteessä ei ole muutoksia. Varsinainen Hervantajärven asuinalue liittyy Ruskontiehen Hervannan valtaväylän koh-

12 dalla. Liikennemäärä pääkokoojakadulla on vaihtoehdoista toiseksi: kadun länsipäässä Ruskontien liittymän läheisyydessä 4700 ajoneuvoa/vrk ja Hervantajärven ja Huppionmäen välillä 1400 ajon./vrk. Vaihtoehto A A:n liikenneverkko on hyvä, mutta siinä pääkokoojakadun varren rakenne on väljää pientaloaluetta, kun taas C:ssä pientalot on sijoitettu alempiluokkaiseen kadun varteen. Lisäksi A:ssa on yksi erillinen maankäyttöalue, joka vaatii erillisen katuyhteyden, johon tulee toispuoleinen rakenne. Muuten liikenneverkko palvelee maankäyttörakennetta hyvin. Vaihtoehdossa A on ainoana noin 250 henkilön työpaikka-alue, mikä parantaa liikenteen toimivuutta tasaamalla liikennevirtojen suuntia. Liikennemäärä pääkokoojakadulla on vaihtoehdoista toiseksi suurin: kadun länsipäässä Ruskontien liittymän läheisyydessä 6200 ajon./vrk ja Hervantajärven ja Huppionmäen välillä 550 ajon./vrk. Yhteys Ruskontiehen Vanhan Hervannantien kautta säilyy eikä liikenteessä ole muutoksia nykytilanteeseen Hervantajärven länsiosassa. Jatkosuunnittelussa voi harkita pääkokoojakadun linjauksen muuttamista länsipäässä, esimerkiksi siirtämällä väylän kulkemaan kortteleiden PL, VLK pohjoispuolelta, jolloin pääväylä suuntautuu aikaisemmin Huppionmäen suuntaan. Vaihtoehto B B:ssä on epälooginen verkkohierarkia, sillä kokoojakatu Ruskontieltä johtaa etelään Hervantajärven rannan asuinalueelle eikä maankäytön painopistealueelle. Verkkoa tulisi muuttaa niin, että pääkokoojakatu jatkuu loivasti kaartaen itään, johon etelästä tuleva kokoojakatu liittyy alisteisena. B vaihtoehdossa pääkatu kulkee myös virkistysalueen läpi erilliselle asuinkorttelille. Lisäksi tämä katuyhteys katkaisee yhtenäistä virkistysaluetta ja yhden seudullisen virkistysreitin. B:ssä lähes kaikki yksityistiet muuttuvat kaduiksi. Pääkokoojakadun varren rakenne on väljää pientaloaluetta, kun taas C:ssä pientalot on sijoitettu alempiluokkaiseen kadun varteen. Liikennemäärä pääkokoojakadulla on vaihtoehdoista pienin: kadun länsipäässä Ruskontien liittymän läheisyydessä 4300 ajon./vrk ja Hervantajärven ja Huppionmäen välillä 450 ajon./vrk, mutta Hervantajärven rannalla liikennettä on enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa B rakentaminen lisääntyy Vanhan Hervannantien tuntumassa, mikä lisää liikennettä tiellä (n. 80 autoa/h) tämän merkitys Ruskontien liittymässä on kuitenkin erittäin vähäinen. Vaihtoehto C Vaihtoehdoista C on verkollisesti kehittynein ja siinä on toimiva hierarkia. Pääkokoojakadusta on erotettu asumisen keskelle alempiasteinen kokoojakatu, josta voi hyvin tehdä turvallisen hidaskadun, joka liittyy selkeästi alempi asteisena pääkokoojakadulle. Lisäksi C:ssä maankäyttö on tiivein ja tehokkain, etenkin pääkokoojakadun läheisyydessä. Liikennemäärä pääkokoojakadulla on vaihtoehdoista suurin: kadun länsipäässä Ruskontien liittymän läheisyydessä 6700 ajon./vrk ja Hervantajärven ja Huppionmäen välillä 1400 ajon./vrk. Lisäksi TALLI-mallin mukaan C:ssa on eniten läpikulkuliikennettä Huppionmäen ja Hervantajärven välillä, mikä johtunee suorimmasta rinnakkaistiestä. Tämä heikentää pääkokoojakadun varren asumisen laatua ja heikentää turvallisuutta. Alueen yhteys Ruskontiehen Vanhan Hervannantien kautta säilyy eikä liikenteessä ole muutoksia nykytilanteeseen Hervantajärven länsiosassa. Jatkosuunnittelussa pääkokoojakadun Ruskontien liittymän läheisyys vaati erityistä tarkkuutta, koska liikennemäärät ovat siinä suurimmillaan. Lisäksi jatkosuunnittelussa voidaan harkita kaikissa vaihtoehdoissa henkilöautoliikenteen läpikulun estämistä pääkokoojakadulla tai liittymistä myös maankaatopaikan kohdalla Hervannantien liittymään Ruskontielle.

