EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta 30. lokakuuta 2001 TYÖASIAKIRJA (2) Vuoden 2001 talousarvion toteutuksen tarkastelu Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta Esittelijä: Samuli Pohjamo DT\447063.doc PE 301.844
BUDJETTISEURANTA 2/2001 Viime vuonna tehdyn päätöksen mukaisesti (18.4.2000), aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta seuraa kuluvan vuoden budjetin toteutumista kokouksissaan kahdesti vuodessa. Pyrkimyksenä on parantaa budjetin seurantaa ja valvontaa, jotta aluepolitiikan, liikenteen ja matkailun politiikkatavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti. Tämä vuoden 2001 budjettiseurannan toinen työasiakirja tarkastelee edellistä tarkemmin liikennemäärärahojen käyttöä. ALUEPOLITIIKKA Rakennerahastojen ohjelmakauden aloitus ja viivästykset 1 Vuoden 2001 rakennerahastobudjetin toteuttamisessa näkyy edelleen uuden ohjelmakauden käynnistämisvaikeudet. Ohjelmaneuvotteluihin oli varattu viiden kuukauden määräaika, joka venyi keskimäärin yli kaksinkertaiseksi. Lokakuun alkuun mennessä oli hyväksytty 112 tavoite 1 -ohjelmaa eli kahta vaille kaikki. Tavoite 2 -ohjelmia oli hyväksytty 85 kappaletta ja suurin osa kolmestatoista vielä hyväksymättä olevasta ohjelmasta on tarkoitus hyväksyä ennen vuodenvaihdetta. Yhteisöaloitteiden ja erityisesti innovatiivisten toimien osalta viivästys on ollut vielä suurempi, koska komissio antoi näiden ohjelmien suuntaviivat vasta vuoden 2000 aikana, jolloin ohjelmien olisi pitänyt jo olla käynnissä. Kaikki 70 URBAN -ohjelmaa pyritään hyväksymään ennen vuoden 2001 loppua. INTERREG -ohjelmien osalta pääosa ohjelmista saadaan hyväksyttyä tämän vuoden puolella. Innovatiiviset toimet ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi ja yli kaksi kolmannesta kohdealueista on esittänyt oman alueellisen ohjelmahakemuksensa. Innovatiivisten toimien määrärahat vuodelta 2000 käytettiin muihin tarkoituksiin, koska komission suuntaviivojen myöhästymisestä johtuen ohjelmat eivät päässeet käyntiin vuoden 2000 aikana. Komissio aikoo vielä syksyn aikana esittää määrärahasiirron, jotta INTERREG -määrärahoista voitaisiin väliaikaisesti siirtää tarvittava rahoitus innovatiivisiin toimiin. Esittelijä haluaa taas kerran tässä yhteydessä muistuttaa Berliinin rahoituskehyksen ja toimielinten välisen sopimuksen sitoumuksista innovatiivisten toimien rahoituksen osalta. Rakennerahastobudjetin toteutuminen tammi-syyskuussa 2001 Otsake 2:n maksusitoumusmäärärahat yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta ovat 92 % koko vuodelle budjetoidusta ja maksumäärärahat 42 %. Rakennerahastojen automaattisista sitoumuksista johtuen tavoite 1:n maksusitoumusmäärärahat ovat jo 99 % koko vuodelle budjetoidusta ja tavoite 2:n osalta 96 %. ovat puolestaan tavoite 1:n osalta 39 % ja tavoite 2:n osalta 56 %. Viivästyksistä johtuen yhteisöaloitteiden maksusitoumusaste on 29 % ja maksatusaste 64 %. Innovatiivisten toimien osalta maksusitoumusaste on vain 14 % koko vuodelle budjetoidusta ja maksumääräraha-aste 31 %. Innovatiivisille toimille pitää kuitenkin varata riittävä rahoitus, jotta ne pääsevät kunnolla käyntiin viivästymisestä huolimatta. 1 Ohjelmakauden hidasta aloitusta ja siitä johtuvaa uudelleenbudjetointia käsiteltiin aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan budjettiseurannan työasiakirjassa 1/2001 (PE 301.818). PE 301.844 2/5 DT\447063.doc
