Tilinpäätös 2014 1
Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TOIMINTAKERTOMUS... 3 3. KÄYTTÖTALOUS... 30 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 71 5. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 79 2
1. JOHDANTO Kuntalain mukaan kunnat noudattavat kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kunnan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston käsiteltäväksi tilinpäätös on saatettava viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Perustietoa kunnasta Perustamisvuosi 1639 Asukasluku 31.12.2014 3 116 Pinta-ala 362,85 km 2 - maata 358,14 km 2 - vettä 4,71 km 2 Asukastiheys 9,7 as/maa-km 2 Maakunta Pirkanmaa Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Tuloveroprosentti 20,50 % Työttömyysaste 12/2014 10,2 % 2. TOIMINTAKERTOMUS 2.1. Toimintakertomuksen laatiminen Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomus on kunnan hallinnon, talouden ja muun toiminnan seurannan runkona. Se on edellytetty laadittavaksi sellaiseen muotoon, että esitettyjen tietojen vertailut eri kuntien välillä ovat mahdolliset. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja -suunnitelmassa. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 3
2.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 2.2.1. Kunnanjohtajan katsaus Kunta juhli kertomusvuonna 375-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuosi vaikutti kunnan, yhteisöiden sekä kuntalaisten toimintaan positiivisesti sekä lisäsi kunnan näkyvyyttä laajasti myös kunnan ulkopuolella. Juhlavuoden aikana järjestettiin lukuisia tapahtumia kunnan toimesta, mutta merkillepantavaa oli odotettua useamman organisaation ja järjestön toimeenpanema toiminta juhlavuoden kunniaksi. Tapahtumien suureen määrään vaikutti osaltaan se, että useat järjestöt, seurakunta sekä Punkalaitumen kirkko täyttivät myös tasavuosia. Näkyvimpinä tapahtumina voidaan nostaa esiin Panssariprikaatin sotilasvala, keihäänheittäjä Tero Pitkämäen vierailu lasten ja nuorten urheilukilpailuissa sekä tietysti varsinaiset Punkalaitumen päivän juhlallisuudet heinäkuussa 2014. Tapahtumina nämä muodostivat kuitenkin vain pienen osan siitä tapahtumatarjonnasta, jota kuntalaisille juhlavuoden aikana tarjottiin. Juhlavuoden kunniaksi kunta uusi myös verkkosivunsa sekä teetti uuden juhlavuoden logon. Kuntakonsernin organisaation sisällä tehty olennainen muutos liittyi kunnan omistamien asuntoosakeyhtiöiden fuusiointiin sekä lopulta myös kunnan suoraan omistamien vuokra-asuntojen liittäminen tehtyyn fuusioyhtiöön. Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy aloitti onnistuneesti toimintansa kertomusvuoden jälkeen tavoitteena turvata laadukkaat ja kohtuuhintaiset asuinmahdollisuudet kunnan vuokra-asukkaille pitkällä tähtäimellä. Kertomusvuonna kunta otti käyttöön Huittisten Puhdistamo Oy:n rakentaman yhdysviemärin. Käytöstä aiheutuu jatkossa aiempaan verrattuna merkittävä kustannuserä, mikä johtuu käyttömaksuista sekä lainojen lyhennyksistä. Tilannetta ei kuitenkaan voi puhtaasti verrata vuoden 2013 tilanteeseen, koska kunnalla olisi joka tapauksessa ollut edessä oman jätevedenpuhdistamon investointi. Suhteessa siihen tehty kuntayhteistyöratkaisu Huittisten ja Sastamalan kanssa on pitkäkestoinen ja varmalla pohjalla. Yhdysviemärin käytön aloittaminen näkyy kuitenkin selvänä kasvuna teknisen toimen käyttötalouden menoissa. Liikuntahallin perusparannuksen valmistuminen keväällä 2014 sekä hallin onnistunut käyttöönotto on elävöittänyt merkittävästi kunnan liikuntatoimen tapahtumatarjontaa. Hallissa on sen käyttöönoton jälkeen järjestetty jo useita järjestöjen toimeenpanemia turnauksia ja muita liikuntatapahtumia. Myös 375-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma voitiin järjestää uusitussa liikuntahallissa. Kunta ei vienyt kilpailutukseen asti valmisteltua hanketta perusterveydenhuollon palveluiden osittaisesta yksityistämisestä. Sastamalan kaupungin alaisuudessa toimiva Sotesin organisaatio ei lopulta suhtautunut hankkeen valmisteluun myönteisesti. Samaan aikaan epäselvyydet yksityisten palveluntarjoajien keskinäisistä riidoista markkinaoikeudessa sekä sote-uudistuksen etenemiselle luodut odotukset eivät antaneet kestävää pohjaa kilpailutuksen toteuttamiselle. Hankkeen valmistelu toi kuitenkin esille nykyisen toimintamallin vahvuuksia ja heikkouksia, joihin puuttumalla omaa toimintaa voidaan kehittää. 4
2.2.2. Kunnan hallinto Toimielinorganisaatio 5