4.2.3. Vaikutukset kaavan lähialueisiin ja yleiseen liikenneverkkoon 13 Kaava muuttaa Ruskontien luonnetta maantiestä kaupunkimaiseksi pääväyläksi. Nykyisin Ruskontie kulkee lähellä Hervantaa, mutta on irti sen rakenteista. Asutus ja muu rakenne ei näy Ruskontielle. Hervantajärven toteutumisen myötä Ruskontie eli 2-kehä kulkisi kaupunkimaisesti tiiviin rakenteen läpi, mikä osaltaan tukee nykyistä paremmin 60 km/h nopeusrajoitusta. Kaava-vaihtoehdot A ja C muokkaavat Ruskontietä eniten kaupunkimaiseksi, koska Ruskontien eteläpuoleinen rakentaminen alkaa näissä lännenpää sijoittuen Hervannan valtaväylän molemmille puolille verrattuna vaihtoehtoihin 0 ja B. Hervantajärven alueen toteutuminen muuttaa Ruskontien ja Hervannan valtaväylän liittymää, sillä liittymän neljäs haara tulee vasta kaavan myötä voimakkaammin käyttöön liikennemäärien kasvaessa merkittävästi. Nykyisinhän Salmenperäntie on vähäliikenteinen yksityistie. Ruskontien liikennemäärät kasvavat nykyisestä (2006: 4400 ajon./vrk) yli kaksinkertaisiksi (2030: 11 600 ajon./vrk), mikä johtuu liikenteen yleisestä kasvusta sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden, kuten Vuoreksen ja Huppionmäen rakentamisesta Ruskontien läheisyyteen. Hervantajärven alueen toteutuminen lisää myös osaltaan Ruskontien liikennemääriä, mutta verrattuna muihin muutoksiin vuoteen 2030 mennessä on kaava-alueen tuottama uusi liikenne vähäistä. Kaavan toteuduttua Hervantajärven alue tuottaa liikennettä 4300 6700 ajon/vrk. Hervantajärven alueen matkoista 75 % suuntautuu Hervannan valtaväylälle, 18 % Ruskontietä länteen ja 6 % Ruskontietä itään. Vaihtoehdoissa 0 ja B on pienemmän asukasmäärän takia vähemmän uusia matkoja kuin vaihtoehdoissa A ja C. Alueen liikennemäärät on esitetty kuvassa 4.2. Kaava-alueen tuottaman liikennemäärän vaikutukset näkyvät eniten Hervannan valtaväylän eteläosan ja Ruskontien liittymissä, jotka kuormittuvat eniten vaihtoehdoilla A ja C. Toimivuustarkasteluissa Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymän välityskyvyn kannalta vaihtoehtojen eron merkitys oli kuitenkin vähäinen. Tämä johtuu siitä, että Hervantajärven haara on liittymän vähäliikenteisin kaikilla vaihtoehdoilla. Toimivuustarkasteluiden perusteella voidaankin sanoa, että Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymä toimii ennustetuilla liikennemäärillä valo-ohjattuna liittymänä hyvin, minkä osoittaa liittymän suhteellisen alhainen (56 62 %) kuormitusaste kaikissa vaihtoehdoissa. Eritasoliittymän rakentamista on harkittava liittymään, kun liikenne kasvaa noin 30 % tarkastelluista ennustemääristä. Tällöin valo-ohjattuna liittymä alkaa ylikuormittua Ruskontien ja Hervannan valtaväylän välisiltä liikennevirroilta. Liittymässä on aluevaraus eritasoliittymälle, joka on huomioitu Hervantajärven kaavavaihtoehdoissa.

14 Kuva 4.2. Eri vaihtoehtojen liikennemäärät ja kuormitusasteet Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymässä. Lisäksi kuvassa on esitetty eri suuntien osuudet, johon Hervantajärven alueelta autolla liikutaan. Ajoneuvoliikenteellä verkkovaihtoehdoilla Hervantajärven saavutettavuus on erittäin hyvä, koska alue sijaitsee liikenneverkollisesti pääväylien risteyskohdassa. Myös Hervantajärveltä on helposti saavutettavissa palvelut ajoneuvoliikenteellä kaikilla kaava-vaihtoehdoilla. Suunnitellussa tie- ja katuverkossa on varauduttu liikennemäärien kasvuun. Ruskontien ja Hervannan valtaväylän liittymä toimii hyvin vuoden 2030 liikennemäärillä liikennevalo-ohjattuna. Hervantajärven alueen rakentuminen ei ole kynnyskysymys liittymän toimivuuden kannalta, vaan mitoittava liikenne on Ruskontien ja Hervannan valtaväylän välinen liikenne. Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin toimivuustarkastelun tulokset. 4.2.4. Vaikutukset kevyen liikenteen yhteyksiin ja saavutettavuuteen Nykytila Alueella on nykyisin pääasiassa virkistysreittejä sekä alueen pohjoisreunalla kulkeva Ruskontien vilkas kevyen liikenteen väylä. Väylä sijaitsee Sääksjärven ja Hervannan valtaväylän välillä Ruskontien eteläpuolella ja Hervannan valtaväylän ja Hervannantien välillä Ruskontien pohjoispuolella. Väylä liittyy Ahvenisjärventien ja Hervannan valtaväylän alikulkujen kautta Hervannan kevyen liikenteen verkostoon. Hervannan kevyen liikenteen verkon kautta alueelta on yhteys pohjoiseen ja Tampereen keskustaan. Uimarannalle on yhteys Salmenkalliontien kautta. Virkistysreitit on käsitelty luvussa 4.7.2 Virkistys- ja ulkoilukäyttö. Hervannan keskustan palveluihin on alueen pohjoisosasta noin 1,5 km, lähimpään kouluun noin 1 km, lähimpään päiväkotiin noin 0,8 km ja Tampereen keskustaan vähän yli 10 km. Lähitulevaisuudessa rakentuvan Vuoreksen keskustaan on matkaa 3-4 km.

