Sydämen sykevaihtelu ja psykoosisairaus

Paula Valtonen LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Minna Valkonen-Korhonen LT, kliininen opettaja, erikoislääkäri Itä-Suomen yliopisto ja KYS, psykiatria minna.valkonen@kuh.fi Heimo Viinamäki professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto ja KYS, psykiatria Sydämen sykevaihtelu ja psykoosisairaus Skitsofreniaa sairastavien kuolleisuus sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin on yleistä, ja äkkikuoleman vaara on 2 3-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Skitsofreniapotilailla todetaan usein autonomisen hermoston toimintahäiriöitä, joista sydämen sykevaihtelu on herkkä osoitin. Sydämen sykevaihtelu voi pienentyä pelkästään psykoosisairauden, mutta myös siihen käytettävän lääkityksen johdosta. Kirjallisuutta 1 Perälä J ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19 28. 2 Hennekens CH ym. Schizophrenia and increased risk of cardiovascular disease. Am Heart J 2005;150:1115 21. 3 Capasso RM ym. Mortality in schizophrenia and schizoaffective disorder: an Olmsted county, Minnesota cohort 1950-2005. Schizophr Res 2008;98:287 94. 4 Salokangas R. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 2009;125:505 12. 5 Koponen H ym. Schizophrenia and sudden cardiac death a review. Nord J Psychiatry 2008;62:342 5. 6 Heiskanen T ym. Metabolic syndrome in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 2003;64:575 9. 7 Suvisaari J ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2007;258:129 36. 8 Mitchell AJ ym. Revascularisation and mortality rates following acute coronary syndromes in people with severe mental illness: comparative meta-analysis. Br J Psychiatry 2011;198:434 41. 9 Crone D ym. Uptake and participation in physical activity referral schemes in the UK: an investigation of patients referred with mental health problems. Issues Ment Health Nurs 2008;29:1088 97. 10 Retamero C ym. When patients do not hurt: silent acute abdomen in a patient with schizophrenia. Gen Hosp Psychiatry 2012;34:210. e9 11. 11 Murakami H ym. Altered pain perception in schizophrenia. Lancet 2010;375:864. 12 Singh MK ym. Pain insensitivity in schizophrenia: trait or state marker? J Psychiatr Pract 2006;12:90 102. Vertaisarvioitu VV Psykoosia sairastavan todellisuudentaju on häiriintynyt vakavasti. Tauti voi ilmetä harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. Psykoosien elämänaikainen esiintyvyys on Suomessa yli 3 % (1). Yleisin psykoosisairaus on skitsofrenia, jonka esiintyvyys väestössä on noin prosentin luokkaa. Useimmat psykoosisairaudet ovat pitkäkestoisia, joskin psyykkisten oireiden vaikeusaste vaihtelee ajan myötä. Psykoosiin liittyy usein selvää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja autonomisen hermoston toiminnanvajausta. Skitsofreniaa sairastavilla on suuri riski kuolla sydän- ja verenkieroelinten sairauksiin (2). Tuoreessa yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa todettiin, että skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien lisääntyneen kuolleisuuden merkittävin syy oli sydänperäinen kuolema (29 %). Seuraavaksi yleisimmät kuolinsyyt olivat syöpä (19 %) ja keuhkosairaudet (17 %) (3). Terveyttä rasittavat elämäntavat, kuten tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen terveyspalvelujen käyttö, vaikuttavat lisäksi voimakkaasti psykoosipotilaiden pitkäaikaisterveyteen. Sydänterveyteen tulisi kiinnittää huomiota