Janne Hassinen, työnohjaaja, psykoterapeutti: Sijaistraumatisoituminen maahanmuuttajatyössä



Samankaltaiset tiedostot
Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja

Hoitajan jaksaminen - vaatimuksia - palautteita - onnistumisia. Sirpa Arvonen Kuopio

SIJAISTRAUMATISOITUMINEN LÄHETYSTYÖSSÄ Suomen Lähetysneuvoston teemapäivä RAPORTTI

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Mielenterveys voimavarana

Psyykkinen toimintakyky

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Traumat ja traumatisoituminen

Työntekijän jaksaminen

Myötätunto työssä: myötätunnon myönteinen vaikutus ja myötätuntouupumisen riski

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Työyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Oma roolini uudessa työpaikassa

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Mielenterveyden häiriöt

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

Voiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007

Mielenterveys voimavarana

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Tiimistä huipputiimiksi

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Mielekästä ikääntymistä

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa , Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Tunteet ymmärretyiksi

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

Alakouluhanke Workshop

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Kriisin psykososiaaliset

Uhrin haavoittuvuuden tunnistaminen ja sensitiivinen kohtelu

T U I J A H E L L S T E N

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Innostuksen ja rohkeuden rakentajat!

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset PT01-KA KOULUTUSOHJELMA

VARAVOIMAA FARMARILLE

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HYY:n VIRITYSPÄIVÄ

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

HENKINEN KIPU JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS. Maarit Huuska, Setan Transtukipiste

Auttamisen rajat. Arvot ja asenteet työssä. Omat vai yhteiset auttamisen rajat? Työmäärä: Määrällisesti realistiset työtavoitteet

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

Transkriptio:

Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirenkaan syysseminaari 11.11.2010 Maahanmuuttajasta opiskelijaksi? Janne Hassinen, työnohjaaja, psykoterapeutti: Sijaistraumatisoituminen maahanmuuttajatyössä

HARJOITUS 10 Maahanmuuttajien kohtaaminen työssä A B 5 D C 1 1 5 10 Trauman kohtaaminen työssä

Yksilö - Yhteisö Työntekijän persoona Organisaatio Työrooli

Traumatisoituminen Altistuminen ylivoimaisen voimakkaalle ulkoiselle tapahtumalle, joka tekee henkilön väliaikaisesti avuttomaksi ja rikkoo aikaisemmat tavalliset selviytymiskeinot ja defenssit. Äärimmäisen voimakkaiden ärsytysten tulva, joka ylittää yksilön sietokyvyn, kyvyn hallita kiihtymystä ja työstää sitä. Subjektiivisena kokemuksena trauma on olemassaolon tunnetta uhkaava hyökkäys minuutta vastaan. Affektimyrskyn ylittäessä minuuden sietokyvyn olemassaolon jatkuvuuden tunne murtuu. Ylivuotokokemus eli yksilön psyykkisen sietokyvyn ylittyminen. Voimattomuuden, avuttomuuden ja kauhun kokemus. Trauman hetkellä uhri tulee avuttomaksi ylivoimaisen voiman edessä.

PTSD 1) Traumaattisen tapahtuman jatkuva uudelleen kokeminen esim. toistuvina, tietoisuuteen tunkeutuvina ja ahdistavina muistikuvina tai tuntemuksina, mm. aistiharhat, flashback, trauman aikaisen käyttäytymisen toistaminen 2) Välttämiskäyttäytyminen ja yleisen reagointiherkkyyden turtuminen: pyrkimys välttää traumaa koskevia ajatuksia, tunteita ja keskusteluja, pyrkimys välttää toimintoja, paikkoja ja ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta, kykenemättömyys muistaa traumatapahtuman keskeisiä seikkoja, merkittävästi vähentynyt kiinnostus tai osallistuminen toimintoihin, toisista etääntymisen tai vierauden tunne, affektien laimentuminen, tulevaisuuden näkymien kaventuminen 3) Jatkuva ylivireystila, mm. nukahtamis- ja unessapysymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä ja vihanpurkauksia, keskittymisvaikeutta, korostunutta varuillaanoloa tai säikkymistä ja säpsähtelyä

T r a u m a n e l e m e n t t e j ä Williams & Sommer (toim.): Handbook of post-traumatic therapy I YKSILÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT II YMPÄRISTÖ- JA TILANNETEKIJÄT III YKSILÖLLINEN TRAUMAREAKTIO IV POST-TRAUMAATTINEN ADAPTAATIO

YKSILÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT Motiivit Ominaisuudet Uskomukset Arvot Kyvyt Kognitiivinen rakenne Temperamentti Coping -tyyli Defenssien valikoima Perinnöllinen taipumus

YMPÄRISTÖ- JA TILANNETEKIJÄT 1. Trauman ominaisuudet a. Suru / menetys b. Äkillisyys c. Kesto / etäisyys d. Kodin menetys e. Kuolemalle altistuminen f. Moraalikonflikti g. Rooli traumassa h. Paikka i. Toiston todennäköisyys j. Hengenvaara k. Stressitekijöiden moninaisuus l. Vaikutus yhteisöön 2. Traumakokemus a. Yksin b. Muiden kanssa c. Kollektiivinen 3. Trauman rakenne a. Yksittäinen b. Toistuva c. Monimutkainen vs. yksinkertainen d. Luonnon vs. ihmisen aiheuttama 4. Post-traumaattinen ympäristö a. Tuen taso b. Kulttuuriset toipumisrituaalit c. Asenteet tapahtuneeseen d. Vaihtoehdot / mahdollisuudet