15 Vaikutukset Kaikki kaava-ehdotukset tuovat alueelle uusia kevyen liikenteen väyliä, etenkin itä-länsi-suunnan kevyen liikenteen yhteydet parantuvat. Kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty uusi yhteys Hervantajärven alueelta Ruskontien yli Näyttelijänkadulle. Lisäksi vaihtoehdossa C on Ruskontien ali/ylikulku Hervannan valtaväylän länsipuolella uuden asutuksen kohdalla. Tämä parantaa läntisen alueen saavutettavuutta ja yhteyksiä uimarannalle Tohtorinpuiston alueelta. Vaihtoehdoissa A ja B kevyen liikenteen reitti Huppionmäkeen kulkee kortteleiden sisällä erillään ajoneuvoliikenteestä, mitä on parempi ratkaisu koetun viihtyisyyden ja turvallisuuden kannalta kuin VE C:n ratkaisua, jossa reitti kulkee pääkadun varressa. A:ssa ja B:ssä kevyen liikenteen pääreitti ylittää pääkokoojakadun sen vilkkaimmassa paikassa. Tästä syystä kevyen liikenteen turvallisuus pääkokoojakadun ylityskohdissa on jatkosuunnittelussa turvattava. Muuten verkostot eivät merkittävästi eroa toisistaan. Kaavaluonnoksissa esitetyt kevyen liikenteen reitit liittyvät hyvin Hervannan nykyiseen verkkoon. Ne johtavat joukkoliikenteen pysäkeille ja palvelukohteisiin kaikissa vaihtoehdoissa. Kaavaluonnosvaihtoehtoihin ei ole merkitty kevyen liikenteen reittiä erillisille pientaloalueille, joille olisi perusteltua tehdä pääverkon tasoinen reitti. Etäisyyksien ja kevyen liikenteen reittien perusteella Hervannan keskustan palvelut sekä päiväkodit ja koulut ovat vielä hyvin saavutettavissa kävellen ja pyörällä, mutta Tampereen keskustaan kuljetaan joukkoliikenteen tai henkilöautojen avulla. Joukkoliikennetarjonta ja kevyen liikenteen yhteydet Ruskontien yli vähentävät Ruskontien estevaikutusta, vaikka se erottaakin alueen selkeästi Hervannan kaupunkirakenteesta. Suurin osa alueen palveluista ei sijoitu itse alueelle ja näin niiden saavutettavuus on yhteyksistä huolimatta yleisesti enintään kohtalainen. Hervantajärven alue on parhaiten saavutettavissa vaihtoehdossa C, jossa on eniten Ruskontien ali- tai ylikulkuja. Ne sijoittuvat niin, että ali- tai ylikulut palvelevat tasapuolisesti kaikkia. Lisäksi C:ssä koko korttelirakenne on tiiviissä muodossa lähellä Ruskontietä. Vaihtoehdoissa A ja B on kaavoitettu erillisiä pientaloalueita: yksi korkealle mäelle ja toinen aivan rantaan. Nämä alueet ovat vaikeammin saavutettavissa kuin muut alueet. Tämä lisää erillispientaloalueiden autoistumiseen riskiä, mitä myös Ruskontien estevaikutus aiheuttaa koko kaava-alueelle. TALLI 2005 -mallin (Tampereen seudullinen liikennemalli 2005) mukaan kaavaalueen kulkutapajakaumasta kevyen liikenteen osuus on 15 16 %, joukkoliikenteen 17 18 % (Tampereella keskimäärin 16 %) ja henkilöauton 67 %. Kulkumuoto jakauma on normaali eikä merkittäviä eroja tämän perusteella vaihtoehtojen kesken löydy. Eri vaihtoehtojen maankäyttöä tutkimalla eroja on kuitenkin löydettävissä. Vaihtoehdoissa A ja B on erillisiä pientaloalueita melko kaukana palveluista ja joukkoliikenteen pysäkeistä. Lisäksi pientalot järven läheisyydestä saattavat houkuttelevat perheitä, joilla on jo käytössä useita autoja tai valmiita käyttämään useampaa autoa. On erittäin todennäköistä, että vaihtoehdoissa A ja B henkilöautojen osuus on kaavaalueella korkeampi kuin vaihtoehdoissa 0 ja C. Joukkoliikenteen käyttäjien vertailusta enemmän seuraavassa luvussa. Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota kevyen liikenteenväylien jatkuvuuteen ja selkeyteen. Asemakaavassa uimarannan pysäköintialueen ajoneuvoliikenne on syytä erottaa kevyestä liikenteestä, ettei liikenneturvallisuus ja kevyen liikenteen asema heikkene. Suuri osa uimarannan käyttäjistä on lapsia ja nuoria, ja sesonkiaikaan rannalle kuljetaan paljon autoilla ja pyörillä.

