Karelia CBC tilannekatsaus

Transkriptio

1 Karelia CBC tilannekatsaus Aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala

2 Ohjelman käynnistyminen viivästyi Ohjelmaa koskeva rahoitussopimus astui voimaan Ensimmäiset hankkeet käynnistyivät lokakuussa 2018 Hankkeet toteutettava vuoden 2022 loppuun mennessä

3 Hakukierrokset hakukierrosta, yhteensä 115 hankehakemusta 94 kehittämishankehakemusta 21 mikrohakemusta Rahoitettavaksi valitut hankkeet, yhteensä 40 hanketta Kehittämishankkeet 28, ohjelmarahoitus yht. n. 14,4 MEUR Mikrohankkeet 12, ohjelmarahoitus yht. n EUR Pohjoiskarjalaisia toimijoita mukana 29 hankkeessa

4 Rahoitettavaksi valitut hankkeet TL1 Yritysyhteistyö (18) kehittämishankkeita 9, joista 7 P-K mukana mikrohankkeita 9, joista 5 P-K mukana TL 2 Kulttuuri (8) kehittämishankkeita 8, joista 6 PK mukana TL3 Ympäristö (14) kehittämishankkeita 11, joista 8 P-K mukana mikrohankkeita 3, joista kaikissa P-K mukana

5 Kumppaneiden sijoittuminen rahoitetuissa hankkeissa Pääpartnerit Karjalan tasavalta 22 Pohjois-Karjala 12 Kainuu 4 Pohjois-Pohjanmaa 4 Partnerit Karjalan tasavalta 82 Pohjois-Karjala 45 Kainuu 6 Pohjois-Pohjanmaa 9 Helsinki, Pohjois-Savo, Pietari 2 Lappi, Etelä-Karjala 1

6 Hakukierrokset 2018 Haussa jäljellä oleva kehittämishankkeille varattu rahoitus 6,8 M Yritysyhteistyö 2,67 M Kulttuuri 2,01 M Ympäristö 2,03 M Ensimmäinen vaihe oli avoinna syksyllä hakemusta, joista 33 valittiin toiseen vaiheeseen Toinen vaihe sulkeutui Hankevalinnat vahvistetaan touko- tai kesäkuussa 2019 ja hankkeet käynnistyvät kuluvan vuoden aikana

7 Laajat investointihankkeet (LIPS) Rahoitettavaksi valittu 3 hanketta, ohjelmarahoitus yht. n. 15 MEUR Sortavalan vesihuollon kehittäminen, 36kk, alkanut Vartiuksen rajanylityspaikan kehittäminen, 36 kk, alkanut Värtsilän rajanylityspaikan kehittäminen, 36 kk, sopimus viimeistelyvaiheessa, alkaa kesään 2019 mennessä.

8 Värtsilän rajanylityspaikan kehittäminen rahti- ja henkilöliikenteen tarkastusrakennusten korjaus uusi rekkojen tarkastusrakennus passi- ja tullitarkastusmodulien korjaus (tarkastuspisteiden lisääminen 10:een) kaistojen asfaltoinnin uusiminen ja leventäminen uudet painonmittauslaitteet terveys- ja karanteenitarkastustoimintojen toimistojen ja eristystilojen rakentaminen keskeytymättömän sähköjärjestelmän rakentaminen

9 EU:n ulkorajaohjelmien valmistelutilanne Aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala

10 CBC post 2020 CBC siirtyy EU:n ulkosuhdepääosaston (DG Relex) alaisuudesta aluepolitiikan pääosaston alle (DG Regio) Unionin jäsenmaiden aluekehitysnäkökulma korostuu Sisä- ja ulkorajaohjelmille pääasiassa samat säännöt Tukiprosentti edelleen 90 Muutos voimaan jo tänä vuonna

