Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset... 3 2.2 Liikenteen suuntautuminen kaupunkialueella... 3 2.3 Ajoreittivertailu... 4 2.4 Liikenne-ennuste... 4 2.5 Melualueet... 4 2.6 Päästöt... 5 3 YHTEENVETO... 6 LIITTEET... 6
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 3 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT 2 TULOKSET 2.1 Matkatuotokset Selvityksessä arvioidaan liikennemäärien muutokset Luolalan kaava-alueella, kulkureitit ja näihin pohjautuvat keskeiset liikenteelliset vaikutukset (kokonaispäästöt, melu, läpikulku). Liikennemääräkasvuihin on otettu mukaan sekä yleisen liikenteen kasvu että maankäytöstä ja liikenneverkon muutoksesta aiheutuva kasvu sekä vaihtoehto, jossa Luolalan tasoliittymä poistuu ja korvautuu Armonlaaksontien ylittävällä sillalla. Erot päästöissä nykytilanteeseen verrattuna arvioidaan keskimääräisten päästökertoimien ja ajoneuvosuoritteen muutoksen perusteella. Melualueen leveys poikkileikkauksessa metreinä arvioidaan liikennemäärätietojen perusteella. Luolalan yritysalueen matkatuotokset on laskettu asemakaavaan merkityn toimintatyypin (K-1, T-2, KTY III, T-2 III), rakennettavan alueen, rakennusoikeuden sekä pysäköintipaikkojen mukaan. Alue tuottaa 5398 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun alue on toteutunut kokonaisuudessaan. Raskaan liikenteen osuus on laskettu olevan T- ja K- alueilla noin 13 prosenttia, ja varikkojen, varastojen ym. toiminnan (LH, LH-1) liikenteestä noin 50 prosenttia on oletettu olevan raskasta liikennettä. Näin ollen raskaan liikenteen vuorokausimäärä Luolalan yritysalueelta on noin 880 ajoneuvoa, kun alue on toteutunut kokonaisuudessaan. 2.2 Liikenteen suuntautuminen kaupunkialueella Kaava-alueen maankäytön tuottaman liikenteen suuntautuminen on jaettu neljän pääsuunnan, Naantalin, Lietsalan, Raision ja Turun kesken. Alueen liikenteen suuntautumisen voi karkeasti jakaantuvan seuraavasti. - Raision ja Turun suuntaan suuntautuu kaava-alueen liikenteestä 70 % - Lietsalan suuntaan suuntautuu kaava-alueen liikenteestä 20 % - Naantalin suuntaan suuntautuu kaava-alueen liikenteestä 10 % Luolalan liittymän muuttaminen ylikulkusillaksi lisää Linkkikadun liikennemäärää. Tässä oletuksena on, että liittymästä ei ole suoraa yhteyttä Armonlaaksontielle vaan yhteyden on oletettu olevan Linkkikadun kautta Vanton eritasoliittymään. Luolalan liittymässä on varauduttu myös kiertoliittymään. Kiertoliittymävaihtoehdossa Karvetin suunnan Turkuun ja Raisioon suuntautuva liikenne jää Armonlaaksontielle.
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 4 2.3 Ajoreittivertailu 2.4 Liikenne-ennuste 2.5 Melualueet Ajoreittivertailussa on tehty seuraavat oletukset: - Jos alueella on mahdollista valita nopein ja lyhin reitti, suuntautuu 100 % liikenteestä tälle reitille - Jos alueella on mahdollista valita joko nopein tai lyhin reitti, suuntautuu 95 % nopeimmalle reitille ja 5 % lyhimmälle reitille Liikenteen suuntautuminen kaava-alueelta Turkuun ja Raisioon on esitetty liitteessä 11a. Kaavan toteutumisen myötä Lietsalan suunnasta Öljynjalostamon lähettämön portille suuntautuvan liikenteen lyhin ja nopein reitti kulkee Armonlaaksontien (kt 40) kautta, kun aiemmin se on kulkenut Vantontien kautta. Liikenne-ennuste perustuu kt 40 yleissuunnitelman liikenne-ennusteeseen ja Tammiston-Luolalan uuden asemakaavan maankäyttötietojen perusteella tehtyyn matkatuotoslaskelmaan. Kt 40 liikenne-ennuste perustuu vuoden 2000 liikennetietoihin. Vantontiellä kt 40 (Armonlaaksontie) liittymästä jalostamon suuntaan on yleissuunnitelmassa vuoden 1999 liikennemäärä ollut 1403 autoa, kun se vuoden 1998 tierekisteritiedoissa oli 230 autoa ja vuoden 2004 tierekisteritiedoissa 335 autoa, eli on todennäköistä että yleissuunnitelman liikennetiedossa on todennäköisesti virhe tai tiellä on ollut liikennelaskennan aikaan tilapäisesti ylimääräistä liikennettä. lähettämö Nyt laaditun liikenne-ennusteen mukaan Vantontiellä Prosessikadun liittymästä jalostamon suuntaan kaava-alueen