16 4.2.5. Vaikutukset joukkoliikenteeseen Nykytila Kaavan alueella ei kulje joukkoliikenteen reittejä, lukuun ottamatta kaksi kertaa päivässä Ruskontiellä liikennöivää seudullista Lempäälän ja Hervannan keskustan välistä linja-autovuoroa. Hervannan linjoista lähimmät linjat ovat 30 ja 39, joista linja 39 liikennöi vain aamu- ja iltapäivän huipputunteina. Linja-autoreitti 30 kulkee Hervannan keskustan, Teekkarinkadun ja Arkkitehdinkadun kautta Näyttelijänkadulle Tampereen keskustasta. Tähän on Salmenkalliontien pohjoispäästä matkaa noin 600 metriä. Reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä on mm. päiväkoteja, kouluja ja kauppoja. Linjan vuoroväli on ruuhka-aikaan 10 ja muuten 17 minuuttia. Hervantajärven alueen vierestä on suunniteltu kulkevan bussilinja Hervannan keskustan ja Vuoreksen välillä. Vuonna 2030 tämän oletetaan kulkevan Hervannan valtaväylän ja Ruskontien kautta Vuorekseen 10 minuutin vuorovälein. Tämä linja palvelee hyvin vain aivan Ruskontien alikulkujen läheisyyteen sijoittuvaa asutusta. Vaikutukset Alueelle on alustavasti suunniteltu uusi joukkoliikennereitti, koska nykyiset linjat eivät palvele Hervantajärven aluetta. Reitti on mahdollista toteuttaa siten, että joku nykyisen linja jatketaan Hervantajärven alueelle tai mahdollisesti vain joka toinen vuoro jatkaisi Hervantajärven asuinalueelle. Vuoroväli olisi tällöin huipputunteina 20 ja muuten 30 minuuttia. Tämä heikentää kuitenkin osin Etelä-Hervannan joukkoliikenteen palvelutasoa, kun vuoroväli pitenee. Alustavasti vaikutus kohdistuvat vain Näyttelijänkadulle. Lisäksi muutos loisi epäselvyyttä aikatauluihin. Tämän kaltaisen linjan palvelualue kohdistuu pääosin pysäkkien läheisyydessä (300 metrin säteellä) olevaan asutukseen. Vaihtoehdoista eniten tälle säteelle osuu asukkaita vaihtoehdossa C ja vähiten B:ssä (kuvat 4.3-4.5). Vaihtoehdon C asukasmäärä ja tiivis rakenne mahdollistavat kannattavimman linjan perustamisen Hervantajärvelle sekä mahdollistaa todennäköisesti tulevien reittiuudistuksien myötä nykyisten alueiden palvelutason säilymisen. TASE 2025 on esittänyt, että linja-autoliikenteen lisäksi Ruskontiellä tulevaisuudessa kulkisi myös katuraitiotie, joka kulkisi Tampereen keskustan ja Hervannan keskustan kautta Vuorekseen. Tämä parantaisi edelleen alueen joukkoliikenteen tarjontaa. Katuraitiotiellä olisi oletettavasti pysäkki Ruskontiellä Hervannan valtaväylän ja Ahvenisjärventien läheisyydessä. Koska katuraitiotie on nopeudessaan kilpailukykyinen henkilöautoille, voidaan olettaa sen houkuttelevan muitakin kuin busseja käyttäviä. Katuraitiotien vaikutusalue arvioidaan olevan 800 1000 metriä. Parhaiten ratkaisu sopii vaihtoehdoista C:lle, jossa asutus on keskittynyt Ruskontien varteen, mutta se palvelee myös hyvin vaihtoehtoja 0 ja A, jossa on myös tp-alue Ruskontien kyljessä. VE B asutuksen painopiste on kauimpana ja siten myös katuraitiotien pysäkistä. Vaihtoehdot sopivat joukkoliikenteen toteuttamiseen eri tavalla, vaihtoehdoista C on edullisin joukkoliikenteen kannalta ja B puolestaan heikoin ja puoltaa eniten omanauton käyttöä. Maankäytön ja korttelirakenteen perusteella vaihtoehdoista löytyy huomattavia eroja, jotka vaikuttavat potentiaalisiin joukkoliikenteen käyttäjiin. VE C on joukkoliikenteen kannalta edullisin, koska se on tiivein, ja siinä on eniten asukkaita alle 300 metrin etäisyydellä pysäkeistä. Lisäksi C:ssä on eniten kerrostaloasutusta ja vähiten pientaloasutusta, mikä tukee joukkoliikenteen käyttöä. Epäedullisin on vaihtoehto B, koska siinä on vähiten asukkaita joukkoliikenteen reitin läheisyydessä. Kuvissa 4.3-4.5 on kuvattu oletettujen joukkoliikennereittien pysäkit sekä palveluiden sijainti.

17 Kuva 4.3. Palveluiden ja joukkoliikenteen saavutettavuus vaihtoehdossa A. Kuva 4.4. Palveluiden ja joukkoliikenteen saavutettavuus vaihtoehdossa B.

