Liite C SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA 1
Sivistystoimen toimialan tuloskortit vuodelle 2011 Toimialan visio Sivistystoimen toimialaan kuuluvat toiminnot sisältävät keskeisesti niitä kuntalaispalvelujen tuottamisen tehtäviä, joilla Savonlinna-brändiä, positiivista imagoa ja tulevaisuuden uskoa rakennetaan. Savonlinnan sivistystoimiala järjestää kaupunkilaisille korkeatasoisia peruspalveluita kolmen eri lautakunnan alaisuudessa: koulutuslautakunta (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus); vapaaaikalautakunta (liikunta- ja nuorisotyö); kulttuurilautakunta (kirjasto, museo ja yleinen kulttuuritoimi). Lisäksi lautakunnat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osallistuvat avustuksin ja ostopalvelusopimuksin kullekin lautakunnalle määriteltyjen toimintojen tukemiseen. Palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja kustannustehokasta, henkilöstö korkeasti koulutettua ja ammattitaitoista sekä vastuunsa tuntevaa. Peruspalveluja ohjaavat kaikkia sitovat kansalliset lait ja säädökset. Osa palveluista kunnan on pakko järjestää ja ne kuuluvat ns. subjektiivisten kansalaisoikeuksien piiriin, kuten päivähoito, perusopetus, kirjasto. Osa palveluista on kunnalle vapaaehtoista toimintaa, kuten museo- tai teatteritoiminta. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen ja normaalikoulun kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. 1. Saimaan vesistön ja historiallisuuden avulla vahvistetaan Savonlinnan omaleimaisuutta yhtenä Suomen kauneimmista kaupungeista Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 1.1. Ihanteellinen ja tunnelmallinen sekä ympäristöystävällinen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa sydämenään historiallinen linna Kotiseutuun ja kotiseudun historiaan tutustuminen Vuosisuunnitelma Kestävän kehityksen teemavuosi vuosisuunnitelman mukaisesti sekä ympäristökasvatus Oman ympäristön ja lähialueen siistinä pitäminen Toteutunut varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Koulut ovat arvioineet vuosisuunnitelmansa toteutumisen lukuvuoden päättyessä. Siivouspäivät on pidetty toukokuussa. Lukuvuoden 2011-12 painotusalueena on edelleen kestävä kehitys ja se on otettu huomioon koulujen vuosisuunnitelmissa. Se toteutuminen arvioidaan kevätlukukauden 2012 päättyessä. 1.2. Ympärivuotinen kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen tarjonta Talvikauden tarjonnan pitäminen vähintään nykytasolla Koululaiskäyntien maakuntamuseossa ja Olavinlinnassa Kaupungin tukemien tapahtumien ja yleisö. Oppilaat tuntevat kotiseutu-historian ja hahmottavat kotiseutunsa rajaseutuluonteen. Kävijäanalyysi Olavinlinnassa koululaiskäyntejä oli 2 690 (v. 2010 2 843), Maakuntamuseossa koululaisia kävi yhteensä 3 099 (v. 2010 3 768). Kaupunki on myöntänyt tukea/järjestänyt tapahtumia tavoitteen mukaisesti. Vapaaaikapalvelujen nykytason säilyttäminen. Nykytaso on säilytetty. Oppilaille tarjot- Kulttuuripolku, Kulttuuripolku on käynnis- 2
1.3. Kaupunkikeskustan kehittämishanke, jossa painopisteenä Olavinkadun kehittäminen bulevardimaiseksi puistokaduksi sekä liikuntamahdollisuuksien parantaminen 1.6 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti sekä vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen kolmas sektori Olavinkadun toiminnallisten sisältöjen kehittäminen: kulttuuritapahtumayhteistyö yritysten ja 3. sektorin kanssa. Kevyen liikenteen väylät Monipuoliset peruspalvelut. Osallistumisen mahdollistava toiminta. tavien kulttuuritapahtumien Tehdyt markkinointitoimenpiteet Olavinkadun alueella Kevyen liikenteen väylien suunnitelma Erilaiset yhteistyötapahtumat perheiden kanssa vuosisuunnitelman mukaisesti. jolla tarjotaan vuosittaisia kulttuuritapahtumia 1-9 -luokkalaisille Olavinkadun toimijoiden yhteistyön vahvistaminen Mukana suunnittelemassa liikuntaa edistäviä hankkeita Vuosisuunnitelman toteuttaminen tynyt ja sitä on toteutettu rahojen puitteissa. Toteutuneita tapahtumia oli keväällä 8 ja syksyllä 7. Joulun ja vuodenvaihteen tapahtumien kehittämis- ja koordinointityö toteutui yrittäjien ja Lakeland Events -hankkeen kanssa. Mukana Active Cityhankkeessa, Talvisalon liikuntapuistosuunnitelma. Jokaisessa koulussa ja päiväkodissa on ollut vähintään yksi vanhempainilta lukuvuoden aikana. Tilaisuudet ovat olleet joko koko koulun yhteisiä tai luokka/ luokka-aste - kohtaisia. Huoltajien vanhempainillat sekä kuulemistilaisuuksien järjestäminen seurojen, järjestöjen ja vapaaaikatoimen