TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 VUODEN 2014 TALOUSARVIO

Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 VUODEN 2014 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 BUDGET ÅR 2014 Yhteinen kirkkovaltuusto 12.12.2013 Gemensamma kyrkofullmäktige 12.12.2013

Sisällys YLEISPERUSTELUT... 3 1. JOHDANTO... 4 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. EHDOTUKSEN KESKEISIMMÄT KOHDAT... 10 4. TALOUSARVION SITOVUUSTASO... 15 KÄYTTÖTALOUSOSA...16 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU PÄÄLUOKITTAIN 2014... 17 SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT KEHYKSET... 18 YHTEENVETO TALOUSARVIOSTA YKSIKÖITTÄIN... 22 100 YHTEINEN HALLINTO... 23 LUOTTAMUSELIMET... 25 TARKASTUSTOIMI... 26 HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO... 28 KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO... 30 LAKIMIEHEN TOIMISTO... 32 200 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA... 34 Seurakunnat yhteensä... 37 HAAGAN SEURAKUNTA... 38 HERTTONIEMEN SEURAKUNTA... 40 KALLION SEURAKUNTA... 42 KANNELMÄEN SEURAKUNTA... 44 LAUTTASAAREN SEURAKUNTA... 46 MALMIN SEURAKUNTA... 48 MEILAHDEN SEURAKUNTA... 50 MIKAELIN SEURAKUNTA... 52 MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA... 54 OULUNKYLÄN SEURAKUNTA... 56 PAAVALIN SEURAKUNTA... 58 PAKILAN SEURAKUNTA... 60 PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA... 62 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA... 64 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA... 66 TÖÖLÖN SEURAKUNTA... 68 VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA... 70 VUOSAAREN SEURAKUNTA... 72 JOHANNES FÖRSAMLING... 74 MATTEUS FÖRSAMLING... 76 PETRUS FÖRSAMLING... 78 DIAKONIAPROJEKTIT... 80 300 YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT... 81 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ... 84 LEHTISAAREN TOIMINTAKESKUS... 86 GEMENSAMT SVENSKT FÖRSAMLINGSARBETE... 87 VIESTINTÄ... 88 AVUSTUKSET, VARAUKSET JA MUU YHTEINEN TOIMINTA... 90 400 YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI... 97 500 KIINTEISTÖTOIMI... 99 TULOSLASKELMAOSA... 101 ULKOINEN TULOSLASKELMA... 102 ULKOINEN JA SISÄINEN TULOSLASKELMA... 103 INVESTOINTIOSA... 104 73 YHTEINEN HALLINTO... 106 74 HAUTAUSTOIMI... 107 75 KIINTEISTÖTOIMI... 110 RAHOITUSOSA... 117 RAHOITUSLASKELMA... 118 1

TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016... 119 HAUTAINHOITORAHASTO... 120 Henkilöstöstä on laadittu erillinen henkilökuntaliite. 2

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteet- ja erityishaasteet 2012-2014 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Jäsenmääräarvio 3. Ehdotuksen keskeisimmät osat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksut Investoinnit sekä sijoitustoiminta Rahoitusosa 4. Talousarvion sitovuustaso 3