18 Kuva 4.5. Palveluiden ja joukkoliikenteen saavutettavuus vaihtoehdossa C. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Nykyisin suunnittelualueella ei ole löydettävissä onnettomuuskeskittymiä vähäisen liikenteen johdosta ja koska jo nykyisin Ruskontietä risteävät kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne eritasossa. Hervantajärven asuinalue liittyy nykyiseen verkkoon Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymässä. Kaava muuttaa liittymän luonnetta ja lisää sen liikennettä, mikä kasvattaa onnettomuusriskiä. Liittymä on vuonna 2030 valo-ohjattu, mikä osaltaan parantaa turvallisuutta, mutta 4-haarainen tasoliittymä ei ole turvallisimpia liittymätyyppejä. Liittymässä on aluevaraus eritasoliittymälle, joka olisi valo-ohjattua tasoliittymää turvallisempi ratkaisu. Kaavan synnyttämä liikenne on kaava-alueella verrattain pientä kaikissa vaihtoehdoissa, jolloin alueen sisäinen liikenneverkko on toteutettavissa turvallisesti. Alueen liikenneverkko on turvallisin C:ssä, jossa on selkeä hierarkkinen verkko. Vaihtoehdossa B kokoojakatujen liittymässä väistämisvelvollisuus on epäselvä, koska pääkokoojakatu liittyy sivusta etelään asuinalueelle menevään katuun. B:ssä verkko olisi suunniteltava siten, että pääväylä olisi jatkuva. A:ssa etelästä tuleva kokoojakatu liittyy pääkokoojakatuun kaarteen kohdalla, jolloin turvallisuutta voi heikentää puutteelliset näkemät. Liittymä on toteutettavissa turvallisesti joko kadun geometriaa muuttamalla tai toteuttamalla liittymä kiertoliittymänä. Vaihtoehdoissa A ja B korttelirakenteen sisällä kulkevaa kevyen liikenteen väylää voidaan pitää viihtyisämpänä ja turvallisemman tuntuisempana kuin C:n mukaista ratkaisu, jossa väylä kulkee kadun varressa. Liikenneonnettomuudet tapahtuvat kuitenkin yleensä kadun ylityksissä. Koska A:ssa ja B:ssä reitti ylittää pääkokoojakadun sen vilkkaimmassa paikassa ja C:ssä taas alemman luokan kokoojakadun kohdalla voidaan pitää C:tä myös kevyen liikenteen osalta turvallisimpana. A ja B vaihtoehdoissa ongelman voidaan ehkäistä alikulun toteuttamisella pääkokoojakadun ja tämän pääreitin risteyskohtaan. Ruskontien osalta kaikissa vaihtoehdoissa liikennetur-

19 vallisuus on kevyen liikenteen osalta hyvä, koska reitit ovat eritasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Hervantajärven alueen rakentaminen luo liikenneturvallisuuden parantamisen paineita myös ympäröivillä alueilla, koska alueen synnyttämä liikenne lisää myös läheisten suunnittelualueen ulkopuolisten liikennevälien käyttöä. Vuosina 2001 2005 lähialueen onnettomuusaltein liittymä oli Hervannan valtaväylän ja Arkkitehdinkadun-Näyttämönkadun liittymä. Liittymässä tapahtui paljon risteysonnettomuuksia ja kevyen liikenteen onnettomuuksia. Ennustetuilla liikennemäärillä liittymä ei toimi nykyisenä nelihaaraisena tasoliittymänä. Ennen tarkasteluvuotta 2030 liittymän liikenneturvallisuutta on syytä parantaa esimerkiksi liikennevaloin, ja kevyt liikenne olisi hyvä saada erilleen autoliikenteestä. Jatkosuunnittelussa pääkokoojakadun geometriaan on haettava pientä vaihtelua, jotta nopeudet pysyvät alhaisina. Ehdotetaan, että asemakaavassa pääkokoojakatu katkaistaan henkilöautoliikenteeltä maankaatopaikan kohdalta Hervantajärven ja Huppionmäen alueiden välissä, koska tämä vähentää asuntoalueiden läpi kulkevaa autoliikennettä sekä laskee ajonopeuksia. 4.3. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen 4.3.1. Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset Vaihtoehtojen kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista on tehty erillinen selvitys. Kustannusarviot perustuvat Rapal Oy:n kehittämään HoLa-hankeosalaskentaan, joka määrittää kustannukset mm. kaavoissa määritettyjen pinta-alojen ja tehokkuuksien perusteella. (mrv-indeksi 10/2006 (pisteluku 124,3). Selvitys ei sisällä käyttökustannuksia eikä palveluiden kustannuksia. Taulukko 4.1. Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset eri kaavavaihtoehdoissa. Kaavavaihtoehto Kustannustekijä Kustannus 1000 (ei sis. alv) Kustannus/asukas ( ) Vaihtoehto A - 2800 asukasta - 250 työpaikkaa Vaihtoehto B - 2200 asukasta Vaihtoehto C - 3000 asukasta kaava-alueet 8 368 kadut 1 362 vesihuolto 838 Yhteensä 11 151 4 000 kaava-alueet 8 442 kadut 1 353 vesihuolto 812 Yhteensä 11 253 5 100 kaava-alueet 7 608 kadut 1 781 vesihuolto 681 Yhteensä 10 804 3 600 Taulukossa kohta kaava-alueet sisältää kunnallistekniikan rakentamiskustannukset, jotka aiheutuvat suurkortteleiden sisäisistä kaduista ja kevyen liikenteen väylistä, katujen viherkaistoista ja istutuksista, puistoista sekä vesihuolto- ja energiaverkoista. Taulukon kohta kadut sisältää kaava-alueen pääväylien rakentamiskustannukset ja kohta vesihuolto vesihuoltoverkoston runkoverkkojen ja rakentamiskustannukset.

