Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008-2010 Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008 2009 Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Jyri Manninen Sanna Mäkinen
2
Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010... 4 1.2. Tämän koontaraportin luonne ja tehtävä... 4 2. Kehittämistoiminta lukuvuonna 2008-2009... 5 2.1. Kehittämistoiminnan määrällistä tarkastelua... 5 2.2. Kehittämistoiminnan organisoituminen... 6 Ohjausryhmät ja muut kehittämisryhmät... 6 Oppilaanohjauksen suunnitelmat... 10 Yhteistyötahot... 11 2.3. Kehittämistoiminnan tavoitteet ja tulokset... 15 Tavoitteiden saavuttaminen... 15 Tärkeimmät saavutukset... 32 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät haasteet... 33 Hankkeissa toteutettu koulutus ja tuotetut materiaalit... 34 2.4. Arviot koulutuksen ja kehittävän arvioinnin antamasta tuesta... 34 2.5. Esitetyt toiveet ja terveiset... 43 Liitteet: LIITE 1. Raportoinnin palauttaneet hankkeet LIITE 2. Keinot, joilla hankkeissa on kehitetty melko paljon tai paljon eri tavoitealueita LIITE 3. Hankkeissa tuotetut julkisesti saatavilla olevat ohjauksen tukimateriaalit LIITE 4. Toiveet, ideat ja terveiset 3
1. Johdanto 1.1. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Käsillä oleva koontaraportti kokoaa oppilaanohjauksen kehittämisrahoitusta lukuvuonna 2008 2009 saaneiden hankkeiden raportointitiedot. Hankkeet liittyvät vuosina 2008 2010 rahoitettavaan oppilaanohjauksen kehittämiseen, jonka tavoitteeksi on asetettu oppilaanohjauksen kehittäminen paikallisena ja seudullisena toimintana. Erityisiksi oppilaanohjauksen kehittämisen tavoitteiksi on asetettu alueellisen ohjaussuunnitelman kehittäminen, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, yhteistyön kehittäminen työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa, yhteistyön kehittäminen nuorten hyvinvointiin ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen osallistuvien toimijoiden kanssa, ja toiminnan juurruttaminen pysyväksi osaksi alueen ja/tai oppilaitoksen toimintaa. Oppilaanohjauksen kehittämiseen lähti mukaan 127 kuntaa ja 21 yksityistä koulutuksen järjestäjää, jotka pyrkivät parantamaan ohjaustyötä perusopetuksen 6. 9. luokilla. Niiden tavoitteiden asettelu on hyvin moniaineksista, sillä kunnan tai oppilaitoksen koosta ja lukuisista olosuhdetekijöistä johtuen opinto-ohjauksen parantamistarpeet vaihtelevat. Toimijoiden työn tueksi ja hankkeiden vaikutusten arvioimiseksi käynnistyi myös kehittävä arviointi, josta vastaa Joensuun yliopisto, sekä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koordinoima valtakunnallinen täydennyskoulutus. 1.2. Tämän koontaraportin luonne ja tehtävä Hankkeiden rahoitusehtoihin kuuluva toiminnan raportointi Opetushallitukselle toteutettiin keväällä 2009 verkkolomakkeella. Raportoinnin käytännön toteutuksesta ja tulosten koonnista vastasi Joensuun yliopisto. Koska kyseessä on hankkeiden raportointi rahoittajalle, on syytä muistaa että tulokset eivät ole varsinaisia tutkimustuloksia, vaan hankkeiden itsearviointiin perustuvaa raportointia toiminnan laajuudesta, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Koontaraportti on tämän vuoksi kokoava ja jonkin verran tuloksia analysoiva, mutta pääosin toteava (kuinka hankkeet oman arvionsa mukaan etenevät), mutta varsinaista tulkintaa esimerkiksi hankkeiden paremmuudesta ei esitetä. Koontaraportti palvelee rahoittajan (OPM) ja toimintaa koordinoivan tahon (OPH) lisäksi itse hankkeita, sillä se tarjoaa hyvän kokonaiskuvan oppilaanohjauksen kehittämisestä lukuvuonna 2008 2009. Tämän vuoksi raporttiin on koottu myös runsaasti liitetiedosto- 4