välillä Tilaisuuksien 1-2 kertaa vuodessa Vanhempainillat ovat toteutuneet koulujen vuosisuunnitelman mukaisesti. Salivuorojen jakopalaverissa olivat mukana kaikkien suurimpien seurojen edustajat. Kulttuuriympäristömme tiedon ja tietoisuuden lisääminen. Panostaminen kulttuuriperintökasvatukseen. Eri asiakasryhmille suunnattujen teemaopastusten ja työpajojen 200 opastusta Työpajoja ja opastuksia tehty 191 kpl. Myönteisen suomalaisen aktiivisen kansalaisuuden ja kotiseutuidentiteetin vahvistaminen lasten ja nuorten kasvatuksessa Juhlien luku Kouluissa perinteiset juhlat vuosisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi pyritään, että kouluissa järjestettävissä itsenäisyys- ja veteraanipäivän juhlassa veteraanijärjestöjen edustaja on juhlapuhujana Jokaisessa koulussa on ollut perinteisiä juhlia vähintään 2 lukuvuodessa. Pihlajaniemen, Talvisalon ja Mertalan kouluissa sekä Lyseon lukiolla ja Taidelukiolla on ollut tilaisuuksia, joissa on ollut mukana veteraaneja. Oppilaat ovat myös osallistuneet veteraanien jär- 3
Kerhotoimintaan osallistuvien oppilaiden Oppilaskuntien luku Tapakasvatuksen edistäminen Toteutuneiden tapahtumien Oppilaskuntien ja nuorisofoorumin kuulemisten ja aloitteiden Koulujen kerhotoiminta vakinaistetaan yhteistyössä 3. sektorin kanssa. Kouluissa on toimiva oppilaskunta. Perusasteen koulut ovat mm. mukana kiusaamisen vastustamisen (Kiva-koulu) hankkeessa Kulttuuripolku ohjelman käyttöönotto ja siihen tarvittavan rahoituksen varaaminen talousarvioon osana Lasten ja Nuorten ohjelmaa Lapset ja nuoret osallistuvat päätöksentekoon jestämiin juhliin. Tilaisuuksia on ollut yhteensä 9. Jokaisessa perusopetuksen koulussa on ollut kerhotoimintaa. Kerhoja oli kevätlukukauden 2011 aikana 60 ja niissä 691 oppilasta. Syyslukukaudella kerhoja oli yhteensä 40, joihin osallistui 507 oppilaasta Kerho-ohjaajista suurin osa oli opettajia, joten 3.sektorin vahva mukaan tulo ei ole toteutunut. Jokaisella koululla on toimiva oppilaskunta. Kaikki perusasteen koulut ovat mukana KiVa-koulu - hankkeessa. Kulttuuripolku käynnistyi vuoden alussa, tosin suunniteltua pienemmällä budjetilla. Toteutuneita tapahtumia oli keväällä 8 ja syksyllä 7. Nuorten kuulemistoimintamallia suunniteltiin yhteistyössä Lasten Foorumin kanssa. OKM:ltä ei kuitenkaan saatu avustusta nuorten kuulemiskyselyn toteuttamiseen. Lukion oppilaskunnilta on tullut yksi kannanotto koulutuslautakunnalle liittyen lukioiden jaksojärjestelmään. 2. Savonlinnassa tehdään strategista elinkeinopolitiikkaa, joka on yritys- ja yrittäjälähtöistä Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 2.1. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja yritysten liiketoimintaedellytysten kehittäminen Venäjän mark- Venäjän kielen opinnot Venäjän kielen opiskelijoiden yläkoulussa ja lukioissa 4 Venäjän kieliopinnot siten, että kielipolku Mertalasta ja Talvisalosta luki- Nojanmaan ja Nätkin kouluilla aloitti yhteinen A2-venäjän ryhmä, 14 oppilasta tammikuussa 2011 ja heistä 11 jatkoi
kinoille sekä venäläisten yritysten sijoittuminen Savonlinnaan osana EU:n pohjoista ulottuvuutta 2.2. Itä-Suomen yrittäjämyönteisin kunta, missä kaikki kaupungin toiminnot viritetään yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla. 2.3. Savonlinnasta tulee järvimatkailun pääkaupunki, jolloin Savonlinna on yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista, missä kaupunkikeskusta sekä siihen verkottuvat lomakylät muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailukeskittymän. 2.4. Maailmalla merkittävä paperi- ja selluloosateollisuuden koneita ja laitteita suunnitteleva sekä valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, Savonlinnan teknologiapuisto Noheva Venäjä A2 -kieli Venäjä A2 - kielen opiskelusta kiinnostuneiden kartoitus Yrittäjyyskasvatus Suomen yrittäjien kyselytutkimus. Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistuneena matkailukohteena Luodaan edellytyksiä seuroille ja yhdistyksille järjestää vuosittaisia turnauksia ja tapahtumia Matemaattisluonnontieteellisten opintojen mahdollistaminen Koulujen kansainvälinen yhteistyö Matkailullisesti merkittävien turnausten ja tapahtumien Lähialueilla toteutuneiden leirikoulujen Scienceaineiden (ma, fy,ke, bg,ge) ylioppilaskirjoitusten arvosanat Ystävyyskoulukontaktien luku oon vakiintuu ja vahvistuu. Yläkoulujen ja lukioiden yrityskontaktien Matkailija Kartoitus valmis. Yrittäjyyskasvatus opetussuunnitelman mukaisesti Nykytaso Riihisaaren kaavoittamisen käynnistäminen Sitra-hanke: Sivistysmaakunta Etelä-Savo alkaminen Nykytaso Leirikoulut pääosin omalla talousalueella Science-aineiden tulokset maan keskiarvojen yläpuolella Kansainvälisiä kontakteja varsinkin yläkouluilla ja lukioilla opintojaan syyslukukaudella. Kevätlukukaudella 7-9.