Psykoosipotilaiden sydänperäisten kuolemien taustalla on sepelvaltimotaudista johtuvat syyt, sydäninfarkti, johtumishäiriöt ja rytmihäiriöt (4,5). Metabolinen oireyhtymä ja diabetes ovat myös usein liitännäissairautena (5,6,7). On myös näyttöä siitä, että vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavan sydäntapahtumia ei hoideta ja kuntouteta yhtä aktiivisesti kuin muun väestön. Harva psykiatrinen potilas lähetetään esimerkiksi sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen, katetrisaatioon tai angioplastioihin (8). Vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivät eivät useinkaan saa samanlaista kuntoutusta kuin muut sydänpotilaat (8,9). Skitsofreniapotilaiden kiputunto on heikentynyt, mikä voi osaltaan vaikuttaa heidän somaattisten sairauksiensa hitaampaan havaitsemiseen ja diagnosointiin (10,11,12). Vakavia mielenterveydenhäiriöitä sairastavia ei huomioida sairauksien ennaltaehkäisyssä yhtä hyvin kuin muita (13). Tarkastuksiin kuuluvat tyypillisesti verenpaineen mittaus, rasva-arvojen ja verensokerin mittaukset sekä huomion kiinnittäminen tupakointiin ja ylipainoon. Tuoreessa artikkelissa suositeltiin skitsofreniapotilaan sydänriskin seulontaan muutamia yksinkertaisia menetelmiä (taulukko 1) (14). Suomesta puuttuu vastaava yhtenäinen kansallinen suositus. Kolmella neljästä skitsofreniapotilaasta on myös jokin somaattinen sairaus. Suomalaisessa aineistossa skitsofreniaa sairastavista miehistä 60 % ja naisista 76 % oli ylipainoisia (15), ja 37 %:lla todettiin metabolinen oireyhtymä (6). Lisäksi 22 % sairasti myös tyypin 2 diabetesta (7). Diabeteksen esiintyvyys on lähes viisinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Suomalaistutkimuksessa todettiin, että psykoosin sairastaneiden vanhempien terveillä nuorisoikäisillä lapsilla ei havaittu suurentunutta riskiä sairastua sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin (16), mutta kansainvälisissä tutkimuksissa tämä yhteys on todettu (17). Skitsofreniaa sairastavien verenpainetauti poikkeaa muun väestön verenpainetaudista. Skitsofreniaa sairastavilla verenpainetautia esiintyy vähemmän, eivätkä verenpainearvot 1490

tieteessä 13 Lord OL ym. Quality of preventive care for people and without comorbid mental illness: systematic review of comparative studies. Gen Hosp Psychiatry 2010;32:519 43. 14 De Hert M ym. Guidelines for screening and monitoring of cardiometabolic risk in schizophrenia: systematic evaluation. Br J Psychiatry 2011;199:99 105. 15 Salokangas RKR ym. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen. Stakesin raportteja 248. Helsinki 2000. 16 Koponen H ym. Insulin resistance and lipid levels in adolescents with familial risk for psychosis. Acta Psychiatr Scand 2008;117:337 41. 17 Leucht S ym. Physical illness and schizophrenia: a review of the literature. Acta Psychiatr Scand 2007;116:317 33. 18 Huikuri H ym. Sydämen sykevaihtelun mittaaminen ja merkitys. Duodecim 1995;111:307 15. 19 Acharya UR ym. Heart rate variability: a review. Med Bio Eng Comput 2006;44:1031 51. 20 Kiviniemi AM ym. Endurance training guided individually by daily heart rate variability measurements. Eur J Appl Physiol 2007;101:743 51. 21 Goldman S ym. Mechanism of death in heart failure: the Vasodilator-Heart Failure Trials. Circulation 1993;87(Suppl VI),VI24 VI31. 22 Nolan J ym. Prospective study of heart rate variability and mortality in chronic heart failure: results of the United Kingdom heart failure evaluation and assessment of risk trial (UK-Heart). Circulation 1998;98:1510 6. 