Toimielinten kokoonpanot 2014 Kunnanvaltuusto Suomen Keskusta Perussuomalaiset Kansallinen Kokoomus Ali-Rantala Sami Anttila Tomi Asa Arto Karunen Timo Myllyniemi Sari Lumme Harri, II vpj. Kouvo Juha Mölsä Martti, I vpj. Madekivi Sirkka Lehtelä Martti Ojanen Sami Yli-Parri Juha Salioja Sanna Prihti Ari Seppä Matti Seppä Ville Törmä Martti Uusi-Kouvo Outi, pj. SDP Vasemmistoliitto Korhonen Petri Mäkelä Jouko Wakkala Marja Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Madekivi Sirkka, pj Seppä Matti, pj. Ojanen Sami, pj. Karunen Timo, vpj. Hyyti-Suojanen Kaisa, vpj. Ekilä Jaana, vpj. Korhonen Petri Lehtinen Kari Pärssinen Hanna-Riitta Kouvo Juha Suominen Riikka Salo Maria Myllyniemi Sari Rantanen Reijo Jonkka Heikki Salioja Sanna Uusikartano Virva Reunanen Antti Seppä Ville Wakkala Marja Yli-Parri Juha Esittelijä: Esittelijä: Esittelijä: Kunnanjohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Rakennuslautakunta Asa Arto, pj. Anttila Tomi, vpj. Räsänen Eeva-Liisa Multanen Mauri Koisti Marita Esittelijä: Rakennustarkastaja Tarkastuslautakunta Ali-Rantala Sami, pj Prihti Ari, vpj. Männistö Soili Esittelijä: Lautakunnan puheenjohtaja Keskusvaalilautakunta Henttinen Tapani, pj. Uusikartano Virva, vpj. Pihlajamaa Marju Laakso Hanna Multanen Mauri Kunnanvaltuuston voimasuhteet: Keskusta 8 Perussuomalaiset 6 Kokoomus 4 SDP 2 Vasemmistoliitto 1 Muutosta edelliseen valtuustokauteen: Keskusta -1, Perussuomalaiset +4, Kokoomus - 1 ja SDP -2. 6
Toimialat ja osastot 7
Punkalaitumen kunnan tilivelvollisia ovat: - toimielinten jäsenet valtuustoa lukuun ottamatta - kunnanjohtaja - hallintotoimi hallinto- ja talousjohtaja palvelupäällikkö - sivistystoimi sivistystoimenjohtaja Keskuskoulun rehtori Kiertolan koulun rehtori Pohjoisseudun koulun rehtori Yhteiskoulu-lukion rehtori päivähoidon johtaja kirjastotoimenjohtaja vapaa-aikatoimensihteeri - tekninen toimi tekninen johtaja kunnanrakennusmestari. 2.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Väestökehitys toteutti negatiivista ennustetta Punkalaitumen kunnan väestökehitys on edelleen aleneva. Väkiluku laski vuoden 2013 aikana vain 7 asukkaalla, mikä tarkoittaa, että kuolleisuuden ja syntyvyyden välistä eroa korjattiin merkittävällä kuntaan muuttamisella. Kuitenkin vuoden 2014 aikana kunnan asukasluku väheni jopa 57 henkilöllä kuolleisuuden ollessa 60 henkilöä ja syntyvyyden vain 17 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa kunnan asukasluku oli 3116 henkilöä. Ikärakenne 2012 2013 2014 lkm % lkm % lkm % 0 14 424 13,3 422 13,3 409 13,2 15 64 1811 56,9 1807 56,9 1757 56,7 65 74 428 13,5 432 13,6 434 14,0 75-518 16,3 513 16,2 499 16,1 3181 100,0 3174 100,0 3099 100 Lähde: Väestörekisterikeskus 2015 Kunnan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 30 %, mikä vaikuttaa palvelutarpeen kehittymiseen pitkällä aikavälillä sekä kunnan laskennallisen huoltosuhteen tunnusluvun kasvamiseen. Vuoden 2014 aikana kunta ei vastaanottanut uusia kiintiöpakolaisperheitä, joten väestökehitystä ei tasapainotettu tällä tavoin. Kiintiöpakolaisten vastaanottamisella korjattiin väestökehitystä vuoden 2013 aikana jonkin verran, ja uusien asukkaiden vastaanottamista on syytä harkita tulevien vuosien osalta olemassa oleviin ja saatuihin kokemuksiin perustuen. Vuoden 2014 aikana Maahanmuuttoviraston lakkautettua turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen Punkalaitumelta kuntapaikan saaneiden henkilöiden poistuminen kunnasta on vaikuttanut myös negatiiviseen väestökehitykseen. 8
Työttömyys kasvoi edelleen Talouden pitkään jatkunut epävarma tilanne heijastuu työllisyyteen niin, että työttömien määrä on kasvanut voimakkaasti koko kuluneen vuoden. Yritysten toimintaympäristön epävarmuus jatkuu edelleen ja vaikuttaa monien seudulla toimivien yritysten toimintaan ja tätä kautta työllisyystilanteeseen. Punkalaitumella työttömyyden kasvu oli voimakasta jo vuoden 2013 lopulla. Vuoden 2014 aikana Punkalaitumen työttömyysaste säilyi jatkuvasti Pirkanmaan maakunnan alhaisimpien joukossa ollen lähtökohtaisesti hieman kymmenen prosentin tuntumassa. Pahimmillaan työttömyysaste Punkalaitumella on kohonnut 11,4 %:iin. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta vuoden lopussa oli 15,9 % ja koko maassa keskimäärin 13,9 %. Tampereella luku oli 18 %. Pirkanmaalla työttömyyden suhteellinen kasvu oli vuoden 2014 aikana kahdeksan prosenttia kun se koko maassa oli kymmenen prosenttia. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä säilyi lähes ennallaan. Punkalaitumella oli joulukuun 2014 lopussa 150 työtöntä työnhakijaa (2013:133). Punkalaitumen kunta sai työllisyydenhoidosta hyvää palautetta koskien kevään 2014 tilannetta, jolloin nuorisotakuun piirissä olevat alle 25- vuotiaat henkilöt saatiin kaikki aktivointitoimien piiriin. Vuoden 2015 alusta alkaen kunnat kohtaavat työllisyyden hoidossa jälleen uusia haasteita, kun valtio siirtää kunnille 50 %:n maksuvelvoitteen yli 300 päivää työttöminä olleiden osalta sekä 70 %:n maksuvelvoitteen yli 1000 päivää työttöminä olleiden osalta. Punkalaitumen kunta on varautunut tilanteeseen tehostamalla aktivointitoimenpiteitä työpajan toimintoja kehittämällä sekä tiivistämällä yhteistyötä Sastamalan kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. 