JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS (7.5.2008)

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS (7.5.2008) ESIPUHE... 2 JOHDANTO... 4 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 5 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 7 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 7 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 8 MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHTANA... 9 ALUEKEHITTÄMINEN... 9 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010... 10 JÄTTEENKÄSITTELYN TAUSTOITUS... 11 KESKI-SUOMEN ALUE... 11 KAAVOITUSTILANNE... 11 VÄESTÖ JA ALUERAKENNE... 12 LIIKENNE... 15 JÄTEHUOLTO... 17 AIKAISEMMAT JA TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET... 23 AIKAISEMMAT SELVITYKSET... 23 TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET... 29 PÄÄTÖS VAIHEMAAKUNTAKAAVAKSI... 41 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ... 41 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS... 41 PIIRTÄMISTEKNISET MERKINNÄT JA POHJAKARTTAMERKINNÄT... 43 VAIHTOEHDOT... 44 SEUTUKAAVAN KUMOAMINEN... 44 OIKEUSVAIKUTUKSET... 45 KAAVAN VAIKUTUKSET... 47 MERKITTÄVIMPIEN VAIKUTUSTEN KUVAUS... 48 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 58 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 58 OSALLISTUMISMENETELMÄT JA TIEDOTUS... 58 KAAVAPROSESSIN KUVAUS... 59 TOTEUTUS JA SEURANTA... 65 TOTEUTUS JA SEURANTA... 65 TARKISTUS... 66 1

ESIPUHE Jyväskylän kaupunkiseudun jätteenkäsittelyaluevarausta, joka palvelisi seudun jätehuoltoa Mustankorkean alueen jälkeen, on selvitetty useaan otteeseen, ensi kerran vuoden 1986 aikana. Esillä on ollut myös Laukaan Mörkökorven kaatopaikka-alueen laajentaminen itään ja etelään. Tuossa vaiheessa vaihtoehdosta luovuttiin puolustushallinnon Kelkkamäkeen suunnitellun hankkeen vuoksi. Jatkoselvittelyssä sijoituspaikaksi esitettiin Jyväskylän maalaiskunnan Tontunvuorta ja Peräsuota, jotka osoitettiin vaihtoehtoisina varauksina jätteenkäsittelyalueeksi seutukaavassa (3.VK ja 3A.VK). Vahvistuspäätöksestä valitettiin Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle, mutta valitukset hylättiin ja ympäristöministeriön vahvistuspäätös jäi voimaan. Kokoavan seutukaavan (5.VK) yhteydessä suoritettiin aluevaihtoehtojen uudelleen arviointi. Ensisijaisena vaihtoehtona olleella Tontunvuoren alueella katsottiin olevan mahdollista ristiriitaa läheisyydessä olevan vanhojen metsien suojelukohteeseen nähden. Tuolloin kaupunkiseudun kanta oli, että uutta aluevarausta ei tarvita vaan Mustankorkean alue on riittävä. Ympäristöministeriö vahvisti 5.VK:n jätteidenkäsittelyn osalta sellaisenaan vuonna 1999 eikä jatkovalitukset KHO:lle koskeneet jätteidenkäsittelyä. Jyväskylän seudun jätehuollosta tehtiin vuonna 2005 maakuntakaavaa varten erillisselvitys, jossa päädyttiin kolmeen vaihtoehtoon: Mörkökorpi (Laukaa), Seivässuo (Jyväskylän mlk) ja Vahtivuori (Petäjävesi). Maakuntahallitus irrotti 20.12.2006 Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen maakuntakaavaehdotuksesta todeten, että tehdyt selvitykset eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Niitä tuli täydentää ja sen jälkeen laatia asiasta vaihemaakuntakaava. Mustankorkea Oy käynnisti jätehuollosta vastaavana ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) syksyllä 2005 ja arviointiselostus valmistui elokuussa 2006. Arviointiselvityksessä on todettu, että ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella mitään vaihtoehdoista ei voida sulkea pois. Ympäristökeskuksen lausunnossa osoitettiin joitakin lisäselvitystarpeita, mm. vaikutuksia lähimpiin Natura-alueisiin. Keski-Suomen liitto on teettänyt Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksella jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoitukseen liittyvät täydentävät luontoselvitykset em. kolmesta paikkavaihtoehdosta. Selvityksistä on ympäristökeskus antanut lausunnon, jossa on tuotu esiin kriittisiä arvioita lähinnä Seivässuon suhteen. Selvitysten sekä ympäristökeskuksen ja metsähallinnon edustajan lausuntojen perusteella valmistelua ohjannut työryhmä on päätynyt esittämään Laukaan Mörkökorven varaamista jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi. Päätökseen liittyy eriävä mielipide. 2

Maakuntakaavan vastuullisena johtajana on toiminut kehittämisjohtaja Martti Ahokas. Suunnitteluprosessin käytännön edistymisestä on vastannut suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi ja kartan valmistamisesta ATK-piirtäjä Tuula Niemistö. - Kiitämme ohjausryhmää ja valmisteluun osallistuneita vaihemaakuntakaavaluonnoksen ripeästä valmistelusta. Helena Pihlajasaari maakuntahallituksen puheenjohtaja Anita Mikkonen maakuntajohtaja 3

JOHDANTO Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava on osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Maakunnan suunnittelun pitkän ajanjakson strategiset linjaukset on esitetty Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa. Se on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, joka linjaa maakunnan kehityksen keskeiset tavoitteet 20 30 vuotta eteenpäin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat keskeiset asiakirjat ovat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat, aluekehityksen tavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa asian merkityksen pitää olla maakunnallinen, seutukunnallinen tai useampaa kuntaa koskeva. Maakuntakaavan lainsäädännöllinen perusta on maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa. Maakuntakaavan aikatähtäys on pääsääntöisesti 10 20 vuotta, mutta joidenkin asioiden osalta se voi olla jopa 30 vuotta tai sen ylikin. Maakuntaohjelma on määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla sovitetaan ja suunnataan yhteen maakunnan lähivuosien kehittämistoimia. Sen aikatähtäys on 3-5 vuotta. Maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat toisiaan tukevia maakunnan kehittämisinstrumentteja. Maakuntakaavan osalta tämä tarkoittaa sitä, että sen alueidenkäytöllisellä sisällöllä on oltava kytkentä aluekehittämiseen. Maakunnan aluekehittämistoimien ja toimintatapojen on puolestaan oltava maakuntakaavan kanssa samansuuntaisia ja kaavan toteuttamista palvelevia. Maakuntakaavan toteuttaminen vaatii viranomaisilta sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Koska maakuntakaavalla tuetaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, tämä edellyttää maakuntakaavalta ja sen tulkinnalta riittävää joustavuutta. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Saman rytmin mukaisesti etenee myös maakuntakaavan sisällön arviointi ja seuranta. Koska kaavaprosessi on pitkä, varsinaiseen tarkistukseen ryhdytään arviolta 10 vuoden kuluttua kaavan hyväksymisestä, mikäli aikaisemmin ei nouse esiin sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia alueidenkäytöllisiä asioita, jotka kuuluvat maakuntakaavan piiriin. Tällainen on Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on edennyt yhdessä osallistumisen ja vuorovaikutuksen kanssa koko kaavaprosessin ajan. Vaikutusten arviointi on huomattavalla tavalla ohjannut 1. vaihemaakuntakaavan sisältöä kestävään alueidenkäytölliseen ratkaisuun. Osallistuminen ja vuorovaikutus ovat olleet kiitettävää eri toimijoiden ja viranomaisten välillä kaavan laadinnan eri vaiheissa. Osallistuminen on tapahtunut osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 1. vaihemaakuntakaava jättää alueen käytön yksityiskohtaisemman suunnittelun kunnan kaavoituksen tai muun yksityiskohtaisemman päätöksenteon tehtäväksi. 4

1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE Keski-Suomen maakuntahallitus irrotti 20.12.2006 Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen varsinaisesta kokonaismaakuntakaavaehdotuksesta ja päätti, että alueesta tehdään vaihemaakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä maakuntakaavassa ovat mukana kolme olemassa olevaa jätteenkäsittelyaluetta: Jyväskylän Mustankorkea, Jämsän Metsä-Kivelä ja Saarijärven Sammakkokangas. Valtuusto päätti samalla kumota Keski- Suomen seutukaavan muilta kuin Laukaan Mörkökorven kaatopaikan tai jätehuoltolaitosalueen osalta. Siten kumottavaksi tulivat seutukaavan 22 kaatopaikkaa tai jätehuoltolaitosaluetta. Suurimassa osassa näistä on jo toiminta loppunut. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on varata Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Varsinaisessa maakuntakaavassa olivat mukana ehdotusvaiheeseen saakka Jyväskylän seudun uutena jätteenkäsittelykeskuksen alueena Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuon, Laukaan Mörkökorven ja Petäjäveden Vahtivuoren alueet. Vaihemaakuntakaavan yhteydessä näistä alueista tehtyjä selvityksiä ja tutkimuksia täydennettiin luontoarvojen, yhdyskuntarakenteen ja liikenteen, virkistyksen sekä geologian osalta. Edellä mainittujen selvitysten ja tutkimuksien pohjalta täydennettiin myös vaikutusten arviointia. Vaihemaakuntakaava perustuu ensisijaisesti Keski-Suomen omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Se on alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta maakunnan poliittinen tahdonilmaus ja omaehtoisen kehittämisen väline. Keskeisimmät tavoitteet, jotka vaihemaakuntakaavan tulee ottaa huomioon, ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntasuunnitelmasta tulevat tavoitteet. Kaavaprosessissa on huomioitava myös valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteet. 1. vaihekaavan kannalta merkittävin on Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma. 5

Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoiset paikat 6

KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan maakunnan suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovitettava ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia tulee osoittaa vain sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. MAAKUNTASUUNNITELMA Maakunnan tavoiteltu kehitys Kehittämislinjaukset Aikatähtäys 20 30 v MAAKUNTAKAAVA Alueidenkäytölliset ratkaisut Aikatähtäys 10 20 v MAAKUNTAOHJELMA Kehittämistoimien suuntaaminen Aikatähtäys 3 5 v Maakuntakaava osana maakunnan suunnittelua Kaavan on täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ). Maakuntakaavaa laadittaessa on ensinnäkin otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niin ikään on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on myös mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Lisäksi on erityistä huomiota kiinnitettävä: 7

Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen. Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin. Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön. Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavan valmistelussa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa tehtäessä on myös selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen ja konkretisointi sekä maakunnan tai seudun oloista ja kehittämistarpeista johtuvien tavoitteiden huomioon ottaminen ja niitä koskevien alueiden käytön ratkaisujen osoittaminen voidaan katsoa maakuntakaavan sisällön perusvaatimuksiksi. Maakuntakaavan tulkinnassa korostuu erityisesti näiden tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan on oltava yleispiirteinen. Edellä kuvatut asiat on otettava huomioon ja selvitettävä, kuten yleispiirteisyys edellyttää. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka saivat lainvoiman 26.11.2001, linjaavat maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen vuoksi nämä tulee ottaa huomioon kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ollaan uudistamassa. Tavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. 8

MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHTANA Keski-Suomen voimassa oleva maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.11.2005. Maakuntasuunnitelman vision mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Teknisen huollon osalta maakuntasuunnitelmassa todetaan, että jätehuolto keskittyy suuriin yksiköihin. Laitosmainen käsittely lisääntyy ja ympäristöhaitat vähenevät. Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee ja jätteiden lajittelu ja hyödyntäminen raaka-aineena ja energiana tehostuu. Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksena toimiva Mustankorkean loppusijoitusalue ei täytä kiristyvien vaatimusten ehtoja. Yhdyskuntajätteen sisältämän biojätteen erilliskäsittely lisääntyy, polttokelpoisen kuivajakeen (REF) poltto-ongelma ratkaistaan ja rakennusjätteiden hyötykäyttö kasvaa. Puuperäiset jätteet käytetään energiantuotannossa hyväksi. Teollisuuden lietteet poltetaan tai käytetään maanrakennuksessa. Tuhkan hyötykäyttöä lisätään. Jätehuollon toimintoja siirretään lisääntyvässä määrin jätteiden tuottajien vastuulle. Tavoitteeksi asetetaan, että jätteen syntymistä vähennetään ja kiinteän yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste nostetaan 70 prosenttiin. Erilliskerätyn biojätteen ja yhdyskuntalietteiden lajittelua ja käsittelyn tasoa parannetaan. Jyväskylän seudulle rakennetaan kuivajätteen käsittelylaitos ja kiirehditään ratkaisua prosessoidun ja laatuvarmennetun kuivajakeen ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävästä polttolaitoksesta. Pilaantuneet maa-alueet saneerataan alueen tulevan käyttötarkoituksen vaatimalle tasolle. Pilaantuneille maamassoille järjestetään vastaanotto-, käsittely- ja loppusijoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa. Toteutetaan laajamittainen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus. Jätehuoltoyhteistyötä tehostetaan ja jätteiden loppusijoitus keskitetään maakunnassa kolmelle alueelle. ALUEKEHITTÄMINEN Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista on samansuuntainen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Aluekehittämisen tavoitteiden painopisteenä on mm. ylläpitää ja parantaa ihmisten elinympäristön ja luonnonympäristön laatua. Hyvän elinympäristön todetaan olevan kilpailutekijä. Ympäristörakenteita tulee kehittää turvaamaan asutuksen ja elinkeinoelämän kehittämistä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tässä suhteessa jätehuoltoa on edistettävä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän tarpeisiin. 9

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Keski-Suomen kehittämisen päälinjat ohjelmakaudelle 2007-2010 on esitetty maakuntasuunnitelmassa sekä maakuntaohjelmassa. Keski-Suomen maakuntaohjelma sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset strategiat ja kehittämisohjelmat sekä huomioi seutustrategiat. Ohjelma sisältää myös ohjelmakauden kansallisen ja EU-rahoituksen. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa 2007-2010 kehittämistoimet kohdistuvat neljään kehittämisalueeseen: (1) elinkeinot ja teollisuus, (2) osaaminen ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova (4) yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittämisalue. Kehittämisalueille suunnitellaan ohjelmakaudella toteutettavat toimenpiteet, joihin kohdennetaan julkista rahoitusta. Kehittämisalueiden sisältä haetaan merkittävimmät klusterit, joihin kohdistetaan kehityksen kannalta vaikuttavimmat toimenpiteet. Klusteriperusteisella kehittämisellä tavoitellaan yksittäistä toimialaa laajempia kehittämiskokonaisuuksia, jotka perustuvat maakunnan vahvuuksiin ja joissa liiketoiminnan kasvun edellytykset nähdään merkittävinä. Maakuntaohjelmassa todetaan, että jätehuollon tärkein tavoite on syntyvän jätteen määrän vähentäminen ja kiinteän yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen nostaminen. Erilliskerätyn biojätteen ja yhdyskuntalietteiden käsittelyn tasoa parannetaan. Jyväskylän seudulle rakennetaan uusi kuivajätteen käsittelylaitos. Maakunnan edun mukaista on kiirehtiä ratkaisua prosessoidun ja laatuvarmennetun kuivajakeen ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävästä polttolaitoksesta Jyväskylän Rauhalahden voimalaitoksen yhteyteen. Pilaantuneiden maaalueiden saneeraukseen varaudutaan ja maamassojen vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus turvataan. KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JÄTESUUNNITELMA JA SEN TARKISTUS Keski-Suomen jätehuollon nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita käsittelevä alueellinen jätesuunnitelma on laadittu jätelain (1072/1993) ja sen nojalla säädettyjen tehtävien hoitamiseksi ja kehittämiseksi. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma valmistui vuonna 1996. Sen toteutumista kuvaava seurantaraportti ja samalla suunnitelman tarkistus valmistui vuonna 2003. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksessa esitetyissä tavoitteissa todetaan mm., että pidemmällä aikajaksolla tulisi (Jyväskylän seudulla) varautua kaavoituksella mahdolliseen uuteen kaatopaikka-aluevaihtoehtoon. Lisäksi tavoitteena esitetään kuivajätteen käsittelylaitoksen rakentaminen Jyväskylän seudulle. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistus ulottui vuoden 2005 loppuun. Uutta Keski-Suomen alueellista jätesuunnitelmaa laaditaan parhaillaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Uusi suunnitelma tulee ulottumaan vuoteen 2016. 10

