Kehittyvä koulu Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Minna.Lakkala@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/ Kaarina 6.4.2011
Mitä tulevaisuuden koulussa olisi erilaista kuin nykykoulussa? Mihin suuntaan nykykoulun pitää muuttua?
Miksi koulun pitäisi muuttua? A. Yhteiskunnallisten muutosten haasteet B. Tutkimustietoon perustuvat käsitykset oppimisesta muuttuvat C. Tutkimusten mukaan opetuksen kehittäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia koko koulun tasolla 3
Teknologia tarjoaa tehokkaita välineitä tiedon jakamiseen ja yhteiskehittelyyn Verkkoteknologiaa käytetään laajasti kommunikointiin ja asioiden hoitamiseen Muutoksia yhteiskunnassa ja työelämässä Tarjolla oleva tietomäärä kasvaa Uusia teknisiä ja sosiaalisia innovaatioita syntyy jatkuvasti Tietoon perustuva työ lisääntyy Luovuutta arvostetaan enemmän kuin rutiiniosaamista Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys lisääntyy Tiedon arvostus kasvaa Työ on itsenäistä ja haastavaa asiantuntijatyötä A 4
Yhteiskunnallisten muutosten asettamat haasteet kouluopetukselle Korkeatasoisten tiedonhallinnan taitojen edistäminen tiedontarpeiden määrittely, tehokas tiedonhaku, lähdekritiikki, tiedon jalostaminen, uuden tiedon tuottaminen Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen työskentelyn taitojen edistäminen tiedon ja ideoiden jakaminen, merkityksistä neuvottelu, yhteisten tuotosten laatiminen, tiedon sosiaalinen luonne Mahdollisuus perehtyä asiantuntijamaisiin ongelmanratkaisun käytäntöihin todenmukaisten ongelmien ratkaiseminen, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, yhteydet asiantuntijoihin A 5
Käsitykset mielekkäästä oppimisesta ovat melko yhteneväisiä asiantuntijoiden kesken Esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen, tutkiva ja projektioppiminen Tyypillistä suositelluille työtavoille on, että oppilaat: työskentelevät ryhmissä asiantuntijoiden tapaan, suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia, hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekä luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena. B 6
Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työskentely tukee mielekkäiden työtapojen oppimista MATERIAA- LIT JA VÄLINEET TOIMINTA- TAVAT JA TYÖVAIHEET PITKÄJÄNTEINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI (esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen, tutkiva ja projektioppiminen) B 7
Tutkivan oppimisen prosessin osatekijät Ihmettely ja kysymysten asettaminen Omien selitysten luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Jaettu asiantuntijuus Tiedontuottamisen suuntaaminen edelleen Selitysten ja päätelmien kehittely Syventävän tiedon etsintä Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004 8
Esimerkki 1: Kasvupaikkatekijöiden tutkimus tutkivaa oppimista soveltaen (alakoulun 3. lk) B Oppilaat tutkivat pihakasveja ja harjoittelevat yksinkertaisen koeasetelman rakentamista: samojen kasvien pituus mitataan kahdessa kasvupaikassa ja tehdään päätelmiä kasvupaikkatekijöiden vaikutuksesta eroihin. Oppilaat työskentelevät pienissä ryhmissä opetellen monimutkaisia tutkimustaitoja: kysymysten ja oletusten määrittelyä, tiedonhakua, havaintojen tekemistä ja kirjaamista, kirjoittamista jne. Yhteisöllistä verkko-oppimisympäristöä (mm. keskustelufoorumit) käytetään prosessin koordinointiin, dokumentointiin ja jakamiseen. Projektin kuvaus verkossa. 9