- luokilla oli yhteensä 88 venäjän lukijaa ja syyslukukaudella 54. Lukioissa oli keväällä 76 opiskelijaa ja syksyllä 59. Lukioissa kurssit järjestetään yhteistyössä. Kartoitus on valmis. Jatkettu opetussuunnitelman mukaisesti. Lukioissa Yrittäjyystalo hanke laajuudeltaan 4 lukiokurssia alkoi 1.8.2011. Toteutunut lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Toimitilapalvelun vetämässä Linnankadun kehittämishankkeessa toteutettiin ostopalveluna Riihisaaren miljöösuunnitelma, joka toimii tulevan kaavoituksen pohjatyönä. Sitra-hanke kaatui Mikkelin kaupunginhallituksessa. Seurat ovat järjestäneet perinteiset tapahtumat. Toteutuneet vuosisuunnitelman mukaisesti. Tavoite on osittain toteutunut. Ystävyyskoulut Mertalan ja Talvisalon kouluilla Detmoldissa Saksassa. Nätkin alakoululla Comenius-hanke käynnissä ja oppilaat vierailivat Barcelonassa toukokuussa 5
2011. Lukioilla on ystävyyskoulut Venäjällä. Teknologiakasvatus Teknologiaselvitys Selvitetään yhteistyömahdollisuudet teknologiateollisuuden kanssa ENPI-hankkeen valmistelu yhdessä Pietarin ja Viipurin yhteistyökoulujen kanssa. 2.10. Maailman tunnetuimpiin kuuluvan Savonlinnan oopperajuhlien, luovan talouden, kulttuurimatkailun ja yrittäjyyden avulla syntyvä vahva elinkeinoala Perusopetuksen teknologiaopetuksen kehittäminen yhteistyössä OKL:n kanssa Kulttuurimatkailun talvisesongin vahvistaminen Täydennyskoulutettujen teknisen ja tekstiilityön opettajien Talvikauden kärkitapahtumat Jo alaluokkien teknisen ja tekstiilityön opettajilla teknologiaopetuksen sivuaineopinnot Sopivien uusien talvitapahtumien kehittäminen Teknologiakasvatuksen Lego-Logo -välineistöä on hankittu yhteistyössä paikallisten yritysten ja OKL:n kanssa. Sen jälkeen voitiin aloittaa täydennyskoulutuksen suunnittelu. Kaupunki tuki Jäälinnafestivaalia taloudellisesti ja kulttuuritoimi oli yhteistyökumppanina. Joulutapahtuma toteutui yhteistyössä yrittäjien ja Lakeland Events hankkeen kanssa. 3. Koulutusta ja osaamista kehitetään yrityslähtöisesti ja korkeakoulutusta vahvistaen Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 3.1. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työvoima yrityksille sekä luomaan uutta yritystoimintaa ja verkostoja; insinöörikoulutus. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Seudun koulutuksellinen aktiivisuus ja koulutuksen korkea laatutaso Opiskelija - OKL - AMK - Sami 6 Opiskelijamäärissä tavoitellaan vähintään nykytasoa Opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet päiväkodeissa sekä yhteistyö lastentarhanopettajakoulutuksen kanssa. Tuetaan yliopiston kampuksen taitoja taidepainotteista opettajankoulutusta nivellettynä kaupungin päivähoito- ja koulupalveluihin. Yhteistyötä kehitetään kaikkien koulusektoreiden välillä, samoin yhteistyötä Sa- Aloituspaikat ovat entiset. Toteutunut varhaiskasvatuksessa ja lisäksi museolla kummiluokka AMK:ssa. Oltu mukana yhteistyöhankkeissa. Yhteistyöstä on sovittu OKL:n ja Lyseon lukion välillä ensi lukuvuodeksi. ADUCATE:n kanssa tehdään yhteistyötä lukio
Pisa-tutkimus Ylioppilaaksi kirjoittaneiden ja kirjoitettujen aineiden sekä saadut arvosanat 2.asteen koulutuksen yhteistyön ( Paradigmahanke) Opintojen keskeyttäminen 2.asteella vonlinnan kesäyliopiston ja ADUCATE:n kanssa. Pisa-tutkimus maailman 1. Ylioppilaskirjoitusten taso ylittää maan puoltoäänien keskiarvon 2.asteen opiskelijoiden osallistuminen kursseille yhteistoimintajaksojen aikana Sami alle 10 % lukio alle 5 % TVT-kehittämishankkeen yhteydessä. Tavoitetta ei ole saavutettu ei kansainvälisesti eikä paikallisesti. Syksy 2010 ja kevät 2011 kumulatiivinen keskiarvo: lyseon lukio 3,89/maan keskiarvo 4,08, taidelukio 4,10/maan keskiarvo 4,08 2. asteen opiskelijoiden osallistuminen toisen koulun kursseille on kasvanut lv. 2010-2011 edellisestä lukuvuodesta 23 %. Tavoite on saavutettu. 