JÄTTEENKÄSITTELYN TAUSTOITUS KESKI-SUOMEN ALUE Keski-Suomessa on kuusi seutukuntaa. Nämä ovat Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnat. Kuntia Keski-Suomessa on 27, joista pinta-alallisesti suurimmat ovat Viitasaari, Keuruu, Pihtipudas, Jämsä, Saarijärvi ja Äänekoski. Keski-Suomen rajamaakunnat ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä- Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Maakuntakeskus Jyväskylän lisäksi muita maakunnan kaupunkeja ovat Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Meneillään oleva palvelurakenneuudistus tulee muokkaamaan kuntarakennetta. KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 16.5.2007. Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Osa Längelmäen kunnasta liittyi Jämsän kaupunkiin vuoden 2007 alussa. Pirkanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti 29.3.2007, käsittää myös Jämsän kaupungin entisen Längelmäen kunnan alueen. Maakuntakaavassa on kolmen jätteenkäsittelyalueen varaukset, jotka ovat Jyväskylän Mustankorkea, Jämsän Metsä-Kivelä ja Saarijärven Sammakkokangas. Päättäessään Keski- Suomen maakuntakaavasta maakuntavaltuusto kumosi seutukaavan mutta jätti voimaan seutukaavassa olevan Laukaan Mörkökorven kaatopaikan/jätehuoltolaitosalueen (ET/ka). Kuntien kaavat Jyväskylän mlk:n Seivässuo on haja-asutusaluetta, jolla ei ole yleiskaavaa. Oravasaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Alue sijaitsee Seivässuon pohjoisesta suunnittelualuevaihtoehdosta noin kahden kilometrin päässä pohjoiseen. Mörkökorvessa on oikeusvaikutteinen vuonna 1993 vahvistettu Laukaan Lievestuoreen osayleiskaava. Entinen kaatopaikka, joka toimii nykyisin jätehuollon välikuormausalueena, on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus rajoittuu em. kaatopaikka-alueeseen sijaiten sen eteläpuolella osayleiskaavassa merkinnällä EV/EA osoitetulla suojaviher-/ampumarata-alueella. Suunnitellun Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolella noin 500 metrin päässä on ampumarata. Suunnitellun keskuksen läheisyydessä ovat lisäksi Lievestuoreen asemakaavat, Lievestuoreenjärven royk 2005, Leppäveden royk 2004 sekä Hännysniemen ranta-asemakaava 1998. Nämä ovat kartalla kohdas- 11

sa Kaavan vaikutukset. Laukaan kaavoitusohjelmassa vuonna 2009 2011 ovat Savion ja Metsolahden osayleiskaavat. Petäjäveden kunnalla ei ole Vahtivuoren aluetta koskevaa yleiskaavaa tai kaavoitukseen liittyviä suunnitelmia. Vahtivuoren pohjoispuolella, noin kilometrin päässä on 16.6.2003 hyväksytty Kintauden osayleiskaava, joka kutakuinkin valtatiehen rajoittuvana koskee valtatien pohjoispuolista Kintauden kyläkeskuksen aluetta. Vahtivuori Mörkökorpi Seivässuo Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava Jyväskylän seudulta. Suunnitellut jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoiset alueet ovat punaisella ympyrällä. Nykyinen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus on merkinnällä EJ. VÄESTÖ JA ALUERAKENNE Väestö Keski-Suomi on kehittynyt viime vuosina myönteisesti. Maakuntatasolla väestö, tuotanto ja toimipaikat ovat lisääntyneet vuosittain ja väestön koulutustasokin nousee tasaisesti. Keski- Suomi on yksi maamme väestökasvun maakunnista. Vuonna 2007 Keski-Suomessa asuu noin 270 000 henkeä. Vuosittaisen nettolisäyksen ohella maakunnan väestöä ovat kasvattaneet 12

kuntaliitokset, viimeisimpänä Längelmäen osaliitos Jämsään. Viime vuodet ovat olleet tasaisen väestölisäyksen vuosia. Usean muun kasvumaakunnan tavoin väestölisäys perustuu maakunnan keskusseudun vetovoimaan. Väestöstä noin 30 prosenttia asuu Jyväskylässä ja yli 60 prosenttia Jyväskylän seutukunnassa. Keskusseudun koulutus- ja työpaikkatarjonta vetää puoleensa varsinkin nuoria aikuisia ja kasvua ruokkii väestön suotuisa ikärakenne. Keski-Suomen väestö seutukunnittain 1990, 1995, 2000 ja 2005 sekä väestömuutos (henkeä, %) 1990 2005 (Tilastokeskus) SEUTUKUNTA 1990 1995 2000 2005 Muutos 90-05 Muutos (%) 90-05 Joutsa 7 085 6 913 6 386 6 094-991 -14,0 Jyväskylä 141 566 148 539 156 186 164 851 23 285 16,4 Jämsä 27 414 27 284 26 199 25 459-1 955-7,1 Keuruu 15 070 14 634 14 023 13 200-1 870-12,4 Saarijärvi-Viitasaari 40 257 39 230 37 162 34 854-5 403-13,4 Äänekoski 24 556 24 517 23 930 23 444-1 112-4,5 KESKI-SUOMI 255 948 261 117 263 886 267 902 11 954 4,7 Tällä vuosikymmenellä muuttoliikkeelle on ollut tyypillistä kaupunkiseutujen välinen sekä suurten keskusten ja niiden ympäryskuntien välinen maassamuutto. Myös Keski-Suomen väestömuutokset ovat vahvasti sidoksissa muuttoihin, erityisesti maassamuuttoihin. Jyväskylän seudulla muuttovoitto pitää väestökasvun vuosittain suotuisana; sitä vastoin pohjoinen Keski-Suomi menettää huomattavasti väkeä poismuuton seurauksena. Myös Keski-Suomessa on havaittavissa, että lähtöalttius on sidoksissa muuttajien ikään ja koulutukseen. Nykyisin kansainväliset muutot eivät vaikuta merkittävästi Keski-Suomeen mutta tulevaisuudessa työvoiman kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja useilla sektoreilla työperusteinen maahanmuutto tulee olemaan merkittävä alueellisen kilpailukyvyn edistäjä. Vaikka Keski-Suomen väestö kasvaa, ei kasvu jakaudu maakunnassa tasaisesti. Keski-Suomen haja-asutusalueilla asuu noin 24 % väestöstä. Jyväskylän seudun ulkopuolisilla seuduilla väkimäärä vähenee ja muutamissa seutukunnissa demografinen huoltosuhde on maamme heikoimpia. Maakunnan erityinen haaste on väestön ikääntyminen. Keski-Suomesta löytyy kuntia, joissa eläkeikäisten osuus kunnan väestöstä on maamme korkeimpia. Useissa kunnissa jatkuva muuttotappio, alhainen syntyvyys ja lisääntyvä eläkeläisten määrä näkyy kunnan väestörakenteen epätasapainona. Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (kevät 2007) mukaan Keski-Suomen kokonaisväestömäärä kasvaa 2030 luvulle saakka, jos nykyinen kehitys jatkuu. Vuoteen 2040 asti ulottuvan ennusteen mukaan maakunta pysyy koko tarkastelujakson ajan muuttovoittomaakuntana mutta kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän 2020 luvulla. Keski-Suomen väestökasvu keskittyy tulevina vuosina edelleen voimakkaasti Jyväskylän seudulle määrällisesti ja suhteellisesti kasvu on merkittävää Jyväskylässä, Jyväskylän mlk:ssa, Laukaassa ja Muuramessa. Väestörakenne vanhenee tulevina vuosina koko maassa, myös Keski- Suomessa, ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat selvästi poistuvia ikäluokkia pienempiä. Väestörakenteen muutoksesta johtuvat työvoiman saannin ja riittävyyden mahdolliset ongelmat nousevat voimallisemmin esiin ensi vuosikymmenellä. Taajamoituminen ja seutuis- 13

tuminen jatkuvat tulevaisuudessa ja erityisesti palvelut keskittyvät seutukuntien keskuksiin ja verkostomaisesti toteutettaviksi. Väestöennusteen mukainen muutos (henkeä) seutukunnittain 2010 2030 vuoteen 2007 verrattuna (Tilastokeskus) SEUTUKUNTA 2007 2010 2015 2020 2025 2030 Joutsa 6034-115 -180-180 -160-160 Jyväskylä 166307 6000 12400 17450 21400 24300 Jämsä 26343-350 -630-800 -850-900 Keuruu 12999-500 -950-1250 -1430-1600 Saarijärvi-Viitasaari 34555-1100 -2100-2750 -3200-3600 Äänekoski 23398-300 -500-630 -730-850 KESKI-SUOMI 269636 3650 8000 11900 15000 17150 Alue- ja yhdyskuntarakenne Väestön ja toimintojen painopiste on keskittymässä entistä enemmän suurille kaupunkiseuduille kuten Jyväskylään. Tässä kehityksessä leimaa antavin piirre on taajamoituminen. Se liittyy läheisesti yhteiskunnan elinkeinorakenteen muuttumiseen. Taajamaväestön osuus koko väestöstä on kasvanut koko ajan, mutta samaan aikaan keskimääräinen asumisväljyys on myös kasvanut noin 30 prosenttia. Yleisestä taajamoitumiskehityksestä huolimatta aikavälillä 1995 2000 taajamaväestön määrä kasvoi ainoastaan Äänekoskella sekä Jyväskylässä ja sen naapurikunnissa. Jatkuva varallisuuden kasvu ja muutokset asumistottumuksissa saattavat merkitä rakentamisen lisääntymistä ja taajamoitumisen kasvua erityisesti Jyväskylän seudulla. Esimerkiksi Säynätsalo on vuosien 1980-1995 välisenä aikana tullut osaksi Jyväskylän keskustaajamaa. Samanlainen kehitys on näkyvissä akselilla Jyväskylä-Leppävesi-Vihtavuori-Laukaa ja Jyväskylä- Muurame välillä. Merkille pantavaa on, että taajaman raja ympäröivään haja-asutusalueeseen nähden on liukuva. Usein asutus levittäytyy melko tiiviinä myös taajama-alueiden ulkopuolelle pääasiassa tieverkkoon tukeutuen. Jyväskylän kaupunkiseudun kasvavasta väestönkasvusta suurin osa sijoittuu 10-30 km:n säteelle Jyväskylästä. Jyväskylän kasvun heijastuminen entistä laajemmalle alueelle johtuu ennen muuta kaupungin synnyttämistä työ- ja asuntomarkkinoista ja niiden alueellisesta laajenemisesta. Tämä näkyy mm. pendelöintinä. Taajamien laajentumisen ja hajarakentamisen seurauksena rakentamaton maa-ala vähenee ja luonnon elinympäristöt pienenevät. Myös jo olemassa oleviin virkistysalueisiin kohdistuu rakentamispaineita ja uusien lähivirkistysalueiden perustaminen käy entistä vaikeammaksi. Jyväskylän seutu muodostaa selkeän ja vahvan Keski-Suomen ydinalueen, jonka työssäkäyntialue on laajentunut Petäjävedelle, Korpilahdelle, Toivakkaan ja Hankasalmelle ja jonka väkiluku on noin 166 000 asukasta. Kehittyvät liikenneyhteydet Äänekosken, Jämsän, Keuruun, 14

Saarijärven ja Joutsan suuntiin suurentavat huomattavasti Jyväskylän seudun potentiaalista työssäkäyntialuetta ja liittävät nämä teollisuus- ja palveluseutukunnat kiinteästi maakunnan ydinalueeseen. Jyväskylän seudun taajamakehitys 1990 2005. Harmaalla on merkitty taajama vuonna 1990 ja punaisella laajentuminen 1990 2005 (SYKE/Ykr 2005). Nykyinen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus on merkitty sinisellä ympyrällä ja vaihtoehtoiset alueet punaisella ympyrällä. LIIKENNE Tieliikenne Valtatieyhteyksistä keskeisimpiä ovat tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen kannalta valtatiet 4 ja 9, jotka kuuluvat Suomen pääteiden runkoverkkoon ja Eurooppa-teihin. Päätieverkon laatutaso on vaihteleva. Valtatiellä 4 Joutsan ja Kanavuoren välinen tiejakso on kapea ja mutkainen. Yksityisliittymiä on runsaasti ja ohitusmahdollisuudet puuttuvat. Vuosina 2007-2010 toteutuva Lusi-Vaajakoski -hanke tulee kuitenkin lisäämään merkittävästi valtatien 4 liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Valtatiet 4, 9, 13 ja 23 kulkevat Vaajakosken taajaman kautta ja helposti ruuhkautuva jakso muodostaa päätieverkolle vaikean pullonkaulan ennen kuin taajaman eteläpuolitse ohittava uusi tielinjaus saadaan aikanaan rakennetuksi. 15

Jyväskylästä pohjoiseen olevan tieosuuden keskeisiä ongelmia ovat ruuhkautuminen ja ohitusmahdollisuuksien puuttuminen sekä liittymien määrä. Liikenteen turvallisuus- ja sujuvuusongelmia on myös valtatiellä 9 väleillä Jämsä-Jyväskylä ja Kanavuori-Hankasalmi. Tiejaksoilla on tarve lisätä ohitusmahdollisuuksia ja kehittää liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyjä. Pitkämatkainen henkilö- ja tavaraliikenne keskittyy pääväylien muodostamille kuljetuskäytäville. Liikenteen kasvu maakunnassa painottuu pääteille ja voimakkaimmin Jyväskylän seudulle. Erityisesti näillä kuormitetuimmilla tieverkon osilla tarvitaan hyvää toimintavarmuutta ja korkeaa laatutasoa. Maakunnan keskeisimmät päätiet, valtatie 4 ja valtatie 9 Tampereen suunnasta Jyväskylään saakka sisältyvät liikenne- ja viestintäministeriön ehdotukseen valtakunnallisesti merkittäviksi runkoteiksi. Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa on esitetty myös valtatien 9 osuuden Jyväskylä-Kuopio sisällyttämistä runkotieverkkoon. Keski-Suomen maakunnan tärkeimpien pääväylien määritteleminen runkoteiksi tulee asettamaan uusia vaatimuksia teiden lähialueen yhdyskuntarakenteelle ja maankäytön kehittämiselle sekä tieverkon järjestelyille. Muutoksiin on varauduttava maankäytön suunnittelussa. Keski-Suomen pääliikenneverkko (LVM:n runkoverkkoja koskevan työryhmäraportin mukaan myös vt 9 Tampere-Jyväskylä on liitetty runkoverkkoon) 16

Raideliikenne Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki -rata kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön ehdotukseen valtakunnallisesti merkittäviksi runkoradoiksi, joilla varaudutaan nopeaan henkilöliikenteeseen ja raskaaseen tavaraliikenteeseen. Jyväskylä-Tampere -rataosuudella liikkuu vuosittain lähes miljoona matkustajaa ja tavarakuljetuksia on 2,5-3,7 miljoonaa nettotonnia. Nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen välisten ongelmien poistamiseksi Jyväskylän ja Oriveden väliselle rataosalle suunnitellaan kaksoisraiteen toteuttamista. Jyväskylä- Pieksämäki -rataosalla on henkilöliikennettä noin 400 000 matkustajaa/vuosi. Muut Keski- Suomen radat täydentävät päärataverkkoa. JÄTEHUOLTO EU:n jätepolitiikka EU.n jätepolitiikan strategisena tavoitteena on luoda EU:sta kierrätysyhteiskunta. Toimenpiteinä ehdotetaan mm. elinkaariajattelun sisällyttämistä jätepolitiikkaan ja kansallisten jätteen synnyn ehkäisyohjelmien tekemistä sekä jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämistä. Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/3 1/BY) muun ohella edellytetään, että jäsenvaltiot ehkäisevät kaatopaikkojen metaanipäästöjä vähentämällä kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen määrää siten, että vuonna 2016 biohajoavaa yhdyskuntajätettä sijoitetaan kaatopaikalle enintään 35 % laskettuna vuoden 1994 syntyneestä jätemäärästä (2,1 milj. tonnia). Valmisteilla olevassa EU:n ilmasto- ja energiapaketissa on tarkoitus antaa sitovia velvoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Velvoitteet tulevat edellyttämään toimia myös jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Kohti kierrätysyhteiskuntaa - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Jätepolitiikan keskeisenä tavoitteena on jätteistä aiheutuvien haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on erityisesti: ehkäistävä jätteen syntymistä edistettävä jätteiden uudelleenkäyttöä edistettävä jätteiden biologista hyödyntämistä ja materiaalikierrätystä edistettävä kierrätykseen soveltumattoman jätteen energiahyödyntämistä turvattava jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoittaminen Jätepolitiikan keskeisenä ilmastotavoitteena on vähentää jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä erityisesti kaatopaikkakäsittelystä aiheutuvia metaanipäästöjä. Tavoitteeseen pääsemiseksi vähennetään oleellisesti biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja lisätään kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenottoa. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja se lisää ilmastonmuutosta. 17