11 Keskeiset asetukset Yleisasetus (Common Provisional Regulation, CPR ) Yhteiset säännöt kaikille rahastoille ja ehdotus rahoituskehyksestä ja varojenjakomekanismeista Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto Toimintapoliittiset tavoitteet (prioriteetit), jotka määrittelevät myös sisä- ja ulkorajaohjelmien sisältöä Interreg-asetus Sisä- ja ulkorajaohjelmien erityissäännökset. Interreg- ja ulkorajaohjelmat sisältyvät ensimmäistä kertaa samaan asetukseen, joten niitä koskevat pääasiassa samat säännöt NDICI-asetus (Neighbourhood, Development and International Cooperation Instrument) Uusi laaja EU:n ulkosuhdeinstrumentti, johon sisältyy myös rajat ylittävä yhteistyö (CBC)

12 Ulkorajaohjelmien määrärahat? Interreg rahoitus Suomen Interreg ohjelmien määrärahat laskevat 28 prosenttia, laskennallinen saanto 115,1 M (nykykaudella 161,3M ) Suomen laskennallisessa saannossa korostuvat valtioiden väliset ohjelmat, jolloin rahoitus laskisi erityisesti CBC ohjelmille Interreg rahoituksen jakokriteerinä ohjelma-alueiden väestömäärä eri painotuksin Suomen kokonaissaannon näkökulmasta haasteellista maarajojen merirajoja korkeammat painotusprosentit Painotus 25 km rajalta Jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 % eri Interreg osa-alueiden välillä (%-osuus tulisi olla suurempi, monissa ohjelmissa PK ei mukana) NDICI Rajat ylittävälle yhteistyölle osoitetaan 4% Naapuruudelle varatusta rahoituksesta eli noin 880 miljoonaa (nykykaudella vastaava summa noin 543M ). Rahoitus jakautuu kaikkien Euroopan CBC-ohjelmien kesken. Interreg-asetusehdotuksessa edellytetään rahoituksen tasapainoa: Interreg (50%) ja NDICI (50%). Koska Interreg-määrärahat laskevat, tämä tarkoittaisi myös ulkorajaohjelmien (nykyiset ENI CBC -ohjelmat) rahoituksen laskua. Rahoituskehysneuvottelut ovat kesken, laskennalliset saannot perustuvat alkuperäisiin esityksiin, jotka voivat muuttua.

13 Ulkorajaohjelmien teemat 60% enintään kolmeen toimintapoliittiseen tavoitteeseen Älykkäämpi Eurooppa mm. tutkimus-ja innovointi Vihreämpi Eurooppa mm. uusiutuva energia Yhteen liitetympi Eurooppa mm. digitaaliset yhteydet Sosiaalisempi Eurooppa mm. työmarkkinat, osallisuus, terveydenhuolto Kansalaisten Eurooppa mm. paikallinen kehittäminen, kulttuuriperintö 15% Interreg- erityistavoitteeseen Turvallisempi ja suojatumpi Eurooppa mm. rajanylitykset, liikkuvuus Lisäksi monivuotinen strategia-asiakirja ohjaa teemoja

14 Muita huomioita Hankekumppanuuksia voi rakentaa aiempaa joustavammin Uusissa säädöksissä ei liitännäisalueita eli ohjelma-alue käytännössä nykyinen ydinalue. Ei rajoitusta rahoituksen käyttämisestä ohjelma-alueen ulkopuolella. Mahdollisuus käyttää yksinkertaistettuja kustannusmalleja mahdollisesti helpompaa tuensaajille, raportointivaateet näiltä osin pienenevät Ennakkomaksut ohjelmille pienenevät, mahdolliset likviditeettihaasteet?

15 1-3 ohjelmaa Yksi ohjelma voi lisätä yhteistyötä eri alueiden välillä Oma ohjelma takaa tietyn rahoituksen. Karelia alueen kilpailukyky vs. muut ohjelma-alueet? Eri alueilla erilaiset yhteistyön painopisteet?

16 Uhkia Jos ohjelma ei käynnisty, rahoitus suunnataan Suomen sisärajaohjelmille, joissa P-K ei mukana Rahoitus vähenee, jos sopimusta ei saada allekirjoitettua määräaikaan mennessä Ohjelmien käyttö osana pakotteita? Interreg asetus 12 artikla Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.

17 Kiitos!