ja, joista käy ilmi koko hankekirjo, ja erityisesti hankkeiden keskinäistä verkostoitumista ja vertaisoppimista tukevia asioita. Määräaikaan mennessä verkkolomakkeella palautettiin 112 hankeraporttia, joista osa kattaa seutuhankkeiden kautta useamman hankkeessa mukana olevan kunnan. Koontaraportin kirjoittamisvaiheessa palautettiin vielä yksi raportti, joka ehti mukaan tilastoanalyyseihin, mutta ei laadullisiin sisällönanalyyseihin. Osa tuloksista perustuu siis 113 ja osa 112 hankeraporttiin. 2. Kehittämistoiminta lukuvuonna 2008-2009 2.1. Kehittämistoiminnan määrällistä tarkastelua Kehittämisen määrällisestä ja alueellisesta vaikuttavuudesta kertovat hankkeissa mukana olevien koulujen, oppilaiden ja eri hanketoimijoiden määrät, jotka on kuvattu taulukossa 1. Kehittämisessä on mukana yhteensä 994 koulua, joiden kautta hankkeen vaikutuspiirissä on yhteensä jopa 230.000 eri kouluasteiden oppilasta. Taulukossa max. sarake kertoo hankeraporteista löytyvät suurimman arvon, keskiarvo sen, mikä hankkeissa mukana olevien koulujen, oppilaiden tai toimijoiden määrien keskiarvo. Oppilasmäärät ovat laskennallisia arvioita, jotka perustuvat pääasiassa hankekoulujen oppilasmääriin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on raportoinut hankkeen vaikutuspiirissä olevan 24.000 alakoulun oppilasta. TAULUKKO 1. Kehittämisen vaikuttavuuden ja toimijoiden määrällinen koonta (n = 113 hanketta) Yhteensä Max. Keskiarvo Hajonta Kuinka monta koulua ja/tai oppilaitosta on ollut mukana kehittämistoiminnassa? 994 109 8,80 14,4 alakoulun oppilaita 102.736 24.000 1059,13 3091,6 yläkoulun oppilaita 104.236 10.000 956,29 1691,3 toisen asteen tai muun koulutusmuodon oppilaita 20.618 6.962 355,48 1107,9 rehtoreita 367 50 3,53 6,4 oppilaan/opinto-ohjaajia 509 60 4,54 8,1 aineenopettajia 1.299 446 15,46 51,0 luokanopettajia 627 180 8,59 23,2 erityisopettajia 424 53 4,66 9,0 opetushallinnon muita edustajia 193 15 2,54 3,4 sosiaali- ja terveystoimi 240 25 3,04 4,4 5
nuorisotoimi 140 12 1,69 1,7 työ- ja elinkeinohallinto 81 5 1,35 1,1 työnantajataho (yritys, -yhdistys) 350 76 5,38 13,5 kolmannen sektorin toimijat 87 10 1,78 2,4 jokin muu toimijataho 167 30 3,55 5,5 Tuloksista käy ilmi, että hankkeet ovat keskimäärin melko suuria, sillä ne kattavat keskimäärin 8,8 koulua ja noin pari tuhatta oppilasta. Myös mukana olevien toimijoiden (opettajat, opot, hallinto, muut sidosryhmät) määrä ja moniammatillinen kirjo on hyvä. Muita toimijatahoja olivat esimerkiksi Nuorten Ystävien ylläpitämien lastensuojelu- ja vammaispalvelulaitoksien koulua lähellä oleva henkilöstö Koulukuraattori vanhempainyhdistysten puheenjohtajat. YES -keskus, yrittäjyyskasvatuspalveluja kouluille tarjoava keskus. Ja edelliseen liittyen oppilaiden pyörittämä nuori yrittäjyys yritys, Forte NY, joka rakensi oppilaille kesätyö- ja tet-paikkoja sisältävän sivuston: http://forte.kpk.fi huoltajat seurakunta kunnan elinkeinotoimen edustajia 2 Päivällisteatterin edustaja poliisi Bovallius ammattiopisto Lastenpsykiatrinen poliklinikka Perheneuvola Nuorisoasema toisen asteen opettaja 2.2. Kehittämistoiminnan organisoituminen Ohjausryhmät ja muut kehittämisryhmät Suurin osa hankkeista on asettanut itselleen ohjausryhmän, mutta mukana on myös 9 hanketta (8 %), joissa ei ole ohjausryhmää. Ohjausryhmissä on keskimäärin 8,8 jäsentä, ja ne kokoontuvat yleisimmin 2 kertaa vuodessa. Kokoontumiskertojen keskiarvoa (5,5 kertaa vuodessa) nostaa muutama hanke, jotka raportoivat ohjausryhmänsä kokoontuvan huomattavan usein, jopa 39 kertaa vuodessa (Kuviot 1 ja 2). 6
KUVIO 1. Ohjausryhmien jäsenten määrät 7
KUVIO 2. Ohjausryhmien kokoontumistiheys Hankkeiden organisoitumista kuvaa myös muiden kehittämistoimintaa tukemaan perustettujen ryhmien määrä, jota on kuvattu seuraavassa kuviossa. Raporttien mukaan 43 % hankkeista ei ollut perustanut muita työryhmiä, mutta muissa niitä on perustettu yleisimmin muutama kappale, onpa mukana jopa yksi laaja alueellinen hanke, jossa oli perustettu yhteensä 22 työryhmää eri kuntiin. 8