Tavoitteena on yhdyskuntajätteen määrän vakiinnuttaminen 2000-luvun alun tasolle (noin 2,3 2,5 miljoonaan tonniin vuodessa) ja sen jälkeen jätemäärän kääntäminen laskuun vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteena on lisäksi, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja siihen rinnastettavia teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyviä jätteitä. Tavoitteena on, että kaikki maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä lanta hyödynnetään. Tästä lantamäärästä 10 %, noin 2,1 miljoonaa tonnia, käsiteltäisiin maatilojen biokaasulaitoksissa. Tavoite on, että vuonna 2016 haja-asutusalueiden lietteistä 90 % ohjautuu käsittelyyn jäteveden puhdistuslaitoksille ja 10 % maatilojen biokaasulaitoksiin. Tavoitteena on, että vuonna 2016 rakentamisen jätteistä hyödynnetään vähintään 70 % materiaalina ja energiana. Maanrakentamisessa korvataan luonnonsoraa ja kalliomursketta teollisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä 5 % eli noin 3-4 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntalietteistä 100 % hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana. Yhdyskuntajätemäärälle, eli alle tason 2,3-2,5 miljoonaa tonnia/v, tarvittaisiin edellä mainittujen hyödyntämistavoitteiden saavuttamiseksi kompostointi- tai mädätyskapasiteettia noin 320 000-350 000 tonnia vuonna 2016. Muulle materiaalihyödyntämiselle tarvittaisiin laitoskapasiteettia noin 700 000 750 000 tonnia. Energiahyödyntämiselle tarvittaisiin vastaavasti polttolaitoskapasiteettia noin 700 000 750 000 tonnia, sisältäen jätteen polton sekä rinnakkais- että ns. varsinaisissa jätteen polttolaitoksissa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteestä päätyisi kaatopaikoille enää korkeintaan 460 000-500 000 tonnia. Kaatopaikkojen määrä vuonna 2016 on noin 30-40 kaatopaikkaa. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistus 2003 Keski-Suomen jätteenkäsittelyn linjaukset on esitetty Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksessa vuodelta 2003. Tavoitteeksi oli asetettu, että vuoden 2005 alusta ja viimeistään kaatopaikkojen pohjarakennevaatimusten tultua voimaan 1.11.2007 olisi Keski- Suomessa enää kolme yhdyskuntajätteen (tavanomaisen jätteen) kaatopaikkaa/jätteenkäsittelyaluetta Jyväskylässä, Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa. Pidemmällä aikajaksolla tulisi Jyväskylän seudulla varautua kaavoituksella mahdolliseen uuteen jätteenkäsittelyalueeseen. Uutta Keski-Suomen alueellista jätesuunnitelmaa valmistellaan Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Alueellinen jätesuunnitelma luo suuntaviivat jätehuollon kehittämiselle maakunnassa. Alueellinen jätesuunnitelma valmistuu talvella 2008 ja se ulottuu vuoteen 2016. Keski-Suomen jätehuollon nykytila (KSU 2007) Keski-Suomessa on toiminnassa tällä hetkellä kolme yhdyskuntajätteen loppusijoitusaluetta. Muut yhdyskuntajätteen kaatopaikat on jo lopetettu eikä loppusijoitukseen oteta enää jätettä. Mustankorkean uusi loppusijoitusalue, jonne läjitystoiminta siirtyi syksyllä 2007, täyttää kiristyneet vaatimukset. Viime vuosille tyypillinen yhdyskuntajätehuollon voimakas keskittyminen on näkynyt myös Keski-Suomessa. Kuntien välinen yhteistyö jätehuollossa on lisääntynyt merkittävästi. Vuoden 2000 alussa jätehuoltoyhteistyössä oli mukana jo 21 Keski-Suomen 30:stä kunnasta (87 18

% asukkaista). Tällä hetkellä lähes kaikki Keski-Suomen kunnat toimivat yhteistyössä seudullisen jäteyhtiön kanssa. Keskisuomalaisia seudullisia jäteyhtiöitä on kolme. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy perustettiin 1995. Mustankorkea Oy aloitti toimintansa 1998 ja Sammakkokangas Oy 2004. Muutamat kunnat ovat valinneet yhteistyökumppanikseen Keski-Suomen ulkopuolisen alueellisen jäteyhtiön. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen lukumäärä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja oli 23. Tällä hetkellä alueita yhdyskuntajätteen loppusijoitusta varten on kolme. Aiemmassa jätesuunnitelmassa asetettu tavoite kolmesta loppusijoitusalueesta on saavutettu. Jyväskylän seudulla on tehty selvitystä Mustankorkeaa korvaavasta jätteenkäsittelyalueesta. 19

Kaatopaikka- ja jätehuoltoyhteistyö Keski-Suomessa (KSU 2007) 20

Seudullisia jätteenkäsittelykeskuksia on kehitetty mm. EU-rahoituksella (Metsä-Kivelä, Mustankorkea, Sammakkokangas). Myös yksityisellä sektorilla on Keski-Suomessa useita monipuolisia jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitoksia. Esimerkiksi lajittelulaitoksia on tällä hetkellä 12 kpl ja murskauslaitoksia on 4. Tavoitteena on ollut käsittelykapasiteetin turvaaminen myös pilaantuneille maamassoille sekä kuivajätteen mekaanis-biologisen käsittelylaitoksen perustaminen. Kiinteän yhdyskuntajätteen kokonaismäärässä ei ole tapahtunut vähentymistä. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö on kuitenkin lisääntynyt ja loppusijoitukseen (kaatopaikoille) päätyvä määrä on vähentynyt selvästi. Vuonna 1994 hyötykäyttöaste oli 20 %, nyt se on noin 50 %. Tällä hetkellä hyötykäyttöasteessa ollaan maan keskiarvon yläpuolella. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (70 %) ei ole kuitenkaan saavutettu, koska jätteenpoltto ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Kierrätyspolttoainetta valmistetaan murskaamalla neljässä laitoksessa. Tuotteesta on viety 2/3 poltettavaksi maakunnan ulkopuolelle. Yhdyskuntajätteet (KSU 2007) 21

Biojätteen lajittelu ja erilliskäsittely on jo laajaa. Jyväskylä on ollut uranuurtaja, kun biojätteen keräys alkoi kesällä 1996. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on vain muutama kunta, joissa ei ole kaikkia kiinteistöjä koskevaa biojätteen lajitteluvelvoitetta. Haasteena on biohajoavan jätteen (paperi, pahvi, puu ja muu biohajoava) saaminen pois kaatopaikalle sijoitettavan jätteen joukosta. Yhdyskuntalietteistä suurin osa päätyy käsiteltynä viherrakentamiseen. Sako- ja umpikaivolietteiden asianmukaisessa käsittelyssä on vielä parannettavaa. Teollisuuden tuottamien jätteiden hyödyntämisaste on ollut korkea Keski-Suomessa (hyödyntämisaste 87 % jo 1997). Tällä hetkellä yli 90 % teollisuusjätteestä menee hyötykäyttöön. Yli puolet (66 %) muodostuvasta teollisuusjätteestä (1,2 miljoonasta tonnista) poltetaan. Nämä ovat puuperäisiä jätteitä ja lietteitä. Nyt on keskityttävä tuhkan hyötykäytön edistämiseen. Teollisuusjätteet 1400000 1200000 87% 87% 91% 93% 91% 92% 92% 92% 92% 1000000 jätemäärä (t) 800000 600000 400000 200000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Hyödynnetään Kaatopaikalle Teollisuusjätteet (KSU 2006) Rakennus- ja purkutoiminnassa muodostuvien jätteiden hyödyntäminen on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Viime vuosina rakennusjätteistä on hyödynnetty hieman yli puolet. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (70 %) ei ole saavutettu. Haasteena on sekalaisen rakennus- ja purkujätteen tehokkaammin toteutettu lajittelu työmailla. 22

Rakennus- ja purkutoiminnan jätteet jätemäärä (t) 50000 40000 30000 20000 10000 23 % 25 % 22 % 44 % 38 % 45 % 50 % 41 % 55 % 59 % 0 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 kaatopaikalle hyötykäyttöön Rakennus- ja purkutoiminnan jätteet (KSU 2007) AIKAISEMMAT JA TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET AIKAISEMMAT SELVITYKSET Maakuntakaavan tulee maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Jätteenkäsittelykeskusta varten on tehty aikaisemmin seuraavat kaksi selvitystä: Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoittaminen (Keski- Suomen liitto & Ins.toimisto Paavo Ristola Oy 2005) Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus (Mustankorkea Oy & Ins.toimisto Paavo Ristola Oy 2006) - Yhteysviranomaisen lausunto 22.11.2006 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lisäksi Mustankorkea Oy on tehnyt (2006) jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkavaihtoehtojen liikenneinvestoinneista vertailun. Selvitys uudesta Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta on tehty erillisselvitys. Sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa oli mukana aikaisemmissa selvityksissä (90-luvulla) olleet 29 sijoituskohdetta, Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä turvetuotantoaluetta sekä tutkittaville vyöhykkeille sijoitetut 10 uutta kohdetta. Näistä soveltuville, mutta tiettyjen ominaisuuksien suhteen tutkittaville alueille sijoittui 19 kohdetta, joista kolme poistettiin Luonetjärven lentosuoja-alueen vuoksi. 23

Tutkitut 19 kohdetta on merkitty vihreällä ympyrällä. Mahdollinen alue jätteenkäsittelykeskukselle on sinisellä. Tarkemmin kartta on selostettu selvityksessä uudesta Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta. Jätteenkäsittelytoimintojen laaja-alaisimmat ja sijoituspaikkaa valittaessa tärkeimmät vaikutukset ovat: Haju Melu Pinta- ja pohjavesien pilaantuminen Maisemalliset haitat Liikenne Sijoituspaikan valinnalla voidaan minimoida em. vaikutukset. Tämän vuoksi erityyppisille toiminnoille, kuten asutukselle, energiahuollolle, teollisuudelle määritettiin suoja-alueet em. vaikutusten suhteen. Vastaavasti tehtiin luontokohteille kuten suojelualueille, vesistöille ja kulttuurihistoriallisille, maisemallisille jne. kohteille. Suojavyöhykkeet määritettiin seuraavasti: 1. Ei ; vyöhyke on alue, joka ei sovellu jätteenkäsittelyyn. Kyseinen kohde vaatii tällaisen häiriintymättömän vyöhykkeen. Tämä määrittää etäisyyden, jota lähemmäs jätteenkäsittelykeskusta ei voi kohteelle häiriötä aiheuttamatta sijoittaa. 2. Tutkittava ; vyöhyke, jolle sijoittuessaan jätteenkäsittelytoiminnoista saattaa aiheutua kyseessä olevalle kohteelle (astus, vesistö, suojelukohde jne.) haittaa. Alueen kelpoisuus kyseisen ominaisuuden suhteen tulee tutkia sijoituspaikan erityispiirteiden perusteella tarkemmin. Tämän perusteella valitaan alue joko kyllä tai ei kategoriaan. Kyllä ; vyöhyke, jolla jätteenkäsittelykeskuksesta ei aiheudu tarkasteltavan tekijän suhteen aistein tai mittarein havaittavaa haittaa. Tämä vyöhyke määrittää alueet, joille jätteenkäsittelykeskus voidaan ilman erillisselvityksiä sijoittaa. Näiden lisäksi suunnittelussa huomioitiin taloudellisesti tärkeät kunnallistekniset kriteerit kuten yhteydet vesija jätevesiverkostoihin, tiestö luokituksineen, sähköverkko ja maanomistus. Käsittelykeskuksen toiminnasta syntyy raskasta liikennettä itse keskukseen ja keskuksesta raaka-aineita hyödyntävälle teollisuudelle ja energian tuotanto laitoksille. Tämän vuoksi sijoittumista taajarakenteen sisään tai alueelle, jonne liikenneyhteydet me- 24

nevät taajamien läpi ei pidetä hyvänä. Suuremmissa asutustaajamissa voidaan tarvittaessa tukeutua siirtokuormausasemiin. Kaikki rajoittavat kriteerit mukaan lukien Jyväskylän kaupunkiseudulta ei löydy yhtään riittävän suurta aluetta, joka kaikilta ominaisuuksiltaan varmuudella soveltuisi käsittelykeskuksen sijoituspaikaksi. Merkittävimmät rajoittavat tekijät alueella ovat vesistöt ja asutus. Alueita, jonne jätteenkäsittelykeskus voidaan sijoittaa, jos sijoittamista rajoittavan ominaisuuden kannalta haitat on ehkäistävissä tai niitä ei synny, on yhteensä noin 21 % suunnittelualueen pinta-alasta. Nämä alueet ovat usean eri rajoittavan tekijän suhteen tutkittava-vyöhykkeellä, joten niiden soveltuvuus jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueeksi tuli tarkastella erikseen. Toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi saatiin Laukaan Mörkökorpi, Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo. Toteuttamiskelpoisia olivat myös Rokkamäki ja Vihtaperä. Niiden logistinen sijainti on kuitenkin huono. Mörkökorven alue on sijainniltaan ja tieyhteyksien puolesta aluista paras. Alueen ympäristössä ei ole asutusta ja aluetta on jo aikaisemmin käytetty kaatopaikka-alueena. Aiheutuva haitta läheiselle Kotavuoren suojelualueelle on vähäinen, koska kulkureitti tulee alueelle eri suunnasta ja pintavesien virtaussuunta on suojelualueelta poispäin. Vahtivuoren alueen läheisyydessä on I-luokan pohjavesialue. Kohdealueella pohjavesien muodostuminen on maaperästä johtuen vähäistä ja pohjavesien virtaussuunta on pohjoiseen. Suunnittelualueella muodostuva vähäinen pohjavesi ei pääse sekoittumaan luokiteltuun pohjavesialueen veteen. Vahtivuoressa korkeat mäet aiheuttavat merkittävän louhintatarpeen. alue rajautuu hyvin ympäröiviin mäkiin, jotka toimivat tehokkaasti maisemaesteenä. Alueelle tulee rakentaa uusi tieyhteys. Seivässuon alue on logistiselta sijainniltaan edullinen. Alue on luonto-olosuhteiltaan tutkittava kuitenkin tarkemmin. Asutuksen suhteen alueen sijainti on edullinen. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus (8.8.2006) Jyvässeudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta1998. Yhtiön tehtävä on huolehtia osakaskuntien alueelta syntyvien bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta, jalostamisesta, jalostuksessa syntyvien tuotteiden markkinoinnista, kaatopaikkojen ylläpidosta ja hoidosta sekä osaltaan edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä osakaskuntien alueella. Yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä myös muiden kuin osakaskuntien alueelta. Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyn keskittäminen yhteen Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on seutukaavassa varauduttu keskittämään nykyiselle, vuonna 1963 perustetulle Mustankorkealle. Mustankorkea Oy:lle on 10.6.2005 myönnetty ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan toiminnanharjoittajan tulee tehdä 31.12.2015 mennessä uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi, mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Mustankorkea Oy:llä on tällä hetkellä hallinnassaan Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ja lisäksi Mörkökorven suljetun kaatopaikan yhteydessä toimiva aumakompostointialue. Laukaan kunnan ympäristölautakunnan myöntämä aumakompostointilupa Mörkökorvessa Mustankorkean kompostointilaitoksen varajärjestelmänä on seutukaavan mukainen. Loppusijoitustoiminta ja muut jätteenkäsittelypalvelut on tällä hetkellä keskitetty Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen. Loppusijoitus on Mustankorkean laajennusalueelle, joka sijaitsee viereisellä louhosalueella. Uutta sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa olivat mukana seuraavat 43 kohdetta: Aiemmissa selvityksissä mukana olleet 29 sijoituskohdetta, Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä turvetuotantoaluetta, Uusille soveltuville aluille sijoitetut 10 uutta kohdetta (vrt. Keski-Suomen liitto 2005: Selvitys uudesta Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelyalueesta). Tästä selvityksestä parhaiten soveltuvat alueet on otettu tähän YVA-tarkasteluun mukaan. Nämä alueet ovat Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo, Laukaan Mörkökorpi ja Petäjäveden Vahtivuori. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin seuraavista näkökulmista: tekninen toteuttamiskelpoisuus, ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus ja yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus. 25