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Seurakuntayhtymän vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2014-2016 toiminta- ja taloussuunnitelma ovat rakenteeltaan pysyneet ennallaan. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. Käyttötalousosa sisältää seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, yhteisen hallinnon, kiinteistötoimen sekä hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa on erittely suunnittelukaudelle ajoittuvista investointihankkeista. Rahoitusosassa esitetään, kuinka tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa Kirkko Helsingissä. Kirkko Helsingissä ihmistä varten, uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Suunnittelukauden 2014-2016 erityishaasteet ja painopisteet Jäsenyyden vahvistaminen Helsingin seurakuntien jäsenmäärä on viime vuosina vähentynyt selvästi. Voimakas lasku alkoi viime vuosikymmenen lopulla, kun uuden uskonnonvapauslain myötä kirkosta eroaminen tuli helpoksi, yhdellä tietokoneen klikkauksella suoritettavaksi toimenpiteeksi. Kirkosta eroamiset lisääntyvät aina vuoden lopussa, kun ihmiset haluavat välttyä seuraavana vuonna kirkollisveron maksusta. Viime vuosien erityispiirre on ollut eropiikit, jotka liittyvät johonkin julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa vellovaan yksittäiseen tapahtumaan tai kohuun. Dramaattisimman eroaallon aiheutti lokakuussa 2010 Ajankohtaisen kakkosen homoilta, jonka seurauksena kirkosta lähti kymmeniätuhansia ihmisiä. Erityisen voimakkaasti eroamisia tapahtui suurissa kaupungeissa ja erityisesti Helsingissä. Pienempiä eropiikkejä ovat aiheuttaneet muun muassa vuonna 2013 Kallion kirkolta nauhoitetun Sanan ja rukouksen illan oudot tapahtumat sekä sisäministerin Kansanlähetyspäivillä pitämän puheen jälkipyykki. Seurakuntatyössä voidaan vaikuttaa vain vähän julkisuudessa liikkuviin mainekriiseihin. Toisaalta voidaan todeta, että ihmiset eivät kovin helposti tällaisten yksittäisten kohujen takia jättäisi kirkkoa, jos he kokisivat sen itselleen merkitykselliseksi. Näin ajatellen tärkein työ kirkon jäsenistön säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi tehdään siellä, missä ihmiset tuntevat kirkon elämän ja toiminnan joko itselleen tarpeelliseksi tai näkevät sen tekevän sellaista arvokasta työtä, jota haluavat olla tukemassa. Helsingissä kirkon haasteet säilyttää ja lisätä jäsenistöään ovat kovimmat Suomessa. Yleiseurooppalainen maallistumiskehitys on rantautunut voimakkaimmin kansainvälistyvään pääkaupunkiin. Kirkon jäsenyyttä ylläpitävä sosiaalinen paine on täällä vähäisintä. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaväestön suuri määrä pienentävät luonnostaan luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuutta. Opiskelijaikäiset ovat kirkkoon vähiten sitoutunut ikäryhmä, ja juuri heidän määränsä on Helsingin ikärakenteessa poikkeuksellisen suuri. Näihin haasteisiin vastatakseen Kirkko Helsingissä on tehnyt strategisia linjauksia, joilla pyritään vahvistamaan kirkon jäsenyyden merkitystä helsinkiläisille. Hengellisen elämän vahvistumista tuetaan monipuolistamalla jumalanpalvelus- ja hartauselämää, niin, että henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet huomioidaan ja annetaan tilaa ja mahdollisuuksia sekä ihmisten omaehtoiselle hiljentymiselle että uskonnolliselle ja elämänkatsomukselliselle pohdinnalle. 4