Koheesiorahaston osalta tilanne on myös huolestuttava. Koheesiorahaston maksusitoumusaste on edelleen vain 49 % ja maksumääräraha-aste 42 %. Useita projektipäätöksiä pitää tehdä vielä ennen vuodenvaihdetta, jotta määrärahoja ei menetettäisi. Maksumäärärahojen osalta merkittäviä ennakkomaksuja voidaan suorittaa, mutta maksatuspyyntöjä tulee niin hitaasti komissiolle, että toteutusaste on jäämässä alhaiseksi. Merkittävä osa ISPAn rahoituksesta on suunnattu tuloja tuoviin hankkeisiin. ISPA-tuen tehokkuuden lisäämiseksi tulisi alentaa rahoitusastetta 75 prosentista ja käyttää enemmän ulkopuolisia, ei-lahjarahaan perustuvia rahoituslähteitä. Osa ISPA-avusta pitäisi olla takaisinmaksettavaa rahoitusta, jotta määrärahoja voitaisiin sitten "kierrättää" uusiin hankkeisiin. Lokakuun puolivälissä ISPAn maksusitoumusmäärärahoista oli 52 % sidottu ja maksatuksista 48 % maksettu. Lähinnä edelliseltä ohjelmakaudelta periytyvää maksumäärärahakertymää (RAL) on jäljellä noin EUR 40 miljardia ja tämän kauden määrärahat mukaan lukien kokonaissumma oli lokakuun puolivälissä noin EUR 62 miljardia. Tavoite 1 määrärahoja on noin puolet kokonaissummasta, mutta se on suhteellisesti vähemmän (alle vuosibudjetin) kuin esimerkiksi koheesiorahaston ja yhteisöaloitteiden osalta, joissa jäämiä on moninkertaisesti vuosibudjettiin verrattuna. Edellisen kauden kertymät tulisi poistaa niin nopeasti kuin mahdollista, mutta samalla jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että rahat käytetään järkevästi ja suunnitelmallisesti ohjelmien loppuunsaattamiseen eikä pyritä päämäärättömään määrärahojen kuluttamiseen. Kuluvalla ohjelmakaudella vastaavanlaisia kertymiä ei onneksi uusista säännöksistä (n+2) johtuen pitäisi päästä syntymään. Valiokunnan kokouksessa jaetaan viimeisin budjetin toteutumistaulukko rakennerahastojen osalta. LIIKENNE TEN-liikenne B5-700 Maksusitoumusten taso syyskuun lopussa oli toteuttamissuunnitelman mukaisesti 75 % koko vuodelle budjetoidusta EUR 572 miljoonasta. Koko maksusitoumusmäärä tullaan käyttämään vuoden 2001 loppuun mennessä. Neljästätoista Essenin prioriteettihankkeesta on kolme saatettu päätökseen, nimittäin Oresund (fixed link), Malpensan lentokenttä ja Irlannin rautatiehanke. Jäljellä olevista hankkeista yhdestätoista hankkeesta kuusi on tarkoitus saada valmiiksi 2005 2006 ja rahoitus on pitkälti kunnossa. Kolmen käytävähankkeen (Multimodal link Portugal/Spain Europe, Nordic Triangle and Ireland-UK-Benelux road link) osalta ei ole vielä käytettävissä tarkkoja aikatauluja tai rahoitussuunnitelmia. Nämä hankkeet toteutuvat luultavasti vasta vuoden 2010 jälkeen. Nopeiden