KUVIO 3. Muiden työryhmien määrien jakauma Muut työryhmät olivat yleensä oppilaanohjauksen kehittämistä tukevia koulu-, kunta- tai aluekohtaisia ryhmiä, esimerkiksi: kehittämisryhmä ETU-OPO Laukaan työryhmä Seudullinen kehittämisryhmä / Seudullinen kehittämistyö mobbningsgruppen Suunnitteluryhmä/kehittämistoiminnan suunnittelu Kehittämisryhmä Toivakan kehittämisryhmä Hartolan kehittämisryhmä Jälkiohjausryhmä Hollolan kehittämistiimi Ohjauksen kehittämistyöryhmä Kärkölä Asikkalan moniammatillinen työryhmä Kunnan kehittämistiimi 9
Hankkeita pyydettiin raportoimaan kolmen tärkeimmän ryhmän osalta myös niiden jäsenmäärät, joka on yhteensä 1477 henkilöä, jotka toimivat yhteensä 156 ryhmässä. Kehittämistyön ohessa syntyneiden työryhmien merkitys on siten varsin suuri. Oppilaanohjauksen suunnitelmat Vain joka viidennen hankkeen toiminta-alueella oli valmis kokonaisvaltainen oppilaanohjausta koskeva suunnitelma, ja suurimmalla osalla (57,5 %) se oli valmisteilla. Tilanne oli vielä heikompi kokonaisvaltaisten nuorten hyvinvointi-, tuki- ja ohjauspalveluja koskevien suunnitelmien kohdalla, jotka eivät olleet edes valmistelussa 38 % kohdalla. (Kuviot 4 ja 5). KUVIO 4. Alueellisten oppilaanohjauksen suunnitelmien tilanne 10
KUVIO 5. Alueellisten nuorten hyvinvointi-, tuki- ja ohjauspalveluja koskevien suunnitelmien tilanne Yhteistyötahot Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan paikallinen yhteistyö on ollut laajaa. Hankkeista 85,8 % ilmoittaa tehneensä yhteistyötä muiden nuorten hyvinvointia ja ohjausta kehittävien hankkeiden kanssa. Yhteistyötä on tehty niin seudullisella, kunnallisella kuin organisaatiotasolla sekä yksilötason yhteistyöverkostoissa. Yhteistyöhön osallistuvien toimijoiden kirjo on laaja ja paikallisesti vaihteleva. Pääsääntöisesti yhteistyötä on kuitenkin tehty lähialueen koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen puitteissa sekä nuorisotoimen vapaa-ajan toiminnan puitteissa. Yli kuntarajat ylittävässä seudullisessa kehittämistyössä yhteistyöstä on koordinoitu erillisellä seudullisella ohjaus- ja suunnitteluportaalla. Seudullisen suunnitteluryhmä on siten toiminut edelleen yhteistyössä kuntatason toimijoiden kanssa. Eniten yhteistyötä on tehty toisen asteen koulutuksen, nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Vähimmälle on jäänyt kansainvälinen yhteistyö sekä nuorisojärjestöjen kanssa toimiminen (Kuvio 6). 11
Yhteistyön määrä eri tahojen kanssa toisen asteen koulutus nuorisotoimi sosiaali- ja terveystoimi yritykset vapaa-ajan toimi muut tahot muut työelämän edustajat työ- ja elinkeinohallinto kansainvälinen yhteistyö järjestöt ja yhdistykset nuorisojärjestöt 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KUVIO 6. Yhteistyö eri tahojen kanssa ei lainkaan jonkin verran varsin paljon paljon Raporteissa mainittuja muita yhteistyötahoja on esitelty tarkemmin taulukossa 2. Taulukosta on nähtävissä, että paikallisina yhteistyötahoina on ollut opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä, seurakuntia, paikallisia yhdistyksiä ja säätiöitä, järjestöjä sekä alueellisen työja elinkeinoelämän edustajia ja kehittäjiä. TAULUKKO 2. Oppilaanohjauksen kehittämisen muut yhteistyötahot Mainintoja Seurakunta (nuorisotyö) 17 Muu hanke (KELPO, JOPO, oppilaanohjaus, Etsivä työ) 7 Poliisi 5 Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) 4 Nuorten hyvinvointia, koulutusta ja työllistymistä edistävä säätiö 3 4H yhdistys 3 Vanhempainyhdistys/-toimikunta 3 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä (ammattioppilaitos; ammattiinstituutti; koulutuskeskus) 4 Vapaaehtoisjärjestö (esim. SPR) 2 Kansalaisopisto 2 Ammattikorkeakoulu 1 Yksityinen oppilaitos 1 Oppilaskunta 1 Taitaja 2009 -organisaatio 1 Vanhustenpalvelu 1 12