3.4 Itä-Suomen yliopiston kolmannen kampuksen OKL:n toimintojen valtakunnallisen profilaation kehittäminen Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen Itä-Suomessa. Perusopetuksen teknologiaopetuksen kehittäminen yhteistyössä OKL:n kanssa Yliopiston ja Mamkin tarjoaman opettajien täydennyskoulutuksen Ensisijaisten hakijoiden Täydennyskoulutettujen teknisen ja tekstiilityön opettajien Opettajien täydennyskoulutuksen järjestävät kaupungissa toimivat korkeakoulu- ja yliopistoyksiköt Nykytaso ja mahdolliset lisäpaikat taito- ja taideaineisiin Jo alaluokkien teknisen ja tekstiilityön opettajilla teknologiaopetuksen 35 ov opinnot Tavoite on saavutettu. Tavoite on saavutettu. Tehty aktiivisesti töitä, että saadaan lisää aloituspaikkoja. Jatketaan yhteistyötä 5. Kehitetään ja turvataan laadukkaiden palvelujen saatavuus Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 5.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Monipuoliset ja houkuttelevat sivistystoimen palvelut Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt Riittävät kunnalliset päivähoitopaikat, avoin- ja kerhotoiminta. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeminen. Päivähoitopaikat riittävät juuri ja juuri, mutta valinnan mahdollisuuksia perheille ei ole riittävästi. Yksityistä hoitoa tuetaan. Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku. Riittävä henkilöstömitoitus. Tavoite on saavutettu. 7
Perhepäivähoidon varahoitoyksikkö. Perustettu, mutta on päivähoitokäytössä. Ryhmäkoko Säilytetään syksyllä 2010 laaditut opetusryhmien koot keväällä Ministeriön erityisavustuksella ja syksyllä omalla rahoituksella. OPM rahoitus riitti keväälle 2011 ja syksyllä sen avulla voitiin ylläpitää vain yhden ryhmän jakaminen. Oma rahoitus ei riittänyt ylläpitämään erillisrahoituksella jaettuja ryhmiä, vaan ryhmien kokoa piti suurentaa. Kustannukset päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa/lapsi/oppilas Kustannustehokkaampi kuin maantieteeltään vastaavat vertailukaupungit (as. 20 000-40 000) Säilytetään vähintään nykyinen taso Vuoden 2011 vertailukaupunkien kustannukset saadaan syksyllä 2012. 5.2. Palvelut organisoidaan tehokkaasti johtamista, rakenteita ja toimintatapoja voimakkaasti uudistamalla Monipuolinen kielitarjonta Johtamiskoulutus, täydennyskoulutuksen hyödyntäminen. Opetettujen vieraiden kielten ja taso Euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20-40 000 asukkaan kuntiin Koulutettavien Vähintään nykytason säilyttäminen OPH:n ja Tilastokeskuksen ja verrokkikaupunkien vertailut JET-koulutus jatkuu Koko henkilöstön koulutus ja sitouttaminen yht. tavoitteisiin. Keväällä 2011 aloitti alaluokilla uutena A2-kielen ryhmänä venäjä, muuten kielien opiskelu vähenee. Uudet tilastot saadaan syksyllä 2012. JET-koulutukseen osallistujia on 17 henkilöä. 5.3. Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan Palvelukokonaisuuden kehittäminen. Laatuhanke raportit Koulukuljetusten ja vammaispalveluiden kustannusten kehitys Perusopetuksen koulut ovat mukana OPM:n Laatuhankkeessa Tasapainoinen palvelurakenne itä- ja länsipuolella kaupunkia (varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, erityisopetus) Kaikki perusopetuksen koulut ovat mukana. Toiminta jatkuu vuonna 2012. Työ on kesken. 5.4. Palvelu- ja hallintoprosesseja tehostetaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyn- Sähköisten palvelujen kehittäminen sivistystoimessa Päiväkoti- ja kouluverkkotarkastelu Sähköisten prosessien Tilojen monikäytön suunnittelu Työ on kesken. Tietokoneiden ja Sähköisten järjes- Titania on käytössä, säh- 8
tämällä tarvittavien laitteiden sekä henkilöstön koulutukset. telmien käyttöönotto: työvuorosuunnittelu ja sähköinen päivähoitohakemus. köinen päivähoitohakemus on käytössä. Kotisivujen kehittäminen tiedotusja vuorovaikutusvälineenä. Uudet kotisivut ovat käytössä. Interaktiivisuus toimii osittain. Uuden viestintäteknologian avulla vahvistetaan monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia ja yhteydenpitoa oppilaiden huoltajien kanssa. Tietokoneiden kaupungin TVTstrategiassa kertoo koneiden lukun, ei niiden ajanmukaisuudesta eikä toimivuudesta. Yläkouluissa reaaliaikainen poissaoloseuranta. WILMA on käytössä lukioissa ja yläkouluissa. Verkkoopiskelumahdollisuuksien hyödyntäminen Verkkoopiskelumahdollisuudet ovat aktiivisessa käytössä. Koulujen kotisivujen päivittäminen osittain interaktiiviseksi. Toteutunut Paperin kulutuksen Pyrkimys paperittomaan toimistoon. Paperin kulutusta on vähennetty. Tavoite kokonaan paperittomaan toimistoon on epärealistinen. 5.5. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastataan 5.6. Terveyden edistäminen Ikäihmisille soveltuvien vapaaaikapalvelujen tuottaminen Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin. Henkilöstön tieto- ja viestintätaitojen taso Palvelujen Koulujen terveyskyselyjen tulosten analyysi Henkilöstön taitotaso on hyvä Päivitetään vapaa-ajanpalvelut ikäihmisten näkökulmasta. Terveyskyselyjen tulosten vuosittainen ostaminen Opetussuunnitelman mukainen terveyskasvatus (ruokavalio, päihteet, tupakka, liikunta). Koulut ovat selvittäneet opettajien taitotasoa ja järjestäneet tarvittaessa sisäistä koulutusta. Ei ole päivitetty. Valtakunnallista terveyskyselyä ei toteutettu syyslukukaudella 2011. Kaikissa perusopetuksen kouluissa ja lukioissa on ollut lukuvuoden aikana oppituntien lisäksi terveyskasvatukseen liittyviä tapahtumia tai teemapäiviä. 9