4.3.2. Verotulot 20 Kunnallistekniikan kustannuksissa ei ole otettu huomioon tonteista saatavia maksuja, eikä vaihtoehdossa B rannalle ehdotettujen rakennusten rantarakenteita. Vesihuollon kustannukset koostuvat alueelle rakennettavista runkolinjoista sekä alueen yhdistämisestä olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon. Vaihtoehdossa B rannassa sijaitsevan asuinalueen suuret korkeuserot aiheuttavat tonteilla suuria lisäkustannuksia. Kun kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia vertaillaan asukasmääriin, vaihtoehto B on kallein ja C edullisin. B:ssä asumiselle on varattu noin 20 % enemmän maa-alaa kuin muissa vaihtoehdoissa. Rakentamisen edetessä vaihtoehtojen A ja B erillisille alueille aiheuttaa kallioiden louhiminen jyrkän topografian alueille lisääntyvää liikennettä, sillä louhinnasta syntyneitä massoja ei voida hyödyntää alueella vaan ne joudutaan kuljettamaan pois. Alueen toteuttaminen tuo verotuloja kaupungille. Verotuloja saadaan alueella rakentamisvaiheessa töissä olevien tamperelaisten kunnallisverosta. Alue on pääosin asuinaluetta, jossa ei ole juurikaan työpaikkoja. Tosin vaihtoehdossa A on pieni noin 250 henkeä työllistävä työpaikka-alue. Kunnallisvero Alueen asukkaat maksavat kaupungille kunnallisveroa. Arvio alueen asukkaiden maksamasta kunnallisverosta on laskettu seuraavien lähtöolettamusten pohjalta. - Palkansaajien keskimääräiset kuukausiansiot olivat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan vuoden 2006 viimeisellä vuosineljänneksellä 2601, joka vuosituloksi muutettuna on 31 212. - Tampereen veroaste on tällä hetkellä 18 %. - Keskimäärin henkilökohtaisesta tulosta tehtävät henkilökohtaiset vähennykset ovat 16 %. - Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pirkanmaan huoltosuhde vuonna 2005 oli 1,22. Sataa työllistä kohti oli 122 ei työssä olevaa henkilöä. Tämä tarkoittaa, että 45 % väestöstä on palkkatyössä. Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä olevien tietojen perusteella Hervantajärven alueella asuvien kunnallisveron keskimääräinen vuosituotto eri vaihtoehdoissa. Tuotto on suoraan verrannollinen vaihtoehtojen asukasmääriin. Taulukko 4.2. Arvio vaihtoehtojen asukkaiden keskimääräisestä vuotuisesta kunnallisverotuotosta vuoden 2006 kustannustasossa. 0 A B C Asukasmäärä 2000 2800 2200 3000 Työllisten määrä 900 1260 990 1350 Kunnallisveron arvioitu tuotto vuodessa vuoden 2006 hintatasossa 4 250 000 5 950 000 4 670 000 6 370 000 Kunnallisveron tuotto on suurin vaihtoehdossa C, jossa on eniten veronmaksajia. Vaihtoehdossa A on asuinalueiden lisäksi myös työpaikka-alue, joka toteuduttuaan tarjoaa työpaikkoja ja sitä kautta tuloja kaupungille. Tämän alueen tuotot eivät näy edellisen taulukon kunnallisverolaskelmissa.

21 Kiinteistövero Kiinteistövero määräytyy kiinteistön verotusarvon mukaan. Vero määrätään erikseen maapohjalle (tontille) ja rakennuksille. Maapohjan verotusarvon perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita, joiden käyttö perustuu varallisuusverolakiin. Rakennusten verotusarvo määritellään jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikäalennusten avulla. Kiinteistöverotuottojen suhteen vaihtoehdoilla ei ole olennaisia eroja. 4.3.3. Työpaikkakehitys Ainoastaan vaihtoehdossa A on Hervantajärven osayleiskaava alueelle sijoitettu työpaikka-alue, jonka koko on 6,6 ha ja työpaikkamääräksi on arvioitu 250. Nykytilanteessa Hervannan alueella ja Tampereen eteläosassa ei ole pulaa työpaikkaalueista, mutta tilanne voi olla toinen vuonna 2030. Vuonna 2030 Ruskontie on osa Tampereen seudun 2-kehää ja myöhemmin väylää jatketaan Kangasalle asti, joten sijaintina työpaikka-alue Ruskontien varressa on hyvä ja perusteltu. Työpaikka alue on hyvä lisä esimerkiksi Hervannassa sijaitsevan Hermian teknologia alueen täytyttyä, mutta alue on niin pieni, ettei sillä ole suurta merkitystä koko Tampereen työpaikkakehitykseen. 4.4. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin 4.4.1. Luonnonympäristö Nykytila Osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000 -alueita eikä luonnonsuojelu- tai luonnonsuojeluohjelma-alueita. Suurin osa kaava-alueesta on metsää, joka on puustoltaan keskimäärin melko iäkästä. 