Kaikkia kolmea uutta vaihtoehtoa voidaan pitää teknisessä mielessä toteuttamiskelpoisina. Maapohja on riittävän kantava täyttökorkeuden nostamiselle esitettyyn tasoon. Myös suotovedet on mahdollista saada hallintaan ja ohjattua asianmukaiseen käsittelyyn. Maaperään ja pohjavesiin kulkeutuvien haitta-aineiden määrä ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että käsittelykeskuksen suunnittelu, toteutus ja hoito tapahtuvat jätteenkäsittelylle asetettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vaikutuksia pienentää edelleen se, ettei mikään vaihtoehtoinen alue ole varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta. Suunnitelmien mukaan toteutettuna hankkeen pintavesivaikutuksilla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia luonto- ja terveysvaikutuksia eikä vaikutuksia virkistyskäyttöön (uiminen, kalastus). Väkevät vedet viemäröidään ja ne ohjataan jäteveden puhdistuslaitokselle. Ilmapäästöjen osalta toiminta on myös suunniteltu siten, että päästöt ilmaan ovat kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiä ja niiden vaikutukset rajoittuvat käsittelykeskuksen välittömään läheisyyteen. Päästöistä ei missään vaihtoehdossa aiheudu terveyshaittaa tai merkittäviä haittavaikutuksia käsittelykeskuksen ympäristössä. Melun vaikutusalue on suurimmillaan rakentamiseen liittyvän louhinnan aikaan. Sen kesto on kuitenkin lyhytaikainen. Liikenteen vaikutukset jäävät tässä hankkeessa kokonaisuudessaan vähäisiksi. Tämä koskee niin melua, kaasumaisia päästöjä kuin liikenneturvallisuuttakin. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön voivat syntyvät suoraan, kun käsittelykeskuksen rakentamistoiminnan alle jää alueita tai välillisesti muiden päästöjen kautta. Sijoitusalueiden metsät lähiympäristöineen ovat uusissakin vaihtoehdoissa pääosin talouskäytössä, eikä alueilla tiedetä olevan uhanalaisia tai muuten merkittäviä eliölajeja. Toiminnan melu ja ilmapäästöt eivät myöskään arvioiden mukaan vaikuta lähialueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Käsittelykeskuksen rakentaminen ja toiminta eivät siten tuhoa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita. Käsittelykeskuksen vaikutukset lähialueen luonnonoloihin jäävät edellä esitettyyn perustuen vähäisiksi, eikä hankkeella ole vaikutuksia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien ja/tai elinympäristöjen esiintymiseen ja/tai säilymiseen. Siten luontovaikutusten merkittävyys on kokonaisuutena pieni ja hanketta voidaan pitää ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisena myös silloin kun hankkeen kokonaisvaikutukset otetaan huomioon. Sosiaalisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat jätteiden käsittelytoiminnoista aiheutuva hajuhaitta, toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu sekä alueen luonteen, maisemakuvan ja totuttujen maankäyttömuotojen muuttuminen sekä liikenne. Vesiin kohdistuvien vaikutusten merkitys on vähäinen, sillä väkevät vedet voidaan johtaa kaikissa vaihtoehdoissa jätevedenpuhdistamolle. Maiseman osalta ympäröivät mäet ja harjanteet ja erityisesti suojapuusto estävät toimintojen näkymisen välitöntä ympäristöä kauemmas. Liikenteen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan hyvin pieniksi tai ainakin rajoittuvat lyhyille tieosuuksille. Myös toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva melu rajoittuu toiminta-alueen läheisyyteen. Jätteenkäsittelytoiminnoista, erityisesti biohajoavan jätteen käsittelystä, aiheutuvaa hajuhaittaa ei saada huolellisellakaan suunnittelulla ja toteutuksella täysin poistettua. Menetelmät kehittyvät kuitenkin jatkuvasti ja uusien menetelmien avulla hajuhaitta saadaan pysymään vähäisenä ja rajoittumaan pääosin jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen. Edellä mainituin perustein hanke voitaisiin toteuttaa missä tahansa sijoitusvaihtoehdossa. Tarkasteltujen sijoitusvaihtoehtojen sosiaalisella soveltuvuudella on kuitenkin eroja. Ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta oleellista on jätteenkäsittelykeskuksen sijoittuminen suhteessa asutukseen, herkkiin elinkeinoihin ja muihin paikallisille ihmisille merkityksellisiin kohteisiin. Tässä suhteessa Vahtivuori on sosiaalisilta olosuhteiltaan heikoin vaihtoehto. Alueellisten käsittelykeskusten velvollisuutena on yleisesti katsottu olevan ns. täyden palvelun laitos, jonka on pystyttävä tarjoamaan kaikki asukkaiden ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan tarvitsema jätehuoltopalvelu. Toimintojen keskittäminen suuryksiköiksi on yleisen jätehuoltopolitiikan tasolla katsottu olevan ympäristönsuo- 26

jelun ja toiminnan tehokkuuden kannalta paras vaihtoehto. Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus on yhteiskunnallisten tavoitteiden mukainen. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulos oli, että kaikki kolme vaihtoehtoa osoittautuivat toteuttamiskelpoisiksi. Yhteysviranomaisen lausunto jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (22.11.2006) Hanke on perusteltu hyvin tulevilla jätteenkäsittelytarpeilla. Lähtökohdiltaan kolmen sijoitusvaihtoehdon esittäminen on ympäristövaikutusten vertailun kannalta selkeää. Vaihtoehdot on valittu YVA:iin esiselvityksen perusteella yli neljästäkymmenestä vaihtoehdosta. Vaihtoehtojen etäisyys Jyväskylästä on lähes sama. Vaihtoehtojen merkittävät ympäristövaikutukset on tunnistettu ja arvioitu. Arvioinnin tarkkuus vaihtelee jonkin verran. Maa- ja kallioperän yksityiskohtainen tutkimus suoritetaan ympäristölupahakemusta varten. Näin ollen selostuksesta ei käy ilmi, onko luonnontilaisen maaperän tiiviydessä ja pidätyskyvyssä merkittäviä eroja sijoitusvaihtoehtojen välillä. Hankkeesta vastaava esittää suunnitelman korkeat tiiviysvaatimukset täyttävästä jätteenkäsittelyalueesta. Näin maa- ja kallioperällä on merkitystä riskin arvioinnissa mahdollisissa rakenteiden pettämis- tai sortumistilanteissa. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden puolesta kaikki alueet on selostuksessa arvioitu soveltuviksi jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikoiksi. Peruskarttatarkastelun, asiantuntija-arvion ja puuttuvan mittaustiedon perusteella tilanne on kuvatun kaltainen. Alueilta ei arvioida olevan virtausyhteyttä luokitelluille pohjavesialueille. Johtopäätökset perustuvat asiantuntija-arviointiin ja olemassa oleviin tietoihin. Jätteen, rakenteiden, maaperän sekä pohja- ja pintavesien välinen hydrologinen jatkumo ei aina tule selvästi esiin arviointiselostuksessa. Kallioperän eheys ja mahdolliset tiivistystarpeet selviävät vasta maaperän poistamisen jälkeen. Vahtivuori sijoittuu kahdelle valuma-alueelle, mikä lisää toteutuksen vaativuutta. Kaivovesien kartoitus valittavan sijoituspaikan ympäristössä ennen rakentamista on tarpeen jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusten seuraamiseksi. Liikenteellisillä tekijöillä ei voida selkeästi perustella vaihtoehtojen paremmuusjärjestystä. Jokaiseen vaihtoehtoon sisältyy lisääntyvän liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia ja kaikki tuottavat tarpeita maantieverkon parantamiseksi. Rautatieliikenteen käytön vaikutuksia ei ole arvioitu Vahtivuoren ja Mörkökorven vaihtoehdoissa (siirtokuormaus ja liikenne jäteaseman ja rautatien välillä). Ne tulee arvioida ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Tarkasteltavat vaihtoehdot eivät eroa toisistaan terveysvaikutusten suhteen, mutta niillä on eroavuuksia koetun viihtyvyyshaitan osalta. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa on arvioitu erilaisten hajujen ja kaatopaikkakaasujen, kasvihuonekaasupäästöjen sekä pölyämisen ja liikenteen osalta. Ilman laatuun vaikuttavia toimintoja ovat kompostointi, loppusijoitus, rakennusjätteen murskaus ja pilaantuneiden maiden käsittely ja niille tarpeellinen liikennöinti. Kompostointi tulee tapahtumaan sisätiloissa nykyisen Mustankorkean tapaan, jolloin sen haitat ovat vähäiset. Jälkikypsytys ulkona voi aiheuttaa pienempiä hajuhaittoja Mörkökorven vaihtoehtoa vastustamaan on selostuksesta kuulemisen aikana noussut paikallinen kansanliike. Laitosta vastustavia kannanottoja on tullut Lievestuoreelta, Kelkkamäestä, Metsolahdesta, Saviolta ja Puttolasta ja myös kauempaa 640- tien varrelta Vihtavuoresta asti, kaikkiaan 165. Seudulla ollaan pettyneitä laitoksen tulon mahdollisuudesta, kun pitkään raskaasti kuormitettu ympäristö on viimein saatu paremman kehityksen suuntaan (Lipeälammen kunnostus, Laajalahden alkava kunnostus). Vahtivuoren vaihtoehtoa on vastustettu paikallisesti jo arviointimenettelyn alusta asti. Seivässuon vaihtoehtoa on vastustettu vähiten. Kannanotoissa korostuvat huoli laitoksen aiheuttamasta terveys- ja viihtyvyyshaitasta, lisääntyvän liikenteen vaikutuksista ja ympäristön leimautumisesta jätteenkäsittelyalueen vuoksi. Hankkeen vaikutuksia virkistyskäyttöön tulee tarkentaa, koska kaikkien sijoitusvaihtoehtojen lähiympäristöt ovat vaihtelevan suuruisessa virkistyskäytössä (mm. ulkoilu, marjastus). Eniten virkistyskäyttöä on Mörkökorven lähellä hiihto- ja vaellusreittien muodossa. Luontoselvitystä varten hankitut taustatiedot on arviointiselostuksessa esitetty vajavaisesti. Luontoselvitysalueet ovat suppeita verrattuna siihen, kuinka laajalle alueelle hanke aiheuttaa luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Tutkitut alueet olivat Vahtivuorella länsi- ja pohjoisosasta, Mörkökorvessa luoteisosasta, Seivässuon kummallakin vaihtoehdolla itäosista jopa selvästi pienempiä kuin käsittelykeskuksen eri toiminnoille suunnitellut alueet. 27

Luontoon kohdistuvat vaikutukset ulottuvat kuitenkin selkeästi laajemmalle kuin käsittelykeskukselle varatulle alueelle ja sen välittömään lähiympäristöön. Haitallisia vaikutuksia voidaan arvioida aiheutuvan hulevesien lisäksi mm. käsittelykeskuksen rakentamisesta ja sen valmistuttua itse toiminnasta aiheutuvasta melusta ja pölystä, roskaantumisesta ja haittaeläimistä, tieyhteyksien rakentamisesta tai parantamisesta sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamasta häiriöstä. Arviointiselostuksessa näitä ongelmia on arvioitu lähinnä vain ihmisen kannalta. Luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta asiaa on tutkittu oikeastaan vain hulevesien osalta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hulevesien mahdollisesti aiheuttamia rehevöittäviä tai myrkyllisiä tai muuten haitallisia vaikutuksia luontoon ei ole arvioitu riittävästi ainakaan käsittelykeskusvaihtoehtojen lähialueilla. Hulevesien on todettu voivan paikallisesti heikentää lasku-uomien happitaloutta. Seivässuon kummassakin sijoitusvaihtoehdossa hulevedet ohjautuvat Lamminsuolle ja sieltä puron kautta Iilijärven Natura 2000 kohteeseen kuuluvaan Linkannotkoon. Natura- vaikutusten arvioinnissa hulevesien vaikutuksia on arvioitu Natura- luontotyyppeihin, mutta niiden vaikutuksia Lamminsuolle ja siihen liittyviin purovesiin ja Linkannotkon eliöstöön ei ole tarkemmin selvitetty. Metsähallituksen alueelle tekemän alue-ekologisen suunnitelman mukaan Lamminsuon ympäristössä on useita metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle jätettyjä luontokohteita. Sama arviointi on osittain tekemättä myös Vahtivuoren alueella. Alueiden eläimistön selvitystapa ei käy ilmi raportista. Alueiden linnustosta ja esimerkiksi liito-oravan esiintymismahdollisuuksista alueilla ei ole kerrottu raportissa mitään. Aluekuvausten perusteella liito-oravalle ehkä mahdollisia elinalueita (hakkuukypsiä kuusikoita) voisi löytyä ainakin Vahtivuoren alueen länsireunasta ja Seivässuo pohjoinen alueen länsireunasta. YVA -selostukseen on liitetty Seivässuon kumpaakin vaihtoehtoa koskien luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arviointi on päädytty tekemään, koska Seivässuon alue sijoittuu lähelle Natura 2000 verkoston kohteen Iilijärven alue (FI0900083) osa-alueita. Iilijärven alue on valittu Natura 2000 verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin säännöksien perusteella. Jätteenkäsittelykeskuksen hulevedet ohjattaisiin kyseiseen Natura 2000 kohteeseen kuuluvaan Linkannotkoon. Linkannotkon alueen toteuttamiskeinoina ovat maa-aineslaki, metsälaki ja vesilaki. Viitasenvuoren vanhanmetsän alue, joka sijoittuu Natura-alueista lähimmäksi Seivässuon pohjoisinta vaihtoehtoa, toteutetaan luonnonsuojelulailla. Luonnonsuojelulailla toteutettavia lähikohteita ovat myös Heinäsuo (perustettu jo luonnonsuojelualueeksi), Kankaanpään letto, ja Kylmäkolun alueet (perustettu jo luonnonsuojelualueeksi). Arvioinnin perusteella kummallakaan Seivässuon sijoitusvaihtoehdolla ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia niihin luontodirektiivin lajeihin, joiden suojelemiseksi Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura 2000 verkostoa. Keski-Suomen ympäristökeskus on tutustunut arviointiraporttiin ja on todennut siinä joitakin selkeitä puutteita. Tästä johtuen Natura-vaikutusten arviointiraporttia ei voida pitää riittävänä täyttämään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaisia vaatimuksia. Raportin perusteella ei voida luotettavasti määritellä kaikkia jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisesti aiheuttamia haitallisia vaikutuksia Iilijärven alueen Natura-kohteelle. Arviointiraportissa ei ole lainkaan käsitelty hankkeen mahdollisia muita haitallisia vaikutuksia kuin hulevesistä aiheutuvia. Näin ollen arvioinnissa on keskitytty tarkastelemaan vain Linkannotkon aluetta. Arvioinnissa ei ole siis otettu millään tavalla kantaa siihen, voiko hankkeella olla haitallisia vaikutuksia lähistöllä oleville Iilijärven alueen Natura-kohteen muille osa-alueille eikä Linkannotkoonkaan muuten kuin hulevesien kautta. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan Iilijärven alueen Natura 2000 kohteen valintaperusteina olevien lintulajien osalta. Raportin perusteella ei arviointia varten ole tehty linnustoselvityksiä, joten tämän eliöryhmän osalta arvioinnin puutteellisuus kohdistuu myös muihin lähistöllä oleviin Natura-kohteen osaalueisiin. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ympäristövaikutusten arviointi ei ole täysin yksiselitteinen, kun arvioidaan hankkeen vaikutuksia pintavesiin ja Natura-alueen valintaperusteina oleviin luontoarvoihin. Hulevesiin liuenneiden metallien vaikutusta luontotyyppiin Fennoskandian lähteet ja lähdesuot ei ole arvioitu lainkaan. Vaikka hulevedet eivät pintavesinä pääsekään suoraan Linkannotkon Natura- rajauksen eteläpäässä olevaan lähdealueeseen, jää epävarmaksi, voiko vaikutuksia syntyä pohjavesien kautta. 28