Tehostetun ja /tai erityisen tuen suuntaaminen tarvittaessa nuorempiin lapsiin. Käytössä 4- vuotisneuvolalomake. Kodin ja koulun yhteistyö Toteutunut vuosisuunnitelman mukaisesti. Lapsen kasvun ja oppimisen polku yhteistyön kehittäminen erityisesti nivelvaiheissa Toteutunut opetussuunnitelman mukaisesti Kulttuuripalveluiden käytön edistäminen tavoitteena työkyvyn ylläpitäminen. Osallistujien Kulttuurikuntopäivä tms. kaupungin henkilöstölle. Kulttuurikuntopäivä ei toteutunut. 5.7. Prioriteettina lapsiperheet Terveysliikuntaan houkuttelevia suorituspaikkoja monipuolisesti eri ikäryhmille (liikuntatoimen resurssit eivät tähän riitä vaan ollaan yksityisten yritysten tarjonnan varassa) Perheiden elämäntilanteisiin sopivat peruspalvelut. Lapsen ja nuoren näkökulman huomiointi päätöksenteossa. Hyvin hoidettujen liikuntapaikkojen. Kävijät -uimahalli -jäähalli /lapsi verrattuna 20-40 000 asukkaan kuntiin, mitä pienempi panostus sitä huonommat palvelut lapsiperheille Piha-alueiden turvallisuus ja kehittäminen. Nykytaso Asiakaspalvelun sekä palvelurakenteen säilyttäminen nykytasolla Perheen ja lapsen ääni kuuluviin osallisuus. Vaihtoehtoisena lasten hoitomuotona otetaan käyttöön tarveharkintaan perustuva kunnallinen kotihoidontuki. Meneillään yhteistyössä tilapalvelun kanssa. Tavoite on saavutettu. Kysyntä ja tarjonta ei täysin kohtaa, vaihtoehtoja ei ole tarpeeksi. Järjestelmä on vielä kehittymässä. Kunnallinen kotihoidon tuki ei käytössä. Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen Leikki- ja liikuntapaikkojen ja kunto Lasten ja nuorten ohjelman toteuttaminen. Leikki- ja liikuntapaikkojen tason ylläpito Vaatii lisää taloudellisia panostuksia toteutuakseen. Leikki- ja liikuntapaikkoja on kehitetty niukoista resursseista huolimatta yhteistyössä tilapalvelun kanssa. Yksiköiden leikki- Toimitilapalve- Lapsille suunnat- Suunnitelma yhteistyössä 10
paikat lun, päiväkotien ja koulujen pihojen tarkastusraportit tujen toiminnallisten paikkojen pitäminen turvallisena, kuten päiväkotien ja koulujen pihat tilapalvelun kanssa. 6. Kannustetaan henkilöstöä sitoutumaan tavoitteisiin Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 6.1. Hyvä henkilöstöjohtaminen turvaten kokonaisvaltaisesti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden työuran eri vaiheissa 6.2. Henkilöstön yhdenvertainen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu 6.3. Henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettaviin palveluihin ja palvelurakenteeseen 6.4. Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kehityskeskustelut Asetetut tavoitteet henkilöstön tietoon Hyvät esimies- ja työyhteisötaidot Osallistumisen mahdollisuus ja palaute Taloudelliset mahdollisuudet. 6.5. Tulosvastuullisuus Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. 6.6. Uudistuva muutoskykyinen, hyvinvoiva työyhteisö ja nykyaikaiset toimintatavat Tulosvastuullisuuden ymmärtäminen. Työhyvinvointisuunnitelman toteutuminen. Henkilöstökyselyn ja kehityskeskustelujen hyödyntäminen. Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Ammattitaitoinen henkilöstö ja koulutustarve Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehtyjen osaamiskartoitusten toteutuminen Vertailu 20 000 40 000 asukaan kuntiin Kaikille asetetaan tavoitteet talousarviosta johdettuna Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely. Sairauspoissaolot Kehittämistoimenpiteet Esimieskoulutus ja koko henkilöstön työyhteisökoulutus Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskysely Kehityskeskustelujen toteuma 100 % Osallistuminen 100 % Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. Vastausprosentti On tehty syksyllä 2011. 80 % ja kussakin Vastausprosentti oli 66 %. työyksikössä vähintään 60 % Hallinto 58 % ka 2,56. Keskiarvo oli 2,26. Keskiarvo 2,5 Varhaiskasvatus 68 % ka 2,3. Perusopetus 62 % ka 2,14. Lukiot 78 % ka 2,33. Vapaa-aikatoimi 15 % ka Toteuma 100 % Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Palkat kilpailukykyisiä Toteuma 100 % Tuloksellisuuskriteerit laadittu Sairauspoissaolot < vuonna 2009 (14,8 pv/htv). Sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteutuminen 100 % 3,14. Tavoite on toteutunut. Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat eivät ole toteutuneet rahojen vähäisyyden vuoksi. Tavoite on toteutunut. Sairauspoissaolot 21,70 pv/htv Sairauspoissaolot 12,94 kalpv/henkilö Seurattu kehittämistoimenpiteitä kehityskeskustelujen pohjalta. 11