Esimerkki 2: Sustainable development -projekti yläkoulu, maantieto ja englanti Ympäristöongelmien ymmärtäminen ja ympäristösanaston oppiminen vierailla kielillä Peräkkäisissä jaksoissa maantiedon ja englannin oppitunnit Kolme 9. luokkaa, yhteensä 51 oppilasta 4 opettajaa (englanti & maantieto) B 10
Työnkulku ja aikataulu Tammikuu: Kielten tunneilla orientointia, yhteistilaisuudessa video ja kirjalliset ohjeet, sen jälkeen parien ja aiheiden valinta Tutkimuskysymysten ja selitysten työstäminen verkkoympäristössä: englannin tunneilla 3. jaksossa ja maantiedon tunneilla 4. jaksossa Helmikuussa väliraportti, maaliskuussa lopputuotos (raportti, video tai multimediaesitys) Maaliskuun lopussa yhteinen seminaari: 4 ryhmässä aiheiden mukainen ryhmäjako, opponenttina verkossa ryhmää kommentoinut ryhmä B 11
Kokemuksia Hyviä kokemuksia: Työskentelytavan uudet mahdollisuudet (integraatio, verkkotyöskentely, tutkimuksenomaisuus, jaettu asiantuntijuus), yhteistyö opettajien kesken, oppilailta löytyi uusia vahvuuksia; työtapaa 8. luokalla kokeilleet oppilaat pääsivät selvästi nopeammin työhön käsiksi. Haasteita: Eri aikainen aloittaminen maantiedossa, tutkimussuunnitelmakäsite vaikea oppilaille, verkkotyöskentelyn ongelmat (keskeneräisiä töitä ei tallenneta, kommentoinnin vaikeus, tekniset käytännöt), aikataulun hahmottaminen vaikeaa oppilaille, kielikammo. B 12
B Esimerkki 3: Yhteiskuntafilosofian kurssi lukio, filosofia, kesto 6 vk * 5 h Yksi tunti luokassa, viisi tuntia verkossa. Luokassa käytiin läpi kurssin keskeisimpiä kohtia. Verkko-opiskelussa kukin opiskelija valitsi itselleen tutkimusongelman (esim. syrjäytyminen, tasa-arvo) ja tarkasteli kuuden eri filosofin ajatuksia aiheesta. Tutkiessaan omaa ongelmaansa oppilaat tutustuivat koko kurssin aiheisiin kuin huomaamatta. Opettajan ongelmana olikin, mitä hän voi yhteisellä tunnilla kertoa, ettei vie oppilailta löytämisen iloa. Oppilaat oppivat opettajan mielestä kurssin aikana selvästi syvällisemmin kuin aiemmilla kursseilla, vaikkeivät sitä välttämättä itse huomanneetkaan. Hyviksi ja tärkeiksi opituiksi käytännöiksi oppilaat arvioivat opittujen taitojen mahdollisen hyödyntämisen jatkossa sekä oman kriittisyyden kehittymisen. 13
Haaste: yhteisöllinen verkko-oppiminen edellyttää uudenlaisia opetuskäytäntöjä Tällaiset pedagogiset työtavat korostavat asiasisältöjen oppimisen lisäksi kehittyneiden tietokäytäntöjen ja yhteisöllisen työskentelyn taitojen harjoittelua. Opettajan roolina on toimia epäsuorasti edellytysten luojana ja työskentelykäytäntöjen organisoijana sekä tarvittaessa ohjaajana ja asiantuntijamallina Vakiintuneet opetuksen suunnittelun mallit eivät ole tässä kovin käyttökelpoisia, koska ne perustuvat yksilöllisen työtapojen sekä ennalta määriteltyjen asiasisältöjen ja tehtävien käyttöön (Häkkinen, 2002) Epäsuora suunnittelu (Jones ym., 2006) B 14
Opetuksen suunnittelusta pedagogisen infrastruktuurin rakentamiseen Oppimistilanteiden organisoinnin vertauskuvana infrastruktuurin rakentaminen (Bielaczyc 2001, Paavola ym. 2002, Lakkala & Lipponen 2004): tukirakenteet ja työkalut, jotka edistävät toimintaa mutta eivät määrää sitä. Pedagogisen infrastruktuurin malli (Lakkala 2010). B 15
Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä 1. Koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu ja toimintakäytäntöjen organisointi pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen (design) 2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen tilannekohtaisesti prosessin aikana (scaffolding) Auta mutta älä häiritte Jorma Panula, TV2 Punainen lanka, 26.7.2009. B 16
Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemassa oppimisessa Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, Tekniset rakenteet teknologian käytön organisointi. Miten tuetaan taitojen itsenäistä hallintaa ja metakognitiota? Toimintatapojen Kognitiiviset mallintaminen ja rakenteet käsitteellistäminen; suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät. B Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat. Sosiaaliset rakenteet Tiedolliset rakenteet Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Tiedon luomisen ja -käsittelyn tavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa. 17
Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen B Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen tärkeää, opettajan ohjaus ja palaute täydentävät sitä Jos homma toimii, tilanteen tarkkailu riittää Mieti, missä tilanteissa ja asioissa opettajan ohjaus ja tuki on kriittistä ja korvaamatonta Kaikkea ei tarvitse kontrolloida, lukea, kommentoida tai arvioida, käytä ohjausresurssit mielekkäästi Asiat, jotka ovat oppilaille erityisen haasteellisia mutta kehittyneiden tietokäytäntöjen kannalta olennaisia Asiantuntijan toimintatapojen mallintaminen ja näkyväksi tekeminen sekä asiantuntijatiedon jakaminen tarvittaessa 18
Esimerkki 4: Koululehti Magazine Factory - ohjelman avulla Oppilaat opettelevat lehden teon käytäntöjä toimimalla oman koulunsa verkkolehden toimituskuntana. Oppilaat harjoittelevat yhteisöllisen kirjoittamisen taitoja ja digitaalisten valokuvien ottamista laatimalla pareittain tai pienissä ryhmissä lehtijuttuja sekä kommentoimalla muiden ryhmien juttuja. Koulun lehden tarkoituksena on dokumentoida koulun historiaa ja se on verkossa avoimesti saatavilla: Into@ Hankkeen kesto on 10 oppituntia. Projektin kuvaus verkossa. 19
Esimerkki 4. Koululehtiprojekti Opettajan pedagogiset käytännöt Tekniset tukirakenteet Sosiaaliset tukirakenteet Kokonaisuudensuunnittelu Monipuolisten teknisten välineiden käyttö ja yhdistely tarpeen mukaan (Muistio, Lehtiverstas, digikamera, aktiivitaulu) Oppilaiden organisointi ryhmiin juttujen kirjoittamiseksi ja kommentoimiseksi. Pienryhmätyöskentelyn ja koko luokan yhteisten sessioiden joustava yhdistely ja vuorottelu sekä juttuja ideoitaessa että prosessia ja tuloksia arvioitaessa. Koko työskentelyprosessi toimi mallina ammattimaisen lehdenteon käytännöistä. Oppilaat saivat valita juttujensa aiheet oman kiinnostuksensa perusteella. Tilannekohtainen ohjaus Teknisten taitojen opettaminen ryhmä kerrallaan sitä mukaa kuin oppilaat siirtyivät uuteen työskentelyvaiheeseen, ei yhteisenä opetuksena. Ryhmätyön periaatteiden käsittely oppilaiden kanssa arviointisessiossa, esim. että ryhmän pitää yhdessä huolehtia siitä, että kaikki osallistuvat ja jokaiselle annetaan työskentelyvuoro. Kirjoitustehtävän perusteleminen oppilaille koulun historian dokumentointina. Oppilaiden toistuva ohjaaminen juttujen parantamiseen ja lukijan huomioimiseen. Tiedolliset tukirakenteet Kognitiiviset tukirakenteet Julkaisuprosessin vaiheiden mallintaminen taululle piirretyn kuvan avulla. Arviointisession organisointi prosessin päätteeksi, jossa oppilaat arvioivat sekä omaa että ryhmän työskentelyä ja tuotettuja lehtijuttuja. Julkaisuprosessin etenemisen, vaiheiden ja ryhmien tilanteen käsittely oppilaiden kanssa toistuvasti projektin kuluessa. Lakkala & Ilomäki 2011 20
Mitä uusia näkökulmia ja ideoita sait oman opetuksen kehittämiseen? Mitä kysymyksiä aiheesta heräsi?