23 ACC position statement: Heart rate variability for risk stratification of life-threatening arrhythmias. J Am Coll Cardiol 1993;22:948 50. 24 Singer DH ym. Low heart rate variability and sudden cardiac death. J Electrocardiol 1988;21:46 55. 25 Barron HV ym. Autonomic markers and prediction of cardiac death after myocardial infarction. Lancet 1998;351:461 2. 26 Hartikainen JEK ym. Distinction between arrhythmic and nonarrhythmic death after acute myocardial infarction based on heart rate variability signal-averaged electrocardiogram, ventricular arrhythmias and left ventricular ejection fraction. J Am Coll Cardiol 1996;28:296 304. 27 Zabel M ym. Assessment of QT dispersion for prediction of mortality or arrhythmic events after myocardial infarction. Results of a prospective, long-term follow-up study. Circulation 1998;97:2543 50. 28 Tsuji H ym. Impact of reduced heart rate variability on risk for cardiac events. The Framingham heart study. Circulation 1996;94:2850 5. 29 Huikuri HV ym. Heart rate variability and progression of coronary atherosclerosis. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1999;19:1979 85. taulukko 1. Skitsofreniapotilaan sydänriskin seulontasuositus (14). Lähtötilanteessa (normaalit arvot) ja jatkossa vuosittain. Lääkitystä aloittaessa myös 6 vk ja 12 vk kuluttua lääkkeen aloituksesta. Sairaushistoria Paino / vyötärön ympärys / painoindeksi Verenpaine Paastosokeri Rasva-arvot Elämäntapaneuvonta nouse yhtä korkeiksi (17). Skitsofreniapotilaiden verenpainetauti viittaa siten autonomisen hermoston toiminnalliseen epätasapainoon. Skitsofreniaa sairastavien matala verenpaine ja herkkyys ortostaattiselle hypotensiolle on tärkeää ottaa huomioon lääkehoidossa. Sykevaihtelu on sydänterveyden indikaattori Sykevaihtelu osoittaa sykkeen vaihtelun keskisykkeen molemmin puolin. Toisin kuin muut autonomisen hermoston tutkimusmenetelmät, se kuvaa monipuolisesti sympatovagaalista tasapainotilaa eli homeostaasia. Sykevaihtelun eri ominaisuuksia voidaan kuvata laajalla valikoimalla matemaattisia muuttujia, joiden ajatellaan vastaavan homeostaasin eri ilmiöitä. Perinteisten aikakenttäanalyysien ja taajuuskenttämuuttujien lisäksi nykyään voidaan määrittää epälineaarisia muuttujia ja analysoida aaltomuotoja (18,19). Sykevaihtelua voidaan tutkia lyhyt- tai pitkäkestoisella EKG-rekisteröinnillä. 24 tunnin Holter-rekisteröinti on yksi tavallisimmin käytetyistä rekisteröinneistä. Laite- ja analyysimenetelmäkehitys on edennyt, ja pian sykevaihtelua voidaan mitata sykemittarin avulla kotona (20). Terveen sydämen sykevaihtelu on suuri, koska sydän pystyy herkästi sopeutumaan eri toimintoihin ja ärsykkeisiin. Sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden sykevaihtelu on pienentynyt (21), ja sen sekä sydäninfarktin jälkeisen lisääntyneen kuolleisuuden välillä on selvä yhteys (22). Pienentynyt sykevaihtelu on myös sydämen rytmihäiriöiden riskitekijä ja ennustaa myös muuta sydänperäistä äkkikuolemaa (23,24,25). Sykevaihtelu saattaa olla paras noninvasiivinen rytmihäiriöriskin indikaattori (26,27). Sykevaihtelun pienentyminen voi olla sydäninfarktia ennustava tekijä (28), ja se voi olla yhteydessä ateroskleroosin nopeaan etenemiseen (29). Epidemiologisissa tutkimuksissa pieni sykevaihtelu ennusti vanhusikäisten kuolleisuutta (30) ja nuoremmissa ikäryhmissä yleensä haitallisia sydäntapahtumia (28). Sykevaihteluun liittyvää biologista mekanismia ei tunneta kuitenkaan vielä tarkasti. Sykevaihtelu ja psykoosi Merkittävä löydös on, että psykoosi itsessään vähentää sykevaihtelua. Myös psykoosilääkitystä käyttäneiden skitsofreniapotilaiden sydämen sykevaihtelun on Holter-mittauksissa todettu pienentyneen. Pienentynyt sykevaihtelu on sydänperäisen kuoleman riskitekijä (31). Erityisesti korkeataajuuksinen, eli parasympaattisen hermoston toimintaa kuvaava, sykevaihtelu näyttää pienenevän psykoottisissa tiloissa (32) psykoosilääkkeen käytöstä (33) tai valmisteesta (34) riippumatta. Pidentynyt QTc-aika on sydäntapahtumien riskitekijä. Bär ja kumppanit tutkivat akuuttia psykoosia sairastavien skitsofreniapotilaiden QT-ajan vaihtelua ja havaitsivat, että sykkeen entropia oli vähentynyt, mutta QT-ajan vaihtelu oli lisääntynyt. Löydökset kertovat sykkeen vähentyneestä monimuotoisuudesta ja merkittävästä sympatovagaalisesta epätasapainosta (35). Entropia eli haje kuvaa sykkeen kompleksisuutta ja ennustettavuutta eli satunnaisuutta; mitä suurempi entropia, sitä satunnaisempi syke. Skitsofreniaa sairastavien lisääntynyt QT-ajan vaihtelu on merkki epänormaalista sydämen repolarisaatioherkkyydestä, joka voi johtaa vakaviin rytmihäiriöihin. Todettu korrelaatio positiivisten oireiden ja QT-ajan vaihtelun välillä kertoo lisääntyneestä sympaattisesta aktiivisuudesta, mikä pitkään jatkuessaan voi lisätä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä. Monet psykoosilääkkeet pidentävät QTc-aikaa, mikä liittyy usein suuriin lääkeannoksiin tai psyykenlääkkeiden yhdistelmiin (36,37). Akuuttia psykoosia sairastavien potilaiden parasympaattisen hermoston toiminnasta kertovat indeksiluvut ovat pienentyneet (32). Psykoosipotilaiden keski-r-r-intervalli, eli sykkeen taajuus on pieni, ja eräässä tutkimuksessa sillä on 1491

30 Huikuri HV ym. Power-law relationship of heart rate variability as a predictor of mortality in the elderly. Circulation 1998;97:2031 6. 31 Birkhofer A ym. The cardiovascular risk of schizophrenic patients. Neuropsychiatr 2007;21:261 6. 32 Toichi M ym. The influence of psychotic states on the autonomic nervous system in schizophrenia. Int J Psychophysiology 1999;31:147 54. 33 Valkonen-Korhonen M ym. Heart rate variability in acute psychosis. Psychophysiology 2003;40:716 26. 34 Malaspina D ym. Low heart rate variability is not caused by typical neuroleptics in schizophrenia patients. CNS Spectr 2002;7:53 7. 35 Bär KJ ym. Acute psychosis leads to increased QT variability in patients suffering from schizophrenia. Schizophr Res 2007;95:115 23. 36 Czekalla J ym. Cardiac safety parameters of olanzapine: comparison with other atypical and typical antipsychotics. J Clin Psychiatry 2001;62(Suppl 2):35 40. 37 Stollberger C ym. Antipsychotic drugs and QT prolongation. Int Clin Psychopharmacol 2005;20:243 51. 38 Bär KJ ym. Relationship between cardiovagal modulation and psychotic state in patients with paranoid schizophrenia. Psychiatry Res 2008;157:255 7. 39 Henry BL ym. Heart rate variability in bipolar mania and schizophrenia. J Psychiatr Res 2010;44:168 76. 40 Musselman DL ym. The relationship of depression to cardiovascular disease. Arch Gen Psychiatry 1998;55:580 92. 41 Carney RM ym. Depression as a risk factor for cardiac mortality and morbidity: a review of potential mechanisms. J Psychosom Res 2002;53:897 902. 