Yrittäjäjärjestö/ -yhdistys 2 Kehittämistoiminnan yhteistyö ei ole ollut yksiulotteista, vaan tapahtunut eri tasoilla ja eri toimijakentillä samanaikaisesti (henkilökohtainen, organisaatioiden sisäinen, alueellinen yhteistyö). Yhteistyö on näkynyt lyhytkestoisena toimintana (esim. koulutustilaisuuksia, yhteisen tapahtuman järjestäminen), mutta myös pysyvämpien yhteistyömallien rakentamista on tavoiteltu (hyvinvointisuunnitelman laatiminen, oppilashuoltoverkoston kehittäminen). Oppilaanohjauksen yhteistyötahot ovat tavanneet toisiaan yleisimmin paikallisten perusopetuksen kehittämishankkeiden puitteissa ja paikkakunnan muiden erityishankkeiden tiimoilla. Yhteistyöverkostoja on pyritty kehittämään myös eri toimijoiden välisten yhteistoiminta-alueiden ympärille. Näitä ovat muun muassa nivelvaiheen yhteistyö, oppilashuolto, koulutus- ja työelämäkokeilut, työpajatoiminta ja erilaiset työharjoittelujaksot sekä toiselle asteelle uusien opiskelijoiden rekrytointi ja alueellinen koulutusmarkkinointi. Yhtenä alueellisen yhteistyön muotona on ollut yhteisten koulutusten ja seminaarien järjestäminen. Tällöin koulujen ja oppilaitosten opetus- ja oppilashuoltohenkilökunnalle sekä eri hallintokunnista tuleville toimijoille on toteutettu alueellisena koulutuksena erilaisia kehittämistavoitteita palvelevia koulutustapahtumia (oppilaanohjaus, oppilashuolto, erityisopetus, varhainen puuttuminen). Rehtoreita on lisäksi kutsuttu erillisiin suunnitteluja kehittämisseminaareihin. Alueellisen suunnitelman laatiminen on myös edistänyt alueellista yhteistyötä. Useissa suunnitelmissa tavoitteena on ollut myös oppilaanohjauksen koulu- ja kuntatason suunnitelman laatiminen osaksi laajempaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joka kattaisi kaikki alueen lasten ja nuorten vapaa-aikaan, terveyteen, hyvinvointiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät palvelut. TAULUKKO 3. Oppilaanohjauksen alueellisen kehittämisen yhteistyömuodot Mainintoja Verkostotapaamiset ja -yhteydenpito (yhteiset tapaamiset, keskinäinen tiedotus) 30 Koulutusten ja seminaarien järjestäminen 16 Yhteistyö tietyillä yhteistoiminta-alueilla (nivelvaihe, oppilashuolto, työelämätutustuminen, työharjoittelujaksot, pajakoulu) 16 Ohjausta koskevan suunnitelman/ toimintamallin laatiminen (lasten ja nuorten opinpolkua tukevien toimijoiden kanssa) 12 Yhteinen verkkoympäristö 9 Alueellisen toiminnan koordinointi yhdellä ohjausryhmällä/-taholla 6 Koulutustilaisuudet ja teemapäivät oppilaille ja vanhemmille 4 Info-/tukimateriaalin vaihtaminen 4 Työelämän ja koulun yhteistyömuodot (järjestelyt, verkkoympäristö) 3 TAULUKKO 4. Esimerkkejä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan alueellisesta yhteistyöstä Koulutuksen järjestäjä Esimerkkejä alueellisista yhteistyömuodoista 13
Kuusamon kaupunki Enonkoski ja ympäryskunnat Pestalozzi Vantaan sivistystoimi Iisalmen kaupunki Asikkalan kunta Mikkelin kaupunki Hollolan kunta Helsingin kaupunki Nuorten Ystävät ry Mukana työryhmässä, jonka tehtävänä oli rakentaa Kuusamon lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisen toimeenpano-ohjelma huhtikuun loppuun mennessä. Yhteistyö seudullisen Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman laatimisen yhteydessä. Yhteistyö seudun esi- ja perusasteen opetuksen kehittämishankkeiden sekä TE -toimiston Verkko-projektin kanssa Yhteistyö muiden yksityiskoulujen kanssa, tutustuminen muihin oppilaanohjauksen kehittämishankkeisiin, tukimateriaalin vaihtaminen. Seutuyhteistyö (Helsinki ja Espoo) tet-käytäntöjen yhtenäistämisen, OPE-tetin ja täydennyskoulutuksen järjestämisen osalta Hoiva-tet:n suunnittelu yhteistyössä työvoimatoimiston sekä taloudellisen tiedotustoimiston toimijoiden kanssa Maakunnallinen ohjausryhmä ja kuntatasolla toimijat eri hankkeissa ovat samoja Perusopetuksen ja toisen asteen oppilashuolto-/opetushenkilökunnan keskusteluseminaarin järjestäminen Yksityisten koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyö (ovat mukana seudullisessa kehittämistiimissä). Koulutuksia eri hallintokunnissa toimiville suunnittelijoille ja kenttätyöntekijöille Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ulkomaille suuntautuva tetharjoittelu ja siihen liittyvät yhteistyötahot 14