2.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Valtuuston strategiset linjaukset, kuntarakenne- ja sote-uudistus Uuden valtuustokauden alussa keväällä 2013 kunta laati valtuustokauden strategiset linjaukset 2020. Luottamusjohdon tärkeän panoksen lisäksi kunnan työntekijät antoivat panoksensa strategiatyöhön. Uudistettu strategia pohjautuu arvoille kasvamisen kunnasta ja yhteistyöstä ihmisläheisellä otteella. Kunta onnistuu pitkän tähtäimen toiminnassaan, mikäli se pystyy oikeilla valinnoilla vastaamaan kysymyksiin kunnan itsenäisyydestä, laadukkaiden peruspalveluiden turvaamisesta, onnistuneesta kunta- ja kuntayhtymäyhteistyöstä sekä vanhusväestön, lasten ja nuorten elämänlaadun turvaamisesta. Nuorten aseman vahvistaminen kunnassa nähdään tärkeänä tulevaisuuden tekijänä. Kertomusvuoden loppupuolella nuorisovaltuusto aloitti toimintansa pienen tauon jälkeen. Nuorisovaltuusto on valinnut edustajansa kunnanvaltuustoon, kunnanhallitukseen sekä lautakuntiin. Strategiansa mukaan Punkalaidun pyrki ennakoivasti tunnistamaan valtion toimeenpanemaa kuntaohjausta. Eduskunnan istuntokauden päättyessä maaliskuussa 2015 voitiin todeta, että hallituksen ajamat uudistukset jäivät toteutumatta. Tämä on useiden kuntien, myös Punkalaitumen osalta johtanut tilanteeseen, jossa strategian kirkastamisen tarve lähitulevaisuudessa on todellinen. Toisaalta tätä ei voida uskottavalta pohjalta toteuttaa ennen kuin uusi eduskunta ja hallitus on valittu ja hallitusohjelman linjaukset kuntien tulevaisuudesta ovat linjattu. Punkalaitumen kunnan vahvuuksia ovat maaseutuosaaminen sekä monipuolinen ja yhteistyökykyinen yrittäjien verkosto. Pienyrittäjyydellä on ratkaiseva tekijä kunnan tasapainoisessa kehittämisessä. Elinkeinopolitiikassa kunnan tulee tunnistaa omat vahvuutensa ja rakentaa niiden ympärille (energiahankkeet sekä keskustan kehittäminen). Punkalaidun tavoittelee asemaa arvostettuna asuinkuntana, joka koetaan turvasatamaksi kaikenikäisille. Tulevaisuuden tieto- ja etätyökunnassa mikään ei ole mahdotonta. Punkalaidun tarjoaa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia. 9
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Sotesi ja toiminnan vaikutukset erikoissairaanhoidon kasvuun Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta muodostavat Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen. Yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamisesta vastaa Sastamalan kaupunki niin sanottuun isäntäkuntamalliin perustuen. Punkalaitumen kunnan perusterveydenhuollon palveluhankinta on ollut kohtalaisen kustannustehokasta suunniteltuun tavoitetasoon nähden. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspalveluissa pystyttiin alittamaan kustannustoteuma suhteessa palvelusopimukseen noin 200 000 eurolla. Absoluuttinen kustannusten kasvu perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osalta edellisvuoteen verrattuna oli kuitenkin 3,7 % eli noin 225 000 euroa. Sen sijaan erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat jopa 600 000 euroa verrattuna tehtyyn tilaukseen. Edellisvuoteen verrattuna kustannuskasvua kertyi palveluiden oston osalta noin 640 000 euroa. Kokonaisuutena, kun lasketaan yhteen Punkalaitumen kunnan sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluiden oston kustannukset, päästään vertailuun, jossa kustannukset vuonna 2013 olivat noin 11 304 000 euroa ja vuonna 2014 noin 12 275 000 euroa. Laajakaistahankkeen eteneminen Valtion, kunnan ja teleoperaattoreiden rahoituksella toteutettava nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamishanke jatkui kunnassa edelleen vuonna 2014. Liitsola-Oriniemi ja Vanttilan suuntien valmistuessa hanke jatkui vuoden 2014 aikana Punkalaitumella kahteen pääsuuntaan: Kanteenmaa ja Murronharjuntie. Kunta investoi hankkeen jatkon turvaamiseen yhteensä 50 000 euroa, mutta hanke laajeni myös markkinaehtoisesti sekä pitäjällä että kunnan pohjoisosissa runkoverkon valmistuttua. Viestintäviraston velvoittamana hankkeen toteuttajayhtiö Etelä-Satakunnan Puhelin Oy on palauttanut kunnalle osan kunnan investoimasta kuntaosuudesta, yhteensä noin 70 000 euroa. Syynä palautuksiin on Viestintäviraston tulkinta tukikelpoisista ja -kelvottomista hankealueista. Kokonaisuudessaan laajakaistahanke on ollut hyvin myönteistä kehitystä kunnan alueella. Suunnitelmissa on lisäksi Roukanmaan suunnan toteuttaminen vuoden 2015 aikana. Talouden toteuma lyhyesti Kertomusvuoden tilinpäätös oli 60 894 euroa alijäämäinen. Toimintakate kertomusvuonna oli -19 070 858 euroa. Toimintakate heikkeni kertomusvuonna jopa noin miljoonalla eurolla edellisvuoteen nähden johtuen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävästä kokonaiskasvusta (ks. edellä). Jopa riippumatta siitä, että pienillä kunnilla on toisinaan suurta vuosikohtaista vaihtelua terveyspalvelumenojen, erityisesti erikoissairaanhoidon menojen välillä, kulujen kehitys on Punkalaitumen osalta hälyttävällä tasolla. Ottaen huomioon kunnan väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen kehityksen sekä vähentyvän peruspalveluiden valtionosuuksien rahoituksen, kunnan on vuoden 2016 jälkeen löydettävä kestävä ratkaisu laadukkaiden peruspalveluiden turvaamiseen. Huolimatta siitä, että vuonna 2013 toimintakate heikkeni vain noin 14 000 euroa, vuonna 2012 toimintakate heikkeni 427 425 euroa ja sitä edellisenä jopa 1 129 342 euroa. Kokonaiskehitys 2010-luvulla näyttää huolestuttavalta, ja johtuu lähtökohtaisesti terveysmenojen kasvusta. Vuoden 2014 talousarvio oli mitoitettu 314 000 alijäämäiseksi. Tässä suhteessa, varsinkin terveysmenojen kasvu huomioon ottaen, vuosi on ollut odotuksia parempi. Tämä johtuu talousarvioon sisällytettyjä odotuksia paremmasta verotulokertymästä sekä kunnan asunto-osakeyhtiöiden suunnitellun fuusion onnistuneesta toteuttamisesta kertomusvuoden aikana. Hyvästä verokertymästä huolimatta vuosikate jäi huonon toimintakatteen vuoksi ylijäämäiseksi vain 526 831 euroa. Koska suunnitelmanmukaiset poistot on nostettu viime vuosina Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusten mukaiselle tasolle ollen kertomusvuonna 804 665 euroa, satunnaisten tuottojen jälkeen tilikauden tulokseksi jäi -98 023 euroa ja poistoeron muutoksen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -60 894 euroa. 10
Vuoden 2014 verotulokertymä oli 8 631 821 euroa. Verotulot ylittivät jopa 681 821 euroa talousarviossa olevan verotuloarvion, mikä merkitsi sitä, että kasvaneet terveydenhuoltomenot pystyttiin kattamaan ilman merkittävää tuloksen notkahdusta. Verotulojen kehitys suhteessa tehtyihin veronkorotuspäätöksiin antaakin kunnalle hetken hengähdysaikaa tehdä rakenteellisia päätöksiä ilman, että kunnan talous lyhyellä aikajänteellä kriisiytyisi. Talousarviossa ennakoitu kunnallisverotulokertymä ylittyi yhteensä 568 348 eurolla eli lähes kahdeksalla prosentilla. Vastaavasti osuus yhteisöveron tuotosta ylittyi 26 114 eurolla eli 6,5 %:lla. Kiinteistöveron tuotto ylittyi 87 359 eurolla eli ylitys oli noin 22 %. Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna kokonaisverotulot kasvoivat 505 308 euroa. Valtionosuudet kertomusvuonna olivat yhteensä 10 995 413 euroa eli ne kasvoivat 206 655 euroa. Valtionosuuksien kasvu oli vajaat kaksi prosenttia edelliseen tilinpäätökseen verrattuna, mutta noin 1,5 % talousarviossa arvioitua vähemmän (TA 2014: 11 165 000 euroa). Valtionosuudet 10 995 413 euroa ovat noin 2 363 592 euroa (vuonna 2013: 2 662 245 euroa) suuremmat kuin verotulot. Toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde oli 14,2 % (2013: 14,8 %). Ylijäämäinen vuosikate 526 831 euroa ei kuitenkaan riittänyt kattamaan kasvaneita suunnitelman mukaisia poistoja 804 665 euroa. Vuosikate muodostui ylijäämäiseksi 169 euroa asukasta kohden, mikä on 88 euroa vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Talousarviossa oli varauduttu 1 500 000 euron pitkäaikaisten lainojen lisäykseen. Kertomusvuonna ei nostettu pitkäaikaista lainaa, ja lainoja lyhennettiin 506 250 euroa. Pitkäaikainen lainakanta 31.12.2014 oli 2 228 125 euroa eli 715 euroa/asukas. Lyhytaikaista kassalainaa 31.12.2014 oli 1 000 000 euroa. Kun tämä huomioidaan, niin lainat olivat yhteensä 1 036 euroa/asukas (TP 2013: 861 euroa/asukas), mikä on investointeihin nähden varsin alhainen taso. Kertomusvuonna kassavarat kasvoivat n. 981 116 euroon (TP 2013: 433 000 euroa). Kertomusvuoden talousarviossa varauduttiin 1 733 000 euron investointimenoihin ja investointituloiksi oli arvioitu 185 000 euroa. Toteutuneet investointimenot olivat yhteensä 1 823 780 euroa, mikä sisältää Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:lle luovutettujen vuokrarivitalojen vastineena saadut osakkeet. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kunnalla on mahdollisuus taloudellisesti tasapainoiseen toimintaan vielä vuosina 2015 ja 2016, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset saadaan pidettyä nykytasolla tai että kasvuprosentti jää alle viiden. Tämä kuitenkin johtuu vain ja ainoastaan kunnan syksyllä 2014 toteuttamasta veronkorotuksesta, joilla ensisijaisesti katetaan menetettävää valtionosuusrahoitusta. Kertomusvuonna 2014 sekä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset kasvoivat. Erikoissairaanhoidossa absoluuttinen kasvuprosentti oli 15 ja perusterveydenhuollossa kolme. Vuosina 2012 ja 2013 sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat molempina noin 11,7 M euroa. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat kokonaisuudessaan 12,6 M euroon kasvuprosentin ollessa noin 7,5. Talousarviovuosi 2015 on suunniteltu realistisen, ei kuitenkaan enää aiemmalla tavoin yhtä maltillisen verokertymän (8 900 000) pohjalta sisältäen yhden prosenttiyksikön kunnallisveron noston. Kunnan verokertymä tullee kehittymään vielä hieman yli arvioidun. Kunnan merkittävin taloudellinen riski on erikoissairaanhoidon kustannusten jatkuva kasvu. Kertomusvuonna ESH:n kustannukset kasvoivat noin 640 000 euroa, edellisvuonna kasvua oli 300 000 euroa. 11