42 Kemp AH ym. Impact of depression and antidepressant treatment on heart rate variability: a review and meta-analysis. Biol Psychiatry 2010;67:1067 74. 43 Mazurak N ym. Heart rate variability as a measure of cardiac autonomic function in anorexia nervosa: a review of literature. Eur Eat Disord Rev 2010;19:87 99. 44 Kawachi I ym. Prospective study of phobic anxiety and risk of coronary heart disease in men. Circulation 1994;89:1992 7. 45 Haines AP ym. Phobic anxiety and ischemic heart disease. BMJ 1987;295:297 9. 46 Kawachi I ym. Decreased heart rate variability in men with phobic anxiety (Normative Ageing Study). Am J Cardiol 1995;75:882 5. 47 Hyndman BW ym. Spectral analysis of sinus arrhytmia during mental loading. Ergonomics Psychol Bull 1975;79:233 8. 48 Shapiro PA ym. Cardiac denervation and cardiovascular reactivity to psychological stress. Am J Psychiatry 1994;151:1140 7. 49 Castro MN ym. Heart rate variability response to mental arithmetic stress in patients with schizophrenia: Autonomic response to stress in schizophrenia. Schizophr Res 2008;99:294 303. todettu suora yhteys psykoottisten oireiden vaikeuteen (38). Toisessa tutkimuksessa on todettu, että erittäin pienitaajuinen sykevaihtelu (VLF, very low frequency power) on yhteydessä skitsofrenian oireisiin (38). Koska autonomisen hermoston epätasapainotila liittyy oireiden vaikeusasteeseen, sykevaihtelu saattaa olla riippuvainen myös skitsofrenian vaiheesta (39). Sykevaihtelumuutoksia ei todeta pelkästään skitsofreniapotilailla, sillä myös vakavaan masennukseen (40,41,42), anoreksiaan (43) ja erilaisiin ahdistuneisuushäiriöihin (44,45,46) liittyy samanlaisia muutoksia. Sykevaihtelu, kuormitus ja skitsofrenia Stressi pienentää terveiden koehenkilöiden sykevaihtelua, ja löydös syntyy todennäköisesti parasympaattisen hermoston välityksellä (47). Sydämen kyky reagoida psyykkiseen stressiin riippuu sekä suorasta autonomisen hermoston vaikutuksesta että kiertävistä katekoliamiineista. Terveiden henkilöiden kuormittumiseen autonomisen hermoston vaikutus on näistä suurempi (48). Laskutehtävätesti aiheuttaa psyykkistä stressiä, mikä on todettavissa autonomisen hermoston toiminnassa. Tärkeä havainto on, että skitsofreniaa sairastavien psyykkiseen stressiin liittyvät muutokset jatkuvat testin päättymisen jälkeen selvästi pidempään kuin muiden, vaikka testin aikainen stressireaktio voi olla samanlainen kuin muilla (49). Myös kognitiivisen testin aikana mitatussa vasteessa on havaittu eroja (33). Verrokkien sykevaihtelu pienenee testin vaikeusasteen kasvaessa, kun taas skitsofreniaa sairastavien sykevaihtelu pysyy sakuvio 1. Kahden terveen verrokin ja kahden akuuttia psykoosia sairastavan potilaan sykevaihtelukäyrä levossa, kevyen henkisen kuormituksen ja vaativan kognitiivisen tehtävän aikana (33). Verrokki 1 0,8 Verrokki 2 0,8 Potilas 1 Potilas 2 R-R, s 0,8 0,6 0,5 Lepo Kevyt henkinen kuormitus Vaativa kognitiivinen tehtävä 0 20 40 60 80 0 20 40 60 80 0 20 40 60 80 Aika, s 1492

tieteessä 50 Bär KJ ym. Decreased baroreflex sensitivity in acute schizophrenia. J Appl Physiol 2007;102:1051 6. 51 Koponen H ym. Psykoosilääkkeiden sydänvaikutukset. Suom Lääkäril 2003;58:633 637. 52 Ray WA ym. Atypical antipsychotic drugs and the risk of sudden cardiac death. N Engl J Med 2009;360:225 35. 53 Capel MM ym. Overdose profiles of new antipsychotic agents. Int J Neuropsychopharmacol 2000;3:51 4. 54 Zarate CA Jr ym. Sudden cardiac death and antipsychotic drugs: do we know enough? Arch Gen Psychiatry 2001;58:1168 71. 