2.3. Kehittämistoiminnan tavoitteet ja tulokset Tavoitteiden saavuttaminen Kuntia ja oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan kuluneen vuoden kehittämistoimintaansa suhteessa oppilaanohjauksen kehittämiselle asetettuihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset kehittämistavoitteet oli raportointia varten jaettu seuraaviin tavoitealueisiin: 1) Ohjausta edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen 2) Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus 3) Työelämään tutustumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen 4) Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 5) Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren ohjaus 6) Ohjauksen seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen 7) Ohjaukseen liittyvän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen 8) Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Kehittymistä tuli arvioida tavoitealueittain asteikolla: 0) ei tavoitteena, 1) on ennallaan 2) kehittynyt hieman 3) kehittynyt melko paljon 4) kehittynyt paljon. Tämän jälkeen pyydettiin vielä kuvailemaan tarkemmin toimintaa ja toimenpiteitä niiden tavoitteiden osalta, joissa kehitystä oli tapahtunut melko paljon tai paljon. Tavoitteiden ja niiden saavuttamisen painottumista kuvataan kuviossa 7. Työelämään tutustumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen Nuorten hyvinvointia ja opinpolkujen tukemista edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus Ohjaukseen liittyvän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Ohjauksen seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen Perusasteen päättäneen työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren ohjaus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei tavoitteena on ennallaan kehittynyt hieman kehittynyt melko paljon kehittynyt paljon KUVIO 7. Tavoitteiden painottuminen ja niissä toteutunut kehitys 15
Eniten näyttäisi kehittyneen työelämäyhteistyö ja alueellinen yhteistyö. Myös nivel- ja siirtymävaiheiden tukeen on onnistuneesti panostettu. Kehittämisen tarvetta näyttäisi olevan edelleen ohjauksen arviointi- ja seurantamenetelmien sekä ohjausinstituutioiden ulkopuolella olevien nuorten ohjauspalveluiden kehittämisessä. Seuraavaan osiossa esitellään joitakin väliraporteissa mainittuja toimia, joiden myötä kehittämistavoitteita on edistetty paljon tai melko paljon. Kaikki kehittämistoimet on koottu tavoitealueittain liitteeseen 2. 1. Ohjausta edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen 113 väliraportista yli puolessa eli 55,3 % raportoitiin toimenpiteistä, joiden myötä alueellinen yhteistyö oli kehittynyt paljon tai melko paljon. Yhtenä tärkeänä tekijänä ja alueellisen yhteistyön edistäjänä on ollut kehittämistoiminnan antama mahdollisuus verkostoitua alueen ohjaustyötä tekevien tahojen kanssa: Hankkeen avulla saatiin luotua tilaisuus verkostoryhmien syntymiselle ja avattiin oppilaanohjaukseen liittyvää keskustelua läpi kouluasteiden aina toiselle asteelle sekä työvoimahallinnon ja nuorisotoimen suuntaan. (Salla) Verkostoitumista on tapahtunut tietyn ammattiryhmän sisällä (esim. opinto-ohjaajat) sekä moniammatillisesti (kehittämistyöryhmät). Verkostoitumista on tapahtunut niin koulutusinstituutioiden sisällä kuin alueellisissa instituutio- ja sektorirajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan verkostoitumisen ulottuvuuksia: TAULUKKO 5. Oppilaanohjauksen yhteistyön ulottuvuudet Sektori- ja instituutiorajat ylittävä yhteistyö Instituution sisäinen yhteistyö Ammattiryhmän sisäinen Alueellinen opinto-ohjaajien verkosto Kuntien sivistystoimenjohtajat (esim. Oulun alueen sivistystiimi) Rehtorit (esim. aluerehtorit) Opinto-ohjaajat Opettajat Moniammatillinen Kehittämistyöryhmät Nivel- ja siirtymävaiheen moniammatilliset yhteistyöryhmät (opetustoimi, työ- ja elinkeinotoimi, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi) Työelämätutustuminen (koulu, nuorisotoimi, toisen asteen oppilaitokset, yrittäjät, koulutustyöelämäyhteistyön kehittäjät) Työharjoittelu/-pajatoiminta (opetustoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) Luokanopettaja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveyden hoitaja, koulukuraattori, rehtori ja muu oppilaitoksen henkilökunta 16