Seurakuntien elämässä ja toiminnassa painotetaan sellaisia toimintoja, jotka palvelevat mahdollisimman laajasti kaikkia seurakuntalaisia eri ikä- ja elämänvaiheissa. Sellaiseen toimintaan, joka vie paljon voimavaroja, mutta palvelee vain harvoja, suhtaudutaan entistä kriittisemmin. Seurakuntalaisten omalle vapaaehtoistehtävissä antamalle panokselle annetaan enemmän arvoa ja sille luodaan paremmin tilaa. Heikoilla olevien puolustaminen ja auttaminen sekä vastuun kantaminen niin lähellä kuin kaukana olevista lähimmäisistä ja ympäristöstä tuodaan yhä selvemmin esiin kirkon keskeisenä toiminta-alueena. Kansankirkon voima on toimivissa yhteistyösuhteissa muiden yhteiskunnassa toimivien tahojen kanssa. Yhteistyön ja erilaisten verkostojen merkitystä nostetaan entistä voimakkaammin seurakuntien toimintatavaksi. Painopistettä siirretään omissa tiloissa tapahtuvasta kokoontumisesta kohti paikkoja ja verkostoja, joissa ihmiset liikkuvat. Sosiaalinen media otetaan päättäväisesti seurakuntaelämän toimintapiiriksi. Konkreettisiksi toimenpiteiksi seurakuntatyön kehittäminen näihin suuntiin tapahtuu seurakuntien omissa toimintasuunnitelmissa. Yhteisesti tätä tuetaan Jäsenelle parasta - tukihankkeella ja erityisesti siihen valituilla kehittämiskohteilla. Maahanmuuttajat Oman erityishaasteensa kirkolle Helsingissä tuottaa kaupungin muuttuminen yhä kansainvälisemmäksi. Tänne muuttaneet muissa maissa syntyneet ovat yhä suurempi väestöryhmä. Seurakuntaelämän järjestäminen eri kulttuuri- ja kielitaustoista tuleville, asenteiden muokkaaminen erilaisuutta suvaitsevaksi sekä maahanmuuttajien kokemien sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien lievittäminen antavat kaikki omat erityishaasteensa. Suunnittelukaudella tähdätään siihen, että työ maahanmuuttajien parissa saadaan heidän määränsä vaatimalle tasolle. Kirkon yhteisiin järjestelmiin siirtyminen Kokonaiskirkossa ollaan siirtymässä yhteisiin taloushallinto- (Kipa) ja jäsentietojärjestelmiin (Kirjuri). Helsingin liittyminen näihin jouhevasti ja niistä koituvien hyötyjen tavoittaminen aiheuttaa suunnittelukaudella oman erityisen haasteensa. Sopeutuminen niukkeneviin voimavaroihin Seurakuntien ja yhteisten yksiköiden on sopeuduttava siihen, että taloudelliset voimavarat eivät enää kasva. Tulevaisuuden suunnittelussa erityishaasteen muodostaa se, miten toimintaa, henkilöstöä ja toimitiloja voidaan vähentää niukkenevia voimavaroja vastaavaksi. Luottamuselimet Nykyisten luottamushenkilöiden toimikausi loppuu vuoden 2014 lopussa. Seurakuntavaali järjestetään vuoden 2014 marraskuussa. Luottamuselimillä on uusi kokoonpano vuoden 2015 alusta. Seurakuntavaalien järjestäminen on aina haaste, jotta niihin saadaan innokkaita ehdokkaita ja kansa käy ahkerasti äänestämässä. Uusilla luottamushenkilöillä on oma haasteensa perehtyä asioihin, jotta he voivat antaa luovan panoksensa päättäjinä kirkon kehittämiseen. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2014 Pienelle parasta Ihmisen uskonnolliselle kehitykselle on erityisen tärkeää se, millaisia hengellisiä eväitä hän kotikasvatuksessaan saa. Pienelle parasta hankkeella tuetaan vanhempia ja perheitä heidän tekemässään kasvatustyössä. Kotona tapahtuvaa hartaudenharjoitusta ja elämänkatsomuksellista pohdintaa tuetaan kehittämällä muun muassa lapsiperheille jaettavia aineistoja ja verkkopalveluja sekä lapsiperheitä tukevaa kokoavaa toimintaa. Pienelle parasta hanketta laajennetaan koskemaan vauvaperheiden lisäksi perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Pienelle parasta hanke liitetään kiinteämmin osaksi seurakuntien elämää, muun muassa mikkelinpäivän viettoa. 5

Monimuotoinen hartauselämä Laadullisesti tähdätään siihen, että seurakunnissa syntyy yhä rikkaampaa ja paikalliset olot paremmin huomioonottavaa jumalanpalvelus- ja hartauselämää. Messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mukaan seurakuntalaisia entistä enemmän ja monipuolisemmin. Jumalanpalveluksien monipuolisuutta ja kiinnostavuutta lisätään järjestämällä suunnitelmallisemmin erilaisia messuja eri kohderyhmille. Monimuotoista hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Yksilölliselle hartaudenharjoitukselle ja hiljentymiselle pyritään luomaan otollisia tiloja ja tilanteita. Kampin kappeli on tässä raivannut tietä uudenlaiselle hiljentymiskulttuurille. Määrällisesti tavoitellaan jumalanpalveluselämään osallistuvien määrän kasvua. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Talouden kiristymisestä huolimatta kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vapaaehtoistoiminnan järjestelmällisen mallin luomista jatketaan. Suurella Sydämellä verkkopalvelua otetaan johdonmukaisemmin käyttöön kaikissa seurakunnissa. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan johdonmukaisesti työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. Diakonia ja lähetys Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla useissa seurakunnissa jatketaan tai käynnistetään diakoniatyön projekteja. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä talousarvioon merkitystä verotulosta 3 %. Suvivirsi tapahtumaa kehitetään vuosittain toteutettavaksi kansainvälisen diakonian hankkeeksi. Ympäristöasioiden kehittäminen Ympäristöasioiden kehittäminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen on jokapäiväinen osa seurakuntien ja yhtymän yksiköiden toimintaa. Tavoitteena on, että ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Jäsenkehitys Kirkon toimintaa ja julkista kuvaa Helsingissä kirkastetaan niin, että ihmiset sitoutuvat entistä paremmin kirkon jäsenyyteen. Heidän on nähtävä, että kirkolla on heille merkityksellistä annettavaa ja että kirkko tekee sellaista työtä, jota he haluavat omalla jäsenmaksullaan olla tukemassa. Määrällisenä tavoitteena on kirkosta eroamisen selkeä väheneminen ja kirkkoon liittymisen kasvu. Seurakuntavaalit Seurakuntavaaleissa tavoitellaan sekä ehdokasmäärän että äänestysprosentin kasvua. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti nousi 8,2:sta 13,9:ään. Silloin äänestysintoa nosti erityisesti niin kutsutun homoillan jälkimainingit. Toista samanlaista kiistanaihetta ei toivota, mutta äänestysprosentin nousua voidaan saada nousuun myös viemällä ennakkoäänestyspaikkoja mahdollisimman hyville paikoille. Seurakuntavaalit ovat myös hyvä tilaisuus tuoda kirkkoa myönteisesti esiin viestinnällä ja tuomalla äänestyspaikoille seurakunnan toiminnan monipuolista esittelyä. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Euroalueen taantuma päättyy vuoden 2013 aikana. Kasvu pysyy kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja 6

velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Vuonna 2013 Suomen BKT supistuu ½ prosenttia. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan jo ensi vuonna. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Koko kirkon taloudellinen tilanne Kirkkohallituksen laatiman Seurakuntien talous 2012 -tilaston mukaan seurakuntien talous heikkeni vuonna 2012. Negatiivinen vuosikate ja tilikauden tulos on ongelma entistä suuremmalle joukolle seurakuntia. Vuonna 2012 vuosikate oli negatiivinen 36 %:lla (24 % edellisenä vuonna). Kirkollisverotulot kasvoivat 0,8 % ja osuus yhteisöveron tuotosta laski 26,1 %, yhteensä muutos oli -2,8 %. Käyttötalouden kulut yhteensä kasvoivat 2,7 %. Toimintatuotot kasvoivat 6,7 %. Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos laski 6,3 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon. Tilikauden tulos oli negatiivinen 63 %:lla (edellisenä vuonna 48 %) kaikista seurakuntatalouksista. Lainakanta kasvoi, sen määrä oli vuonna 2012 27 euroa/jäsen (vuonna 2011 20 euroa/jäsen). Rahoitusarvopapereiden ja muiden rahavarojen määrä jatkoi vähenemistään. Omavaraisuusaste on edelleen korkea 91,3 % (vuonna 2011 91,7 %). Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Seurakuntayhtymän taloudellinen asema on pysynyt hyvänä. Verotulojen heikko kehitys edellyttää kuitenkin käyttötalouden tasapainotusta suunnittelukaudella. Vuoden 2012 tuloksen muodostumisen kannalta merkittävimmät seikat olivat verotulojen pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna 4,7 milj. euroa ja toisaalta kiinteistösijoitusten laaja realisointi, joka tuotti myyntivoittoina 24,1 milj. euroa. Vuosikate, tulos ja rahoitusasema muodostuivat myyntivoittojen seurauksena tavanomaista merkittävästi paremmiksi. Kehitys oli myös talousarvioon verrattuna ennakoitua parempi. Myynneillä on varauduttu rahoittamaan laajaa investointiohjelmaa. Vuoden 2013 osalta käyttötalouden nettotulos muodostuu talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Töölön kirkon rakennushanke on viivästynyt, eikä hankkeesta käyttötalouteen kirjattava 3,7 miljoonan euron kuluosuus toteudu. Verotulot toteutunevat lähes talousarviossa ennakoidun suuruisena. Vanhoilta vuosilta seurakuntayhtymältä takaisin perittävien verotilitysten määrä jäänee vuonna 2013 huomattavasti edellisen vuoden poikkeuksellisen suuria perintäeriä pienemmäksi. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Käyttötalouden menot ovat kasvaneet viime vuosina palkan tarkistusten myötä tuntuvasti ja verotulot ovat edellisen ja meneillään olevan taantuman vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Käyttötalouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmassa on menoja leikattu 1-1,5 % / vuosi. Jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän verotulojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. 7