Merkittäviä rakennettuun ympäristöön liittyviä maisemavaikutuksia ei ole millään esitetyistä uusista jälleenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoisista paikoista. Mikään kohteista ei sijoitu muinaismuistojen löytöpaikoille. Olemassa olevan tiestön ja raideliikenteen hyödyntäminen vähentää osaltaan rakennettuun ympäristöön kohdistuvaa haittaa. Yleisenä sijoitusperiaatteena kyseisen kaltainen laitos tulisi suunnitella alueelle, missä se ei aiheuta selkeitä ristiriitoja muille alueidenkäyttötavoitteille. Arviossa ei ole pohdittu kokonaisvaltaisesti yhdyskuntarakenteellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia suhteessa tieverkon kehittämiseen ja asumisen leviämiseen. Jos verrataan Mustankorkean, Vahtivuoren, Mörkökorven ja Seivässuon vaihtoehtoja yhdyskuntarakenteellisesti koko Jyvässeudulla, joukosta erottuu selvästi Seivässuo. Kolmen muun sijoituspaikan lähialueille on viime vuosina kohdistunut huomattavia rakennuspaineita erityisesti asumisen suhteen. Mustankorkean lähistöön asuminen on muodostunut asemakaavan kautta. Kintaudelle on juuri tehty osayleiskaava, joka mahdollistaa asumisen huomattavan lisäämisen alueella. Myös koulu on uusi. Mörkökorven lähialueet Lievestuore sekä maalaiskunnan puolella Leppälahti- Metsolahti kiinnostavat omakotirakentajia, mikä ilmenee alueelle kohdistuvina suunnittelutarvepäätöksinä. Laukaa on myös laatinut asemakaavoja Lievestuoreelle. Osaltaan vetovoimaa asumiseen on lisäämässä Kintaudelle jo rakennettu vesi- ja viemäriverkosto ja Metsolahteen suunnitteilla oleva verkosto. Lievestuoreella on myös työpaikka-alueita, yleiskaavassa suunnitteilla olevia ja jo toteutuneita sekä moottorirata. Kintauden ja Mörkökorven alueilla maankäyttö tulee tulevaisuudessa monipuolistumaan ja erilainen toiminta lisääntymään, mikä saattaisi aiheuttaa ristiriitoja tulevan hankkeen kannalta. Sen sijaan Seivässuon alueeseen ja ympäristöön ei kohdistu samanlaisia asumisen paineita. Tällä suunnalla asumisen paineet kohdistuvat nyt enemmän Oravasaaren alueelle, jonne ollaan laatimassa osayleiskaavaa. Nykyisen nelostien ja Leppäveden välisen alueen soveltuvuus asuinrakentamiseen paranee tulevaisuudessa uuden 4- tien rakentamisen jälkeen. Yhteenvedossa s.79 Maankäytöllisten vaikutusten arviointi pohjautuu kokonaan nykytilaan ja siinä on jäänyt huomioon ottamatta yhdyskuntarakenteen kehitys ja paineet asumiselle ja työpaikkarakentamiselle. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon asumisen laajenemissuunnat, ettei ajauduta samaan tilanteeseen kuin Mustankorkealla. Selvityksiä tulee jatkossa tarkentaa suhteessa ulkoilu- ja virkistyskäyttöön ja sen kehittämishankkeisiin, joita on virillä Mustavuoren ulkoilualueella Mörkökorven lähellä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely täyttää YVA- lain asettamat vaatimukset Joitakin tietoja tulee tarkentaa ympäristölupaa varten. Eri sijoitusvaihtoehdoissa korostuvat erilaiset vaikutukset; Mörkökorven ja Vahtivuoren vaihtoehdoissa ihmisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin Seivässuolta, missä painottuvat vaikutukset luontoon. Sijoituspaikkojen lähelle lukuun ottamatta Seivässuota on viime vuosina kohdistunut asuntorakentamisen paineita. Laitoksen suunnittelulle ja käytölle asetetut tiukat vaatimukset huomioon ottaen mitään vaihtoehtoa ei voi arviointiselostuksen perusteella vielä sulkea pois valinnasta. Ympäristölupaa varten tulee Seivässuon luontovaikutusten arviointia ja Natura-arviointia tarkentaa havaittujen puutteiden osalta tässä lausunnossa esitetyllä tavalla. Kallioperän sijainti ja eheys tulee selvittää ennen rakentamista kaikissa vaihtoehdoissa. TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET Maakuntahallituksen vaihemaakuntakaavan aloittamispäätöksen (joulukuu 2006) jälkeen tehtiin arvio kaavan tarvitsemista selvityksistä ja tutkimuksista. Lähtökohtana arvioinnissa oli yhteysviranomaisen lausunnossa esittämät puutteet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lähtökohtana oli, että ympäristölupavaiheessa vaadittavia selvityksiä ei lähdetty tekemään. Täydentävistä selvityksistä keskeisin on kolmen vaihtoehtoisen alueen luontoselvitysten täydennys sekä Natura-arvion syventäminen Seivässuon sijoitusvaihtoehdosta. Yhdyskuntarakenteellisessa tarkastelussa on koottu yhteen aikaisempi 29

tieto samoin kuin kallio- ja maaperän osalta. Kolmen vaihtoehtoisen alueen vaikutuksia liikenteeseen ja virkistykseen on täydennetty. Täydentävät luontoselvitykset ja Natura-arvio Seivässuon sijoitusvaihtoehdosta Mörkökorven selvitysalueen linnusto ei tarjoa linnustonsuojelun kannalta erityisen merkittäviä kohteita tai lajeja. Lajisto koostuu pääasiassa suomalaiselle metsäluonnolle tyypillisestä lajistosta, mutta hakkuiden mukana alueen pesimälinnustoon on tullut lisäksi joitakin avomaille tyypillisiä lajeja. Alueen karuus ja puuston suhteellinen yksipuolisuus rajoittavat omalta osaltaan lintutiheyttä alueella. Rehevien lehti- ja sekametsien lajit ovat Mörkökorvessa selkeästi vähemmistönä ja ne esiintyvätkin selvitysalueella vain paikoittaisesti kuvioilla, joilla tavataan mäntyjen lisäksi myös enemmän lehtipuita. Kuusimetsien lajeja tavattiin paikoitellen runsaasti laskenta-alueen etelä- ja itäosien soistuneiden maiden kuusivaltaisissa metsissä, mutta kokonaisuudessaan niiden osuus ei kuitenkaan noussut alueen linnuston kannalta huomattavan suureksi. Eri suojeluluokituksiin sisällytettyjä lajeja havaittiin selvitysalueella seitsemän, mutta lajien joukossa ei ole yhtään suojelun kannalta erityisen merkittävää lajia. Kaikki havaitut lajit ovat Suomen luonnossa vielä suhteellisen yleisiä, eikä lajikohtaisiin suojelutoimiin ole niiden osalta vielä tarvetta ryhtyä. Metsäkanalintujen esiintyminen alueella on kuitenkin syytä nostaa esille puhuttaessa alueen virkistyskäytöstä ja siihen liittyvistä arvoista, koska metsäkanalinnut ovat yksi merkittävimmistä saaliskohteista pienriistan pyynnin kannalta. Seivässuon pohjoisen alueen linnusto koostuu pääasiassa Keski-Suomessa tavallisista havu- ja sekametsien lajeista, joista erityisesti havumetsien lajit ovat vallitsevia. Selvitysalueella hakkuut ovat jo voimakkaasti vaikuttaneet alueen linnustoon. Selvitysalue on laajalti joko nuorta taimikkoa tai hakkuuaukeaa, joilla lintujen sekä laji- että parimäärä on suhteellisen pieni. Erityisen merkittäviä lintukeskittymiä ei alueella havaittu. Lajistosta huomionarvoisimpia ovat käenpiika ja idänuunilintu, jotka molemmat ovat Keski-Suomessa yleisiä, mutta nykyään melko harvalukuisia pesimälajeja. Eri suojeluluokituksissa mainittuja lajeja tavattiin selvitysalueella yhteensä kahdeksan, mutta suojelutoimien kannalta erityisen merkittäviä lajeja ei niiden joukossa ole. Suurin osa suojeluluokituksissa olevista lajeista esiintyy Suomessa vielä suhteellisen runsaina, minkä takia lajikohtaisiin suojelutoimiin ei niiden osalta ole vielä tarvetta ryhtyä. Lisäksi suojeluluokituksissa mainitut lajit esiintyivät alueella harvalukuisina, korkeintaan muutaman parin voimin, minkä takia niiden merkitys koko maakunnan kannalta on pieni. Linnustollisesti selvitysalueen lajirikkaimmat paikat sijaitsevat alueen itäosissa Lehtivuoren rinteessä, jossa puusto on vielä selvästi muuta aluetta vanhempaa kuusi- ja sekametsää. Linnusto on näillä alueilla selvästi ympäröiviä mäntykankaita monipuolisempaa koostuen perusmetsälajien lisäksi myös vaateliaammista, kuusimetsille tyypillisistä lajeista. Vanhojen kuusien lisäksi alueella esiintyy paikoitellen myös järeitä haapoja, joilla on erityistä merkitystä alueella pesiville tikkalajeille sekä välillisesti myös muille kolopesijöille. Kolopesijöillä on nykyaikaisissa talousmetsissä yleisesti pulaa sopivista pesäpuista, joiksi järeät haavat pehmeän puuaineksensa puolesta hyvin soveltuvat. Seivässuon pohjoisen selvitysalueen vanhoissa haavoissa on monin paikoin runsaasti valmiita koloja, jotka tarjoavat potentiaalisia pesäpaikkoja niin tikoille kuin muillekin koloissa pesiville lintulajeille. Seivässuon eteläinen alue on linnustoltaan varsin tavanomainen, eikä sisällä suojelullisesti merkittäviä lintulajeja tai lintukeskittymiä. Selvitysalue on pääasiassa eri-ikäistä kasvatusmetsää, jossa keskimääräinen lintutiheys on suhteellisen pieni. Parimäärillä mitattuna alueen linturikkaimpia kohteita ovat metsäautotien varren rehevä, lehtipuuvaltainen sekametsäalue, jossa havaittiin valtaosa selvitysalueella havaituista lehtimetsän lajeista. Eri suojeluluokituksiin sisällytettyjä lajeja havaittiin laskenta-alueelta yhteensä neljä, jotka kaikki ovat kuitenkin vielä Suomen luonnossa suhteellisen yleisiä, eikä lajikohtaisiin suojelutoimiin ole niiden osalta vielä tarvetta ryhtyä. Lisäksi suojeltavien lajien pesivät parimäärät ovat alueella suhteellisen pieniä muodostuen maksimissaan muutamista pareista. Näin ollen suojeltavien lajien antama lisäarvo alueelle on melko pieni. Vahtivuoren alueen linnusto on alueen maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen varsin tyypillinen ja koostuu pääasiassa havumetsille tavallisista lajeista. Linnusto on lisäksi jakautunut varsin tasaisesti laskentaalueen eri osiin, eikä yksittäisiä suuren lintutiheyden kuumia pisteitä alueella juuri ole. Alueelle tyypillisen 30

linnuston säilyttämisen kannalta merkittävimpiä kohteita ovat Kaistinmäen länsirinteen sekä Karapuronsuon vanhemmat kuusi- ja sekametsäalueet, joissa havaittiin valtaosa selvitysalueelta löydetyistä kuusimetsille tyypillisten lajien reviireistä. Eri uhanalaisluokituksissa olevien lajien pesivät parimäärät ovat alueella pääasiassa varsin pieniä koskien suurimmassa osassa lajeja vain yksittäisiä pareja. Ainoa poikkeus tähän on tiltaltin suhteellisen runsas esiintyminen Vahtivuoren laskenta-alueen eri puolilla. Vahtivuoren tapauksessa tiltaltin esiintyminen ei ole alueella kuitenkaan keskittynyt tietylle alueelle, vaan reviirit ovat melko hajallaan eri puolilla laskenta-aluetta. Näin ollen yksittäisen, lajille arvokkaan kohteen osoittaminen alueella ei ole mahdollista. Pienten parimäärien lisäksi monet Vahtivuoren alueella havaitut suojellut lajit (esim. metsäkanalinnut, käki, tiltaltti) ovat Keski-Suomen alueella vielä suhteellisen runsaita, eivätkä ne näin ollen vaadi erityisiä suojelutoimia. Useiden metsäkanalintulajien esiintyminen selvitysalueella on kuitenkin huomionarvoinen näkökohta alueen käyttöarvoa arvioitaessa. Metsäkanalinnut ovat merkittävä saalisryhmä pienriistanpyynnin kannalta, joten näiden lajien suhteellisen runsas esiintyminen alueella nostaa osaltaan alueen virkistyskäyttöön liittyvää merkitystä. Natura-luontotyypit Linkannotkon rotkolaaksossa voivat muuttua hulevesien vaikutuksesta. Vaikutukset ja syntyykö niitä lainkaan riippuvat siitä, kuinka hyvin hulevedet puhdistetaan, kuinka tilavia suunnitellut tasausaltaat ovat ja muuttavatko suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen rakentaminen Lamminsuohon ja Linkannotkon puroon tulevien valumien määrää ja ajoittumista. Jätteenkäsittelykeskuksen hulevesien vaikutus saattaa näkyä kohonneina kloridipitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Lisäksi veden typpipitoisuus saattaa kohota käsittelykeskukselta tulevien hulevesien seurauksena, mutta fosforipitoisuuksissa ei todennäköisesti tapahdu merkittäviä muutoksia. Hulevedet eivät todennäköisesti muuta veden happamuutta. Metallipitoisuudet hulevesissä ovat yleensä pieniä. Kasvillisuudelle myrkyllisiä yhdisteitä hulevedet eivät sisällä. Jätteenkäsittelyalueelta tulevat vedet ohjataan tasausaltaiden kautta Lamminsuolle. Lamminsuo tasaa Linkannotkon puroon tulevaa virtaamaa ja pidättää osan hulevesien sisältämistä aineista. Lamminsuo vähentää puroon tulevaa vaikutusta, joten Linkansuon rantakasvillisuuteen hulevesien sisältämien yhdisteiden vaikutukset ovat vähäiset. Vaikutus kasvillisuuden osalta todennäköisesti rajautuvat Lamminsuohon, joka ei kuulu Naturaalueeseen. Merkittävä osa rotkolaakson eteläosan vesistä tulee Lamminsuon valuma-alueelta. Hyppyriäisenlammen valuma-alueen pinta-ala on noin 550 hehtaaria (keskivirtaama noin 50 l/s), joten Lamminsuon valuma-alueen osuus siitä on varsin suuri. Keskivirtaaman muutos, jonka jätteenkäsittelylaitos aiheuttaa, on varsin pieni, kun tarkastellaan koko Hyppyriäisenlammen valuma-aluetta ja lampeen tulevaa virtaamaa. Keskeiseksi kysymykseksi saattaakin muodostua, vaikuttaako jätteenkäsittelylaitos huippuvirtaamiin; muuttaako laitos toisaalta kevättulvia ja sateiden aiheuttamia virtaaman muutoksia ja toisaalta kuivien kausien virtaamia. Linkannotkon kevättulviin ei jätteenkäsittelylaitoksen rakentamisella ilmeisesti olisi vaikutuksia. Sateiden aiheuttamia virtaaman muutoksia laitokseen rakennettavat tasausaltaat todennäköisesti hieman tasaisivat. Kuivina kausina Lamminsuolle ja todennäköisesti myös Lamminsuolta Linkannotkoon tulevan veden määrä vähenisi. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Lamminsuohon. Veden määrän vähenemisellä saattaa olla vähäinen vaikutus Linkannotkon eteläosan puustoiset suon luontotyyppiin. On mahdollista, että puusto lisääntyy ja leviää lähemmäksi puroa. Seivässuon pohjoisen alueen keski- ja pohjoisosissa pohjaveden virtaus suuntautuu Viitasenvuoren ja Lehtivuoren rinteiltä alueen keskellä olevaan Seivässuon notkelmaan. Virtaus jatkuu notkelmaa pitkin pohjoiseen ja koilliseen purkautuen koillispuolella olevaan purolaaksoon, jossa virtaava puro ei laske Linkannotkon Naturaalueelle. Seivässuolta luoteeseen suuntautuu pieni ruhje, jossa voi virrata pohjavettä myös Linkannotkoon. Maastohavaintojen perusteella Linkannotkossa oli havaittavissa tällä kohtaa tihkupinta, joka saattaa olla peräisin Seivässuolta tulevasta vedestä. Alueen eteläosassa pohjaveden virtaus suuntautuu etelään Lamminsuolle. Jätteenkäsittelylaitoksen rakentamisen jälkeen pohjavedet virtaavat valtaosin etelään Lamminsuon suuntaan, mutta alueen reunoilta voi virrata pohjavettä myös pohjoiseen ja luoteeseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että Seivässuolta ei virtaisi luoteeseen pohjavesiä ja Linkannotkon tihkupinta todennäköisesti kuivuisi. 31

Eteläisen alueen pohjaveden virtaus suuntautuu nykyisin mäkien rinteiltä alueen keskellä olevaan laaksoon. Laaksoa pitkin pohjavettä virtaa Lamminsuolle ja etelään koillis-lounaissuuntaiseen ruhjeeseen. Alueen rakentamisen jälkeen pohjaveden virtaussuunta olisi pääosin pohjoiseen, mutta alueen eteläpäässä vettä voi virrata edelleen myös etelään. Eteläiseltä alueelta mahdollisesti Kankaanpään lettoalueelle virtaavien pohjavesien merkitystä lettokasvillisuudelle on vaikea arvioida, koska ei tunneta pohjavesien määrää. Yhteenvetona jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksista valumaan, virtauksiin ja pohjavesiin voidaan todeta, että vaikutukset olisivat suurimmat Lamminsuohon, joka on Natura-alueen ulkopuolella. Siihen tulevan pinta- ja pohjaveden määrä vähenisi, mikä vaikuttaisi suokasvillisuuteen. Vähäisiä vaikutuksia virtaaman muutoksella saattaa olla myös Linkannotkon eteläosassa, jossa saattaa tapahtua kasvillisuuden muutoksia pienellä alueella. Seivässuon länsipuolella Linkannotkon puolivälissä oleva tihkupinta todennäköisesti kuivuisi, jos pohjoinen jätteenkäsittelykeskus toteutetaan. Jätteenkäsittelyalueen rakentaminen, suotovesien ja hulevesien käsittelyjärjestelmien ja ojitusten rakentaminen saattaa vaikuttaa myös pohjaveden muodostumiseen. On mahdollista, että pohjaveden määrä vähenisi. Pohjavesiin, lähteisiin ja tihkupintoihin liittyvää arviota heikentää se, että pohjavesien virtaussuuntia ja määriä ei tiedetä tarkasti. Jätteenkäsittelyalue houkuttelee alueelle varis- ja lokkilintuja. Tämä saattaa aiheuttaa lisääntynyttä metsälintujen pesäpredaatiota. On todennäköistä, että metsäkanalintujen kuten metson, pyyn ja teeren pesinnän epäonnistumisen riski kasvaa jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä, myös Linkannotkossa. Vaikutusalue on todennäköisesti 100 200 metrin luokkaa suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen rajasta. Kauempana olevien Natura-alueiden linnustoon jätteenkäsittelykeskuksella ei ole vaikutusta. Suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen alueella linnusto muuttuu metsälinnustosta avomaiden linnustoksi. Linkannotkon alueelta on tehty yksi liito-oravahavainto Hyppyriäisenmäeltä. Vanhojenmetsiensuojeluohjelmaan kuuluvalta alueelta ei tehty liito-oravahavaintoja maastokäynnillä vaikka alue soveltuu liito-oravan elinalueeksi. Linkannotkon Natura-alueen liito-oravien esiintymiseen suunnitellulla jätteenkäsittelylaitoksella ei olisi suoria vaikutuksia, mutta jätteenkäsittelylaitos aiheuttaa ympäristön pirstoutumista ja siten heikentää omalta osaltaan liito-oravapopulaation elinvoimaisuutta. Lehtivuoren etelärinteen sekapuustoiset kuusikot ovat liito-oravan keskeistä elinpiiriä ja Heiskasenmäen sekapuustoiset kuusikot näyttäisivät olevan liito-oravan esiintymisen kannalta merkittäviä. Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus aiheuttaa melua lähiympäristöönsä. Se todennäköisesti karkottaa metsäkanalinnut suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen tuntumasta kauemmaksi. Melu saattaa häiritä myös niiden pesintää ja lisästä pesäpredaatiota. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Seivässuon jätteenkäsittelykeskuksella on vähäinen vaikutus Linkannotkon Natura-alueeseen ja niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden suojelemiseksi rotkolaakso on sisällytetty Natura-verkostoon. Vaikutukset aiheutuvat virtaamien muutoksista pohja- ja pintavesissä. Vaikutusten tarkkaa arviointia vaikeuttaa se, ettei pohjavesien virtaussuuntia tunneta tarkasti. Lisäksi suunniteltu hanke vaikuttaa metsäkanalintujen ja liito-oravan esiintymiseen suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä, myös Linkannotkon alueella. Muihin Iilijärven Natura-alueiden osiin hankkeella ei ole vaikutuksia. 32

Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava..kaavaselostus Seivässuon liito-oravahavainnot Lausunnot Natura-arvioinnista Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Natura-arvioinnin täydennys tuo merkittävää lisätietoa hankkeen vaikutuksista. Raportti ei kuitenkaan edelleenkään korjaa kaikkia aikaisemman arvioinnin puutteita. Tässä vaiheessa, kun alueelle on tehty kaksi Natura-vaikutusten arviointia, voidaan todeta, että hankkeen todellisten vaikutusten arviointi on erittäin vaikeata. Se voidaan varmaankin sanoa, että Linkannotkon ja Iilijärven Natura 2000-kohteeseen kuuluvalle osalle suurimmat haitalliset vaikutukset muodostuisivat mahdollisista pinta- ja pohjavesien määrissä ja laadussa tapahtuvista muutoksista. Nyt tehdyn täydentävän arvioinnin puutteina voidaan pitää seuraavia seikkoja: 1. Lintuselvitystä ei ulotettu läheisille lilijärven Natura-alueen osakohteille. Näin hankkeen vaikutuksia kohteen valinnan perusteena oleviin lintulajeihin ei ole voitu luotettavasti arvioida. Arvioinnissa onkin otettu kantaa vain metsoon (tekstissä metsäkanalintuihin) kohdistuviin vaikutuksiin, vaikka kyseisenkään lajin esiintymistä Natura-alueella ei ole arviointia varten selvitetty. 2. Hulevesissä olevien myrkyllisten aineiden ja ravinteiden kulkeutumismääriä Linkannotkoon ei ole pystytty luotettavasti arvioimaan. 3. Pohjavesien virtaussuuntia ja määriä ei ole pystytty määrittämään riittävällä tarkkuudella. Tästä johtuen hankkeen vaikutuksia Linkannotkon eteläosan lähteikköalueisiin ja Kankaanpään lettoon ei pystytä arvioimaan. 33

4. Osittain linnustoselvityksen suppeudesta johtuen ei ole voitu arvioida lisääntyvän liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia Kylmäkolun, Kytömäen ja Kankaanpään leton osa-alueilla. Edellä esitetystä johtuen Keski-Suomen ympäristökeskus toteaa, että jätteenkäsittelykeskuksen Seivässuon sijoitusvaihtoehdoille laaditut Natura-vaikutusten arvioinnit eivät ole pystyneet sulkemaan pois mahdollisuutta, etteikö hanke toteutuessaan voisi aiheuttaa haitallisia, jopa merkittäviä vaikutuksia lilijärven Natura 2000- kohteelle. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia saattaa aiheutua ainakin seuraaville kohteen valintaperusteena oleville luontotyypeille: letot (7230) sekä Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (7160). Kohteen valintaperusteina oleviin lintulajeihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu. Natura-tietokantalomakkeen perusteella valintaperusteena olevia lintulajeja pesii alueella joko muutamia (metso, pikkulepinkäinen, varpuspöllö, palokärki ja kurki) tai vain yksi pari (pikkusieppo, huuhkaja, kuikka, joutsen ja pohjantikka). Tästä johtuen näiden lajien pesintään kohdistuva häiriövaikutus voi johtaa esim. jonkin lajin siirtymiseen pois alueelta. Tällöinkin hankkeesta aiheutuva haitallinen vaikutus voi olla merkittävä. Ympäristökeskus muistuttaa että luonnonsuojelulain 66 :n perusteella Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Ottaen vielä huomioon yleisesti ympäristönsääntelyn alalla vaikuttavan kansainvälisesti hyväksytyn varovaisuusperiaatteen, ei ympäristökeskus voi puoltaa Natura 2000-alueen valinnan perusteiden säilymistä uhkaavaa kehitysmahdollisuutta. Ympäristökeskus esittääkin ettei kumpaakaan Seivässuon sijoitusvaihtoehtoa otettaisi mukaan 1. vaihemaakuntakaavaan tulevan jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisena sijoituspaikkana. Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden mielestä suunniteltu jätteenkäsittelykeskus vaikuttaisi negatiivisesti lilijärven Natura-alueeseen sekä Seivässuon alueella Metsähallituksen hallinnassa olevien alueiden luontoarvoihin. Erityisen kriittisesti suhtaudumme vaikutuksiin, jotka kohdistuvat alueen suo- ja pienvesiluontoon. Alueelta löytyy edustava sarja erilaisia pohjavesivaikutuksessa olevia luontotyyppejä sekä harvinaisia suotyyppejä, lähteitä ja lähteisyyttä, karuja ja ravinteisia soita, jopa lettoja. Arvioinnin mukaan esim. Linkonnotkon tihkupinta todennäköisesti kuivuisi, jota voi pitää merkittävänä heikennyksenä ko. luontotyypin edustavuuteen ja luonnontilaan. Arvioinnissa on esitetty useita epävarmuustekijöitä liittyen valumiin. virtauksiin sekä pohjavesiin, joten myös mahdollisiin vaikutuksiin jää runsaasti epävarmuustekijöitä. Metsähallituksen luontopalvelut toteaa edelleen, että arvioinnin mukaan vaikutukset valumaan, virtauksiin ja pohjavesiin olisivat suurimmat Lamminsuolla, joka on osittain Metsähallituksen hallinnassa. Lamminsuon alueella on Metsähallituksen alue-ekologisen suunnitelman mukaan arvokkaita luontokohteita yhteensä 5,7 hehtaaria. Luontokohteita ovat lähde, lähteisyyttä, kallio, karu suo, rehevä suo, arvokas haaparyhmä, puron- ja noronvarsimetsä sekä lammen reunametsä. Yhdellä luontokohteella on havaittu vuonna 2007 liito-orava. Lisäksi Seivässuon pohjoispuolella on arvokkaita luontokohteita yhteensä 9,1 hehtaaria. Nämä luontokohteet ovat aarniometsikkö, kallio ja rehevä suo, lehtokorpi. Metsähallituksen luontopalveluiden mielestä nämä arvokkaat luontokohteet tulee ottaa huomioon arvioitaessa Seivässuon alueen luontoarvoja. Kolmen yksityisten henkilöiden antamissa lausunnoissa todetaan, että Natura -selvitys ei sisällä riittäviltä osin vaikutusten arviointia pohjavesien virtaussuunnista. Niitä ei tunneta riittävän tarkasti. Kuitenkin jo nyt todetaan, että jätteenkäsittelykeskuksen sijainti Seivässuon alueella vaikuttaisi Linkannotkon Natura alueeseen. Lisäksi Seivässuon vaikutusalueella on lähde, josta otetaan juoma- ja käyttövesi. Edelleen todetaan, että Seivässuon inventointialueella tehtyjen lukuisten liito-oravan papanahavaintojen perusteella alue on liito-oravan esiintymisen kannalta merkittävä. Tämän vuoksi Seivässuon alueelle ei voi perustaa jätteiden käsittelykeskusta. Tehtyjen selvitysten perusteella tuleva jätteenkäsittelykeskus tulee sijoittaa joko Petäjäveden Vahtivuoreen tai Laukaan Mörkökorpeen. Yhdyskuntarakenteellinen ja liikenteellinen tarkastelu Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta loppusijoitusalueineen: yksi Jyväskylän seudulle, yksi pohjoiseen Keski-Suomeen ja yksi Jämsän seudulle. Näistä kaksi viimeksi mainittua eli Sammakkokangas Saarijärvellä ja Metsä-Kivelä Jämsässä ovat jo toteutuneet. Edellä mainittujen lisäksi Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymään maakuntakaavaan sisältyy Jyväskylän seudulla nykyinen Mustankorkean alue. 34

Laukaan Mörkökorven kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueen kohdalla on voimassa lainvoimaisen seutukaavan (5. VK) mukainen jätehuoltolaitosaluevaraus. Maakuntavaltuuston päätöksellä tämä varaus pidetään voimassa, vaikka seutukaava muilta osin on päätetty kumota. Petäjäveden Vahtivuoren alue oli seutukaavassa kuin myös maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta, eli siellä ei ole kaavamerkintöjä. Jyväskylän mlk:n Seivässuon alue oli kumottavaksi esitetyssä seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muutamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Tämä seutukaavamerkintä on valtuuston päätöksellä päätetty kumota. Maakuntakaavassa alue on valkoista aluetta. Vaihtoehtoisista alueista vain Mörkökorvessa on oikeusvaikutteinen vuonna 1993 vahvistettu Laukaan Lievestuoreen osayleiskaava. Entinen kaatopaikka, joka toimii nykyisin jätteenkäsittelyalueena, on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Suunniteltu uusi jätteenkäsittelykeskus sijaitsee tämän eteläpuolella osayleiskaavassa merkinnällä EV/EA osoitetulla suojaviher-/ampumarata-alueella. Muilla vaihtoehtoisilla alueilla ei ole yleiskaavoja tai asemakaavoja. Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineiston perusteella on tutkittu väestön sijoittumista eri etäisyysvyöhykkeillä aluevaihtoehdoista ja vertailun vuoksi myös nykyisistä jätteenkäsittelykeskuksista. Tarkastelu tehtiin 1 km, 3 km, 5 km, 20 km ja 50 km etäisyysvyöhykkeille mitattuna jätteenkäsittelylaitosalueen ulkolaidasta. Tarkastelu osoittaa Mustankorkean alueen olevan sen läheisyyteen kasvaneen asutuksen voimakkaassa paineessa. Sen sijaan kaikki uudet aluevaihtoehdot sijaitsevat Mustankorkean alueeseen verrattuna lähivaikutusalueeltaan harvaan asutulla alueella. Laajemmin tarkasteltuna vaihtoehtoalueet sijaitsevat varsin keskeisesti väestön painopisteessä. Ainoastaan Vahtivuoren osalta 20 km vaikutuspiirin väestömäärä on merkittävästi, eli 35.000 40.000 asukasta, muita pienempi. Tätä selittää alueen suurempi etäisyys Jyväskylän itäpuolisista taajama-alueista mm. Kuokkalasta ja Vaajakoskelta. Ero saattaa vaikuttaa jossain määrin kuljetuskustannuksiin. Asutustarkasteluvyöhykkeet ALUE VÄESTÖ 1 KM VÄESTÖ 3 KM VÄESTÖ 5 KM VÄESTÖ 20 KM VÄESTÖ 50 KM MÖRKÖKORPI 7 540 2363 103117 195322 SEIVÄSSUO 8 115 404 108614 195086 VAHTIVUORI 16 526 1073 68866 222253 MUSTANKORKEA (NYK.) 2653 17136 55424 131927 211886 SAMMAKKOKANGAS 0 7 9 10167 55758 (NYK.) METSÄKIVELÄ (NYK.) 12 200 1035 22720 182725 35

Lähialueiden asutuksen suhde vaihtoehtoisiin jätteenkäsittelykeskuksiin. Asutut 250 m x 250 m ruudut YKR aineiston mukaan. Vyöhykkeet on piirretty 3 km ja 5 km säteellä. Toteutuessaan käsittelykeskuksen aluetta voidaan verrata teolliseen laitosalueeseen, joka on myös merkittävä työllistäjä. Tärkeitä käsiteltäviä jätejakeita ovat rakennus-, teollisuus- ja hyötyjätteet, joita alueella lajiteltaisiin ennen loppusijoitusta. Toinen merkittävä ja työllistävä toiminto tulee olemaan biojätteen ja puhdistamolietteen käsittely. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, paperi ja muovi. Jätteiden taloudellinen merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä teknologisia ja taloudellisia panostuksia. Jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan suunnittelussa on varauduttava lajitteluun, kierrätykseen, jalostukseen ja muuhun jätejakeiden hyötykäyttöön liittyvään yritystoimintaan. Loppusijoituspaikan läheisyydessä on oltava maastollisesti ja pinta-alallisesti soveltuvaa tonttimaata tarjolla. Ympäristöteknologian tutkimustoiminta käsittelykeskuksen yhteydessä on myös merkittävää. Nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella osana toimintakokonaisuutta toimii Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä varten rakennettu tutkimuslaitos. Koelaitoksen pääasiallisia tut- 36

kimusalueita ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokompostoinnin kehittäminen sekä orgaanisten lajitteiden käsittely. Koelaitoksen tiloja käytetään luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen tulee syntymään vastaavaa ja uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään keskimäärin 40 70 henkilötyövuotta. Tulevaisuudessa jätteidenkäsittelyklusterin kokonaistyöllistävyys kasvaa. Samalla teknologisen kehityksen vuoksi henkilöstön osaamiselle asetettava taso nousee. Teknisen huollon järjestelyiden kannalta kaikki vaihtoehtoalueet ovat toteuttamiskelpoisia. Sähkönhankinnan kannalta tärkeät 20 kv:n voimalinjat sijaitsevat kohtalaisen lähellä kaikkia alueita. Käsittelykeskusten vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn osalta toteutuksessa ensisijaisena tavoitteena on liittyä olemassa oleviin verkostoihin. Vedenhankintaa varten Mörkökorpi ja Vahtivuori ovat helposti liitettävissä läheisten taajamien vesijohtoverkostoihin. Seivässuo on hieman etäämpänä verkostoista, mutta laitos on liitettävissä joko Toivakan tai Oravasaaren vesijohtoverkostoihin. Ellei jätevesien käsittelyn osalta tavoitteena oleva johtaminen kunnalliseen puhdistamoon olisi mahdollista, kysymykseen voi tulla myös oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Näistä kuluista vastaa käsittelykeskuksen toteuttava yhtiö. Mustankorkea Oy on tehnyt vaihtoehtoalueiden toteuttamiskustannuksia ja siirtokuljetuskustannuksia koskevan kustannusvertailun. Sen mukaan Mörkökorpi oli kokonaiskustannuksiltaan halvin. Toteuttamiskustannuksiltaan se tuli selvästi halvimmaksi ja siirtokuljetuskustannuksiltaan käytännössä yhtä edulliseksi kuin Vahtivuori. Vahtivuori olisi kokonaiskustannuksilta 4 Me kalliimpi ja Seivässuo 8 Me kalliimpi vaihtoehto. Kaikki tarkasteltavat vaihtoehdot ovat liikenteellisesti sopivia ja mahdollisia jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi. Mörkökorpea ja Seivässuota voi kuitenkin Vaajakosken tieosuuden ongelmallisuuden takia pitää tällä hetkellä liikenteellisessä toimivuudessa ja turvallisuudessa Vahtivuorta hiukan heikompina. Valtatien 4 rakennustöiden valmistuminen tulee parantamaan Seivässuon vaihtoehdon liikenteellistä sujuvuutta ja turvallisuutta Mörkökorpeen verrattuna. Viimeksi mainittu vaihtoehto jääkin toiminnallisessa ja turvallisuusmielessä (ennen 9-tien laajamittaista parantamista) hiukan Seivässuota ja Vahtivuorta heikommaksi. Keskuksen sijoittaminen Mörkökorpeen aiheuttaa sen sijaan on selvästi muita sijoitusvaihtoehtoja vähäisemmän liikenneinvestointien tarpeen. Ramboll Finland Oy:n mukaan jätteenkäsittelykeskuksen sijoittuminen Mörkökorven alueelle aiheuttaisi 0,1 miljoonan euron investointitarpeen Saviontielle valtatien 9 ja laitoksen liittymien väliselle osuudelle. Seivässuon vaihtoehdossa jouduttaisiin investoimaan Nisulan Korisevan yhdystien (16634) huomattavaan parantamiseen 2,5-3 miljoonaa euroa ja Vahtivuoren vaihtoehdossa valtatien 23 liittymäjärjestelyihin 0,3-0,4 miljoonaa euroa. Raideliikenne ei ole tämän hetkisessä tilanteessa Jyväskylän seudun jätekuljetuksien hoidossa maantieliikenteen kanssa kilpailukykyinen, sillä kuljetusetäisyydet ovat suhteellisen lyhyet ja tarvittavat investoinnit suuret. Jätehuollossa odotettavissa olevat muutokset (erityisesti jätteen polton ja muun hyödyntämisen merkittävä lisääntyminen) vaikuttanevat sekä jätekuljetusten määriin että niiden suuntautumisiin. Edellä mainituista epävarmuustekijöistä johtuen on nykyistä maantiekuljetusjärjestelmää jäykemmän raideliikennejärjestelmän riskejä vaikea luotettavasti ennakoida. Mustankorkea Oy on yhdyskuntarakenteellisen ja liikenteellisen tarkastelun lokakuussa 2007 valmistuneen 1. version laatimisen jälkeen selvittänyt tarkemmin jätteenkäsittelyn vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita ja syntyviä liikennevirtoja. Yhtiö arvioi, että yhdyskuntajätteeltä vuonna 2016 vaadittavaan 70 %:n hyödyntämistavoitteeseen voi päästä vain jätteitä polttamalla. Jätteenkäsittelyn perusvaihtoehtoina Mustankorkea Oy pitää seuraavia: 1. Jätteen massapoltto Jyväskylän Rauhalahden voimalan yhteydessä 2. Jätteen massapoltto muualla kuin Jyväskylässä 3. REF-kierrätyspolttoaineen valmistaminen jätteestä. Jätehuoltoyhtiön tekemien laskelmien mukaan laitoksen jätekuljetusten määrä jäisi kaikissa kolmessa vaihtoehdossa alhaisemmaksi kuin ennen on oletettu. Tuloksien perusteella ei ole tarvetta muuttaa aiempaa arviota, jonka mukaan sekä Mörkökorpi, Seivässuo että Vahtivuori olisivat liikenteellisesti sopivia ja mahdollisia jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi. 37