Seuraavassa esitellään väliraporteissa mainittuja keinoja alueellisen verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Verkostoyhteistyön edistämisen ytimessä ovat olleet aika yhteisille tapaamisille, eri ohjauskäytäntöjen hahmottaminen sekä niiden yhtenäistäminen. Kunnan/ seutukunnan moniammatillinen yhteistyö kehittynyt yhteisten tapaamisten kautta. (Laukaa, Jyväskylän seutu) Seudullisen opinto-ohjaajien kehittämistiimin perustaminen, ja Lahden kansanopiston liittyminen tiimiin. (Lahden kansanopisto) Koulujen välistä alueellista yhteistyötä on edistetty yhtenäistämällä eri kuntien tai kuntarajat ylittävän alueen perusopetuksen oppilaanohjauksen käytäntöjä: Luotu yhteistyöverkosto Varkauden ja Leppävirran välille - ohjauskäytänteiden yhtenäistäminen. (Varkaus) Kolme kuntaa yhdistyi yhdeksi isoksi, jonka vuoksi laadimme yhteisen OPSin ja teimme kouluihin selkeän työnjaon ohjaukseen liittyen. (Sastamala) Nuorten koulutustarpeita on pyritty hahmottamaan alueellisesta näkökulmasta. Samalla on pyritty edistämään toimintapolitiikkaa, jossa koulutuspaikkojen alueellinen tarjonta kohtaisi alueen nuorten koulutustarpeita: Alueellisessa kehittämistyöryhmässä on nostettu esille kaikkien nuorten oikeus esim. kymppiluokkaan perusopetuksen jälkeen asuinpaikasta riippumatta. (Oulunsalon kunta, Oulun seutu) Moniammatillista yhteistyötä on edistetty suunnittelemalla yhteisiä toimintamalleja sekä tutustumalla toisten ammattilaisten toimintatapoihin. Samalla on lisätty tietoisuutta eri ammattilaisten osaamisesta sekä toiminta- ja työskentelytavoista: Oppilashuoltoryhmä (mukana Lumijoen opo) kävi tutustumisvierailulla Limingan pajalla, Limingan toimintakeskuksessa, Limingan nuorisotalolla, Limingan sosiaalitoimessa, Limingan seurakunnassa, Luovi Limingan yksikössä sekä työ- ja elinkeinotoimistossa Limingassa. Suunnittelimme yhteistyökuvioita. (Liminka) Nuorisotyöntekijöiden TET: Raahen kaupungin nuorisotyöntekijät ovat olleet Raahen kolmella yläkoululla viikon mittaisella 'TET-jaksolla'. Viikko piti sisällään oppituntien pitämistä eri vuosiluokille esim. terveellisistä elämäntavoista, turvallisesta nettikäyttäytymisestä, nuoruudesta ja arvoista. Nuorisotyöntekijät myös seurasivat eri oppiaineiden tunteja ja olivat välitunneilla läsnä oppilaiden parissa. He kävivät myös keskustelut koulun eri toimijoiden, kuten terveydenhoitajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin ja rehtorin kanssa sekä tutustuivat oppilashuoltoryhmän toimintaan. (Raahen seutu) 17
Kehittämistoiminnan myötä on myös luotu uusia yhteistyöverkostoja, joiden avulla on tuotettu uusia yhteisiä työ- ja toimintatapoja monipuolisemman tuen varmistamiseksi nuorille: Aloitettu yhteistyö nuorisotoimen ja nuorten huoltajien kanssa tarjoamalla nuorille tukea sekä toiminnallisia ja elämyksellisiä kokemuksia koulun ulkopuolella. (Nastola) Sosiaali- ja vapaa-aikatoimi vastuutettu yhdessä koulutoimen kanssa puuttumaan nuorten syrjäytymiseen. (Hämeenkosken kunta) Yhteistyötä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen, työpajan sekä ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa yhteisten projektien myötä. (Kiiminki, Oulun seutu) Alueellisen yhteistyön edistämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia, kuten seminaareja, teemapäiviä ja koulutuspäiviä: Järjestimme 16.4.2009 YriTETään yhteistyössä seminaarin, jossa ideoimme työelämäyhteistyöhön uusia toimintamuotoja yhdessä opettajien, kouluhallinnon, kuntien luottamushenkilöiden sekä yrittäjien kanssa. (Halsua, Lestijärvi, Kaustinen, Perho, Veteli) Järjestimme