55 Tiihonen J ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620 7. 56 Ray WA ym. Antipsychotics and the risk of sudden cardiac death. Arch Gen Psychiatry 2001;58:1161 7. 57 Schneeweiss S ym. Antipsychotic agents and sudden cardiac death how should we manage the risk? N Engl J Med 2009;360:294 6. 58 Lombardi F ym. Sudden cardiac death: role of heart rate variability to identify patients at risk. Oxford Cardiovasc Res 2001;50:210 7. 59 Kiviniemi A. Measurement of cardiac vagal outflow by beat-to-beat R-R interval dynamics./sydämen autonomisen säätelyn mittaaminen korkeataajuisella sykevaihtelulla. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2006. 60 La Rovere MT ym. Short-term heart rate variability strongly predicts sudden cardiac death in chronic heart failure patients. Am Coll Cardiol 2001;37:1395 402. 61 Mäkikallio TH ym. Prediction of sudden cardiac death by fractal analysis of heart rate variability in elderly subjects. J Am Coll Cardiol 2001;37:1395 402. 62 Kleiger RE ym. Post-Infarction Research Group. Decreased heart rate variability and its association with increased mortality after acute myocardial infarction. Am J Cardiol 1987;59:256 62. 63 Malik M ym. Heart rate variability in relation to prognosis after myocardial infarction: selection of optimal processing techniques. Eur Heart J 1989;10:1060 74. 64 Bigger JT ym. Frequency domain measures of heart period variability and mortality after myocardial infarction. Circulation 1992;85:164 71. 65 Malliani A. Heart rate variability: from bench to bedside. Eur J Int Med 2005;16:12 20. 66 Mazzeo AT ym. Heart rate variability: a diagnostic and prognostic tool in anesthesia and intensive care. Acta Anaesthesiol Scand 2011;55:797 811. manlaisena eli pienenä (kuvio 1). Skitsofreniapotilaiden sydämen sopeutumiskyky kuormitukseen on siten heikentynyt ja palautuminen stressitilasta on hidastunut. Skitsofreniapotilaiden verenpainetta säätelevä barorefleksitoiminto on toimintamekanismiltaan samanlainen kuin terveiden, mutta sen herkkyys on pienentynyt (50). Skitsofreniaa sairastavilla todetaan stressivaste, jossa esiintyy takykardiaa ja verenpaineen kohoamista. Tämäkin muutos voi osaltaan selittää lisääntynyttä sydän- ja verenkiertoelinsairastavuutta ja kuolleisuutta. English summary www.laakarilehti.fi > in english Heart rate variability and psychotic illness Psykoosilääkkeiden vaikutus Kaikilla psykoosilääkkeillä on vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan. Psykoosilääkkeillä on myös runsaasti sydänvaikutuksia (51). Ne voivat lisätä sydänperäisen kuoleman riskiä, aiheuttaa sykevaihtelun (34) ja QTc-ajan muutoksia sekä rytmihäiriöitä (33,51,52,53,54). Psykoosilääkkeiden käyttö vähentää skitsofreniapotilaiden kokonaiskuolleisuutta, mikäli lääkettä käytetään pitkään (55). Tämä alun perin ristiriitaiselta tuntuva löydös saattaa selittyä psykoosilääkkeitä pitkään käyttäneiden skitsofreniapotilaiden muita potilaita paremmalla hoidolla ja hoitotasapainolla. Sillä, käytetäänkö vanhan vai uuden polven psykoosilääkettä ei liene suurta merkitystä sydänkuoleman riskin kannalta, koska uuden polven lääkkeitä ei ole todettu turvallisemmiksi kuin vanhoja (56). Sen sijaan annoskoolla on merkitystä. Äkillisen sydänkuoleman riski suurenee päiväannoksen kasvaessa (57). Lopuksi Psykoosi on koko kehon sairaus, jossa erityisesti autonomisen hermoston toiminta on merkittävästi häiriintynyt. Löydös painottuu selkeästi