Vuoden 2015 talouteen ja toimintaan vaikuttaa voimakkaasti portaittain etenevä valtionosuusuudistus. Käytännössä valtionosuuksien arvioidaan vuonna 2015 laskevan vuoden 2013 tasolle kustannustason kasvaessa samaan aikaan. Kunnan taloussuunnitelmavuonna 2017 valtionosuustason on arvioitu olevan noin 10 350 000 euroa, mutta tason voidaan jo nyt arvioida laskevan tästä ennusteesta entisestään. Tilanne muuttuu kuntatalouden näkökulmasta haastavaksi jo vuoden 2017 aikana ja tulee vaatimaan rakenteellisia toimenpiteitä. 2.2.5. Henkilöstö Punkalaitumen kunnan koko henkilöstön määrä oli vuoden 2014 päättyessä 144 henkilöä. Heistä 109 oli vakinaisessa ja 35 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön osuus oli 75,7 %, osuus on hieman noussut edellisestä vuodesta. Määräaikaiset työntekijät sisältävät sijaiset, muut määräaikaisessa työsuhteessa olevat sekä työllistetyt. Taulukkoa tarkasteltaessa on syytä muistaa, että se ei kerro absoluuttista totuutta henkilöstön määrästä, koska siinä on mukana myös kaikki sijaiset. Henkilöstön määrän kehitys vuosina 2011-2014 on seuraavan taulukon mukainen: 2011 2012 2013 2014 Hallintotoimi 9 9 35 30 Perusturvatoimi 47 26 Sivistystoimi 72 98 98 95 Tekninen toimi 26 26 18 19 Yhteensä 154 159 151 144 Sivistystoimi on toimialoista suurin, kun sitä mitataan henkilöstön määrällä. Sivistystoimen alalla työskentelee noin 66,0 % Punkalaitumen kunnan työntekijöistä. Vuoden 2013 alusta lukien perusturvatoimesta siirtyi kymmenen henkilöä Sastamalan kaupungin palvelukseen. Vuonna 2013 toteutettiin myös organisaatiomuutos, jossa ruoka- ja puhtaanapitopalveluista muodostettiin yksi osasto hallintotoimeen. Ruokahuollon työntekijät siirtyivät perusturvatoimesta ja puhtaanapitopalveluiden henkilöstö teknisestä toimesta. 2.2.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Punkalaitumen kunnan ehdottomasti suurin riski- ja epävarmuustekijä on terveydenhuollon kustannusten kasvu suhteessa kaventuvaan rahoituspohjaan. Kunnan väestön ikääntyminen johtaa jo viiden vuoden näkymällä tilanteeseen, jossa yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on lähes 20 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden yli 35 prosenttia. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon palveluiden tarve kasvaa kantokykyä suuremmaksi, ja valtionosuuksien vähentyessä verotuspohja ei riitä kattamaan kunnan kasvavia kustannuksia. Kunta voi joiltain osin vaikuttaa tilanteeseen määrätietoisilla mutta vaikeilla päätöksillä koskien palveluiden järjestämistä, mutta peruskysymys kunnan kestävän talouden kehittämiselle on viime kädessä asukasmäärän ja ikärakenteen kehittyminen. Kehityksen tulisi olla selvästi ennusteiden vastaista, jotta kunta voisi kasvavalla verotulorahoituksella vastata kasvavaan terveyspalveluiden kysyntään. Kunnan toimintakatteen kehityksen heikkeneminen johtuu pääosin sote-menojen kasvusta. Toimintakatteen tason lasku kuvaa omalla tavallaan hyvin kuntatalouden haastavaa kehitystä. Huoltosuhteen heikkeneminen on sidoksissa toimintakatteen heikkenemiseen. 12
Yksi kuntaorganisaation rakenteelliseen kehittämiseen liittyvä riski on valtion toimien onnistuminen soteuudistuksen osalta. Koska kyseessä on iso ja aikaa vievä uudistus, ratkaisu tulisi löytyä riittävän ajoissa. Vuoden 2017 jälkeen ajoittuvat muutokset aiheuttavat joka tapauksessa sen, että tänä aikana tarvitaan myös muuta kustannusten sopeuttamista. Mitä todennäköisimmin kunta siis joutuu sopeuttamaan muutakin toimintaansa, vaikka sote-uudistus toteutettaisiin. Punkalaitumen kunnassa on ohut, tehokas, joustava ja taloudellinen kuntaorganisaatio, mikä merkitsee sitä, että se onnistuu tehtävässään ainoastaan sujuvan kolmannen sektorin yhteistyön kautta. Kunta pystyy onneksi tehokkaasti hyödyntämään ulkorahoitteisia hankkeita palvelutoimintansa rikastamiseksi ja tehostamiseksi. Ohuen organisaation varjopuolena riskienhallinnan näkökulmasta tunnistetaan organisaation haavoittuvuus. Asia on noussut esiin vuoden 2014 aikana muun muassa yhdyskuntateknistä urakkaa koskevana valitusasiana, jossa yksittäistä urakkaa koskeva valitus on syönyt kuntahallinnon resursseja epätarkoituksenmukaisella tavalla haitaten muuta kehittämistä. Kuitenkin pieni kunta on velvoitettu vastaamaan avoimen