liikennetuotoksen ja suuntautumisen perusteella liikennemäärä kasvaa 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä tulee olemaan vuoden 2020 tilanteessa noin 700 autoa vuorokaudessa josta raskaan liikenteen määrä on noin 50 autoa vuorokaudessa. Liikenne ennuste vuodelle 2020, jossa kaavan koko maankäyttö on toteutunut, on esitetty liitteessä 11a. Melualueet on laskettu edellisen kaavatyön yhteydessä Vantontien liittymäalueella. Laskenta on tehty koko alueella. Tämän työn yhteydessä on tarkasteltu vain liikennemäärien muutoksen vaikutusta melualueisiin. Lähtötiedot perustuvat liikenne-ennusteen perusteena oleviin tietoihin, yöliikenteen osuudeksi on otettu 8 % prosenttia ja nopeusrajoitukseksi alueelle on otettu 50 km/h, nykyinen teollisuusalueella on 40 km/h. Melutaso alkuarvot tieosittain ovat seuraavat: Linkkikatu 63-66 dba päivällä ja 56-58 dba yöllä. Patenttikatu Linkkikadusta etelään 66-68 dba päivällä ja 56-60 dba yöllä. Patenttikatu Linkkikadun ja Armonlaaksontien välillä 70 dba päivällä ja 62 dba yöllä. Vantontie jalostamon suuntaan 57 dba päivällä ja 49
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 5 2.6 Päästöt dba yöllä. Prosessikatu 57-60 dba päivällä ja 49-52 dba yöllä. Pienin melualue on Vantontiellä päivällä (55 dba)18 m ja yöllä (45 dba) 23 m. Katujen suurin melualue on Patenttikadulla Linkkikadun ja Kantatien välillä päivällä 120 m ja yöllä 155 m. Melualueet päivällä ja yöllä on esitetty liitteessä 11b. Kokonaispäästöjen vertailu on suoritettu nykyverkon ja kaavaehdotuksen verkkojen välillä vuoden 2020 tilanteessa. Verrattaessa uutta kaavaa ja nykyistä kaavaa ovat ennustetilanteessa päästöjen erot seuraavat: CO HC Nox PM CH4 N2O SO2 Co2 Lähtötiedot: VTT/Lipasto häkä hiilivedyt typen oks. partikkelit metaani typpioksiduuli rikkidioksidi hiilidioksidi ero uuden kaavan ja nykykaavan välillä 3,6 % 9,4 % 4,6 % 6,6 % 5,4 % -6,1 % 4,3 % 7,0 % muutos v. 2005 tilanteeseen uudessa kaavassa -81,3 % -67,9 % -29,0 % -17,7 % -59,3 % 14,0 % 13,3 % 22,3 % v 2020 uuden kaavan verkko, päästöt tonnia/v 13,64 3,12 19,34 0,67 0,20 0,63 0,10 4285,24 Kaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa alueen liikenteen päästöt ovat hieman nykyisen kaavan ennustetilannetta suuremmat useimpien yhdisteiden osalta. Erot ovat kuitenkin alle 10 % luokkaa. Typpioksiduulin osalta päästöt olisivat alempia. On kuitenkin huomattava, että liikenteen kokonaispäästöt alueella monien yhdisteiden osalta laskevat huomattavasti vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. Tämä johtuu tiukentuvista päästömääräyksistä. Osa päästöjen kasvusta perustuu laskelmassa mukana olevan kt 40 liikennemäärän kasvuun.
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 6 3 YHTEENVETO Luolalan kaava-alueen toteutumisen paikalliset vaikutukset voi tiivistää seuraavasti: - Kaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa Armonlaaksontien (kt 40) liikennemäärät muuttuvat verrattuna kantatien yleissuunnitelman ennusteeseen nähden.(kokonaiskasvu noin 5000 autoa/vrk*) Vantontien liittymän itäpuolisella tieosuudella, mutta vastakkaisella suunnalla liikennemäärä on vuoden 2000 tasolla. *) - Kaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa Vantontien liikennemäärät kasvavat Lietsalan suuntaan noin (kokonaiskasvu noin 3000 autoa *), ja jonkin verran myös jalostamon suuntaan (kokonaiskasvu noin 350 autoa*) - Kaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa alueen liikenteen päästöt ovat hieman nykyisen kaavan ennustetilannetta suuremmat useimpien yhdisteiden osalta. Melun osalta muutos on merkittävä kaava-alueella nykyiseen verrattuna, Kantatien melualue kasvaa samoin Vantontien melualue. *) Liikennemääräkasvuihin on otettu mukaan sekä yleisen liikenteen kasvu että maankäytöstä ja liikenneverkon muutoksesta aiheutuva kasvu sekä vaihtoehto, jossa Luolalan tasoliittymä poistuu ja korvautuu Armonlaaksontien ylittävällä sillalla. LIITTEET Liite 11a: Liikenteen suuntautuminen ja liikenne-ennuste Liite 11b: Melualueet