Suunnittelukaudelle ajoittuu mittava toimintatila- ja kiinteistösijoitusinvestointiohjelma. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia, kiinteistösijoitusten myyntejä ja lainanottoa kiinteistöyhtiöihin. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia vuonna 2012 myyty n. 30 milj. eurolla ja vuosille 2013 2015 on myyntejä taloussuunnitelmassa n. 35 milj. euroa. Suunnittelukaudella arvioidaan investointisuunnitelman toteuttamisedellytyksiä. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Vuoden 2014 kehyksessä toimintamäärärahoja on pienennetty 1,5 %. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Vuoden 2014 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2015 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla vuosikatteen määrä on pitkällä aikavälillä 13 milj. euroa vuodessa investointien ja lainanlyhennysten hoitamiseksi. henkilöstön määrä mitoitetaan maltillisesti; vuosikatetavoite edellyttää toimintamäärärahojen tason seurantaa investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 5 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää (90.000 m2) vähennetään 25 % vuosina 2012-2030. Samaan aikaan uusille asuntoalueille tarvitaan uusia toimintatiloja 3-5 %. omistajapolitiikka hoidetaan hyvin; omaisuudelle saadaan riittävä tuotto; rahavarojen sijoitusten määrä on vähintään 80 milj. euroa ja vähintään 40 % sijoitusomaisuuden kokonaismäärästä Viime vuosina on seurakuntayhtymän taloudessa päästy kohtuullisesti edellä esitettyihin määrällisiin tavoitteisiin. Taantuman seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella kuitenkin välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös sopeuttamaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Vuosikatetavoitteeseen ei taloussuunnitelman mukaan päästä suunnittelukaudella. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2014 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2013 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat kasvaneet syyskuun loppuun mennessä 0,1 %, yhteisöverotilitykset kasvaneet 3,1 % eli yhteensä kasvua on 0,5 %. Kirkollisveron tilitysten arvioidaan taloussuunnitelmassa kasvavan suunnittelukaudella n. 1,2 % vuodessa. Kirkon yhteisövero-osuuden perustaso on tällä hetkellä 1,85 %. Taantuman vuoksi osuutta on korotettu määräajaksi. Vuonna 2013 osuus on 2,25 % ja valtion 8

Miljoonaa euroa talousarvioehdotuksen mukaan se pysyisi tällä tasolla myös vuosina 2014 2015. Verotulojen arvioinnissa on käytetty pohjana Kuntaliiton ylläpitämää verotulojen kuntakohtaista ennustekehikkoa. Vuodelta 2012 toimitetussa verotuksessa on seurakuntayhtymän hyväksi ennakkotietojen mukaan maksuunpantu kirkollisveroa 78,0 milj. euroa eli 1,0 % enemmän kuin vuodelta 2011 toimitetussa verotuksessa. Yhteisövero-osuuden määräksi on ennakkotietona ilmoitettu 17,7 milj. euroa, jossa on laskua 7,9 %. Yhteensä maksuunpantujen verojen määrä on ennakkotiedon mukaan 95,8 milj. euroa eli 0,7 % vähemmän kuin vuoden 2011 verotuksessa. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Kirkollisvero 77,2 79,0 80,0 81,0 82,0 Yhteisöveroosuus 15,9 17,0 16,0 16,0 14,0 Yhteensä 93,1 96,0 96,0 97,0 96,0 Muutos-% -4,8 % 3,1 % 0 % 1,0 % -1,0 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Verotuloja on talousarvioon alennettu keväällä tehdyssä kehyslaskelmassa olleesta määrästä 2 milj. euroa yhteisöverojen kuukausitilitysten loppukesällä alkaneesta laskusta johtuen. Maksuunpannut verot 2005-2012 Uppburna skatter åren 2005-2012 110,0 100,0 90,0 86,8 87,2 92,1 91,4 92,2 94,5 96,4 95,8 80,0 70,0 67,8 70,5 74,1 77,1 75,9 76,6 77,2 78,2 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 19,0 16,7 18,0 14,3 16,3 17,9 19,2 17,6 10,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ennakkotieto Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verot yhteensä 9