ja läpinäkyvän hallinnon velvoitteisiin siinä missä suuri kaupunkikin, ja valitusasioihin reagointi kuuluu julkisyhteisön toimintaan. Tunnistetuista haasteista huolimatta kunnan toiminnassa ei tällä hetkellä ole välitöntä riskiä. Vuosi 2015 näyttää toteutuvan talouden ja toiminnan osalta tasapainoisena, vuosi 2016 vielä kohtalaisena suhteessa arvioituihin tuloihin ja menoihin. Onnistuneen riskienhallinnan toteutumisen ehto on kuitenkin se, että kuntien kohtaamista haasteista puhutaan avoimesti ja ne tuodaan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun oikeaan tietoon perustuen. Mikäli asioita ei kohdata avoimesti ja kuntalaisille ja luottamusjohdolle tarjota oikeaa tietoa tulevaisuuden kehityskohteista, voi syntyä vääristynyt kuva kunnan pitkän tähtäimen kyvystä vastata lakisääteisiin tehtäviinsä. Niin kauan kuin Punkalaitumella säilyy nykyinen, hyvään ja asialliseen toimintakulttuuriin pohjautuva tapa hoitaa yhteisiä asioita, kunta kykenee kohtaamaan tulevaisuuden haasteet kuntalaisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 2.2.7. Ympäristötekijät Seudullinen jätevesihuolto Kunnanvaltuusto päätti 10.6.2010 osallistua Huittisten ja Sastamalan kaupunkien ja Punkalaitumen kunnan yhtiöperusteisen jätevedenpuhdistuksen yhteistyöhankkeeseen ja hyväksyi osakeyhtiön perustamista koskevat asiakirjat. Punkalaitumen kunnan näkökulmasta yhteistyöhankkeella oman puhdistamon rakentamiseen verrattuna saavutetaan edullisempi jätevesien käsittelyhinta, mahdollistetaan uusien alueiden liittäminen sekä viemäri- että vesijohtoverkostoon, luodaan paremmat edellytykset toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi sekä vähennetään ympäristöhaittoja. Siirtoviemäriyhteys otettiin onnistuneesti käyttöön vuoden 2014 alkupuolella. Kunta varasi vuodelle 2014 investointirahaa 65 000 euroa oman pääoman korottamiseksi Huittisten Puhdistamo Oy:ssä. 2.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kertomusvuonna on noudatettu kunnanhallituksen 4.4.2011 hyväksymää toimintaohjetta sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallintosääntö on uusittu vuoden 2015 alussa, jolloin sääntöön on lisätty ohjeet sisäisen valvonnan järjestämisestä. Samassa yhteydessä uusittiin myös taloussääntö. Sääntöjen ja ohjeiden uusimista on tarkoitus jatkaa v. 2015. Kunnanhallitus on hyväksynyt 15.12.2014 uudet tietoturvaohjeet. Ohjeissa on käsitelty myös kunnan ja Sastamalan Tukipalvelu Oy:n työnjakoa. Toimialajohtajat ja osastojen esimiehet huolehtivat siitä, että henkilökunta, myös uudet palvelukseen tulevat henkilöt, tuntevat ohjeiden sisällön ja toimivat niiden mukaisesti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteko perustuu kunta-, hallinto- ja julkisuuslain sekä hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksenteko on toteutunut lakien ja kunnan omien määräysten ja 13
ohjeiden sekä kunnan johtosääntöjen mukaisesti. Kunnanhallitus on valvonut kunnanvaltuuston päätösten lainmukaisuutta. Henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu edellyttää voimassa olevien lakien ja asetusten, virka- ja työehtosopimusten sekä muiden henkilöstöasioita koskevien määräysten, päätösten ja ohjeiden noudattamista. Hallintosääntö määrittelee henkilöstörekrytointia koskevan päätösvallan. Palkanmaksu määräytyy virka- ja työehtosopimusten, kunnan hallintosäännön, paikallisten sopimusten ja palkkausta koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstöpolitiikan toteutumisesta ja henkilöstövoimavaroista laaditaan vuosittain henkilöstökertomus. Tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalakia, soveltuvin osin kirjanpitolain ja asetusten säännöksiä sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia yleisohjeita. Tilinpäätös laaditaan kuntalain edellyttämässä aikataulussa kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kirjanpito ja sisäinen laskenta on järjestetty niin, että ne tuottavat toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat tiedot. Investointien seuranta on järjestetty riittävällä tarkkuudella hankekohtaisesti niin, että seurannasta ilmenee alkuperäinen kustannusarvio ja seurantahetken toteumatilanne. Kunnassa on laadittu osavuosikatsaus 31.8.2014 ja se esitettiin valtuustolle 10.11.2014. jen ja tehtäväalueiden esimiehet seuraavat säännöllisesti talousarvion toteutumista sekä raportoivat siitä toimielimille. Esimiehet hyväksyvät tarvittavat käyttöoikeudet laskujen asiatarkastusta ja hyväksymistä varten. Rahavarojen käyttäjille on määritelty vastuuhenkilöt. Kunnassa toimii varojen ja vakuuksien tarkastajat, jotka ovat tehneet tarkastuksen. Tarkastuksessa ei ole havaittu mitään huomautettavaa. Kunnan maksuvalmiussuunnittelua on hoitanut hallinto- ja talousjohtaja yhdessä maksuliikennettä hoitavan palvelusihteerin kanssa. Riskienhallinnan