Jätteenkäsittelylaitoksen synnyttämää liikennettä ja sen vaikutuksia on tarkasteltu taustamuistiossa yhdyskuntarakenteellinen ja liikenteellinen tarkastelu sekä selostuksen kohdassa kaavan vaikutukset. Tällöin on lähtökohtana käytetty Mustankorkea Oy:n tuoreimpia (helmikuu 2008) jäte- ja liikennemääräarvioita. Virkistyskäyttö Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä aluevarauksia tai kehittämisperiaatteita. Mörkökorven alueen välittömässä tuntumassa sen eteläpuolella on Lievestuoreen Ampujien ampumarata Kelkkamäessä. Seivässuon alueen länsipuolelta noin 2 km etäisyydellä kulkee ohjeellinen ulkoilureitti Jyväskylän kaupunkiseudulta Leivonmäen kansallispuistoon. Jyväskylän seudun nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelyalueen ympärillä on maakuntakaavassa virkistysalue. Alueen länsipuolitse kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (maakuntaura), joka on toteutettu valaistuna vajaan 0,5 km päähän jätteenkäsittelyalueesta. Alueelta johtavat reitistöt Jämsän suuntaan Muurameen ja lähitulevaisuudessa myös Korpilahdelle. Keski-Suomen seutukaavassa ei Vahtivuoren ja Seivässuon alueilla ole virkistykseen liittyviä aluevarauksia. Mörkökorven alueen lähimmät virkistykseen liittyvät varaukset ovat Savion lähivirkistysalue sekä kaksi Metsolahden saarta, joilla tulisi kiinnittää huomiota virkistyskäytön ohjaamiseen. Mustankorkean jätteenkäsittelyalueen ympärillä on lähivirkistysalue ja länsipuolella ohjeellinen ulkoilureitti (maakuntaura). Valtakunnallisessa liikuntapaikkatietojärjestelmässä (Lipas-järjestelmä) on tietoa liikuntapaikoista, virkistysalueista ja ulkoilureiteistä. Lipas-järjestelmän mukaan Vahtivuoren alueen lähimmät liikuntapaikat ovat Kintauden uimapaikka Pihlajaniemessä, Kintauden pallokenttä-jääkiekkorata ja Sarvenperän uimapaikka. Näistä pallokenttä-jääkiekkorata sijaitsee lähimpänä suunniteltua jätteenkäsittelyaluetta noin 3 km etäisyydellä. Suunnitellun Mörkökorven jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä sijaitsevat Lipas-järjestelmä mukaan Savion hiihtolatu ja Mustavuoren ulkoilureitti. Näiltä on yhteysreitti Lievestuoreen taajamaan. Mörkökorven alueen läheisyydessä ovat lisäksi Kelkkamäen ampumarata ja Kelkkamäen jääkiekkokaukalo-lentopallokenttä. Lähimmillään ulkoilureitit sivuavat suunniteltua jätteenkäsittelyaluetta. Laukaan kunnan vapaa-ajantoimen tekemässä mittauksessa laskettiin vuonna 2006 Mustanvuoren latu- ja ulkoiluverkostolla reilut 8800 käyntiä. Lipas-järjestelmän mukaan Seivässuon alueen tuntumassa sijaitsevat Iilijärven lähipuisto sekä Nisulan kansanhiihtolatu. Iilinjärven lähipuisto on noin 2 km etäisyydellä suunnitellusta jätteenkäsittelyalueesta ja Nisulan kansanhiihtolatu noin 4 km etäisyydellä. Tietoa Iilinjärven lähipuiston kävijämäärästä ei ole. Lipas-järjestelmän mukaan Mustankorkean läheisyydessä ovat maakuntakaavassa mainitut ulkoilureitit, Kolmisoppisen reitit ja uimapaikka sekä Jyväskylän kaupungin puolella useita liikuntapaikkoja. Jyväskylän seudun ulkoilukartan alueella (2007) ovat mukana Seivässuon ja Mörkökorven alueet. Seivässuon alueella ei ole ulkoiluun liittyviä intressejä. Mörkökorven alueella on Lipas-järjestelmän tietojen lisäksi Metsolahdessa uimaranta ja Mattilan leirikeskus Saviolla. Ulkoilureitteihin liittyvät kota ja laavu. Lisäksi Mustavuoren alue on merkitty suunnistusalueeksi. Mustankorkean jätteenkäsittelyalueen läheisyydessä ovat edellä mainitut ulkoilureitit. Kolmisoppisella on uimapaikka ja Ladun maja ja Soidenlammella nuotiopaikka. Roninmäen-Ladun majan välinen alue on merkitty suunnistusalueeksi. Jyväskylän Latu ry:ltä saadun tiedon mukaan (3.5.2007) Ladun majan vuotuinen käyntien määrä on noin 8 500 ja arvio kokonaiskävijämäärästä on noin 11 000. Vaihemaakuntakaavan ohjausryhmä teki 14.6.2007 maastokatselmuksen kolmella suunnitellulla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Katselmuksen yhteydessä todettiin, että kaikilla alueilla harrastetaan metsästystä sekä marjastusta että sienestystä. Maiseman suhteen suunnitellun Mörkökorven loppusijoitusalue tulee näkymään välivaiheessa ja lopullisessa täytössä valtatielle 9 (Mustankorkea Oy 4.2.2008). Vahtivuoren suunniteltu jätteenkäsittelyalue ei haittaa virkistäytymistä, koska alueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistysarvoja tai virkistykseen liittyviä tulevaisuuden suunnitelmia. 38

Laukaan kunta ylläpitää Mustaanvuoreen ja ampumaradalle suuntautuvia ulkoilureittejä. Mustavuoressa on laavu ja kota. Reitit on tulevaisuudessa tarkoitus valaista. Valaiseminen toteutuu suunnitelman mukaan noin 2011. Laukaan ulkoilureittien valaistussuunnitelmassa on tärkeysjärjestyksessä Leppävesi- Peurunka ja Peurunka Kuusa Kirkonkylä reittien valaiseminen. Lievestuoreelta Savion kautta Vihtasillan ja edelleen Vihtavuoren kautta Metsoreitille on tehty retkeilyreittisuunnitelma. Suunnitelman on lautakunta hyväksynyt kokouksessaan 25.5.2007. Suunnitelma ei lähtenyt etenemään. Syynä on maanomistajien vastustus ja reitin linjauksen ongelmat Vuonteella ja Vihtasillassa. Suunnitelma on haudattu maanomistajien vastustuksen vuoksi. Läheisen Lipeälammen kunnostettua aluetta ollaan kehittämässä luonnonhoidon ja virkistyksen kannalta kiinnostavaksi. Lipeälammen avoimen alueen jatkokäyttöä suunnitellaan parhaillaan Laukaan kunnan ja Keski- Suomen ympäristökeskuksen edustajista koostuvassa työryhmässä sekä paikallisia asukkaita osallistamalla. Jätteenkäsittelyalueella olisi negatiivinen vaikutus alueen virkistyskohteiden vetovoimaisuuteen, suurimpana tekijänä mahdolliset hajuhaitat ja melu. Seivässuon suunnitellun jätteenkäsittelyalueen läheiset virkistysarvot ovat huomattavasti vähäisemmät kuin Mörkökorvessa. Maakuntakaavan ohjeellisesta ulkoilureitistä on laadittu tarkka suunnitelma, jonka toteutus on alkamassa. Jätteenkäsittelyalueella ei juurikaan olisi merkitystä yleisen virkistäytymisen kannalta. Mustankorkean alueen läheisyydessä kulkevien ulkoilureittien ja Kolmisoppisen alueen kävijämäärä osoittaa, että jätteenkäsittelyalueen läheisyys ei välttämättä vaikuta negatiivisesti virkistäytymiseen. Alueella esiintyy kuitenkin aika ajoin jätteenkäsittelyalueesta johtuvia hajuhaittoja. Tämän vaikutusta kävijämäärään ei tiedetä. Korpilahden liityttyä Jyväskylään vuonna 2009 tulee ajankohtaiseksi ulkoiluyhteys Kolmisoppiselta Hangasjärvelle. Mustankorkean alue on tarkoitus muuttaa virkistysalueeksi toiminnan päätyttyä, mikä tullee nostamaan alueen virkistysarvoa. Arvio virkistysarvoista, vertailukohteena Mustankorkea (0=ei arvoja, 1=vähäiset, 2=kohtalaiset, 3=merkittävät) SEIVÄSSUO MÖRKÖKORPI VAHTIVUORI MUSTANKORKEA NYKYINEN VIRKISTYS 1 1-2 0 3 SUUNNITELTU VIRKISTYS 1 1-2 0 1-3 Kallio- ja maaperä Uusimman kallioperäkartan mukaan Seivässuon kallioperä on granodioriittia. Alueella on myös vähäisessä määrin kvartsimaasälpäluiskeita ja -gneissejä. Peruskarttatulkinnan perusteella, joka perustuu kallioperän topografiaan, Seivässuon suunnitellun alueen molemmin puolin noin 1-1,5 km etäisyydellä kulkee ruhjeet liki pohjoiseteläsuunnassa. Seivässuon alueen maaperä on moreenia, alueella on muutama pieni kalliopaljastuma ja soistuma. Mörkökorven alueen kallioperä on graniittia. Lähin ruhje kulkee noin kahden kilometrin päässä Mörkökorven suunnitellusta jätteenkäsittelyalueesta pitkin Metsolahtea luode-kaakko suunnassa. Jyväskylän maaperäkartalla alueen maaperä on moreenia. Vahtivuoren alueen kallioperä on granodioriittia, vähäisessä määrässä on intermediääristä vulkaanista kiveä. Suunnitellun jätteenkäsittelyalueen länsilaidalla kulkee ruhje koillinen-lounas suunnassa. Vahtivuoren alueen maaperä on moreenia, alueella on muutama pieni kalliopaljastuma ja soistuma. Nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelyalueen kallioperä on porfyyristä graniittia. Välittömästi alueen koillispuolella kulkee ruhje. Maaperältään Mustankorkean alue on moreenia, paikoin on kalliopaljastumia. Rakennettavuudeltaan kaikki kolme vaihtoehtoista aluetta ovat samantasoisia. Seivässuon alueella topografiset vaihtelut ovat suurimmat, mikä vaikuttaa louhintaan. 39

Jyväskylän alueen ruhjeet ja suunnitellut jätteenkäsittelykeskusten paikat. Sininen on nykyinen Mustankorkean alue. Yhteenveto lisäselvitysten merkittävimmistä vaikutuksista Vaihtoehtoalueiden toteuttamiskustannuksia ja siirtokuljetuskustannuksia koskevan kustannusvertailun sekä liikenneinvestointien suhteen edullisin on Mörkökorpivaihtoehto ja kustannuksiltaan kallein Seivässuovaihtoehto. Toteuttamiskustannuksiltaan se tuli selvästi halvimmaksi ja siirtokuljetuskustannuksiltaan käytännössä yhtä edulliseksi kuin Vahtivuori. Vahtivuori olisi kokonaiskustannuksilta 4 Me kalliimpi ja Seivässuo 8 Me kalliimpi vaihtoehto. Yhteenlaskettuna edellä esitetyt kustannuserot halvimpaan eli Mörkökorpi vaihtoehtoon verrattuna ovat: Mörkökorpi 0,- (halvin vaihtoehto) Vahtivuori + 4,2 4,3 miljoonaa euroa kalliimpi Seivässuo + 10,4 10,9 miljoonaa euroa kalliimpi Alla olevassa taulukossa on kuvattu vaihtoehtoisten jätteenkäsittelykeskusalueiden merkittävimmät vaikutukset (maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Vaikutuksia on käsitelty liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmässä (yva-ryhmä), mikä selviää luvusta Osallistuminen ja vuorovaikutus. Uusi alue on positiivinen ratkaisu kaikissa kolmessa vaihtoehdossa, koska se vapauttaa Mustankorkean ympäristön muuhun maankäyttöön. Vaihtoehtoisten jätteenkäsittelykeskusalueiden merkittävimmät vaikutukset (MRA 1 ) MRA 1 Ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön ALUE Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Seivässuo Mörkökorpi Vahtivuori +sijoituspaikkaratkaisu +työllisyysvaikutus +asutuksen vähäisyys Ei merkittäviä vaikutuksia +sijoituspaikkaratkaisu +työllisyysvaikutus virkistys rajoittaa lähiympäristön maankäyttöä Ei merkittäviä vaikutuksia +sijoituspaikkaratkaisu +työllisyysvaikutus rajoittaa lähiympäristön maankäyttöä Ei merkittäviä vaikutuksia 40

Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön vaikutukset Iilinjärven Natura-alueeseen Ei merkittäviä vaikutuksia liikenteen päästöt +sopivuus alueen muihin teknisen huollon ratkaisuihin liikenteen päästöt Ei merkittäviä vaikutuksia näkymä valtatieltä 9 (Mustankorkea Oy 4.2.2008) Ei merkittäviä vaikutuksia +sopivuus alueen muihin teknisen huollon ratkaisuihin liikenteen päästöt Ei merkittäviä vaikutuksia PÄÄTÖS VAIHEMAAKUNTAKAAVAKSI Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen päätösprosessissa oli mukana kolme vaihtoehtoista aluetta: Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo, Laukaan Mörkökorpi ja Petäjäveden Vahtivuori. Lisäselvitykset toivat uutta tietoa päätöksenteon tueksi. Merkittävin oli Seivässuon vaihtoehtoa koskeva täydentävä Natura-selvitys, joka ei Keski-Suomen ympäristökeskuksen mielestä vastaa kaikilta osin Natura-arvioinnilta edellytettävää tasoa. Vaihemaakuntakaavan ohjausryhmä totesi 19.10.2007, että selvityspuutteiden korjaamiseen ei ole perusteita, koska ympäristökeskus on selkeästi sulkenut pois Seivässuon vaihtoehdot. Näin ollen vaihtoehtoisina alueina jäivät jäljelle Mörkökorpi ja Vahtivuori. Vaihemaakuntakaavan ohjausryhmä päätti 19.10.2007 esittää Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskukseksi Laukaan Mörkökorven aluetta. Ohjausryhmän perusteluna olivat jätteenkäsittelykeskuksen sijaintia koskevat selvitykset. Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavan luonnosta 23.11.2007 ja päätti asettaa sen nähtäville. Luonnoksessa oli Mörkökorven alue Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksena. Maakuntahallitus päätti 7.3.2008 asettaa vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtäville Mörkökorpi jätteenkäsittelykeskusalueena. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava pitää sisällään Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen. Vaihemaakuntakaavan mittakaava on 1:250 000. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS Merkintä ja määräys 41