kunnassa METKA-messut (=Me taitavat kasvattajat), joka kokosi kunnan lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot yhteen. (Hartola) Opettajille ja huoltajille tarjottu koulutus ja luentotilaisuudet tukemaan kasvatustyötä ja ohjauksellista työotetta. (Nastola) Ohjauksen alueellinen koordinaatio ja johtaminen on pyritty varmistamaan erillisillä ohjaus- ja suunnitteluportailla: Kunnan ja seutukunnan ohjausryhmien välinen yhteistyö. (Pello) Perustettu moniammatillinen ohjausryhmä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä seutukunnan toisen ohjausryhmän kanssa. (Ylitornio) Verkostoitumista on edistänyt osallistuminen valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutuksiin. Yhteiset koulutukset ovat antaneet mahdollisuuden tavata toisia kehittämistoimijoita ja tutustua toisten käytäntöihin: Osallistuminen seutuk.op.ohj. kehittämistyöryhmään ja valtakunnalliseen op.ohj.koulutukseen. (Kiiminki, Oulun seutu) Erityisopettajan kouluttautuminen ohjauksellisissa asioissa. (Puumalan kunta.) 18
Yhtenäisen ohjaussuunnitelman laatiminen on jäsentänyt alueellista yhteistyötä. Sen kautta on pyritty tuomaan alueellisen ohjaustoiminnan tavoitteet, toimintaperiaatteet ja yhteistyöverkoston kaikkien keskeisten tahojen tietoon. Seuraavassa esitetään joitakin otteita ohjaussuunnitelman laatimisen prosesseista: Hankkeen ohjaussuunnitelmaa työstävässä ryhmässä on kartoitettu ohjauksen tarpeita maahanmuuttajien, erityisen ja tehostetun tuen tarpeen, erityiskoulujen, nivelvaiheiden, alakoulun ohjauksen ja yläkoulun oppilaanohjauksen osalta sekä tiedonsiirron, menetelmien ja sisältöjen ja seurannan ja arvioinnin osalta ja pohdittu huoltajien kanssa tehtävää työtä ja oppilashuollon osuutta. Tavoitteena kuntatason ohjaus-suunnitelman rakentamiseksi tarvittava opintopolun mallinnus esikoulusta 2. asteelle, jolloin mallinnuksessa keskeistä ohjaus tehtävä, ohjaustehtävän tavoite ja toimijat. (Espoo) Peruspalvelukeskus Oivan kuntien kanssa on eri hallintokuntien yhteistyönä kirjoitettu prosessikuvaus yhteishausta ja sen jälkeisestä ajasta. Ratkaistaan ohjauksen ongelmakohdat ja sovitaan työnjaosta. (Hollola) Maakunnallinen perusopetuksen oppilaanohjauksen strategia, jossa tuodaan esiin mitä ja miten ohjauspalveluita tulisi maakunnassa ja kussakin kunnassa järjestää. (Lahden seutu) Ohjauksen järjestämistä koskevia suunnitelmia on julkaistu julkisissa ja sisäisissä tietoverkoissa (ks. myös liite 3): Seinäjoen 6-18 -vuotiaiden opintopolun ohjauksen kokonaissuunnitelma intranettiin toimenkuviksi (vrt.lao.fi). (Seinäjoki) Olemme julkaisseet ohjauspolkukuvauksen (opon työ) ja julkaisemme oppilaanohjauksen opintopolkukuvauksen (verkko-opo) toukokuussa 2009. (Turku) Alueellista yhteistyötä on edistetty vakiinnuttamalla käytäntöjä ja oppilaanohjauksen vuosittaista toimintaa: Erityisen tärkeänä olemme kokeneet opojen keskinäisen yhteistyön lisääntymisen seutukunnan alueella. Olemme myös luoneet uusia, yhteisiä käytänteitä, joita on tarkoitus edelleen kehittää. Yhteisistä, säännöllisistä kokoontumisista on tarkoitus luoda pysyvä käytäntö. (Halsua, Kaustinen, Perho, Lestijärvi, Veteli) Ylä-Savon ohjaustoimijoiden kokoontumisten vakiinnuttaminen: a. Vuotuisen toiminnan suunnittelu ja b. yhteisten tapaamispäivien sopiminen. c. Sopiminen kokoontumisteemoista, jotka liittyvät nuorten hyvinvoinnin ja opinpolkujen tukemisen vahvistamiseen. (Iisalmi) 19