7. Talous tasapainotetaan Strateginen pää Kriittinen menestystekijä 7.1. Henkilöstön saatavuus ja oikea mitoitus Lakisääteinen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku. Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 Eri toimialoilla vaadittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö Taloudellisuus ja tehokkuus palveluissa. Noudatetaan normeja ja kustannustehokkuutta. Tuottavuusohjelman toteuttaminen Henkilöstön suhteutettuna tuotettuihin palveluihin Hakijoiden / avoinna oleva virka/työsuhde Kuljetusten hintataso Hinta/ laatu -suhde Hintakehitys Tavoitellaan mahdollisimman tehokasta henkilöstöä normien puitteissa. Hyvän työnantajan imagon luominen Niin edullisesti kuin mahdollista Kilpailutettu tuote/ palvelu vastaa sitä mitä haluttiin Ks. ed. 11 opettajan virkaa avoinna keväällä 2011, hakijoita n. 190. Kuljetukset on kilpailutettu. Tavoite on saavutettu. 7.4. Hallintokunnissa toteutetaan tuottavuusja kustannustehokkuusohjelmat sekä palvelujen sopeuttaminen talouskehyksiin 7.5. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 8. Uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää Strateginen pää Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 31.12.2011 8.1 Joustava, nopea ja vastuuta korostava hallinto Asiakaslähtöisyys Käsittelyprosessien kesto ja läpinäkyvyys Nopea ja laadukas palvelu Tavoite on saavutettu. 8.2 Toimiva ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä ammattitaitoiset esimiehet Selkeät vastuu- ja johtosuhteet Tulosvastuun korostaminen Talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Talousarvion ja investointisuunnitelman 100% toteutuminen, ei yli eikä ali Käyttötalouden toteuma 101,7 % netto ja investointien toteuma 65,2 %. 8.3 Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen 8.5 Poikkihallinnolliset ohjelmat (lapset ja nuoret sekä perheet, ikäihmiset, Venäjä, yrittäjyys, kestävä kehitys) Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten välillä Poikkihallinnollisen Lasten ja nuorten ohjelman (LNO) saama resurssi Ristiin opiskeltavien kurssien Ohjelmat kpl Toteutumisen seuranta. Toisen asteen vaihtokurssien kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Ks. Lasten ja nuorten ohjelma Ristiin suoritetut opinnot eri toisen asteen oppilaitoksien kanssa olivat 68 opintoviikkoa/kurssia. Vaatii lisää taloudellisia panostuksia toteutuakseen. Yhteinen kysely odottaa toteuttamista mahdollisen kuntaliitoksen takia. 12
Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö SIVISTYSTOIMI Kulttuurilautakunta 360 Kulttuuritoimipalvelut Kulttuuritoimenjohtaja Outi Rantasuo Toiminnalliset tavoitteet 2011 Kulttuuritoimi: Järjestetään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa eri vuodenaikoihin ajoittuvia tapahtumia, jotka edistävät matkailua ja vahvistavat yhteisöllisyyttä sekä myönteistä kotiseutuidentiteettiä. Kävijätavoite on 14 000. Tuetaan koulujen ja päiväkotien taidekasvatusta, toteutetaan koulujen kulttuuripolku ja osallistutaan seniorien Hopeatähti-elokuvasarjan tuottamiseen. Toimitaan kulttuuritoimijoiden hanke- ja rahoitusaktivaattorina. Merkittävimmät kulttuurituet: Savonlinnan Teatterin toimintaan 538 731 (sis. eläkemenoperusteiset maksut) Savonlinnasali Oy (katemaksu) 308 528 (2010 taso) Teatteritoimi: Katsojatavoite on 21 500, esitys 150-160 (sisältää vierailut) ja ensi-iltoja 8 (sisältää lapsi- ja nuorisoteatterituotannot). Teatteri aloittaa hoitolaitosyhteistyön Sosterin kanssa, jos anottu rahoitus ELY-keskukselta järjestyy. Kirjastotoimi: Laina 420 000 kpl. Kävijä 165 000 henkeä. Verkkokäyntien 50 000 kpl. Opastetut kirjastokäynnit koululaisille ja muille ryhmille: 35 vierailua / 600 osallistujaa. Kilpailut ja tapahtumat lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistämiseksi. Yleisötapahtumat aikuisille ja lapsille: 10 tilaisuutta/250 osallistujaa. Näyttelyt kirjaston omista kokoelmista: 