YKSILÖLLINEN TRAUMAREAKTIO 1. Emotionaalinen a. Ahdistus b. Turtuminen c. Tasapaino 4. Neurofysiologinen a. Ylivireys b. Masennus / välttely c. Tasapaino 2. Kognitiivinen a. Kieltäminen/Välttäminen b. Vääristely c. Välitön arviointi d. Dissosiaatio e. Pakonomaiset ajatukset 5. Hallinta a. Välineellinen b. Emotionaalinen c. Kognitiivinen i. positiivinen / mahdollisuus ii. negatiivinen / uhka d. Joustavuus 3. Motivaatiomuutos a. Virinnyt b. Ei-virinnyt

POSTTRAUMAATTINEN ADAPTAATIO 1. Akuutti a. Patologinen i. PTSD ii. Muu b. Ei-patologinen 2. Krooninen a. Patologinen i. PTSD ii.. Muu b. Ei-patologinen i. Persoonallisuusmuutos ii. Luonteen muutos 3. Vaikutus elämänkaareen a. Kehitysvaiheiden kärjistyminen b. Taantuma c. Henkinen kypsyminen

Myötätuntouupumisen prosessi Figley, Charles 2001 & 2002 ALTISTUMINEN KÄRSIMYKSELLE ERILLISYYS PITKITTYNYT ALTISTUMINEN KÄRSIMYKSELLE ELÄMÄN MUUT HAASTEET EMPATIA- KYKY EMPAATTINEN VASTE MYÖTÄTUNTO- STRESSI MYÖTÄTUNTO- UUPUMINEN HUOLESTUMINEN, KIINNOSTUMINEN TYYDYTYKSEN- TUNNE TRAUMAATTISET MUISTOT

Sijaistraumatisoitumisen merkkejä Jatkuva väsyneisyys Keskittymisvaikeudet Suuttuminen, hermostuminen Ruokailu- ja nukkumisrutiinien muutokset Lisääntyvä tupakointi, alkoholin- tai lääkkeidenkäyttö Fyysiset kivut kuten päänsärky, rintakipu, vatsaoireet Jatkuva alakulo, ahdistus, voimattomuus Vähättelevä, vihamielinen asennoituminen Kyynistyminen Työn kohteen esineellistyminen

Tavoitteiden tarkistaminen Lennart Hallstenia mukaillen TAVOITTEET INNOSTUS HÄMMENNYS TURHAUTUMINEN MASENNUS, ALISTUMINEN KYYNISTYMINEN, APATIA

Työyhteisön kriittiset alueet organisaation ja työntekijän kannalta Kuormitus Tuottavuus jaksaminen, laadullinen ja määrällinen optimi Vaikutusmahdollisuudet Sitoutuminen itsesäätely, toimijuuden tunto Palkitseminen (ponnistelu vs. palkinta) Panostaminen turvallisuus,, tyytyväisyys Työyhteisö Tiimitehokkuus yhteisötuki, kuulumisen kokemus Oikeudenmukaisuus Avoimuus, luottamus reiluus, arvostus Arvot Arvoyhteensopivuus arvoristiriitojen käsittelymahdollisuus

Työyhteisön kriittiset alueet Kuormitus Vaikutusmahdollisuudet Palkitseminen Työyhteisö Oikeudenmukaisuus Arvot Uupu- minen Sitoutu- minen/ motivoi- tuminen Maslach, C., Jackson, S. E., & Leiter, M. P. (1996). Maslach Burnout Inventory Manual (3rd Ed.). Palo Alto, CA: Consulting Psychologists Press.

Ofra Ayalon: Parantavat tekijät eli Basic Ph Elämänfilosofiset keinot (Belief system) Tunteet (Affect) Sosiaaliset keinot (Social support) Mielikuvat (Imagination) Ajatukset (Cognition) Fyysiset keinot (Physical)

Elämänfilosofiset keinot Johdonmukaiset ja realistiset tavoitteet ja päämäärät Myönteinen elämänfilosofia Omat uskomukset Tietoisuus omista arvoista Merkitysten pohtiminen

Tunteet Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen Tunteiden jakaminen Jämäkkyys Virkistyminen ja hulluttelu Ilon lähteistä huolehtiminen ja huumori Omista tarpeista huolehtiminen Monessa eri roolissa eläminen

Mielikuvat Luovuus Leikki Ikään kuin symbolit Mielikuvaharjoitukset Työpäivän tapahtumien läpikäynti mielessä Unet Kauneuden luominen työpaikalle ja kotiin

Ajattelu Tärkeysjärjestyksen luominen Ongelmanratkaisu Pohtiminen Taito nähdä myös hyvää ja tarvittaessa kääntää huomio pois kielteisistä asioista Taito nähdä pulmat haasteina Hyväksyminen, taito nähdä takaisku oppimiskokemuksena Rakentava ja monipuolinen ajattelu: sekä - että

Fyysiset keinot Syvä hengitys ja rentoutuminen Terveellinen ruoka Säännöllinen liikunta Luppoaika Tarpeeksi pitkät tauot Ajan hallinta Riittävä lepo ja uni Terveellinen ympäristö Nautintoaineita kohtuullisesti

Sosiaaliset keinot Sosiaalisen tuen hakeminen ja sen vastaanottaminen Yhteenkuuluvuus Sosiaalisen verkoston luominen sekä työssä että vapaa-aikana Sosiaaliset taidot ja niiden harjoittelu Puolensa pitäminen

HARJOITUS 10 tärkeintä asiaa 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.