80-120 vuotta vanhoja kuusikoita on runsaasti alueen länsiosassa, Hervantajärven rannoilla sekä Makkarajärven kaakkoispuolella. Vallitseva kasvupaikkatyyppi on alueen länsiosassa ja Hervantajärven rannassa lehtomainen kangas, mutta alueella on myös lehtoja. Keski- ja itäosassa on eniten tuoretta kangasta. Kalliolalueilla on kuivaa ja kuivahkoa kangasta. Alueen eri puolilla on melko paljon soita. Niukkaravinteisia rämeitä, nevoja, korpia ja turvekankaita on eniten Makkarajärven ympärillä. Ravinteikkaampia korpia taas on lehtomaisten kankaiden ja lehtojen läheisyydessä. Alueen kaakkoisnurkassa on Viitastenperän kallio, joka on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden selvityksessä luokiteltu arvoluokkaan 3 (valtakunnallisesti hyvin arvokas kallioalue). Järven rannalla on kymmenkunta kesämökkiä pihapiireineen, Poliisien majan pieni lomamaja-alue, uimaranta ja veneiden säilytysalue. Alueen luonnonolosuhteet on selvitetty tarkasti Hervantajärvi-Ruskon Maisema- ja ympäristöselvityksessä (2006). Vaikutukset Rakentamiseen osoitettujen alueiden pinta-alat vaihtelevat varsin vähän eri vaihtoehdoissa. Korttelit sijoittuvat pääasiassa Hervantajärvi-Ruskon maisema- ja ympäristöselvityksessä laadittujen maankäyttösuositusten mukaisille hyvin rakentamiseen

22 soveltuvalle alueelle. Vaihtoehdoissa 0 ja C korttelialueiden pinta-ala on pienin ja alueet ovat yhtenäisimmät, jolloin myös virkistyskäyttöön osoitetut metsäalueet säilyvät yhtenäisimpinä. Tämä on luontoarvojen säilymisen kannalta myönteistä. Vaihtoehdossa B rakentaminen sijoittuu ranta-alueelle, joka maankäyttösuositusten mukaan soveltuu parhaiten lähivirkistysalueeksi ja sisältää luonnonolojen kannalta arvokkaimpia kokonaisuuksia. Siten B:n rantaan osoitetun AP-alueen toteuttamisella on luonnonympäristön kannalta kielteisiä vaikutuksia. Osayleiskaavan kaikkien vaihtoehtojen suurimmat yhtenäiset rakennusalueet sijoittuvat alueelle, jolla on pääasiassa nuorta metsää ja taimikoita. Nuori puusto sopeutuu rakentamiseen hyvin. Ruskontiehen rajoittuen Makkarajärvestä länteen Myllyvuorelle ulottuvalla alueella on yhtenäinen vanhahko metsäalue. Metsät ovat melko iäkkäitä, hieman yli 100-vuotiaita, ja ne kestävät huonosti rakentamisen aiheuttamien olosuhteiden muutoksia. Rakentamisen suorat vaikutukset eli puuston kaataminen ja louhinta lähialueella saattavat muuttaa pohjaveden pinnan tasoa paikallisesti. Jäljelle jäävä tai rakennettavan alueen reuna-alueille jäävä puusto voi kärsiä kuivuudesta. Välillisinä vaikutuksina tuulet saattavat kaataa puita metsän keskeltä paljastuneella reunavyöhykkeellä. Rakentaminen pienentää Ruskontien reunassa olevaa Hervantajärven pohjoisreunan iäkkään metsän aluetta A:ssa noin 5,5 ha ja C:ssä noin 8,0 ha. Järven rantaa noudattava metsäyhteys kapenee ja sen toiminta heikkenee. Makkarajärven luoteisreunalla on yli 140-vuotias männikkö, joka jää vaihtoehdoissa 0 osittain rakentamisalueelle ja C:ssä rakentamisen reunaan. Viitastenperän yhtä vanhaan metsäalueeseen Hervantajärven rannassa ei kohdistu rakentamista missään vaihtoehdossa. Osayleiskaava-alueella on kolme aluetta, jotka on Hervantajärvi-Ruskon maisema- ja ympäristöselvityksessä määritetty Tampereen mittakaavassa luonnonoloiltaan arvokkaimmiksi osakokonaisuuksiksi. Vaihtoehto 0 pienentää Makkarajärven - Viitastenperän luonnonoloiltaan arvokasta osakokonaisuutta noin 2 ha verran Makkarajärven pohjoispuolella ja sivuaa Salinintien-Salmenkalliontien ja Majarannan luonnonoloiltaan arvokasta kokonaisuutta koilliskulmalla. Vaihtoehto C pienentää Salinintien-Salmenkalliontien ja Majarannan luonnonoloiltaan arvokasta kokonaisuutta kaventaen sitä pohjoispuolelta noin 7,4 ha ja vaihtoehto A vähemmän eli noin 2,5 ha. Erillisen pientaloalueen rakentaminen vaihtoehto A:ssa pienentää Neliapilan alueen luonnonoloiltaan arvokasta kokonaisuutta noin puolen hehtaarin verran. Vaihtoehto B:ssä rakentamisen tiivistyminen ja muuttuminen omakotiasumiseksi Salinintien ranta-alueella heijastuu välillisenä vaikutuksena myös Salinintien-Salmenkalliontien luonnonoloiltaan arvokkaan kokonaisuuden länsireunaan. Edelleen vaihtoehto B:ssä Majarannan ja Neliapilan alueen rakentaminen hävittää noin puolet Neliapilan luonnonoloiltaan arvokkaasta kokonaisuudesta ja pienentää myös 4 ha Salmenkallion Majarannan aluetta. 