EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Talousarvion valvontavaliokunta TYÖASIAKIRJA 1 erityiskertomuksesta nro 1/2008 ohjelmakausiin ja liittyvien suurten investointihankkeiden käsittely- ja jälkiarviointimenettelystä 1. OSA: Yhteenveto Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 1/2008 tuloksista Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Antonio De Blasio 1 Työasiakirja on valmisteluasiakirja. Se ei ole lopullinen asiakirja, koska sitä ei ole käsitelty tavanomaisessa parlamentaarisessa menettelyssä eli sitä ei ole esitelty, siitä ei ole keskusteltu, siihen ei ole tehty tarkistuksia eikä siitä ole äänestetty. Siten työasiakirjassa esitetyt mielipiteet ja näkökohdat ovat esittelijän alustavia ja henkilökohtaisia mielipiteitä eivätkä edusta valiokunnan lopullista kantaa. DT\ doc PE v01-00

2 Menettely Erityiskertomus lähetettiin Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenille 12. maaliskuuta Samanaikaisesti jäsenvaltiot keskustelivat erityiskertomuksesta. Neuvoston päätelmäluonnokset julkaistiin 23. toukokuuta Esittelijä on laatinut tämän alustavan työasiakirjan lisätäkseen keskustelua komission kanssa. Esittelijä haluaa kiinnittää jäsenten huomion koheesiopolitiikkaan liittyvien suurhankkeiden merkitykseen ja korostaa, että komission kuuluttama sääntöjen johdonmukaisuus 1 voisi käynnistyä suurhankkeiden hyväksymismenettelyjen uudistamisesta. Lisäksi valiokunta kannattaisi komission aktiivista osallistumista yhteistyössä toteutettavaan hallinnointiin (erityisesti valvonta- ja arviointimenettelyssä) sekä avoimuuden lisäämistä. Haaste Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta on haastavaa poimia olennaiset seikat toistamatta kuitenkaan sitä suoraan ja jättämättä pois tärkeitä havaintoja. Esittelijä on tehnyt parhaansa, mutta tämä työasiakirja ei silti voi eikä sen pidä korvata tilintarkastustuomioistuimen kiinnostavan ja hyvin merkityksellisen erityiskertomuksen lukemista. Siitä lähtien, kun suurhankkeet lisättiin (rakennerahastoja koskevan asetuksen (ETY) N:o 2082/93 16 artiklan 2 alakohta) 2 Euroopan yhteisön aluetukipolitiikan järjestelmään, on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi tutkia näitä hankkeita tarkkaan niihin liittyvien suurien varojen vuoksi. Näitä useita miljoonia maksavia hankkeita tarkastelemalla voimme päättäjinä varmistaa, vahvistetaanko niillä todella taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta (perustamissopimuksen 174 artikla). Suurhankkeiden määrittely Vuosina suurhankkeen määritteleminen kävi yhä monimutkaisemmaksi. Samoin kävi näiden hankkeiden hyväksymismenettelylle. Lisäksi suuret EAKR-hankkeet toteutetaan rinnakkain koheesiorahastosta tuettujen hankkeiden kanssa eri säännöin (esimerkiksi suurhankkeen määritelmä, hyväksymismenettely) ja erilaisin institutionaalisin taustoin. EAKR-asetukset 3 : Ensimmäisellä ohjelmakaudella suurhankkeella tarkoitettiin hanketta, jossa käytettiin infrastruktuuri-investointeihin yhteensä yli 25 miljoonaa ecua ja tuottaviin 1 KOM(2003)0499 lopullinen, 4 kohta. 2 Rakennerahastoasetuksessa (EY) N:o 1164/94 ei ole määritelty suurhankkeen käsitettä, mutta kaikki koheesiohankkeet miellettiin suurhankkeiksi, jotka Euroopan komission piti hyväksyä yksitellen. 3 Neuvoston asetus (ETY) N:o 2082/1993, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1993, ja neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta PE v /5 DT\ doc

3 investointeihin yli 15 miljoonaa ecua. Suurhankkeet voitiin toteuttaa yksittäisinä hankkeina tai laajempaan tukitoimenpiteeseen liittyvinä hankkeina. Toisella ohjelmakaudella ( ) suurhankkeen tukikelpoisten kokonaiskustannusten täytyi olla vähintään 50 miljoonaa euroa. Lisäksi tukikelpoisten hankkeiden oli myös taloudellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla oli täsmällinen tekninen tehtävä ja selvästi eriytetyt tavoitteet. Tällöin suuria hankkeita saattoivat olla vain laajempaan tukitoimenpiteeseen (toisin sanoen ohjelmaan) liittyvät hankkeet. Koheesiorahastoasetukset 1 : Vain Euroopan laajuiset liikenneverkkohankkeet ja ympäristöalan hankkeet (tai teknisesti ja rahoituksellisesti riippumattomat hankkeiden vaiheet tai yhdenmukaisen kokonaisuuden muodostavat hankeryhmät), joiden vähimmäiskustannukset olivat 10 miljoonaa ecua/euroa, saivat rahoitusta. Koska koheesiohankkeita ei nimetty tilintarkastussyistä suurhankkeiksi, hankkeita, joiden kokonaiskustannukset olivat yli 25 miljoonaa ecua, pidettiin suurhankkeina ensimmäisellä ohjelmakaudella ( ). Toisella ohjelmakaudella ( ) suurhankkeen kokonaiskustannusten oli ylitettävä 50 miljoonaa euroa. Asetuksessa ei määritelty suurhankkeita muulla tavalla tälläkään kertaa. Suurhankkeen määritelmä oli kaiken kaikkiaan väljä: esimerkiksi taloudellisten yhtenäisten toimien kokonaisuus tulkittiin vuosien aikana monilla eri tavoilla. Vaikka Euroopan unionin asetuksissa käytetään termiä suurhanke, erityisesti jäsenvaltioissa käytetään usein muita teknisiä termejä, kuten esimerkillinen hanke, laaja hanke, iso hanke ja niin edelleen. Tämä on usein hyvin harhaanjohtavaa. Euroopan yhteisön tuen suuri määrä kasvaa entisestään Vuosien 1994 ja 1999 välillä 823 suurhanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat 48 miljardia ecua, saivat yhteisön tukea joko EAKR:stä tai koheesiorahastosta 2. Vuosina käynnissä oli rakennerahasto-ohjelmaa ja 920 koheesiorahastoohjelmaa. Tänä aikana koheesiopolitiikan kustannukset nousivat 109 miljardiin euroon (maksusitoumukset olivat 142,8 miljardia euroa). Toisella kaudella, vuosina , yhteisön tukea myönnettiin 437 suurhankkeelle, joiden kokonaiskustannukset olivat 71 miljardia euroa. 1 Konsolidoitu teksti neuvoston koheesiorahastoa koskevasta asetuksesta (EY) N:o 1164/94, annettu 16 päivänä toukokuuta 1994, jota on muutettu neuvoston asetuksilla (EY) N:o 1264/99 ja 1265/99 kesäkuun 21 päivänä. 2 Katso erityiskertomuksen nro 1/2008 taulukko 2. DT\ doc 3/5 PE v01-00