järjestäminen, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan vakuutukset on kilpailutettu v. 2013, jolloin vakuutettavat kohteet tarkistettiin ja vakuutustarpeet arvioitiin uudelleen. Toiminnan muuttuessa vakuutuksiin tehdään tarvittavat muutokset. Riskienhallinnan tason parantaminen tunnistetaan kehityskohteena kuntahallinnossa. Kunta on vuoden 2015 alussa uusinut työsuojelun toimintaohjelman sekä henkilöstösuunnitelman, joka sisältää yhdenvertaisuussuunnitelman. Kunta on myös uusinut hallintosääntönsä keväällä 2015. Uusi hallintosääntö sisältää taloussäännön sekä sisäisenvalvonnan sekä riskienhallinnan ohjeen. Kunta on vuonna 2012 hyväksynyt omistajapoliittisen ohjelman, jonka mukaan kunta arvioi omaisuuttaan sekä sen hallintaa ja siitä luopumista. Kunnanhallitus on valinnut varastojen tarkastajat, jotka ovat v. 2014 tehneet tarkastuksen. Heillä ei ollut mitään huomautettavaa. 14
2.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. 2.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Seuraavaksi on esitetty Punkalaitumen kunnan vuoden 2014 tilinpäätös taloudellisine tunnuslukuineen sekä osastoittain tapahtuvalla sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden analysoinnilla. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintatulot 3 110 042 3 062 454 3 435 916 3 134 810 3 178 043 Toimintamenot -19 620 178-20 701 932-21 502 818-21 213 954-22 248 901 Toimintakate -16 510 136-17 639 478-18 066 902-18 079 144-19 070 858 Verotulot 7 688 161 7 681 687 7 610 873 8 126 513 8 631 821 Valtionosuudet 10 219 215 10 101 888 10 376 483 10 788 758 10 995 413 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 11 361 26 361 9 264 7 705 7 765 Muut rahoitustuotot 38 121 42 626 36 085 12 433 11 680 Korkokulut -14 861-55 939-45 384-37 660-44 962 Muut rahoituskulut -18-66 -1 503-3 430-4 028 Vuosikate 1 431 843 157 079-81 084 815 174 526 831 Poistot ja arvonalentumiset -595 129-591 140-557 298-767 536-804 665 Satunnaiset erät 0 109290 0 0 179 810 Tilikauden tulos 836 714-324 771-638 382 47 639-98 023 Poistoeron muutos 14 498 14 498 14 498-96 492-240 835 Vapaaehtoiset varaukset -500 000 115 317 277 965 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 351 212-310 273-623 884 66 464-60 894 Tuloslaskelman tunnusluvut 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintatuotto/toimintakulut % 15,9 14,8 16,0 14,8 14,3 Vuosikate/Poistot % 240,6 26,6-14,5 106,2 65,5 Vuosikate, euroa/asukas 430 49-25 257 169 Asukasmäärä 3333 3189 3181 3174 3116 15
Toimintakate Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tilikauden tulot toteutuivat arvioitua paremmin, mutta menot eivät vuoden 2013 tavoin pysyneet talousarviossa. Toimintakate oli -19 070 858 euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatuotot kasvoivat jopa 14,9 %. Toimintakulut puolestaan olivat 4,1 % suuremmat kuin alkuperäisessä talousarviossa. Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaisrahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen määrä oli 526 831 euroa, tunnusluku heikkeni edellisestä vuodesta. Talousarviossa vuosikatteen määräksi oli arvioitu 466 000 euroa. Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku on 14,3 %. Erityisen tärkeää olisi, että tunnusluku vakiintuisi tietylle stabiilille tasolle, jolloin talouden ennustaminen olisi pitemmällä tähtäimellä helpompaa. Edellisenä vuonna tunnusluku oli koko kuntataloudessa keskimäärin 24,0 %. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Kertomusvuonna tunnusluku oli 65,5 %. Kunnan tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, mikäli vuosikate alittaa poistot. Näin ollen kertomusvuonna tulorahoitus oli alijäämäinen. Edellisenä tilikautena tunnusluku oli koko kuntataloudessa 100 %. Oletusta tulorahoituksen riittävyydestä voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Poistosuunnitelmaa muutettiin vuoden 2013 siten, että poistoajat lyhenivät. Tämän seurauksena poistojen taso nousi, mutta vieläkään poistojen määrä ei ole suuri verrattuna kunnan keskimääräiseen investointitasoon. Vuosikate e/asukas Tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearviota ei kuitenkaan voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat vuosikatteen määrittämiseen kunnassa. Kertomusvuonna kuntamme tunnusluku vuosikate/asukas oli 169 euroa ja tunnusluku heikkeni jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalouden keskimääräinen arvo oli 380 euroa/asukas. 2.4.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se käytetään. Rahoituslaskelmaan tuodaan tuloslaskelmasta vuosikate. Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan käyttöomaisuusinvestoinnit sekä investointimenoihin saatavat rahoitusosuudet. 16
