Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Transkriptio

1 Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto,

2 Rakennerahastojen Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/INTERREG) tavoite Toinen rakennerahastojen kahdesta tavoitteesta: Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ja Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) EAY -tavoitteella tuetaan rajat ylittävää (A), valtioiden välistä (B) ja alueiden välistä (C) yhteistyötä EU:n sisärajoilla. Se on jatkoa kaudella toteutetulle EAY -tavoitteelle ja edellisillä kausilla toteutetulle INTERREG -yhteisöaloitteelle. Kauden rahoitus jakaantuu yhteistyömuodoittain seuraavasti: 74 % rajat ylittävään yhteistyöhön (50 ohjelmaa) 20 % valtioiden väliseen yhteistyöhön (15 ohjelmaa) 6 % koko EU:n kattavaan alueiden väliseen yhteistyöhön (4 ohjelmaa: Interreg Europe, Interact, Urbact ja Espon) Osa EAY -tavoitteen varoista osoitetaan ulkorajaohjelmille (ENI CBC) 2

3 EU:n rakennerahoitus Suomelle EU:n rakennerahoitus yhteensä (nykyhinnoissa) 367 Mrd euroa, josta EAY tavoitteeseen 10,2 Mrd euroa (2,75 %) Suomen rakennerahoitus (nykyhinnoissa) Tavoitteet/ohjelmat M % Muutos ed. kauteen M % Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin Manner-Suomen ohjelma 1299 Ahvenanmaan ohjelma 5 Euroopan alueellinen yhteistyö ohjelmaa + ENI (seuraava kalvo) Yhteensä

4 Suomen EAY-ohjelmat EAKR-rahoitus Suomi Yht. Pohjoinen 17,6 42,0 Botnia-Atlantica 12,0 36,4 Keskinen Itämeri 32,9 122,5 Itämeren alue 29,3 264,0 Pohjoinen periferia 9,5 50,0 INTERREG EUROPE - 359,3 INTERACT III - 39,4 URBACT III - 74,3 ESPON ,3 ENPI /ENI CBC 60,0 69,0 YHTEENSÄ 161,3 4

5 EAY-ohjelmien erityispiirteet sekä uuden kauden haasteet ja valmistelutilanne EAY-ohjelmien erityispiirteet Kahden tai useamman maan yhteisiä ohjelmia, jotka valmistellaan ja toteutetaan yhdessä Ohjelmien EU-rahoitusta ei ole kiintiöity maittain Jokaisessa rahoitettavassa hankkeessa tulee olla, ohjelmasta riippuen, kumppaneita vähintään kahdesta tai kolmesta osallistuvasta maasta Uuden kauden haasteita Sisällöllinen keskittäminen (enintään 4 temaattista tavoitetta) Lisääntynyt paino tavoitteiden/tulosten määrittelylle/mittaamiselle EU:n Itämeristrategian tukeminen Hallinnon yksinkertaistaminen Uusien ohjelmien valmistelutilanne Ohjelmaesitykset on jätetty komissioon Ohjelmat hyväksytään vuoden 2014 lopulla tai vuoden 2015 alussa Ensimmäiset haut avataan heti hyväksymisen jälkeen (tai jo aiemmin) 5

6 Keskisen Itämeren ohjelman taustaa Ajatus Keskisen Itämeren ohjelmasta nousi esille edellisen ( ) ohjelmakauden valmistelussa. Pitkällisten keskustelujen jälkeen Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia päättivät perustaa Keskisen Itämeren ohjelman yhdistämällä aiemmat Saariston (FI, Ahv, SE) ja Etelä-Suomi Viro ohjelmat ja ottamalla mukaan uusia alueita Ruotsista ja Latviasta. Ohjelmaan sisällytettiin kaksi alaohjelmaa (Etelä-Suomi Viro, Saaristo), kolme hallintokomiteaa hankkeiden valintaa varten sekä hajautettu sihteeristö (Turun pääsihteeristö, kaksi sivupistettä, kaksi infopistettä). Hallintoviranomaiseksi nimettiin Varsinais-Suomen liitto. Ohjelman toimintalinjoiksi (prioriteeteiksi) valittiin 1) Turvallinen ja terveellinen ympäristö, 2)Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue ja 3) Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt. Ohjelman EU-rahoitus (102 M ) jaettiin sekä kolmen toimintalinjan että (indikatiivisesti) kolmen alaohjelman välillä.