parasympaattisen hermoston toimintahäiriöön. Sydämen sykevaihtelu saattaa olla lähitulevaisuudessa varsin käyttökelpoinen menetelmä arvioitaessa psykoosipotilaiden ennenaikaisen sydäntapahtuman riskiä. Sykevaihtelun mittaus helpottaa lisäksi psykoosisairauksille tyypillisten kardiovaskulaaristen toimintahäiriöiden arviointia (58 64). Tällä hetkellä tarvitaan lisää tutkimustuloksia siitä, millaiset parametrit olisivat kliinisessä työssä käyttökelpoisimmat. Laitekehitys on nopeaa ja mahdollistaa lähitulevaisuudessa sekä helpon signaalinkeräyksen että sen analysoinnin. Sykevaihtelun tutkiminen on täysin noninvasiivinen, toistettava ja luotettava menetelmä, jolla voidaan arvioida sydämen toiminnan lisäksi myös elimistön homeostaasitilaan liittyviä neuraalisia säätelymekanismeja (65,66). n sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Paula Valtonen: Ei sidonnaisuuksia. Minna Valkonen-Korhonen: Pääsihteeri (Suomen psykiatriyhdistys, 2007 2010), puheenjohtaja (Suomen psykiatriyhdistys 2012), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Bristol-Myers Squibb). Heimo Viinamäki: Johtokunnan varajäsen (Kuopion seudun päihdepalvelusäätiön hallitus), osakkeet (Orion Oyj). 1493

tieteessä ENGLISH SUMMARY Paula Valtonen Bachelor of Medicine Medicine Minna Valkonen-Korhonen M.D., Ph.D., Clinical Lecturer Kuopio University Hospital, Department of Psychiatry minna.valkonen@kuh.fi Heimo Viinamäki M.D., Ph.D., Professor Kuopio University Hospital Department of Psychiatry Heart rate variability and psychotic illness The mortality rate and the risk of sudden cardiac death are 2 3 times higher in individuals suffering from schizophrenia and other psychotic illnesses compared to the general population. The prevalence of autonomic nervous dysfunction in these patients is also significantly increased. Heart rate variability (HRV) is a sensitive tool to assess the function of the autonomic nervous system and a reliable quantitative marker of autonomic nervous activity. HRV describes the variation between consecutive heartbeats. A psychotic illness itself, as well as antipsychotic medication can disturb the normal heart function and the heart s capacity to respond to physical and mental stress. Reduced heart rate variability is also a risk factor for cardiac arrhythmias and sudden death caused by an arrhythmia. Disturbance of HRV might also be a risk factor for other cardiac events, such as infarctions, and can be linked to the rapid progression of atherosclerosis.it has been found that variation in the QT-interval is increased in acute psychosis. This means that the heart is less capable of adjusting to stress, probably because of a lack of vagal tone. QT-interval variation is a sign of abnormal repolarisation sensitivity, which can lead to arrhythmias. Many antipsychotic drugs prolong the QT-interval, but the prolongation is usually associated with high doses or combinations of different drugs. All antipsychotic drugs influence the function of the autonomic nervous system. They can increase the risk of cardiac death, result in arrhythmias and cause changes in heart rate variability and the QTinterval. The daily dose has a significant positive correlation with the risk of cardiac death. Heart rate variability is a simple and rapid way to assess a patient s risk of a premature cardiac event. Further research is still needed to determine what parameters would be most suitable for clinical use. 1493a