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 526 831 815 174 Satunnaiset erät 179 810 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -1 823 780-1 766 688 Rahoitusosuudet investointeihin 207 270 141 500 Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 1 191 238 5 458 Toiminnan ja investointien rahavirta 281 369-804 556 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 1 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -506 250-473 750 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 000 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -227 033-684 243 Rahoituksen rahavirta 266 717 342 007 Rahavarojen muutos 548 086-462 549 Rahavarat 31.12. 981 116 433 030 Rahavarat 1.1. 433 030 895 579 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2014 2013 Investoinnit Investointien tulorahoitus, % 32,6 50,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,6 36,4 Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuodelta -1 075-1 356 Lainanhoito Lainanhoitokate 1,0 1,7 Maksuvalmius Kassavarat 31.12. 981 116 433 030 Kassasta maksut, e 23 033 596 23 348 524 Kassan riittävyys, pv 16 7 Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. 17
Investoinnit Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankinta-arvo Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Kertomusvuonna tunnusluku oli 32,6 %, joten tulorahoituksella on pysytty kattamaan vain noin kolmasosa investointimenoista. Investointimenot sisältävät Punkalaitumen Vuokra-asunnot Oy:ltä saadut osakkeet apporttina luovutetuista asuinrivitaloista. Kun tämä otetaan huomioon, niin tunnusluku on 55,6 %. Vuonna 2013 vuosikate on ollut 50,2 % investoinneista. Koko maan tasolla kuntatalouden edellisen vuoden keskimääräinen arvo oli 57 %. Kun em. osakkeiden hankinta vähennetään investointimenoista, niin investoinneista toteutui n. 67 % verrattuna talousarvioon. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen lisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainan lyhennysten yhteismäärästä. Kertomusvuonna tunnusluku oli 22,6 % ja tunnusluvun arvo laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuodelta Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Viiden vuoden rahavirta on miinusmerkkinen sekä kertomusvuonna että edellisenä vuotena, joten investointeja ja lainojen lyhennyksiä ei ole pystytty kattamaan kertyneillä tuloilla. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Kertomusvuonna tunnusluvun arvo oli 1,0 eli arvo heikkeni edellisvuodesta. Tulorahoitus on kuitenkin riittänyt kattamaan vieraan pääoman aiheuttamat kustannukset. Lainanhoitokyvyn sanotaan olevan hyvä, kun tunnusluku on yli kaksi, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, jos se jää alle yhden. Edellisvuonna kuntien keskimääräinen arvo 1,3. 18
Maksuvalmius Kassavarat 31.12. = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassavarat olivat kertomusvuoden viimeisenä päivänä suuremmat kuin edellisvuotena. Kertomusvuoden aikana kunta ei nostanut pitkäaikaista lainaa. Kunnassa jouduttiin turvautumaan kassalainoihin ja 31.12.2014 lyhytaikaisia lainoja oli 1 000 000 euroa. Kassavarat olivat asukasta kohden n. 314 euroa, kun se v. 2013 oli kunnissa keskimäärin 798 euroa. Kassasta maksut Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassasta maksut olivat v. 2014 n. 23,0 milj. euroa ja ne pienenivät n. 0,3 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Kassan riittävyys = 365 pv * Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikauden aikana Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tunnusluku on 16 päivää eli huomattavasti parempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tunnusluku oli 38. 19
2.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 2013 Pysyvät vastaavat 16 263 528 16 642 920 Aineettomat hyödykkeet 103 167 160 550 Aineettomat oikeudet 103 167 160 550 Aineelliset hyödykkeet 12 304 161 13 380 531 Maa- ja vesialueet 1 352 712 1 375 418 Rakennukset 8 104 790 8 686 254 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 170 488 2 064 117 Koneet ja kalusto 30 676 44 234 Muut aineelliset hyödykkeet 29 433 29 433 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 616 062 1 181 076 Sijoitukset 3 856 200 3 101 840 Osakkeet ja osuudet 3 627 250 2 872 890 Muut lainasaamiset 226 728 226 728 Muut saamiset 2 222 2 222 Toimeksiantojen varat 0 0 Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusvarat 0 0 Vaihtuvat vastaavat 2 270 570 1 774 234 Vaihto-omaisuus 98 309 98 650 Aineet ja tarvikkeet 98 309 98 650 Saamiset 1 191 145 1 242 554 Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Muut pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 1 191 145 1 242 554 Myyntisaamiset 780 379 470 457 Muut saamiset 63 447 171 144 Siirtosaamiset 347 318 600 954 Rahat ja pankkisaamiset 981 116 433 030 Vastaavaa yhteensä 18 534 098 18 417 154 20