7 Kauden ohjelman toteuttaminen ja tuloksia Ohjelman uutuudesta (uusia alueita, uudet hallintorakenteet) ja monimutkaisuudesta (alaohjelmat) johtuen sen toteuttaminen käynnistyi hieman muita ohjelmia myöhemmin. Käyntiin lähdettyään ohjelman toteuttaminen eteni rivakasti : vuosina toteutettiin 6 hakukierrosta ja rahoitettiin yhteensä 122 hanketta. Rahojen pilkkoutumisesta aiheutuvasta jäykkyydestä huolimatta sidottiin kaikki rahat ja saavutettiin kaikki ohjelman keskeiset tavoitteet. Merkittävänä saavutuksen voidaan pitää uuden ohjelma-alueen vakiinnuttamista ja useiden uusien yhteistyöverkostojen luomista lyhyessä ajassa. Hakemusten määrä on ollut suuri ja jopa kasvava. Ohjelma on selvästi vastannut olemassa olevaan tarpeeseen. Ohjelma on osaltaan myös tukenut EU:n Itämeristrategian toteuttamista: ohjelma on rahoittanut kolme ns. lippulaivahanketta ja noin 60 % ohjelman rahoituksesta on mennyt strategian mukaisille hankkeille.

8 Kauden ohjelman toteuttaminen ja tuloksia (2) 122 hankkeen jakautuminen Toimintalinjoittain 1) Ympäristö 34 2) Kilpailukyky 51 3) Yhteisöt 37 Ala-ohjelmittain Pääohjelma 67 Etelä-Suomi - Viro 35 Saaristo hankkeessa (82 %) on suomalaisia kumppaneita 55 hankkeessa (45 %) on suomalainen vetäjä/päähakija (Viro 31, Ruotsi 25, Latvia 10, Ahvenanmaa 1) 8

9 Uuden ohjelman ( ) valmistelu ja käynnistäminen Edellisen kauden hyviin kokemuksiin perustuen ao. maat päättivät valmistella uuden Keskisen Itämeren ohjelman kaudelle Vuonna 2012 maat sopivat mm. alaohjelmien säilyttämisestä, sihteeristörakenteen yksinkertaistamisesta, Satakunnan ja Pirkanmaan sisällyttämisestä ohjelmaalueeseen ja ohjelman avaamisesta yksityisille partnereille. Varsinaista ohjelmavalmistelua johti maiden yhteinen ohjelmointikomitea (JPC), jossa Suomea edustivat TEM, YM ja ao. maakunnan liitot. Valmistelun aikana järjestettiin temaattisia työpajoja ja laaja kuuleminen. Ohjelmaesitys valmistui kevättalvella 2014 ja jätettiin komissioon heinäkuussa. Komission ensimmäiset kommentit saatiin lokakuun alussa ja niihin pyritään vastaamaan tämän kuun aikana. Näillä näkymin ohjelma hyväksyttäneen ennen vuodenvaihdetta. Ensi viikolla pidetään epävirallinen seurantakomiteakokous, jossa käsitellään ohjelman käynnistämiseen liittyviä asioita. Ehdotus on, että ensimmäinen (kaksivaiheinen) haku avattaisiin joulukuun alkupuolella.

10 Onnea ja menestystä Josefinalle ja Uudenmaan liitolle tehtävässään Suomen kontaktipisteenä!