4.4.2. Biologinen monimuotoisuus, kasvillisuus ja eläimistö Nykytila Tampereen eteläosat kuuluvat kasvillisuudeltaan ns. vuokkovyöhykkeen pohjoisimpiin osiin. Alue Salmenkallion ja Salinintien välillä on pääasiassa lehtomaista kangasta ja alueella on useita pienialaisia Tampereen mittakaavassa merkittäviä lehtoja mm. Salinintien pohjoispuoleinen lehtorinne, Majarannan lehto-puronotko, Salmenkalliontieltä Hervantajärveen laskeva puro lehtoineen. Alueen luontokohteet ovat myös nisäkäs- ja lintulajistoltaan monipuolisia ja niiltä on edelleen yhteydet laajempiin erä-

23 maisiin metsäalueisiin, joiden lajit hyödyntävät rauhallista aluetta elinalueenaan tai kulkureittinään. Länsiosien kasvupaikkatyyppinä on useimmiten kohtalaisen hyvin kulutusta kestävää tuoretta kangasta. Kulutukselle arkoja karumpia kasvupaikkatyyppejä on Viitastenperällä ja Makkarajärven ympäristössä. Ekologisen verkoston ja yhteyksien osalta osayleiskaava-alue sijoittuu laajojen luonnonalueiden reunaan tukeutuen rakennettuun alueeseen. Alueen itäpuolella sijaitsee maakunnallisen ekologisen verkoston laaja, luonnon ydinalue, joka ulottuu Kangasalan- Lempäälän ja Valkeakosken alueella. Vesistöt ohjaavat voimakkaasti eläinten liikkumista. Maakunnallisesti tärkeä etelä-pohjoissuuntainen, ekologinen yhteys sijaitsee Hervantajärven ja Roineen välissä. Tämä muodostaa yhteyden Oriveden ja Lempäälän ja Pirkkalan alueiden välille. Kaupunkiseudullinen yhteys suuntautuu luoteeseen Hervantajärven rantojen kautta Suolijärven ja Särkijärven alueille (KYMS 2007). Paikalliset reitit haarautuvat Makkarajärven kaakkoispuolella pohjoiseen ja itään. Syksyn 2006 jälkihavaintojen perusteella Myllyvuoren - Hupakankorven alue on merkittävä hirvien liikkumisen kannalta. Vaikutukset Osayleiskaava-alueella on tavanomaisen metsän lisäksi runsaasti avainbiotoopeja. Nämä ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia elinympäristöjä, joiden ominaisuuksien perusteella lajisto sisältää luonnon alkuperäislajeja. Avainbiotooppeihin kuuluvat metsälain ja luonnonsuojelualain suojaamien kohteiden lisäksi muut arvokkaat elinympäristöt ja kohteet, jotka eivät täytä metsäalain kriteerejä, mutta ovat luokiteltavissa kuitenkin metsäluonnon muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Kohteet suositellaan otettavaksi huomioon metsänhoidollisissa toimissa. Seuraava arvotus I-III on Hervantajärvi-Rusko maisema- ja ympäristöselvityksessä tehty arvotus, joka perustuu metsälakiin ja em. tehdyn selvityksen maastoinventointeihin. - I Metsälakikohde: Metsälain 10 mukainen erityisen tärkeä elinympäristö - II Mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö (maisema- ja ympäristöselvityksen inventoijan arvio) - III Metsäluonnon muu arvokas elinympäristö Avainbiotoopit, joihin vaihtoehdot eivät vaikuta Vaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia osayleiskaava-alueella oleviin seuraaviin avainbiotooppeihin. Näiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet säilyvät eikä niiden luonnontila heikenny. Numerointi on sama kuin Hervantajärvi-Rusko maisema ja ympäristöselvityksessä 2006. Liite 6 Hervantajärvi-Ruskon osayleiskaava-alueen selvitysalueen avainbiotoopit - 30. Avosuo rämeen kaakkoispuolella, II luokka, - 31. Louhikko Makkarajärven itäpuolella Kangasalan rajalla, II luokka - 32. Hieskoivukorpi Makkarajärven itäpuolella, II luokka - 33. Jäkälikkökallio Makkarajärveltä itään, II luokka - 34. Jäkälikkökallio Makkarajärven koillispuolella, II luokka - 35. Jäkälikkökallio Makkarajärven kaakkoispuolella, II luokka - 36. Rehevä korpi Makkarajärven kaakkoispuolella, III luokka - 37. Räme ja neva Makkarajärven kaakkoispuolella, II luokka - 38. Jäkälikkökallio Makkarajärven kaakkoispuolella Kangasalan rajalla, II luokka - 39. Jäkälikkökalliot Viitastenperän koillispuolella, III luokka - 40. Lehto Viitastenperän koillispuolella, I luokka - 41. Rehevä luhtakorpi Viitastenperällä, III luokka - 42. Viitastenperän jäkälikkökallio, I luokka - 43. Jäkälikkökalliot Makkarajärven ja Viitastenperän välillä, II luokka - 44. Jyrkänne Makkarajärven ja Viitastenperän välillä, II luokka