Alueelliset oppilaanohjauksen tiimit (mm. vuosikello, koulutus, perehdytys, projektit). (Espoo) Nivelvaiheen / ohjauksen yhteistyölista, yhteistyö eri säderyhmissä, opojen perjantaipalaverit, s.postilistat. (Vaasa) Alueellisen ohjauskalenterin ylläpitäminen, alueellisista yhteisistä linjauksista yhteishaun ja nivelvaiheen toteuttamisesta sopiminen. (Tampere) 2. Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Lähes puolessa eli 46,4 % väliraporteista arvioitiin nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittyneen paljon tai melko paljon. Seuraavassa on poimintoja väliraporteista ja niissä esitellyistä keinoista nivel- ja siirtymävaiheen yhteistyön kehittämiseksi. Nivel- ja siirtymävaiheen ohjausta on kehitetty tehostamalla moniammatillista yhteistyötä koulun sisällä. Luokanvalvojan (tai -ohjaajan) ja oppilashuoltoryhmän välistä yhteistyötä on edistetty yhteisen koulutuksen ja säännöllisten tapaamisten keinoin. Luokanvalvojan työn tueksi on myös kehitetty erilaisia toiminnallisia oppaita ja käsikirjoja. Olemme kehittäneet koko oppilashuoltoa osana koulun toimintaa ja erityisesti niveltämiseen liittyvien toimintamuotojen parantamista. Oppilashuoltoryhmä on osallistunut aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja kehittänyt samalla yhdessä oppilaanohjaajien ja luokanvalvojien kanssa tehtävää yhteistyötä pitämällä säännöllisiä niveltapaamisia sekä suunnitellut luokanvalvojan työtä tukevia tiedonkeruumuotoja. (Helsingin suomalainen yhteiskoulu) Oppilaille on ja vanhemmille pyritty suunnittelemaan monipuolisempia tapoja tutustua ja saada tietoa eri jatko-koulutuspaikoista: Uutena toimintamuotona Jatko-opintopäivät, joissa 9. ja lisäluokkalaiset saivat teematilaisuuksien (yht. 9) avulla tietoa jatkokoulutus- mahdollisuuksista. Tilaisuuksiin liittyi aina samassa paikassa toteutettu vanhempainilta koulutusvalinnoista ja yhteishausta. (Tampere) Mahdollistimme osallistumisen koulutusmessuille oman paikkakunnan lisäksi esim. Rovaniemelle. (Kuusamo) Ammattien ja koulutuksen tuntemuksen syventäminen yläkoulussa ja erityisesti nivelvaiheessa. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa on normaalien opo-tuntien ja henkilökohtaisen ohjauksen (ohjauskeskustelujen) lisäksi voitu monipuolisesti tutustua läänin alueen ammatilliseen koulutukseen ja elinkeinoelämään ja yksittäisiin yrityksiin opintovierailujen avulla. (Pello) 20
Ala- ja yläkoulun väliseen siirtymään on kehitetty uusia toimintamalleja: Alakoulun opettajat ovat vierailleet katsomassa yläkoulun arkea ja tukimahdollisuuksia. (Hollola) Nivelvaiheen käytäntöjen kirjaaminen alakoulusta yläkouluun ja siinä työnjaon sopiminen eri toimijatahojen välille. Työskentely siirtokäytänteiden kokoamiseksi on tapahtunut siten, että nimetty siirtotyöryhmä on kokoontunut koordinoivan opinto-ohjaajan koolle kutsumana kolme kertaa, joiden tuloksena on syntynyt lomake johon käytänteet on koottu. Tähän osioon on sovittu myös selkeä seuranta kokoontuminen, jossa käytänteitä arvioidaan. Siirtokäytänteissä on haluttu nostaa esiin myös oppilaiden osallistuminen aktiivisina toimijoina. (Pieksämäki) 6. luokkalaisten haastattelut ja yhteiset palaverit alakoulujen opettajien kanssa. (Maanviljelyslyseon osakeyhtiö.) Ala-yläkoulun siirtymästä sisältö- ja ajoitussuunnitelma. jatko-opintojen esittelykäytänteiden luominen ja käyttöönotto yhteistyössä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. (Heinola) Oppilaanohjaajan tunnit peruskoulun 6-luokalla (alku)keväällä. Yläkoulun tukioppilaiden käynti alakoululla samoin keväällä. Kuutosluokkalaisten koulupäivä yhteiskoulussa. (Nakkila) Toisen asteen koulutukseen hakeutumisen tehostamiseksi on kehitetty erilaisia polkumalleja: Vihtiläisen nuoren auttaminen 2. asteelle mallin lanseeraaminen. (Vihti) Nuoren polku kohti yhteishakua - mallin kehittäminen. (Lausteen perhekuntotuskeskus ja erityiskoulu) Yhteistyötä etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen kanssa on tehostettu nivel- ja siirtymävaiheessa: Omnian nuorten työpajojen nivelohjaajat ja verkosto ja verkostotapaamiset ja koulutus. (Espoo) Etsivän työn nuorisotoimijat seuraavat perusasteen oppilaiden jatkosijoittumista. (Oulun seutu) Siirtymävaiheessa oleville nuoria ja heidän vanhempiaan on tuettu uudenlaisilla tuki- ja valmennusmuodoilla: Tuki- ja valmennuskurssi 9-luokkalaisille ammatillisen koulutuksen pääsykokeita varten. (Hämeenlinna) 21