4 Rakennerahastojen talousarvio 15 jäsenvaltion unionissa ohjelmakaudelle nousi 213,44 miljardiin euroon (maksusitoumukset). Vuodesta 2000 lähtien käynnissä on ollut 545 toimenpideohjelmaa ja yhtenäistä suunnitteluasiakirjaa (rakennerahastot) sekä koheesiohanketta. Vuosina uusien alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan ohjelmien talousarvio on 347 miljardia euroa, ja toimenpideohjelmia odotetaan olevan Tähän mennessä komissiolle on ilmoitettu noin 800 suurhankkeesta. Ennakko- ja jälkiarviointi 2 Koska suurhankkeisiin on myönnetty huomattavia varoja, käyttöön on otettu erityinen alustava tutkintamenettely. Komission täytyy arvioida 3 suurhanketta etukäteen tiettyjen tekijöiden osalta ennen kuin hanke voidaan hyväksyä (asetuksen N:o 1260/ artikla ja asetuksen N:o 1265/ artikla). Samasta syystä asetuksissa (asetuksen N:o 2082/93 26 artikla ja asetuksen N:o 1260/ artikla) edellytetään, että Euroopan komissio tekee yhteistyössä jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisen kanssa jälkiarviointeja arvioidakseen varojen käyttöä, tukitoimien tehokkuutta, niiden vaikutusta taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja politiikan onnistuneisuutta. Tilitarkastustuomioistuin tarkasteli seuraavia 86:tta hanketta: Tuottavat investoinnit Liikenne Ympäristö Energia Muut EAKR KOHEESIO EAKR KOHEESIO Komission julkaistua tiedonannon koheesiopolitiikan strategioita ja ohjelmia ohjelmakaudella koskevien neuvottelujen tuloksista (KOM(2008)0301) komission jäsen Hübner totesi seuraavaa: Koheesiopolitiikalla tuetaan sitä, että esimerkilliset hankkeet lisäävät kasvua ja työnäkymiä koko Euroopan unionissa täydentäen muita yhteisön politiikkoja. Kaikki jäsenmaat ovat ottaneet Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamisen ohjelmiinsa ja tarttuvat uusiin haasteisiin, kuten globalisaation kiihtymiseen, ilmastonmuutokseen, Euroopan väestön ikääntymiseen tai siirtolaisongelmiin. 2 Ennakko- ja jälkiarviointi on sekä jäsenvaltioiden että komission tehtävinä, ja ne toteutetaan osana yhteistyöhön osallistumista. Tuki myönnetään ennakkoarvioinnin osoitettua, että keskipitkällä aikavälillä saavutettavat sosiaalis-taloudelliset edut ovat sopivassa suhteessa käyttöön otettaviin varoihin. (Asetuksen N:o 2082/93 26 artikla). 3 Asetuksen 1260/ artiklan 2 alakohta ja asetuksen 1083/ artikla. Arvioinnilla tarkoitetaan ehdotetun investointihankkeen ennakko-arviointia, jolla määritellään sen hyödyt ja hyväksyttävyys päätöksenteon perusteiden avulla (Guide to CBA of investment projects (investointihankkeiden kustannushyötyanalyysin opas) (1997), s. 122). PE v /5 DT\ doc

5 Hankkeita ei tarkastettu Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Itävallassa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Eri alojen suurhankkeiden osuus Tuotantoinvestoin 23,5 % 7,8 % nit (teollisuus) Liikenne 48,5 % ja energia 75,8 % Ympäristö ja vesi 20,5 % 16,4 % Energia 1,5 % ks. yllä Muut 6,0 % - Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus Tilintarkastustuomioistuin pyrki vastaamaan kahteen kysymykseen, jotka koskevat kahta suurhankkeiden toteutukseen liittyvää vaihetta: - Alussa yhteisön avustuksen hyväksymismenettely Valmisteleeko komissio suurhankkeisiin kohdistuvan yhteisön rahoituksen riittävän hyvin? - Hankkeen toteuttamisen lopussa jälkiarviointi Hyödyttävätkö suurhankkeiden jälkiarvioinnin tulokset myöhempää päätöksentekoa (10 kohta)? DT\ doc 5/5 PE v01-00