junayhteyshankkeiden (Pohjoinen Etelä ja Lyon Trieste) rakentaminen on aloitettu joillakin osuuksilla, mutta rahoitus on osittain epävarma ja joillakin osuuksia on viiveitä (esim. Brenner). Maksumäärärahojen osalta syyskuun lopussa oli maksettu EUR 130 miljoonaa EUR 215 miljoonan vuosibudjetista. Maksut aikaisempien vuosien maksujäämiä (RAL) vastaan ovat olleet odotettua hitaampia, mutta tilannetta yritetään parantaa, toki hyviä DT\447063.doc 3/5 PE 301.844
rahoitusperiaatteita noudattaen. Komission arvioi, että ennakkomaksut mukaan lukien päästään 100% :n tasoon maksatusten osalta vuoden loppuun mennessä (EUR 512 miljoonaa). Hallintokulut Toimintabudjetti 2.84 100% 522.17 100% Liikenneturvallisuus B5-702, kestävä liikkuvuus B5-704, toimintaohjelma yhdistettyjen tavarakuljetusten edistämiseksi (PACT) B5-706 Näiden kolmen momentin osalta DG TREN on hajauttanut rahoituksen hallinnon, mikä on johtanut viiveisiin toteutuksessa. Siitä huolimatta, lähes koko budjetoitu summa voidaan hyödyntää sekä maksusitoumusten että maksumääräysten osalta. Kestävän liikkuvuuden momentille B2-704 tarvitaan lisämäärärahoja, jotta pystytään rahoittamaan eräitä prioriteettitoimia rautateiden osalta (esim. interoperability) kuin myös jäsenvaltioiden lentoliikenteen vertailun ja arvioinnin (benchmarking) osalta. Tarvittavat määrärahat aiotaan siirtää liikenneturvallisuusmomentilta B2-702. Tämä kuulostaa yllättävältä. B5-700A Talousarvio 2001 B5-700B Talousarvio 2001 2.84 2.84 572.16 522.17 2.67 94% 428.12 75% 2.70 95% 144.92 28% 2.84 100% 572.16 100% MM:n toteuttamissennuste B2-702 Liikenneturvallisuus B2-704 Kestävä liikkuvuus Talousarvio 2001 Talousarvio 2001 10.00 7.60 7.70 7.70 4.49 45% 3.13 41% 2.53 33% 4.67 61% 8.80 88% 8.90 116% 6.40 84% 8.80 114% PE 301.844 4/5 DT\447063.doc
B2-706 PACT Talousarvio 2001 Maksusitoumusmääräraharahat Maksumäärä- 7.50 6.00 7.50 100% 2.50 42% 7.50 100% 5.70 95% JOHTOPÄÄTÖKSET Kuten jo 2001 budjettiseurannan ensimmäisessä osassa todettiin, vuoden 2001 budjettiprosessi perustui rakennerahastojen ja koheesiorahaston osalta epärealistisiin odotuksiin. Budjetin toteutus on kaukana budjetoiduista luvuista. Koheesiorahastolle aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta esitti viime vuoden budjettilausunnossaan alhaisempia määrärahoja, mutta neuvosto piti kiinni korkeammista luvuista. Asianomaiset jäsenmaat eivät ole pystyneet pitämään kiinni sitoumuksistaan. Rakennerahastojen osalta budjetin toteutuksen vaikeudet johtuvat pitkälti ohjelmaneuvotteluiden viiveistä. Essenissä sovittujen TEN-prioriteettihankkeiden osalta pitäisi tarkemmin arvioida tilannetta ja selvittää mitkä hankkeet on kokonaan toteutettu, mikä on keskeneräisten tai aloittamattomien hankkeiden osalta realistinen toteuttamisaikataulu, tehtiinkö hankevalinnassa virheitä ja ovatko jäsenmaat riittävästi sitoutuneet projekteihin. Arvioinnin tulokset pitäisi ottaa huomioon uusia TEN-hankkeita valittaessa ja nykyisiä suunnitelmia tarkistettaessa. DT\447063.doc 5/5 PE 301.844