EJ Jätteenkäsittelykeskus Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että jätteenkäsittelyalueen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alueen suunnittelussa tulee myös kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että jätteenkäsittelyalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Vaihemaakuntakaavassa esitetään ylikunnallinen Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Laukaan kunnan Mörkökorpeen. Aluevaraus perustuu seuraaviin selvityksiin: Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoittaminen Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Täydentävät selvitykset Täydentävät luontoselvitykset ja Natura-arvio Seivässuon sijoitusvaihtoehdosta Yhdyskuntarakenteellinen ja liikenteellinen tarkasteli Virkistys Kallio- ja maaperä Selvitykset ovat vaihemaakuntakaavan liiteaineistoa ja ne on kuvattu vaikutuksineen tässä kaavaselostuksessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään niitä jätelaatuja, joita nyt ja lähitulevaisuudessa voidaan ennustaa olevan tarvetta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräyksissä tullaan yksilöimään ne jätejakeet, joita voidaan ottaa vastaan ja määritellään vastaanotettavien ja varastoitavan jätteiden enimmäismäärät. Alueen suunnittelussa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että jätteenkäsittelylaitoksen toiminta ei houkuttele lintuja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa läheiselle maa- ja metsätaloustoiminnoille ja lentoliikenteelle. Seuraavassa on esimerkin omaisesti kuvattu niitä toimintoja, joita alueelle tulisi ja lueteltu niitä jätejakeita, joita varaudutaan mahdollisesti ottamaan vastaan. Keskisen Suomen jätteenpolttoratkaisu ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutus tulevat ilmeisesti muuttamaan/vähentämään loppusijoitettavien jätejakeiden määriä. Käsittelykeskuksen alueella tullaan käsittelemään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätettä ja em. toiminnoista lajiteltuja jätelaatuja. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja loppusijoittamaan jätteen poltossa muodostuvaa tuhkaa. Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus- ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä sekä muulla tavalla pilaantuneita maita ja hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia, lasia ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien ongelmajätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa erissä edelleen jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. 42

Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai jäte toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen tai jalostuslaitokselle. Alueella varaudutaan jatkojalostamaan itse laitosmaisesti biojäte ja puhdistamoliete, pilaantuneet maat ja kuiva yhdyskuntajäte. Biojäte ja puhdistamoliete käsitellään omassa suljetussa prosessissa. Kuiva yhdyskuntajäte jalostetaan polttoaineeksi ja teollisuuteen raaka-aineeksi. Pilaantuneet maat käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään hyödyksi alueen omissa rakenteissa, esipeittomaina ja muissa soveltuvissa kohteissa. Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Jätejakeet, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta loppusijoitetaan. Loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan paikat tavanomaisen ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle sekä erityisjätteen loppusijoitusalueelle. Alueella käsiteltävä jätemäärä tulee olemaan noin 300 000 500 000 t/a. Määrän voidaan arvioida jakautuvan jätelajeittain suunnilleen seuraavalla tavalla: - erilliskerätty biojäte 15 000 t/a - puhdistamoliete 30 000 t/a - lajittelematon kuivajäte 50 000 t/a - rakennusjäte (betoni ja tiili) 50 000 t/a - muu rakennusjäte (tavanomainen) 50 000 t/a - erilliskerätty energiajäte 20 000 t/a - teollisuusjäte 30 000 t/a - eritysjäte (esim. tuhkat) 100 000 t/a - lietteet (nestemäiset) 5 000 t/a - ongelmajäte 5 000 t/a - pilaantuneet maat 100 000 t/a - ylijäämämaat 50 000 t/a Jätteenkäsittelykeskuksen toteutusvastuu on kunnalla ja jätehuoltoyhtiöllä/-yhtiöillä. PIIRTÄMISTEKNISET MERKINNÄT JA POHJAKARTTAMERKINNÄT Vaihemaakuntakaava esitetään kartalla. Vastatakseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimuksia on Keski-Suomen vaihemaakuntakaavan mittakaavaksi päätetty 1:250 000 eli sama kuin varsinaisella maakuntakaavalla. Maakuntakaavan pohjakartaksi on valittu sellainen kokonaisuus, että sen avulla saa kuvan olemassa olevan ympäristön oleellisista piirteistä. Pohjakartan avulla voidaan paikantaa maakuntakaavakohteen sijainti kaavan yleispiirteisyyden mukaisella tarkkuudella. Yleispiirteisyyttä on korostettu jättämällä aluevarauksen reunaviivat pois. Piirtämistekniset merkinnät Maakuntakaava-alueen raja Maakunnan raja Seutukunnan raja Kunnan raja Maakuntakeskuksen nimi 43

Kuntakeskuksen nimi Taajaman nimi Alakeskuksen nimi Pohjakarttamerkinnät Taajamatoimintojen alue Taajamatoimintojen alue on maakuntakaavan mukainen. Se kuvaa vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250x250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on hieman tiukempi kuin pohjoismainen taajamarajaus. Kylämäinen asutus kuvaa taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asukastihentymiä. Rajaus perustuu 250 x 250 m ruudukkoon, jossa ruudun ja sitä ympäröivän kahdeksan ruudun rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä on vähintään kuusi ja alueella asuu vähintään 40 vakituista asukasta. Vesistö Tiestö Kylämäinen asutus Raide VAIHTOEHDOT Maakuntakaavaa varten tehtiin selvitys Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelyalueen sijainnista. Selvityksessä vertailtiin 19 aluetta ja päädyttiin kolmeen vaihtoehtoon. Nämä olivat Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo, Laukaan Mörkökorpi ja Petäjäveden Vahtivuori. Syksyllä 2005 alkanut vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointityö valmistui vuonna 2006. Arvioinnin perusteella kaikki vaihtoehdot osoittautuivat toteuttamiskelpoisiksi. Vaihtoehdot on kuvattu sivuilla 22-28. Maakuntahallitus poisti Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen varsinaisesta maakuntakaavasta 20.12.2006 riittämättömien selvitysten vuoksi ja edellytti lisäselvitysten tekemistä. Lisäselvitykset kohdennettiin edellä mainittuihin vaihtoehtoalueisiin. SEUTUKAAVAN KUMOAMINEN 1. vaihemaakuntakaavaprosessiin kanssa samanaikaisesti kumotaan maakuntakaavan vahvistuksen yhteydessä voimaan jätetty seutukaavan (5. VK) Laukaan Mörkökorven kaatopaikka tai jätehuoltolaitosalue ET/ka (410532). 44

Ote seutukaavan 5. ja 5A. vaiheesta, kumottavaksi esitetään Laukaan Mörkökorven kaatopaikka tai jätehuoltolaitosalue ET/ka (410532). 1. vaihemaakuntakaavaan esitettävä alue on merkitty punaisella katkoviivalla (EJ). OIKEUSVAIKUTUKSET Vaihemaakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. 45

Lakiperusta korostaa maakuntakaavan asemaa valtakunnallisten tavoitteiden yksilöinnissä ja konkretisoinnissa. Säännös ilmaisee myös voimakkaasti maakuntakaavan yleispiirteisyyden, mihin taustana on sekä ympäristöministeriön että kunnallissektorin halu löyhentää aiemman seutukaavan alueiden käyttöä ohjaavaa luonnetta: Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeellista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 32.1 ) maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja esitetyt seudulliset tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (32.2 ) viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia sekä valtion viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- ja toteuttamistehtäviä. Viranomaisten tulee toimia tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia kaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen edellyttää aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa eli sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Viranomaista koskeva velvoite tarkoittaa viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Mikäli viranomainen on luvanhakija, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Viranomaisvaikutus tarkoittaa lisäksi kaavan huomioon ottamista ja sen toteuttamisen edistämistä myös viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä sekä valtion rahoitusta tai muita toimia koskevien päätösten tekemisessä. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunniteltaessa aluekehittämisohjelmalla lähivuosien kehittämistoimia tai myönnettäessä aluekehitysvaroja hankkeisiin, on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten ohjaamat eri tukimuodot vaikuttavat voimakkaasti maankäytön suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen. Myös tukimuotojen ohjaamisessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erikoislainsäädäntöä. Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Alueilla, joilla on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa 46

myöntää siten, että sillä vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Rakennuslupaviranomainen voi siten estää maakuntakaavan toteutumista vaikeuttavan rakentamisen. Ehdollinen rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen. Jos luvan epäämisestä aiheutuu huomattavaa haittaa, lupa on kuitenkin myönnettävä, jollei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Harkinnassa otetaan huomioon vain sellainen este rakentamiselle, joka johtuu nimenomaan maakuntakaavasta. Mikäli rakentaminen ei vaikeuta maakuntakaavoitusta, rakentaminen voidaan toteuttaa normaalin rakennusluvan mukaisesti, ellei rakentamiselle ole muita esteitä. Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Kun vaihemaakuntakaavassa osoitetaan jätehuoltoratkaisuna Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Y kuntaan, ei X kunta voi alkaa suunnitella alueellensa maakunnallista jätteenkäsittelykeskusta. Vaihemaakuntakaavan mittakaava johtaa jo sinänsä aluevarauksen yleispiirteiseen tulkintaan. Kaavamerkintää ja määräystä on siten tulkittava pääosin yleispiirteisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta maankäyttöratkaisu on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavaan liittyvää kaavaselostusta ei vahvisteta eikä sillä ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia. Selostuksella on kuitenkin huomattava merkitys kaavan sisällön ja usein myös oikeusvaikutusten tulkinnassa. Selostus myös selventää ja täydentää kaavakarttaa sekä siihen kuuluvia merkintöjä ja määräyksiä. Kaavakartalla olevat merkinnät ja määräykset vahvistuvat. Merkinnän selitykset ovat samanlaista selittävää ja tulkintaa ohjaavaa materiaalia kuin tämä kaavaselostus. Kaavakartalla viitataan seuraavalla tekstillä tähän selostukseen: Tähän maakuntakaavaan liittyy kaavaselostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisun perustelut sekä kuvaus maakuntakaavan vaikutuksista. Kaavaselostus on saatavilla Keski-Suomen liitosta, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä sekä osoitteesta www.keskisuomi.fi/1.vmk. KAAVAN VAIKUTUKSET Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointia on ohjannut ja siihen osallistunut liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä. Ympäristö- ja tasa-arvoryhmä (yvaryhmä) on perustettu vuonna 1997 maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä arvioimaan maakuntaa koskevia hankkeita sekä ohjelmia ja suunnitelmia. Maakuntahallitus asetti ryhmän 21.5.2003 arvioimaan myös maakuntakaavan vaikutuksia. Ryhmällä on pitkä ja vankka kokemus aluekehitykseen liittyvien hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista sekä maakunnan hyvä tuntemus. 47

Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksesta on tehty yva-lain mukainen arviointi (8.8.2006), jonka tuloksia ja tehtyjä lisäselvityksiä on käytetty kaavan vaikutusten arvioinnissa. Maakuntakaavan vaikutusten selvittäminen kulki kaavaprosessin mukana. Vaikutuksia arvioitiin kaavaprosessin eri vaiheista ja ne on kuvattu työryhmän pöytäkirjoissa, jotka ovat osa vaihemaakuntakaavan liiteaineistoa. Asiat on dokumentoitu myös kappaleeseen Kaavaprosessin kuvaus. MERKITTÄVIMPIEN VAIKUTUSTEN KUVAUS Aluesuunnittelu ja -kehitys Uusi sijoitusratkaisu tulee vapauttamaan Mustankorkean ympäristöineen muuhun käyttöön. Alue- ja yhdyskuntarakenteen ja energiatalouden kannalta polttokelpoisen jätteen energiakäyttö lisääntyy. Jätteenkäsittelykeskuksen tarvitsemat oheistoiminnot tukevat Mörkökorvessa parhaiten alueella jo olevaa yritystoimintaa. Esimerkiksi alueella toimiva maanrakentamisen kurssikeskus voisi hyödyntää toiminnassaan jätteenkäsittelykeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Samoin läheinen liukkaan kelin ajoharjoittelurata yhdessä suunnitteilla olevan raskaan kaluston käsittelyradan kanssa tarjoaa kuljettajille koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksia. Nykyisen Mörkökorvessa sijaitsevan kaatopaikan jätevedet on mahdollista johtaa yhteiskäsittelyyn uuden alueen vesien kanssa. Lisäksi vanhan kaatopaikan jätteiden käsittely ja uudelleen sijoittaminen viereisessä uudessa käsittelykeskuksessa on vaivatonta, mikäli siihen kiristyvien ympäristövaatimusten johdosta on tarvetta. Mörkökorven lähialueella maankäyttö tulee tulevaisuudessa todennäköisesti monipuolistumaan ja erilainen toiminta lisääntymään, mikä saattaisi aiheuttaa ristiriitoja tulevan hankkeen kannalta. Mörkökorven lähialueet kuten Lievestuore, Savio sekä Leppälahti- Metsolahti kiinnostavat omakotirakentajia, mikä ilmenee alueelle kohdistuvina suunnittelutarvepäätöksinä. Osaltaan vetovoimaa asumiseen on lisäämässä Metsolahteen suunnitteilla oleva vesi- ja viemäriverkosto sekä vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa Hankasalmelta tuleva ohjeellinen jätevesi- ja vesihuollon pääjohto. Jätteenkäsittelylaitoksen sijoittaminen alueelle saattaa merkitä sitä, että Lievestuoreen taajaman ja Metsolahden ympäristö sekä Savion kylän eteläpuolisten alueiden hyödyntäminen asumiskäyttöön tulee vaikeutumaan. Epävarmuutta aiheuttaa myös viereinen puolustusvoimien alue, joka saattaa tulevaisuudessa vapautua muuhun käyttöön. Alueen hyödyntäminen esimerkiksi asutustoimintaan olisi tulevaisuudessa hankalaa. Vaarana on ajautua samantyyppiseen tilanteeseen kuin tällä hetkellä Mustankorkealla, jos kunta kaavoittaa alueen lähelle. 48

Kaavatilanne (pientalo- ja loma-asuntoalueet), tiedossa olevat melualueet sekä olemassa oleva rakennuskanta (SYKE/Ykr 2007) suunnitellun Mörkökorven käsittelykeskuksen ympäristössä Jätteenkäsittelyalueilla on kohdekunnille suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Positiivisia taloudellisia vaikutuksia aiheutuu jätteenkäsittelyn tehostumisesta ja kierrätyksestä sekä ympärille syntyvästä muusta yritystoiminnasta. Suuruusluokaltaan kymmenien miljoonien eurojen investointi yhdessä kiinteistö- ym. veroineen voi hyvinkin antaa kehityssysäyksen Kelkkamäelle ja Lievestuoreelle. Jätteenkäsittelykeskuksen työllistä vaikutus on 40-70 henkilötyövuotta. Negatiivisia taloudellisia vaikutuksia aiheutuu laitoksen ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentamisesta. Toisaalta kuntatalouden kannalta käsittelykeskuksen osallistuminen osaltaan viemäröinti- ja puhdistuskustannuksiin jakaa kustannusrasitusta. Mikäli vanhan Mörkökorven kaatopaikan jätteet on tulevaisuudessa kiristyvien ympäristövaatimusten johdosta käsiteltävä uudelleen, on se taloudellisinta hoitaa viereisessä uudessa laitoksessa. Kohdekunnan tai sen osan imago voi heikentyä. Yksityistaloudelle vaikutukset ovat vähäisiä. Valtiolle ei ole taloudellisia vaikutuksia. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusten suunta on positiivinen, koska toiminnat keskittyvät. Toisaalta tarvitaan lisää jätteiden välikuormaus- ja käsittelypaikkoja. Nykytilaan ja maakuntakaavaan verrattuna ei tapahdu muutosta, maakuntaan jää edelleen kolme jätteenkäsittelykeskusta. Kaavan merkitys jätteenkäsittelykeskuksen toteuttamiselle on merkittävä. 49

Alueen tuleva maankäyttö on esitetty vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa. Mörkökorven alueen läheisyydessä sijaitsee maakuntakaavassa osoitettuja aluevarauksia, joilla on maankäyttörajoituksia ja jotka aiheuttavat ympäristöhäiriöitä. Näitä ovat puolustusvoimien alue (EP) ja siihen liittyvä melualue (me). Kelkkamäen moottoriurheilualueesta (E/mo) halutaan kehittää Keski-Suomen moottoriurheilukeskus ja myös tähän liittyy melualue (me). Mörkökorven läheisyydessä on myös ampumarata (e/a). Alueen eteläpuolitse kulkee ohjeellinen siirtoviemäri. Lähin taajama on Lievestuore eikä alueella ole esitetty yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia. Maakuntakaavassa Mörkökorven alueen pohjois-, koillis- ja luoteispuolella sijaitsee useita suojelu- ja muinaismuistokohteita. Alueen luoteispuolella sijaitsee myös Savion maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Näihin jätteenkäsittelykeskuksella ei ole vaikutusta. Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen sijainti (punainen ympyrä) suhteessa vahvistettavana olevaan maakuntakaavaan 50