30 näyttelyä. Yhdistysten yms. näyttelyt kirjastossa: 8 näyttelyä. Asiakaskysely kirjaston kokoelmista ja palveluista. Yhteistyön kehittäminen Savonlinnan seudun kirjastojen kanssa. Uuden pääkirjaston suunnittelu. Museotoimi: Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistuneena matkailukohteena: Kävijätavoite 26 000, 10 vaihtuvaa näyttelyä. Tapahtumia( esitelmätilaisuuksia, lausuntailtoja, ulkoilmatilaisuuksia, nukketeatteriesityksiä) 5-10 yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, joilla madalletaan kynnystä tulla museoon. Yhteistyön tehostaminen Metsähallitus/Nestorin kanssa Riihisaari-kokonaisuuden myynnissä ja markkinoinnissa (näkyvyyden, kävijöiden ja myyntitulojen kasvu). Kotiseutuidentiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä syrjinnän ehkäiseminen kulttuuriperintökasvatukseen panostamalla: Kehitetään ja toteutetaan erityisesti nuorille, lapsille, maahanmuuttajille ja ikääntyneille Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan liittyviä teemaopastuksia, työpajoja sekä toimintapäiviä yhteistyössä Metsähallituksen, Museovirasto/Olavinlinnan, paikallisten taiteilijoiden sekä oppi- ja hoitolaitosten kanssa. Jatketaan työryhmien kanssa ulkopuolisen hankerahoituksen hankkimista. Kulttuuriympäristömme tiedon ja tietoisuuden lisääminen Kaupungin rakennetun kulttuuriympäristön ja erityisesti siinä tapahtuvien muutosten järjestelmällisen tallentamisen käynnistäminen ( haastattelut, valokuvaus, arkistoaineistojen kartoitus ). 13
Toiminnalliset tavoitteet 2012 2014 Kulttuuritoimi: Kaupunkikeskustan toiminnallinen kehittäminen ja tapahtumatuottamisen kehittäminen eri toimijoiden kanssa ja hankkeisiin osallistumalla. Kirjastotoimi: Uuden pääkirjaston suunnittelu ja rakentaminen 2012, käyttöönotto 2013. Lainat ja kävijät pysyvät nykyisissä tiloissa nykyisellä tasolla. Kun uusi pääkirjasto otetaan käyttöön, molemmat luvut nousevat 30 60 %. Maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen, kirjastojärjestelmien yhtenäistäminen. Ryhmäkäynnit, tapahtumat ja näyttelyt - toimintojen runko pysyy samankaltaisena, sisältö uudistuu vuosittain. Museotoimi: Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistuneena matkailukohteena: Kävijätavoite 26 000-30 000. Uusia ja erilaisia yleisöjä kiinnostavia vaihtuvia näyttelyitä vuosittain 4-6, tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 5-10kpl. Selvitetään mahdollisuuksia Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen toteuttamiseksi Riihisaareen, yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Kulttuuriperintömme tiedon ja tietoisuuden lisääminen sen saavutettavuutta parantamalla: Selvitetään mahdollisuuksia kokoelmatietokannan uusimiseen ja kokoelmatietojen saattamiseen internetin kautta selailtavaksi yhteistyössä Sivistysmaakunta-hankkeessa mukanaolevien museoiden kanssa. Tavoitteena tuottaa omana työnä etelasavonmuseot.fi-sivustolle joka toinen vuosi uusi verkkonäyttely. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Kulttuuritoimi: Tapahtumien kävijä Kirjastotoimi: Lainatilastot Käyttäjätilastot Opastusten, näyttelyiden ja tapahtumien t Asiakaskyselyn tulokset Museotoimi: Päivittäinen kävijätilasto Näyttelyiden, (teema)opastusten, tapahtumien muiden yleisötilaisuuksien Asiakaskysely (yhteistyössä Metsähallituksen kanssa) 14
Kysyntä ja laajuustiedot TP 2010 TA 2011 TP 2011 Asukas 27 685 27 600 27 585 Kulttuuritoimi: Nettomenot/asukas 35 38 36 Tapahtumien kävijä 14 640 14 000 16 800 Teatteritoimi: Nettomenot/asukas 19 20 20 Kirjastotoimi: Nettomenot/asukas 43 46 41 Lainat/asukas 15 15 Kävijät 148 000 165 000 160 000 Opastukset 57 35 42 Yleisötilaisuudet 27 10 19 Museotoimi: Kävijä 26 915 26 000 28 778 Nettomenot/asukas 27 28 27 Nettomenot/kävijä 28 30 26 Talous TP 2010 TA 2011 Ta-muutos TA 2011 + TP 2011 Poikkeama TA-muutos Toimintatulot 202 984 156 121 0 156 121 223 996-67 875 Muutosprosentti 10,4 % Toimintamenot 3 641 329 3 620 599-45 927 3 574 672 3 601 277 26 605 Muutosprosentti -1,1 % Toimintakate -3 438 346-3 464 478 45 927-3 418 551-3 377 282-41 269 Muutosprosentti -1,8 % Suunnitelmapoistot 35 287 30 495 0 30 495 34 262 3 767 Muutosprosentti -2,9 % Yli-/alijäämä -3 473 633-3 494 973 45 927-3 449 046-3 411 544-37 502 Muutosprosentti -1,8 % Poikkeama Toimintakulujen ylitys 26 605,40 euroa - Henkilöstökulut ylittyivät 43 006,85 euroa, josta jaksotettujen palkkojen osuus 12 160,26 euroa Muilta menokohdilta jäi käyttämättä 18 907,44 euroa Vastaavasti toimintatuotot