Miljoonaa euroa Verotulot 2008-2012 ja arviot vuosille 2013-2016 Skatteintäkter 2008-2012 och prognos för åren 2013-2016 110,0 100,0 94,2 91,6 93,4 97,9 93,1 96,0 96,0 97,0 96,0 90,0 80,0 76,3 77,8 77,2 77,3 77,2 79,0 80,0 81,0 82,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 17,9 13,8 16,2 20,6 15,9 17,0 16,0 16,0 14,0 10,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 Arvio 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotilitykset yhteensä Jäsenmääräarvio Helsingin kaupungin toteutunut väkiluku (asukasmäärä) ja ennustettu kehitys on seuraavaa: 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1) 1.1.2015 1) 1.1.2016 1) 576 632 583 350 588 549 595 384 603 968 613 846 622 366 631 069 Helsingin seurakuntayhtymän väkilukuennuste (läsnä olevat jäsenet) vuosille 2014 2016 (tilanne 1.1.) on seuraava: 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 374 093 372 495 363 347 359 725 357 754 355 080 353 620 352 250 1) Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2014 2050 (perusvaihtoehto) Kaupungin väkilukutiedot sisältävät myös niiden henkilöiden määrän, joiden asuinpaikkaa kaupungin sisällä ei tiedetä. Tällaisia asuinpaikka tuntematon asukkaita oli Helsingissä 1.1.2013 17.899 henkilöä. Näitä henkilöitä ei voida kohdistaa mihinkään seurakuntaan, joten seurakuntien alueella asuvien väkiluvun yhteismäärä poikkeaa kaupungin kokonaisväkimäärästä. 3. Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2014 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2013 talousarvio vähennettynä 1,5 %:lla. Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2015 ja 2016 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan. Uudessa jakoperusteessa tasan jaettavasta osuudesta 10

on luovuttu ja toisena muutoksena alueella asuvien määrä otetaan määrärahojen jaossa huomioon. Jakoperiaatteet ovat seuraavat: 1) Ruotsinkielisten seurakuntien osuus kehyksen mukaisesta seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahasta on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 % eli 6,7 % (2013). Lisäksi ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä; kokonaisosuudeksi tulee yhteensä 8,7 % (2014). Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahaosuuden itse. 2) Suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0-18 -vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne 1.1.2013) 3) Kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Lisäksi seurakunnat voivat saada diakonisia haasteita varten erillistä projektimäärärahaa ja Tuomiokirkkoseurakunta saa yhteiseen, koko kaupunkia palvelevaan seurakuntatyöhön 2,1 %:a suomenkielisten seurakuntien määrärahan kokonaismäärästä. Määrärahan jaon muutos tulee voimaan siirtymäkauden 2011 2017 aikana. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuonna 2012-2,5 % samoin kuin vuonna 2013. Vuosina 2014 2016 enimmäisvähennys on -3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 1 milj. euroa. Säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon noin 1,1 milj. euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä 2012 4,7 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä -89,1 milj. euroa. Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa toimintakate on -91,2 milj. euroa (muutoksessa on vähennetty käyttötalouteen siirto 0,6 milj. euroon). Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -92 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 25,6 milj. euroa, johon sisältyi 24,1 milj. euroa kiinteistösijoitusten myyntivoittoja. Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa vuosikatteen määrä on 9,4 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2014 talousarvioehdotuksen mukaan 6,7 milj. euroa. Vuosikate ei riitä käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 8,1 milj. euroa. Tilikauden tulos on -1,4 milj. euroa ja alijäämä 0,8 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2015 10,3 milj. euroa ja vuodelle 2016 n. 8,1 milj. euroa. Vuosien 2014 ja 2015 vuosikatetta parantaa kiinteistösijoitusten myyntivoitot. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä hieman laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy 11

epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Keskusrahastomaksu Talousarviossa vuodelle 2014 on Keskusrahastomaksun määräksi arvioitu 7,3 milj. euroa (vuonna 2013 7,3 milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna 2014 8,2 % ansioverotuloista (vuonna 2013 8,2 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan Helsingille n. 1,0 milj. euroa vuodessa. Maksu on 1,2% kirkollisverosta. Investoinnit sekä sijoitustoiminta Sijoitustoiminta Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymä sijoitustoiminnan ohjeen mukaan. Ohjeen mukaan rahavarojen sijoituksista riskillisiä voi olla 20-40 % ja pääomaturvattuja 60 80 %. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Sijoituksissa noudatetaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Sijoitustoiminnan ohje päivitetään suunnittelukaudella, tässä yhteydessä otetaan huomioon myös kirkkohallituksen laatimat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän osakesalkut on seulonut Ethix SRI Advisors. Seulonta on osoittanut, että salkut täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan sekä yksittäisten sijoitusratkaisujen suunnittelussa. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana on Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajina ovat Aktia, Evli ja Tapiola. Kiinteistösijoituksia hoitaa kiinteistötoimisto. Seurakuntayhtymän sijoituksista oli 31.8.2013 rahavarojen sijoituksia 142,9 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 60,2 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pääoman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Suoraan osakemarkkinoille on sijoitettu vain 12 % koko salkun arvosta. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on 40-60 % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. 12