Opittu aikaisemmasta tutkimuksesta koskien koulujen kehittämistä teknologian avulla Teknologian käyttö kouluissa ei ole johtanut pedagogiseen muutokseen odotetulla tavalla, paitsi kouluissa, jotka ovat erityisesti pyrkineet oppimisen ja opetuksen kehittämiseen tvt:n avulla Teknologian pedagogisesti mielekkäät ja uudet käyttötavat eivät leviä helposti. Tyypillinen täydennyskoulutus tai yksittäisten aktiivisten ja innostuneiden opettajien panos ei riitä syvemmän muutoksen aikaansaamiseksi. Pedagoginen kehittäminen on tuettunakin haastavaa työtä. C Ilomäki, 2008 22
Opittu aikaisemmasta tutkimuksesta (2) Oppilailla on laajat ja monipuoliset digitaaliset taidot, opettajilla rajallisemmat, mutta osittain syvemmät. Suurin osa opettajista ei edelleenkään ymmärrä, miksi ja miten käyttää teknologiaa opetuksessa Tvt:n koulukäyttö on vanhentunutta, tylsää ja tehotonta Kahdenlaisia tvt:n käytön tarinoita: varottava koulujen jakautumista osaaviin, hyvin resursoituihin kokeilukouluihin ja tavallisiin kouluihin Opettajien ongelmat ovat erilaisia riippuen heidän pedagogisista ja teknisistä taidoistaan Yksi koulutusmalli ei riitä, vaan pitää kehittää monenlaisia koulutus- ja tukimalleja C Ilomäki, 2008 23
Koulua on tarkasteltava kokonaisuutena Opettajien osaamisen kehittyminen tärkeää Johdon merkitys koulutason muutosten varmistajana Luokkatason ja koko koulun tason yhdistäminen; koulun työskentelykulttuurin ottaminen tarkastelun kohteeksi Tarkastelussa pitää huomioida koulujen väliset erot: koulut tarvitsevat kehittämisstrategioita, jotka sopivat niiden erityistilanteeseen, olosuhteisiin ja kehittymistarpeisiin C Innovatiivisen, kehittyvän koulun malli (Ilomäki & Lakkala, 2007) 24
Innovatiivinen, kehittyvä koulu Johtajuus Jaettu johtajuus, Rehtorin verkostoituminen, Rehtorin rooli. Koulun tavoitteet Vision sisältö, Digitaalisen teknologian käytön visio, Vision yhtenäisyys, Kehittymishakuisuus. Opettajayhteisön työskentelytavat Pedagoginen yhteistyö ja asiantuntemuksen jakaminen, Kehittämiskäytännöt, Opettajien verkostoituminen. Digitaalinen teknologia Resurssien saatavuus, riittävyys ja sopivuus Digitaalinen teknologia käytössä, Oppilaiden osaamisen taso ja käyttö, Opettajien osaamisen taso ja käyttö, Tekninen ja pedagoginen tuki. C Vakiintuneet tietokäytännöt Yhteiset tietokäytännöt, Käytäntöjen kehittämishankkeet, Koulun verkostoituminen. Pedagogiset käytännöt Käsitykset tvt:n pedagogisesta käytöstä, Opetusmenetelmien luonne, Tvt motivaation tukena. 25
Lähteitä Bielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of building computer-supported learning communities. In P. Dillenbourg, A. Eurelings & K. Hakkarainen (Eds.), European perspectives on computer-supported collaborative learning (106-114). Maastricht: Maastricht McLuhan Institute. Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (2004) Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri. 6. uudistettu painos. WSOY. Häkkinen, P. (2002). Challenges for design of computer-based learning environments. British Journal of Educational Technology, 33, 461 469. Ilomäki, L. (2008). The effects of ICT on school: teachers and students perspectives. Doctoral dissertation, University of Turku, Series B, Humaniora, 314. Ilomäki, L., & Lakkala, M. (2004). Pedagogisen tutkimuksen yhteenveto: koulu kehittämiskohteena. Espoon koulutoimen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke 2000-2004, Työpapereita 1/2004. Ilomäki, L., & Lakkala, M. (2006). Tietokone opetuksessa: opettajan apu vai ongelma? Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (ss. 184-212). Helsinki: WSOY. Ilomäki, L., Lakkala, M., & Lehtinen, E. (2004). A case study about ICT adoption within a teacher community at a Finnish lower secondary school. Education, Communication & Information, 4(1), 53-69. 26
Lähteitä Jones C., Dirckinck-Holmfeld, L., & Lindström, B. (2006). A relational, indirect, mesolevel approach to CSCL design in the next decade. International Journal of Computer- Supported Collaborative Learning, 1, 35 56. Lakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print. Lakkala, M. (2002). Virtuaalisen oppimisen tapaustutkimus yläasteella. Teoksessa L. Ilomäki (toim.), Tietotekniikka koulun arjessa. Loppuraportti Helsingin kaupungin tietotekniikkaprojektista 1996-2000 (ss. 115 121). Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A2:2002. Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka (ss. 113-134). Tampere: Tampere University Press. Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2002). Epistemological foundations for CSCL: A comparison of three models of innovative knowledge communities. In G. Stahl (Ed.), Computer support for collaborative learning: Foundations for a CSCL community (pp. 24-32). Hillsdale, NJ: Erlbaum. 27