ylittyivät 67 874,73 euroa Kulttuuritoimi: Tapahtumia järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Kävijätavoite ylittyi 2 800:lla, mikä johtuu pääosin Pyhän Olavin päivän kasvaneesta kävijästä ja siitä, ettei kaikkia kulttuuripolkutapahtumia ole otettu huomioon tavoitteessa. Kulttuuripolku käynnistyi suunnitellusti. Kulttuuritoimijoille on tiedotettu erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Teatteritoimi: Kävijä oli kaikissa tilaisuuksissa 17 163 (sis. omat esitykset, Teatteri Hyrrän esitykset, Putkinotkoyhteistyön sekä muut yleisötyötilaisuudet). Katsojatavoite 21 500 ei toteutunut. Omia esityksiä oli yhteensä 150, Putkinotkossa 23 ja muita yleisötyötilaisuuksia 38 (sis. mm. avoimet harjoitukset, teosesittelyt, vierailut kouluissa ja vanhainkodeissa, pääharjoitukset sekä tutustumiskäynnit.) Esitysja ensi-iltatavoite toteutuivat. Syyskaudella aloitettiin jäsenkuntien kanssa kuntalaisten aktivoiminen teatterimatkalle Mennään bussilla teatteriin -projektilla. Tulotavoitetta ei saavutettu ja alijäämän kattamistoimenpiteistä hallitus hyväksyi uuden aikataulun. Mainosmyynnistä ja sponsoroinnista saadut tulot sen sijaan ylittivät tavoitteen. Hoitolaitosyhteistyötä ei voitu toteuttaa saamatta jääneen rahoituksen vuoksi. 15
Kirjastotoimi: Laina 400 928 kpl. Lainoja / asukas 14,5 kpl. Kävijä noin 160 000 henkeä. Verkkokäyntejä 58 098 kertaa. Opastettuja kirjastokäyntejä koululais- ym. ryhmille järjestettiin 42 kertaa; osallistujia oli 727 henkeä. Lukudiplomien kirjalistat päivitettiin ja uusia diplomikirjoja hankittiin kirjastoon koululaisten käyttöön. Kirjavinkkaus alakoululaisille verkon kautta toteutettiin 10 kertaa. Lukeva lomalainen -kisaan osallistui 59 koululaista. Varjo Finlandia junior -kisaan osallistui 48 koululaista. YLE:n Mediabussi vieraili kirjastossa elokuussa. Tapahtumaan osallistui 33 nuorta. ELY-keskuksen rahoittama Vauvojen runokylpylä jatkui: äiti-vauva -ryhmä kokoontui kirjastossa neljä kertaa. Runo-osuudesta vastasivat Linnan Lausujat. Yleisötilaisuuksia oli 19 kertaa joista aikuisille 13 ja lapsille/nuorille 6. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 570 henkeä. Lastentapahtuma Satulinnan saleissa kokosi eniten yleisöä, noin 230 henkeä. Etelä-Savon kirjastoissa järjestettiin maaliskuussa ELY-keskuksen rahoituksella kirjavinkkauskiertue. Vinkkaajana toimi Sylvia Stavén. Tilaisuuksissa oli yhteensä noin 180 kuulijaa. Kirjaston omista kokoelmista koottiin yhteensä 42 näyttelyä. Yhdistysten ym. ulkopuolisten näyttelyitä oli pääkirjastossa viisi, musiikkikirjastossa yksi ja Savonrannan kirjastossa 12. Asiakaskyselyä ei järjestetty. Asiakaspalautetta kerättiin koko vuoden ajan. Aineiston säännölliset kuljetukset Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Enonkosken kirjastojen välillä aloitettiin helmikuussa ELY-keskuksen rahoituksella. Uuden pääkirjaston suunnittelu eteni aikataulun mukaan. Kirjaston koko henkilökunta oli mukana tilojen ja toimintojen suunnittelussa. Sisustusarkkitehdin kanssa pidettiin viisi yhteistä palaveria. Kirjastotoimenjohtaja osallistui projektiryhmän kokouksiin ja toimi hanketoimikunnan sihteerinä. Museotoimi: Riihisaaren kehittäminen Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistuneena matkailukohteena: Kävijätavoite 26 000, toteutuma 28 778 (11 % yli tavoitteen). Vaihtuvia näyttelyitä toteutui 10 (tavoite10). Tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toteutui 17 (tavoite 5-10). Kotiseutuidentiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä syrjinnän ehkäiseminen kulttuuriperintökasvatukseen panostamalla: Teemaopastuksia ja työpajoja on järjestetty yhteensä 191 kpl. Kulttuuriympäristöämme koskevan tiedon ja tietoisuuden lisääminen: Yhteistyössä Pyhän Olavin Killan ja Fotokerhon kanssa käynnistettiin 2-vuotinen kaupunkidokumentointihanke, jossa kartoitetaan arkistoista ja yksityiskokoelmista kotikaupunkiamme esittävää, ennen julkaisematonta kuva- ja filmimateriaalia, dokumentoidaan kaupunkikeskustan tämänhetkistä muutosta, toteutetaan kertyneestä materiaalista dvd-myyntituote sekä näyttely syksyllä 2013. Syksyllä 2010 ja keväällä 2011 järjestettiin neljä vanhan kaupungin rakennuksiin ja niiden asukkaisiin liittyvää muistelutapaamista, joihin osallistui kahdeksan vanhaa savonlinnalaista, jotka asemakaavakartan avulla kävivät läpi vanhan kaupungin 1930-luvun rakennuksia ja muistelivat niiden omistajia ja asukkaita. Näin saatiin tallennettua kaupungin mikrohistoriaa. 16